** HELMIKUUN HURMAAJAT ** joulukuussa

Täällä ei flunssa hellitä edelleenkään... *mur*

Tuosta nukkumisesta sen verran, että mä en saa nukkua yhtenäkään aamuna yli sen 7-7.30, koska lapset herää aina viimeistään puoli kahdeksan ja mies tulee kotiin. Yöt menee miten sattuu, mutta silloin kun oli vielä töissä niin siinä ei paljon auttanut kun pysyä hereillä... Nyt kun olen vaan kotona niin olen ottanut päikkärit lähes joka päivä Varsinkin nyt kun olen sairastanut oikein urakalla niin en pysyis hereillä koko päivää millään :ashamed:

Ja tuosta kropasta ja sen muutoksista... Itsellä se ihannekroppa hävisi esikoisen syntymän jälkeen. Esikoista odottaessani mun kilpirauhasen vajaatoiminta paheni aika tavalla (tätä en vielä silloin tiennyt - lääkärit vaan sanoi, että mun pitää syödä vähemmän) ja toista odottaessani tilanne karkasi ihan käsistä. Ennen esikoista mun vaatekoko oli 38-40 ja nyt se on (ja tulee varmasti aina olemaan) 44-46. Toki mä yritän tämän raskauden jälkeen päästä tästä läskistä eroon, mutta en usko ikinä enää pääseväni noihin ihannemittoihin takaisin... :'(
Mulla on ilmeisesti tällainen samanlainen mies kuin Mini77:n EX eli mies joka ei tykkää raskaana olevista naisista... :ashamed: Meidän "seksielämä" on loppunut nyt ihan kokonaan, kun vatsa on kasvanut. Esim. saunassa mies on todella vaivaantuneen oloinen ja hän selkeästi välttelee tilanteita, että mä jotenkin velvoittaisin häntä koskemaan minuun tms. Meillä näitä ongelmia on ollut jo pidempään, mutta nyt homma on ihan seis.
En edes muista koska mies olils mua viimeksi koskenut...
Tämä tuntuu helvetin pahalta, mutta eipä tässä paljon valittaa auta. En tästä muutu ainakaan kahteen kuukauteen ja sen kanssa on vaan opittava elämään


Develly ja Potkuttelija 32+0 eli viikot poksuu jälleen :heart: :heart:

 

Eilen kävin taas lääkärissä ja sairalomalla olen nyt sitten äitiyslomaan asti. Ihan kiva, kun olo on mitä on. Kaikki on hankalaa ja helposti supistelee (päivittäin).

Nimbe. Mulla on samanlaista kipua kohdun suulla. Viiltelevää kipua kun kävelee tai touhuaa. Mulla on myöskin samanlaista kipua kuin piipi pöppiäisellä. Juuri kohdunkannattimet joutuvat koetukselle ja lääkäri suositteli tukiliivin käyttöä. Itse en äytä kun ei siitä ole apua ja se liivi itsessään tuntuu ikävältä.

Nimbelle vielä ettei mun lantio ole kyllä yhtään levinnyt lasten myötä. Saisi mun puolesta vähän levitäkkin että olisi enemmän naisellisen mallinen, mutta olen kapea aina vain. Ennen raskautta mahduin vielä kymmenen vuotta vanhoihin housuihin ja aion mahtua taas ensi kesänä.

Devellylle voimia. On hyvä että tiedostat tarvitsevasi apua ja olet sitä osannut hakea.

