Helmikuun helmiäiset 2016 *syyskuussa*

Viii Tiiätkö myydäänkö noita carenan tuplia enää missään? oon koittanu katella mutta en oo mistään löytänyt.. me saadaan kaverilta gracon peräkkäin istuttavat tuplat, mutta jos näyttää että vierekkäin istuttavat ois paremmat niin vaihdetaan varmaan carenoihin. Käytettynä kyllä aattelin ostaa jos tarvii mutta ois kiva käydä jossain liikkeessä hypistelemässä niitä etukäteen

Nukahdettiin tuossa pikkuneidin kanssa parin tunnin päikkäreille sohvalle. Tulipa taas maailman paras äiti -olo kun esikoinen tuli herättelemään että "äiti mulla ois jo nälkä" nyt sitten meneekin loppupäivä ootellessa että pääsis takaisin nukkumaan

Näin unta että oli ihanan kevättalvinen päivä ja aurinko paistoi. Oltiin pikkuneidin ja vaunujen kans tulossa viemästä esikoista eskariin ja jätin vauvan vaunuihin kotioven viereen nukkumaan siinä samalla nostin tutin takaisin vauvan suuhun ja vaunuista pilkisti tummansininen toppahaalari. Eli oiskohan tää nyt kuitenki sitten poika
Ihanan seesteinen uni (jonka seurauksena huomasin että oon laittanut itkuhälyttimen jo eteenpäin --> nettishoppaileen)

 

Tässä välissä nettishoppailua tuun vinkkaamaan että Pikku Piian verkkokaupassa on takuukorjattuja tai palautettuja Eisbärschenin rataslämpöpusseja 29€ Niistä kun on ollut puhetta.

 

IMN, en löytänyt ainakaan äkkiseltään mistään carena double swingejä, ja nyt kun tarkemmin muistelen, niin silloon kun ostin ne pari(?) vuotta sitten, niin ne tais olla poistuvia vaunuja jo silloon. Käytettynä uskoisin löytyvän

jaja, jollyroom.fi:ssä oli tosi samannäköisiä vaunuja, ja muutenkin aika hyviä tarjouksia. Kannattaa tsekata Tosin en kattonu tarkemmin kuinka hyviä vaunuja ne oli, mut kuitenkin

 

viii Niin ajattelinkin että on poistuneet markkinoilta ihme sinänsä kun tuntuivat olevan niin suosittuja.

Kävin tuossa äsken siellä neuvolalääkärillä supistusten takia. Kohdunsuulla kaikki ok, ulkosuu oli lähes sormelle auki mutta se on kuulemma uudelleensynnyttäjälle ihan normaalia. Pissatulehduksen merkkejä ei löytynyt mutta pitää kuitenkin käydä vielä huomenna viemässä aamupissanäytteet labraan. Näillä näkymin siis ihan harmittomia, tosin kivuliaita supistuksia.
Sydänäänet kans kuunneltiin ja ne oli 143-149

Jalkojen kivuista ja puutumisesta kysäisin kans ja taitavat olla iskiasvaivoja kuten epäilinkin. Lääkäri kyllä sanoi että jalan liikeratoja ym. on vaikea tutkia koska mulla on muutenkin kireät akillesjänteet ja askellusvirhe, jotka on vaivanneet jo lapsesta asti. Sitten jos tulee halvausoireita niin pitää hakeutua päivystykseen alkoi kyllä naurattaa, että ai ihan tosi, halvausoireista päivystykseen

Nyt ois reilu kolme viikkoa rakenneultraan ja siellä tsekataan uudestaan tuo kohdunsuun tilanne ja jossain vaiheessa jatketaan kontrolleja aikaisemman raskauden ennenaikaisuuden riskin vuoksi.

Nyt pitäs alkaa siivoileen. Esikoinen täyttää tänään 6 vuotta ja lauantaina ois synttäritsempalot

 

Ihania masuja
http://aijaa.com/lPGeVo
Tässä meidän masu!
Aika löysä paita päällä joten ei näytä niin isolle..

