Luettuani jutun, niin tuli mieleen, että antaako toi tinder-deittailu enää tuollekaan tyypille niin mitään? On kuin rahiseva ajankäytössä kulunut vinyylilevy olis jäänyt päälle sahaamaan. Eli mikään ei oikein tunnu missään. Eikä toisaalta nappaakaan. Heke itse kertoi viihtyvänsä hyvin itsekseen eikä toisaalta kaipaa suhdettakaan. Eli varmasti vain mätsiensä kautta hoitaa p*llunpuutteita.
Tuli jampasta sellainen fiilis, että tinderöi, kun ei oikein osaa muutakaan tehdä. Että olisi edes jonkinlaista ympäristön vaatimaa sosiaalisuutta. Tommoisen ehkä alitajuntaisen pakon myötä kait ne tunne-elämyksetkin haihtuu. Uuteen ihmiseen tutustuminen menettää merkityksensä. Ja panokin on aina vain pano. Loppujen lopuksi tyyppi on vain ajelehtiva, turta, surumielinen mies. Ehkä pieni etäisyys koko touhusta olisi hyväksi, puhdistaisi pääkoppaa ja kenties saisi elämäänsä muuta, paljon tyydyttävämpää, sisältöä kuin etusormijumppailun swaippauksineen.
)