NuuNuu84 Mä en ole koskaan käyttänyt mitään öljyjä vauvoilla, kun mulle on sanottu että jos vauvan iho on hyvä ja normaali, ei se tarvitse mitään öljyjä eikä rasvoja. En itsekkään rasvaa ihoa jos se ei ole kuiva. Kumpikaan lapsistamme ei tarvitse rasvaa vaikka isä atoopikko onkin. Varmaan ehdit siis öljy ostoksille vauvan synnyttyä jos sitä tarvitset. Itse aion varmuuden vuoksi ostaa kaappiin rintakumit, yhden tutipullon ja yhden korvikkeen ja suosittelen myös rintapumppua. Edellä mainittuja ei välttämättä tarvitse, mutta ovat korvaamattoman ihanat esim. yöllä jos tarvetta tulee. Esikoisen aikaan mulla ei ollut rintapumppua ja yhden yön aikana rinnat pamahtivat niin tukkoon ettei käsin saanut puristettua maitoa ulos. Sain tosi kivuliaan rintatulehduksen muutamassa tunnissa ja kuumetta oli reippaasti. Tietääkseni rintatulehdus uusiutuu helposti jos sen yhden kerran saa, joten nyt suojelen kaikin keinoin ettei pääse yllättämään.

Taidan kellahtaa sohvalle lepo asentoon ennen kuin riiviöt heräävät.

Avilla 32+5

 

Develly :hug: menis jo se flunssa tiehensä!! Mut hyvä että saat edes päivällä hiukan nukkua


Tuun nopsaa laittaa neuvolakuulumiset ja voi härregyyd ku se vaaka taas räjähti.. :O

rv 30+1 (26+0)
paino +1450g/vko
rr 136/72 (162/94)
pissa puhdas (+/-)
rt (rt)
syke +155 (+145)
liikkeet ++ (++)
sf mitta 29 (25,5)


Neuvolassa oli joku harjottelija yksinään tuuraamassa ja ku kyselin just tosta painontunteesta ja menkkakipumaisesta vihlonnasta ni juu no ei hän oikeen osaa sanoa siihen mitään.. Eli ei se tienny et onko normaalia vai ei.. ja uuden ajankin pisti vasta tammikuunloppuun vaikka just viimeks oma täti sanoi et vkol 33, sit ku sanoin siitä, ni juu ei ku tuut sitte 35-36vkolla.. -aha.

Nemu ja Tyttö 30+1 :heart:

 

Hb oli noussu...JIPPII..nyt ollaan jo (!) 106!!! Hitaasti mutta varmasti Tohtori tosin sanoi et ne ferritiiniarvot kun on matalalla ei ole ihmekään että hemo on alhaalla. Mutta jospa se nyt tästä lähtis kohoamaan..rautanauloja vaan popsimaan
=)

Sydäntutkimuksiin joudun ku oon saanu ihmeellisiä "kohtauksia"..syke nousee ihan ilman syytä ja koko kroppa tutisee ku horkkatautisella. Erään lääkärin arvio oli et se johtuis alhaisesta hemosta mut vara ei venettä kaada. Hyvähän se on et tutkivat. Siinä nyt infoa siitä miks joudun niihin tutkimuksiin...

HubaG & Alivuokralainen 30+0

 

Mä taidan olla paperia vaille valmis sairaanhoitaja. Opinnäytetyöstä tuli numero tänään, ja opintokortilla on valmistumiseen tarvittava määrä opintopisteitä. Huomenna vien vielä yhden paperilapun koululle, ja ensi viikolla on varmaankin virallinen valmistumispäivä. Ihana olo, että sai tämän koulun pois alta, ja kyllähän tuo valmistuminen tuntuu muutenkin mukavalta.

jontsuliille osanotto. :hug:

Mulla on tähän muuttuvaan kehoon vähän ristiriitainen suhtautuminen. Toisaalta pidän tästä kasvavasta mahasta ihan mielettömästi, ja se on mun mielestä ihan kauniskin. Kilojakaan ei ole tullut mitenkään ihan määrättömästi, ja suurin osa kiloista taitaa olla kertynyt mahaan. Hassua tässä on se, että ennen olen aina katsonut kateellisena raskaana olevien naisten mahoja ja ajatellut, että olispa mullakin sellainen. Tällä hetkellä katson kateellisena hoikkien ihmisten mahoja ja mietin, miten ihanaa olisi mahtua johonkin vaatteeseen. Olen kulkenut samoissa housuissa ja muutamassa paidassa nyt muutaman kuukauden ajan, ja tuntuu jotenkin inhottavalta, ettei pysty edes pukeutumaan nätisti. Mies taitaa onneksi tykätä uusista muodoistani, mikä helpottaa jonkin verran omaakin suhtautumistani kehooni. Eilen katselin pakkaamisen lomassa vanhoja vaatteitani ja mietin, että toivottavasti mahdun niihin ensi kesänä.