 

mää en kyllä enää oikein missään vaiheessa päivää näytä siltä että en olis raskaana.en oo hirveän innostunu tästä mahasta ku en oikein tajua että mikä sitä edes täyttää mutta ei tätä piiloonkaan saa.

jotenki hirveen vähän tulee mietittyä nyt koko raskautta ja nyt mietinki että kunhan muistais taas nauttia odotusajasta.tiedä vaikka olisi viimeinen kerta.mutta jospa sitä viimeistään tuossa puolivälin paikkeilla innostuisi taas kunnolla.

mulle vois vaihtaa lasketuksi ajaksi sen 4.3. Oon ihan sekasi nyt raskausviikoista..tiiän vaan että niitä on vähän

 

Kivasti pyöristyy kaikilla masut. Tässä ois mun pallo 14+6. Kovin isolta jo tuntuu mut ei kuvassa näytä isolta

Nyt on mun harmiks alkanu pyörimään päässä synnytys, koitan kyllä olla miettimättä liikaa mut silti se on alkanut pelottaa. Ekalla kerralla kun ei tiennyt mitä odottaa niin en osannut hirveesti sitä panikoida. Mites muilla, ootteko miettineet synnytystä?

Apua tälle kävi nyt jotain..kuvaa ei näy mut koitan taiteilla tohon perään

 

http://aijaa.com/rtnSVi

 

Ninami, täällä kans synnytys on toisinaan mielessä, nyt kun tietää jo mitä se kipu on. Toisaalta mä olen ajatellut mennä ilman kipulääkkeitä, esikoisen aikaan sain pudendaalipuudutuksen, joka oli mielestäni riittävä. Tosin en muita puudutuksia ehtinyt edes saamaan .

Toinen mikä mietityttää on se että kuinka nopeasti tämä synnytys tulee menemään, esikoisen synnytys kesti kuitenkin vain sen 5h29min, siitä kun lapsivedet meni, onnekseni kipeitä supistuksia ei tullut kuin noin kolmisen tuntia .

 

Minäki oon miettiny tulevaa synnytystä jo kauan ennen ku tulin ees raskaaksi.
Ekassa raskaudessa en niinkään pelännyt synnytystä kokonaisuutena, mutta pelkäsin jostain syystä kauheasti repeämiä Joo, kyllä niitä on molemmissa synnytyksissä tullut, mutta ihan kuin siinä tohinassa jotain repeämistä edes tuntisi Luulin että se ois semmoinen kunnon repeämisen tunne, verta ja suolenpätkiä Ekalla kerralla kans tahdoin äitini (miehen lisäksi) mukaan sairaalaan, koska tuntui jotenkin lohduttavalta että mukana oli edes joku jolla oli jotain käryä koko hommasta.

Kipua stressasin enemmän tokalla kierroksella, koska tosiaan tiesi jo että kipeää se tulee käymään. Eipä se sitten kyllä niin kipeää käynytkään kuin muistin Ekassa synnytyksessä sitä ei ehkä osannut samalla tavalla rentoutua koska kaikki oli niin uutta. Toisaalta kans tokalla kerralla suunnittelin synnytystä kauheasti ja hyvällä tavalla jännitin tulevaa, ja olinkin vähän pettynyt kun toimitus olikin niin nopeaa ohi. Mieskin oli äitini luona syömässä kun ponnistusvaihe koitti, eikä ehtinyt siis mukaan. Tyttö oli parin minuutin ikäinen kun mies tuli takaisin huoneeseen, eikä mulla tietenkään ollut käynyt mielessäkään ilmoittaa että tilanne nyt eteni vähän nopeampaa kuin luultiin.. Mutta eipä tuo sinänsä haittaa, koska oltiin muutenkin sovittu että mies voi mennä ponnistusvaiheen ajaksi käytävään jos siltä tuntuu. Enpä minä ehtiny koko ukkoa ees siinä härdellissä kaivata

Nyt sen tietää jo että
a) Joo, kipeää tulee käymään, mutta lopussa on todellinen voittajafiilis. Naiset on synnyttäneet iät ajat ilman puudutuksia ja muita, joten miksi minä nyt oisin se joka ei epiduraalin ja ilokaasun voimalla pystyisi ko. hommaan.
b) Synnytyksen jälkeinen aika oli parin viikon helvetti, joten se muutaman tunnin supistelu on sen rinnalla pala kakkua.
c) Minä olen se joka siellä määrää mitä tehdään ja miten. Eikä v-mäisen anestesialääkärin kommentteja tarvi nieleskellä itku kurkussa vaan se ansaitsee kuulla mun mielipiteeni hänestä
d) Mies saa olla nälissään.

Ainoa mikä tällä kertaa mietityttää on tuo synnytyksen kesto. Ensimmäinen kesti 9h ja toinen 3h (molemmat käynnistettyjä), joten tällä kertaa pystytän teltan sairaalan pihaan tammikuun puolessa välissä Ja jos käynnistykseen ei jouduta, vaan synnytys saa alkaa itsekseen, niin miten ehdin järjestää lapsille hoitajan ja vielä saadakin heidät hoitoon ennen kuin vauvan pää jo näkyy. Lisäksi pitäisi ehtiä olla antibioottitipassa mielellään 4h ennen ponnistusta.
Mies tekee 3-vuorotyötä ja silloin tällöin viikonloppuvuoroja, mun vanhemmat on työelämässä ja miehen vanhemmat vastaa puhelimeen n. kerran viikossa. On mulla kyllä yksi ystävä jonka tiedän lähtevän avuksi vaikka keskellä yötä, mutta onhan hällä omatkin lapset, joten en viitsi vaivata jos ei oo ihan pakko. Eli tässä on niiin monta muuttujaa, että oon itsekin ihan sekaisin siitä mihin lapset menee milloinkin. Ainiin ja tietenkin pitäisi itsekin päästä sinne sairaalaan jotenkin

 

Täällä on POKS 17+0 ja liikkeet tuntuu Olen ollut tuntevinani jo jotain pientä viikon verran mutta tänään tuntui kunnon mylläys. Sydänäänet pääsin myös tänään kuulemaan ja kaikki oli kaikinpuolin hyvin.

Oireet Tällä hetkellä vointi on hyvä lukuunottamatta satunnaisia häpy- ja liitoskipuja..Eiköhän nuita vaivoja kohta taas riesaksi saada..

Talvihaalari tämä nyt on tosi varhaista mutta löysin aivan ihanan talvihaalarin ja suunnittelin sen talveksi 2016-2017, mutta mietin minkä kokoisena kannattaa ostaa. Löydän nimittäin tosi harvoin kuoseja mistä todella pidän, viimeksi tein saman tempun pojan kohdalla Onkohan 8-12kk 74cm vai 80cm haalari sopiva? Ostaako tuo reilumpi koko että mahtuu varmasti?

 

Vaikeahan sitä on arvioida minkä kokoinen lapsi tulee olemaan.. syntymäpainokaan ei niinkään vaikuta vaan kasvukäyrä ja lapsen "malli", esim. meillä poika käytti vuoden ikäisenä 80cm ja tyttö 68cm. Tytöllä oli vasta viime talven haalari (2v) kokoa 80.

 

Noi kokojutut on hankalia. Meidän pojalla on niinnpitkä selkä, et viime talvena jouduttiin ostaa 86/92 haalari alesta. Ja ipana täytti tammikuussa 1v Toki, noissa haalareissa varsinki on hirveitä kokoeroja merkeissä. Ja toi mikä ostettiin viime lopputalveksi, menee varmasti myt alkutalven vielä. Kunhan saisi aikaiseksi kaiveltua sen tuolta ja testattua

Mä odotan synnytystä. Eka meni niin hyvin ja olin kivuton, kun otin epiduraalin. Ja täällä kätilöt on niin ihania ihmisiä että. <3 Helmikuuta odotellessa.

Käytiin tänään kattoo ystävän minimiestä. Ai kauhia, vajaan puolen vuoden päästä on itselläkin sellainen pieni käärö.

Järkyttävä pääkipu ollu tänään. Aivan hirvee.

 

Vatsallaan ja selällään nukkumisesta, molemmat onnistuu vielä ilman mitään ongelmia. Tosin mulla selinmakuu on onnistu yleensä läpi raskauden, tosin oon pyrkiny välttämään sitä mahdollisuuksien mukaan.

Imn, ihailtava asenne sulla suppareiden suhteen. Mää oon aina niin ressissä niiden kanssa

Ihania masuja jo monella! Mää mielellään vaihtaisin oman möhköni johonkin pienempään. Tällä menolla oon valas jouluun mennessä

Synnytys käy välillä mielessä. Varsinkin nyt viime päivinä ollut, kun kaveri sai juuri pienen tytön ja synnytystä käytiin läpi hieman hirvittää koko homma ja pelkäänkin, etten ehdi saada mitään lääkkeitä. Spinaalipuudutus olis ihan paras!