Lähetän halauksia ja sympatiaa täältä teille kaikille, joiden miesten mielestä raskaana oleva nainen ei ole kaunis. :hug: En voi edes kuvitella, miten pahalta tuollainen tuntuisi. On tässä raskaudessa ja kehon muutoksissa sen verran sulattelemista, ettei tähän päälle tarvitse enää kenenkään poikkipuoleisia ajatuksia.

HubaG kuulostaapa ikäviltä nuo kohtaukset, mutta hyvähän se tosiaan on, että tutkitaan.

Nemu menipä pitkälle tuo uusi neuvola-aika. Monessa kaupungissahan käsittääkseni neuvolakäynnit on parinkin viikon välein 30rv:n jälkeen. Sinuna varmaan soittaisin sille oikealle terkalle ja kysyisin, että onkohan tuo aika ihan ok vai pitäisikö olla jo aiemmin.

Minulla on tänään ohjelmassa uunin pesua ja pakastimen sulattamista. Viime yö oli hieman helpompi kuin edellinen, mutta ei tämä rehkiminen kyllä hyvältä tunnu, vaikka aika kevyesti olen mitään touhunnut. No, täytyy ajatella, että viikonloppuna meillä on jo uusi koti.

Ikuisuus ja Kerttu 30+5

 

nimbe oli kysellyt lahjoista tulevalle isälle. Mä en ajatellut jouluna antaa miehelle mitään vauvaan viittaavaa, mutta olen kaikessa hiljaisuudessa koonnut pientä isyyspakkausta, jonka ajattelin antaa miehelle synttärilahjaksi. Hänellä on syntymäpäivä 8.2, eli melko lähellä laskettua aikaa. Saapi nähdä, että ottaako vauva varaslähdön vai viihtyykö maaliskuulle asti mahassa. Ajattelin pakkauksen tehdä tammikuussa valmiiksi, että jos lähtö tuleekin ennen miehen syntymäpäivää, niin voi sitten antaa sen siinä vaiheessa.

 

Devellyllä onkin sitkeän sorttista flunssaa. Paranemisia!

Nemu: Laittoipas se sijainen sun seuraavan ajan kauaksi, vaikka viikkojakin on jo noin paljon?! ja sulla on kuitenkin niitä menkkamaisia vihlontoja, johon se ei osannut sanoa juuta eikä jaata.. Ja vaikka oma neuvolatätis olis nimenomaan laittanut parin viikon päähän. Hiukan jäin ihmettelemään..

Lauantaisesta laivareisusta selvitty! Ihmettelen vieläkin miten hyvin jaksoin, ei tarttenu ottaa torkkuja tai mitään välillä, vaikka herätys oli aamuviideltä ja kotona olin 22.00 illalla, ja olin juoppokuskina mennen tullen. Oli tosi kiva reissu, eikä ollenkaan niin rasittavaa kun aluksi pelkäsin.

Täällä mies tuntuu tykkäävän muuttuvasta vartalosta, ainakin muistaa kovasti kehua ja ihastella ihan spontaanisti. :heart: Itse olen välillä vähän epäileväilen omasta vartalostani.. mun kasvava maha on kyllä mielestäni tosi söpö ja onhan se kiva kun rintavarustus on kasvanut. Mutta tuntuu siltä että on sitä ylimääräistä tullut muuallekkin, esim reisiin, ja se vähän häiritsee. Mutta luojan kiitos mies tykkää Enkä itsekään tunne itseäni valaaksi, ainakaan ihan vielä.

Täällä voidaan muutenkin hyvin, torstaina olis neuvola, jota odottelen kuin kuuta nousevaa niinku aina.
Mun ei pitänyt enää mennä kouluunkaan joulun jälkeen, mutta nyt kun vointi on ollut niin hyvä niin mietiskelen tässä et jos sitä sittenkin tekis vielä ton viimeisen teoriaosuuden pois alta.. Viimeiset harjoittelut jää auttamattomasti tekemättä tulevana keväänä, mutta jos vauva pysyis masussa loppuun asti niin ehtisin tämän viimeisen teorian käydä. Koe olis sopivasti laskettuna päivänä.
Hiukan kyllä tekis mieli pelkästään äitiyslomaillakin, ajatus siitä ettei tarttisi miettiä koulujuttuja enää ennen vauvaa olis tosi ihanaa.. mutta tavallaan se olis niiiin hyvä juttu kun ei tarttisi sitten enää ikinä koulun penkille mennä, vaan jäljelle jäis vaan käytännön harjoittelua. Eikä koulupäiviä olisi kuin pari viikossa, joten kuvittelisin jaksavani ne kyllä.. Huoh, miten tämä päättäminen on niin vaikeeta aina? :headwall:

leeloo & nyytti 30+4 :heart:

 

Ikuisuus: onneksi olkoon, muistan itse toissakesäisen tunteen kun gradu oli palautettu ja tiesin, että se oli siinä.

Nemu: mä olen kanssa samaa mieltä, että soita ihmeessä sille omalle terkalle, en mä ainakaan noin epämääräisten vastausten perusteella noin pitkälle odottelisi.

Omaa napaa (taas): Kävin tänään siellä neuvolalääkärissä, hänen mielestään kohdunkaula oli hieman lyhentynyt ja pehmennyt. Ultrasi pikkasen ja kaikki vaikutti olevan ok, mutta laittoi mut kuitenkin sairaalaan äippäpolille. Siellä olin hetken aikaa käyrillä ja yksi pieni supistus sinne piirtyi, mutta sitä en kyllä itse oikein edes tuntenut. Ei siis ollut mitään esim. eilisiin supistuksiin verrattuna. Sitten lääkäri ultrasi oikein kunnolla ja totesi, että vaikka paikat hieman pehmenneet, ei kaula ollut lyhentynyt yhtään ja paikat olivat ihan kiinni. Vaavilla kaikki hyvin, sykkeet ok, istukkavirtaus ok ja painoakin oli 1750 g :heart:

Sanoi kuitenkin, ettei osaa sanoa muuta kuin mun tän hetkisen tilanteen ja että jos niitä kipeitä suppareita alkaa tulla vielä useammin ja tiheämmin, niin sitten pitää heti mennä sairaalaan. Rennosti pitää kuulema ottaa (voiko tätä rennommin enää olla???), mutta ei suotta stressata asiasta. Hyvä oli, että kävin, nyt ainakin tietää, että ne todella ovat olleet supistuksia ja niiden ei saisi vielä olla kipeitä. Tänään onneksi ei ole mahan kovettumista kummempia tuntemuksia ollutkaan, joten jos ne ilkeät supparit vaikkapa säikähtivät tuota sairaalassa käyntiä

Nyt suihkunraikkaana makaamaan jos tämä selkäkipu antaisi periksi niin saisi ensi yönä jopa nukuttua...

 

Nemu Peesaan edellisiä. 30 viikosta alkaen neuvoloiden pitäisi periaatteessa olla 2 viikon välein. Kannattaa soittaa omalle hoitajalle, varsinkin kun sulla on ollut kipuja.

Mulla alkoi eilen joululomatyöt. Saa nähdä, miten jaksan 4 viikkoa olla. Vaikutti onneksi aika rauhalliselta paikalta ja pystyy aika paljon istumaan. Maanantaina taas kontrolliultraan. Toivottavasti ei kundi liikaa kasva, vaikka sokerit on taas heitelleet tavallista enemmän. Pitää varmaan taas lisätä insuliiniannosta, kun on viikkoja tullut lisää.

 

Ikuisuus: Onneksi olkoon!