Onko kellään muulla ollut tai ois parasta aikaa kramppeja tai outoja lihastuntemuksia? Mulla on tänään alkanut tää oireilu, joka oli viime raskauden riesa puolesta välistä loppuun ja reilu vuosi synnytyksen jälkeen. Olin tosi ahdistunut tämän oireilun suhteen, koska pelkäsin jo jotain vakavaa lihassairautta. Mun lihakset on vähän kuin jähmeä purkka. Aina kun nousen portaita ylös tai nousen kyykystä tai teen jotain muuta vastaavaa, niin tuntuu, että lihakset kramppaa ja jää jotenkin lyhentyneeseen tilaan. Ne on just ku jähmeä purkka, kauheen vaikea selittää. Nyt taas pelkäänkin, että ahdistun tästä oireesta ja se saa stressitason niin korkealle, että oireet vain pahenee.. Bläääh! Ahdistavaa!

Kokeillaan masu kuvaa, tänään otettu ja rv 18+0 eli

 

Mun pitäis olla jo untenmailla että jaksasin aamulla herätä ajoissa synttärivalmisteluihin, mutta masussa on jo tunnin ajan tuntuneet sellaiset iltajumpat etten raaski nukahtaa nyt vauva alkoi tuntua paljon todellisemmalta kun liikkeitä tuntuu pidemmän aikaa, eikä enää vaan satunnaisia yksittäisiä liikkeitä

Ps. Älä tee kakkua raskaana. Kun se menee päin honkia, huutoitku on taattu

 

Voihan hitsi, se haalari on kyllä aivan ihana. Pitää hetki vielä tuumailla mikä koko on sopiva. P oli vuoden ikäisenä aikanaan muutaman sentin vajaa 80cm ja periaatteessa talvihan on tuolloin helmikuussa jo ehtoon puolella eli jos ostaisi tuon 74cm puvun varastoon. Nyt vain tuumimaan että jätänkö alennusmyynteihin niinkuin viimeksi, riskillä saan sen sitten sieltä halvemmalla talven jälkeen kun vaavi olisi jo syntynyt, sitten näkisi hiukan minkäkokoinen kaveri sieltä tulee, onko yhtä iso kuin P syntyessään eli himpun verran yli 4kg.

Vatsallaan ja selällään nukkuminen Onnistuu vielä tosi hyvin, muutama viikko niin veikkaan masunukkumisen menevän epämukavaksi.

RU 4vk vielä. Pitkä aika odotella..

Synnytys siis miten te muistatte kauanko se kesti ja minkä pitusia ne vaiheet oli?? 3 vuodessa kerkesin kyllä totaalisesti unohtaa mitä siellä tapahtui, mutta pääasiassa kokemus oli hyvä, kesti lapsivesienmenosta 24h syntymään. Supistukset alkoivat alusta asti kivuliaina ja kärvistelinkin niiden kanssa tosi kipeinä. Mikään muu ei auttanut vasta kuin epiduraali salissa. Ponnistukseenkin meni 20min vaikka tekniikka oli kuulemma oikea. Eli en usko että mikään tulipalokiire sairaalaan tulee jos on yhtä hidasta touhua kuin viimeksi. Kaikinpuolin kuitenkin hyvä kokemus, en pelkää enkä odota kauhulla.

 

Neuvolakortin takaahan löytyy synnytyksen vaiheiden kestot ja sairaalasta saadusta synnytyskertomuksesta tarkempaa tietoa
Esikoisen synnytyskertomuksen oon onnistunu hukkaamaan johonkin ja enpä minäkään siitä muista juuri muuta kuin keston

 

Hei!
Vieläkö mukaan mahtuu
Toista muksua odotellaan ja la ois 23.2.2016. Kesä on vierähtänyt pahoinvoinnin kourissa ja samalla muutettiin uudelle paikkakunnalle ja aloitin uuden työn. Että muutoksia koko perheelle oikein roppakaupalla. Nyt toivottavasti saa jo hetken huokaista ja alkaa oikeasti odottaa tätä pientä. Ensi viikolla olis ensimmäinen neuvola uudessa paikassa. Vähän jänskättää miten täällä asiat hoituu ja minkälainen neuvolantäti on, vaan eiköhän kaikki hyvin mene. Pahoinvointikin alkaa onneksi pikku hiljaa helpottaa, ainakin sen verran, että päivistä töissä selviää, kunhan syö säännöllisesti eikä pääse liian väsyneeksi.

 

Alisa, mulla kramppailee jalat aina välillä ja samoin levottomatjalat meinaa olla vaivana välillä mutta nyt kun oon muistanu lisätä magnesiumia vielä raskausvitamiinien ohella, niin on molemmat vaivat helpannu!

 

Julyah Tervetuloa!

Mulla kans on levottomat jalat vaivanneet jo parisen viikkoa. Edellisessä raskaudessa tää vaiva alkoi vasta rv 30+, mutta nähtävästi kolmannessa kaikki kolotukset alkaa samalla sekunnilla kun pissaa tikkuun..