Develly: Paranemisia sinne! :hug: Ei oo mukavaa olla flunssassa.. Itellekki iski sunnuntaina kauhee nuha, nokka vuotaa koko ajan ja kurkku on kipee, ei oikeen mitään voi edes syödä. Toisin ei kyllä toi ruoka oikeen maistukkaan.. :/

Tympeetä ku just nyt iski flunssa, juuri kun oon työharjottelussa. Tuntuu et ei aivot toimi ollenkaan eikä millään jaksais, mutta pakko, kun ei viitsi olla pois työharjottelusta, kun joutuu muuten korvaamaan kaikki tunnit sit seuraavalla harjottelujaksolla.. :kieh: No, onneksi ei ole kuin tämä viikko ja sit joululoman viettoon :heart:

serratus ja :heart: 29+0

 

Täälläkin kaikki ok, masu kasvaa ja peppu leviää Raskaudesta ei kaikki kilot tosin johdu, ihan itse tulee popsittua kaikkea hyvää herkkua joka välissä. Nooh, edestään sen löytää...
Ja täälläkään mies ei oikein ihannoi tätä tämmöistä vauvakupua, kyllä seksielämä ja kaikenlainen läheisyys on melko minimissä. Itse kyllä kaipaisin samalla tavalla kaikkea sitä "ihokontaktia" kuin ennenkin, mutta ei niin ei. Välillä tilanne kyllä veetuttaa kuin pientä oravaa, mutta välillä aattelen taas että jospa se tilanne palautuu ennalleen synnytyksen jälkeen, kuten esikoltakin. Mies kun on vielä tuommonen perinteinen jörötys, että ei oikein keskusteluntynkääkään aiheen tiimoilta saa.

Saattekos te muut "seksittömät" sitten muuten hellyyttä?

 

ikuisuus onnea!!!! :flower:

Joo no mun pitää soittaa sille. Mut tuntuu muutenkin et nuo on tuolla neuvolassa vähän hällä väliä.. koska viimeks oli pissas proteiinit koholla ja verenpaine korkea ja tyksissä ihmettelivät miksei oo pistetty mua mihinkään kontrolliin..

 

Dolly ja nimbe Mä en ees uskalla kysyä mieheltä, että mitä mieltä se on mun muuttuneesta ulkomuodosta. Hänet hyvin tuntien vastaus on perus juro ja tyly enkä jaksaisi kuulla mitään tyhmää nyt. Tämä siis ihan normaalia meidän suhteessa ja olen jo periaatteessa tottunut tuollaiseen tylytykseen. Ja sitten joskus kun yllättäen tuleekin jokin positiivinen kommentti, niin se tuntuu erityisen hyvältä. Näin meillä.

Leeloo Mäkin olen päättänyt jatkaa koulussa, onneksi otin virtuaalikursseja paljon ja itse ensi lukukauden viimeinen paikalla oltava päivä olisi 13.2. ja mulla laskettuaika 11.2. Mun omat synttärit on 14.2., joten olen oikeastaan toivonut pikkuisen syntyvän synttärilahjaksi koulupäivien jälkeen sitten.

Olen nyt remontoinut ja tehnyt muuttoa seitsemän kokonaista viikkoa, sen lisäksi käynyt koulussa ja tehnyt töitä. Nyt viimeinen viikko on mennyt Devellyn lailla kovassa flunssassa ja kuumettakin oli viime viikolla. Lopullinen muuttopäivä olisi nyt lauantai, joten loppusuoralla onneksi ollaan. Mutta... äsken juuri kaupasta poistuttua nousin autoon ja mun nivunen / häpyliitos tms. poksahti!!! Ikinä ei ole sattunut niin paljoa, siis meinasi taju lähteä ja kipu tuntui valtavana ja oli kuin olisi ollut tulessa. Siis ihan kunnon rusahdus kun nostin jalkaa autoon ehkä vähän nopeasti ja hassussa kulmassa. Liitoskipuja ja pingviinikävelyä olen toki harrastanut jo useamman viikon, mutta nyt kävely ei suju ollenkaan. Kipu on aivan kamala. Onko muilla sattunut tälläistä rusahdusta? Toivottavasti ei. Pitäisi varmaan mennä tarkistuttamaan lääkärillä paikat. Vauva on ihan yhtä aktiivinen ja juuri nyt parhaillaan hikottelee jo varmaan viidettä kertaa tänään.

Jadel84 & Toukka 31+5

 

Laskettuaika vain lähenee... ja vauva perätilassa mut onneks viel aikaa kääntyä oikein,.. Vauvan sydäntä tutkittu oiken urakalla ja kaikki pitäisi olla ok mut hiukan kuitenki se jänskättää ku edellisella vauvalla sydänvika mut jospa nyt kaikki menis hyvin. kipuja on aika paljon mut pakko vaan mennä eteenpäin.. verenpainetta seurataan ym mut ei onneks ole ollu koholla.. ekassa raskaudessa ollu myrkytys. voimia kaikille...

 

Onnea Ikuisuudelle :flower: On varmaan vapauttava tunne, että ennen lapsen syntymää on saanu kaiken valmiiksi!

nimbe nyt voit ainakin hetkeksi huikaista ja ottaa rennommin. On ikävä olla tietämätön tapahtumista ja varsinkin kun se koskee vauvaa..

Jadel84 kuulostaa kivuliaalta?! Voithan soiittaa neuvolaan tms. voiko tehdä mitään? Vai onko vaan revähdys? Sulla on kuitenkin paikat ollu kovilla hommien takia joten voi johtua siitäkin?

(.) vauva välillä kääntyy poikittain ja silloin sattuu niin kovaa tonne vasemmalle, että melkein itku tulee Onneksi kun kävelee niin kääntyy takasin omalle paikalleen.
Tuntuu kuin oma vatsa olisi nyt jo niin iso kuin esikoista odottaessa?? Ja pitäs vielä jaksaa se pari kuukautta :kieh:
Alkaa vaan olemaan aika kankea olo ja lisätään vielä hieman turvotusta mukaan

Nyt pitäs lähteä uhmaamaan tota pakkasta ja nauttimaan joulupuurosta

Fi0na

 

Heippa kaikille ja ihania joulunalusaikoja kaikille!!! :xmas:

Täällä kotona vietellään hiljaiseloa, sairasloma jatkuu, enkä siis töihin mene enää, kuin moikkaamaan työkavereita! Niiden suppareiden takia silloin taannoin jäin saikulle ja niitä edelleen tulee, toisinaan viiltäviäkin, mutta on jotenkin turvallisempi olo kun ei tarvitse mennä töihin rehkimään. Masu kasvaa, nyt todella vauhdilla, muutamassa viikossa käyny kauhee kasvu ( omasta mielestäni ainakin ) ja mä todella pidän siitä :heart: Tisseistäni EN, ne on hirveet :ashamed: siis tosi ällöt, löysät, mutta isonneet, lilluu tyyliin tossa mahan päällä, vaikka siis mun tissit oli entiset tissit esikon syntymän jälkeen, mutta nää on jotain niin kauheeta, että itteekin puistattaa, voi mies raukkaa....vaikka se on kyllä ollu ihan hiljaa, ei se uskalla, mä oon tyranni

No juu, joulu tulossa, ihanaa, vietetään se ihan perheen kesken, siis me 3 ja koira, joulupäivänä ja Tapanina sitten kyläillään. Ajattelin jo aattoyönä kantaa lahjat esille, niin menee sitten päivä rauhallisesti, esikon tutkaillessa lahjojaan, nautitaan yhdessäolosta!! Lahjat on ostettu ja paketoitu, laatikoiden teko edessä ensiviikolla, eikä ressiä ollenkaan

maaliskuu ja Rakas :heart: 31+1

 

Huh hu mikä yö...