Tänään on juhlittu pojan synttäreitä ja tää päänsärky on aivan järkyttävä. Onneks mies lähti hakemaan pitsaa niin jos se vaikka helpottaisi ainakaan panadolista ei ollut taaskaan mitään hyötyä..

Mies muuten kertoi tänään olevansa ihan varma että saadaan toinen tyttö miten meidän intuitiot voikin olla näin erilaisia, kun mulla on ihan alusta asti ollut tosi vahva poikaolo.. kaikki muutkin tuntuu olevan varmoja että poika tulee, lukuunottamatta yhtä kaveria joka vieläkin elättelee toiveita kaksostytöistä

 

Täällä ollaan käyty puntarilla, mun paino on noussu jo 5kg.
Vielä saisi tulla 10kg niin oltaisiin likipitäen samoissa lukemissa kuin viimeksi. Itsellä ehdoton painoraja mihin saa nousta on n75kg, olin viimeksikin jo 13kg painonnousulla pulassa. Mulla ei oikein nivelet eikä selkä kestä tuota painonnousua Muistan sen tunteen kun poika tuli ulos ja pääsin kävelemään viikko kaksi synnytyksen jälkeen niin voi luoja että tuntui askel kevyeltä. Polvet huusi halleluujaa. En oo aikaisemmin painosta oikein stressanut kun normaalipainoinen olen ja ei tosiaan viimeksi raskauskiloja tullut kuin ihan ok määrä ja suurinosa jäi synnärille mutta nyt nousi huoli että mitä jos nyt räjähdän ihan valaaksi jstain syystä

 

Minä kans meinasin tänään pyörtyä kun kävin puntarilla.. rv9 mennessä oli tullut n. 2kg, jonka jälkeen paino jäi jojoilemaan paikoilleen. Nyt parissa viikossa (rv 16-18) onkin tullut toiset kaksi kiloa lisää! Enkä edes tajua minne se on tullut, ilmeisesti tisseihin ja persiiseen kun mahan kohdalla ei ainakaan ylimääräistä näy. Normaalipainoinen olen siis minäkin joten sinänsä huolta painonnoususta ei ole, mutta kun mulla on raskauskilot aina olleet niin tiukassa eikä imetyksestäkään ole ollut apua painon tiputuksessa.. no, se on vaan paino, vauva on kyllä sen arvoinen

Mulla on tullut uus vaiva aiemmin yöunia häiritsivät flunssa, OMA kuorsaus, pissahätä, jano ja levottomat jalat, mutta nyt myös mun suolisto tahtoo jostain syystä tyhjentyä keskellä yötä mies sai vuoden naurut kun kysyi että mitä herään tekemään joka yö klo 3-5 välillä miksi, oi miksi, nää kiusalliset vaivat tulee aina mulle.. onneksi ei tarvi yöpyä muualla kuin kotona

 

mulla on alkanut tuo iskias nyt vaivaan ihan urakalla.esikoisesta iski pari kertaa sillain ihan yhtäkkiä mutta nyt on ollu sitte koko päivän kinkkasemista ja ylösnouseminen aina vähän tuskaista.no,jospa Se tästä jossain välissä helpottais taas..
toisessa raskaudessa en muuten muista että olis vaivannu ollenkaan :O

mää käytän synnytyksissä sellasta suhteuttamisteoriaa eli mietin että sitä kärsimystä kestää vain ne muutamat tunnit ja Se on tosi vähän esim koko eliniästä sitte kyselen aina kätilöiltä että millon niiden vuoro loppuu,että ehtiikö Tää lapsi syntyä ennen sitä Se on vaan Se hetki,kyllä siitä hengissä selviää.

 

Maalis Ihanaa, joku muukin käyttää tota suhteuttamista! minä kans aina suhteutan sen kivun keston milloin elinikään, milloin vauvavuoteen jne. Ja kans kivun kovuudesta ajattelen että se kasvaa suhteessa supistuksen tehokkuuteen, eli mitä kipeämpää käy, sitä enemmän siitä on apua

 

Ai niin ja mua auttaa myös Semmonen että kuvittelen ne supistukset mielessäni samanlaisina "vuorina" niinku ne piirtyykin, eli huippua kohti hampaat irvessä ja sit siinä supistuksen pahimmassa huipussa helpottaa aina ajatus että nyt lähtee suunta alaspäin kannattaa ainakin testata