Viime yönä sain nukutuksi vain parisen tuntia, kun illalla rupes sattuun mahaan kovasti ja sit tuonne alapäähän. Sain nukuttua 22.30-01. 15 välillä, mutta sit heräsin taas tuohon alapään kipuun. Puol kolmen aikaan yöllä soittelin äitipolille, että tulenko sinne. Käskivät ottaa särkylääkettä ja mennä nukkumaan ja aamulla neuvolaan, kun aika sinne sovittu. No tein työtä käskettyä, uni tuli uudelleen vasta tuossa 4.30. Kyllä on ihmisellä aikaa miettiä asioita yöllä valvoessaan. Kävin jo kauhuskenaarioita läpi, että mitä jos pikkanen jostain syystä syntyskin jo nyt ja mites joulu ja kaikki, kun ei täällä ole vielä mitään laitettu valmiiksi, vaikka kaikki onkin melkein jo ostettu.
No aamulla sitten kömmin neuvolaan, jossa puhuttiin pitkään mun sokeriarvoista, kun narahdin siinä rasituskokeessa. Aamupalan jälkeiset arvot ovat koholla, vaikka käytännöllisesti katsoen en mitään söisikään. Kaurapuuro saa arvot nousemaan ihan huimiin lukemiin, mutta 2dl jogurttia taas ei. No seuraillaan nyt vielä viikko ja mietitään sitten neuvolan tätin kanssa, että laittaako hän uuden lähetteen äitipolille. Aikaisemman lähetteen kanssa kävi niin, että sieltä tuli vastaus missä kehotettiin kotiseurantaan, ja jos arvot eivät ruokavaliosta huolimatta pysy kurissa niin sitten uusi lähete. No katsotaan kuinka niiden kanssa nyt käy.

Neuvolakuulumisia sitten:

rv 30+0 (25+6)
paino +362g/vko(538g/vko)
rr 115/65 (115/74)
pissa puhdas
rt
Hb 128
liikkeet ++ (++)
sf mitta 32 (26)

Sf mitta menee jo yläkäyrän yläpuolella, mutta neuvolantäti ei ollut siitä huolissaan. Sanoi vain, että seurataan ja nyt kun vauva on kääntynyt pääalaspäin niin mitta muuttunut senkin vuoksi.

Noihin viime öisin kipuihin otti sen verta kantaa, että uskoo niiden johtuvan vauvan kääntymisestä ja siitä, että vauva painaa nyt tuonne alapäähän enemmän ja siellä paikkojen täytyy alkaa joustamaan, jotta se sinne mahtuu. Varasi minulle kumminkin illalle lääkäri ajan, jotta käyn tarkistamassa tilanteen...Tukivyötä tai tukihousuja kumminkin suositteli. Onkos kellään niistä kokemusta?

Tulipas pitkä sepustus ja kaikki vain omaa napaa. Toivottavasti edes joku jaksaa lukea...
Nyt koirien kanssa postin hakuun ja sitten alkaa vauvan vaatteiden pyykkäys, kun kävin ostamassa siihen sopivaa pesuainetta

 

Kiitos valmistumis-onnitteluista ja paranemista flunssaa poteville!

Jadel84 kuulostaapa hurjalle tuo poksahtaminen.

taapero hienoa, että tutkimuksissa vauvan sydän näyttäisi olevan terve. Toivottavasti kaikki on hyvin!

Nuunuu84 tiedän hyvin millaisia ajatukset ovat öisin. Mulla on ihan muutamana yönä ollut kipua vatsalla (supistuksia?), ja jo niinä lyhyinä hetkinä olen ehtinyt ajatella kaikenlaisia asioita siitä, että mitä jos vauva putkahtaa maailmaan 10 viikkoa etuajassa ja meillä on vielä muutto, että mitä jos vauva jäisikin tähän kaupunkiin ja itse olisin 300km päässä. Jotenkin yöllä yksin hereillä ollessa asiat tuntuu aina pelottavilta. Toivottavasti kipu tosiaan johtui jostain noinkin luonnollisesta syystä kuin että vauva on kääntynyt.

Täällä on pitänyt kiirettä muutaman päivän, ei ole ollut ollenkaan niin tylsää ja turhautunutta oloa kuin viime viikolla, kun ei ollut mitään tekemistä. Tänään pitäisi vielä jääkaappi ja sauna pestä ja heitellä viimeiset tavarat laatikoihin. Huomenna aamulla pitääkin herätä jo ennen seitsemää, kun miehen isä tulee jo kukonlaulun aikaan tänne muuttamaan. |O Vaan jospa uni tulisi tänään ajoissa. Mulla onkin niin rankka rooli tuossa muutossa, että ei väsyneenä varmasti jaksa toimia. Pitäisi jopa vähän siivoilla paikkoja ja odotella, että miehet kantaa tavarat autoon ja istua auton kyydissä kolmisen tuntia.

Mun selässä tapahtui silloin muutama päivä sitten kyllä oikeasti jotain pahaa, kun käveleminen on tehnyt sen jälkeen paljon kipeämpää, eikä aamut ole enää kivuttomia niin kuin aiemmin. Vähän huolestuttaa etukäteen, että missä kunnossa olen huomisen automatkan jälkeen, kun viimeksi pitkän autossa istumisen jälkeen olin koko loppupäivän kykenemätön mihinkään toimintaan. Onko teillä mitään hyviä vinkkejä, miten selkä kestäisi paremmin nuo automatkat?

Tuntuu, että viime neuvolakäynnistä on ikuisuus, mutta niinhän siitä onkin jo neljä viikkoa aikaa. Ensi maanantaina on eka käynti uudessa neuvolassa. Toivottavasti hb olisi noususuuntainen.

 

Niin ja mä aloitan vähintään parin vuorokauden netittömän aikakauden tässä muuttotohinoissa. Jos ei musta kuulu loppuviikostakaan mitään, niin nettiliittymän siirto ei ole sujunut niin miten pitäisi. Hyviä vointeja teille kaikille! :wave:

 

NuuNuu Aamu on tyypillisesti kaikista hankalin aika sokereiden osalta. Pystytkö jakamaan aamupalan kahteen osaan ja pitämään välissä esim. puolen tunnin tai tunnin tauon? Se saattaisi auttaa. Kaurapuuro on käsittääkseni todella paha, ainakin siitä mua varoiteltiin. Samoin aterioilla perunat ja varsinkin perunamuussi nostavat herkästi sokereita.

Tukivyö (Anita) mulla on ollu käytössä jo monta kuukautta, kun joudun seisomaan tosi paljon. On kyllä auttanut ainakin mulla todella hyvin, ei taitaisi tulla mitään ilman sitä. Kotona en ole ainakaan toistaiseksi vielä joutunut käyttämään, mutta töissä ja asioilla kyllä käytän.

 

:wave: Heipat kaikille tasapuolisesti. Pikaisesti kuulumisia.

Olen nyt parin päivän kotilomalla sairaalasta. Tilanne on minulla nyt sellainen, että olen sairaalan kirjoissa pojun syntymään asti. Lyhyet kotilomat sallittuja. Minulla saattaa synnytys olla hyvinkin lähellä. Mutta päivä kerrallaan edetään.

Näillä näkymin en paljoa palstalla vieraile, mutta tietenkin tulen heti kertomaan, kun poju on maailmassa.

Leppoisaa loppuraskautta kaikille! :heart:

-mervi-elina ja poju rv 30+1

 

Tsemppiä ja voimia mervi-elinalle sairaalapäiviin!! Sullahan oli sitä Hb:n laskua, senkö takia sielä sairaalassa joudut nyt olemaan, jos saa kysyä vai onko multa nyt jokin mennyt ihan ohi?? :ashamed: Tulehan taas kertomaan, kunhan kerkiät ja vointisi antaa myöden!!

maaliskuu

 

mervi-elina :wave: :wave: Kai saat joululomaa?? Voimia sinne ja oletpa ainakin hyvässä hoidossa. Onnea matkaan!!!!
Tehilla

 

mervi-elina jaksamista sairaalassaoloon! Mietin samaa kuin tehilla, että pääsetkö jouluksi kotiin lomalle? :xmas:

 

Mervi-elinalle jaksamisia...toivottavasti saisit joulun olla kotona :heart:

Itse kävin sitten eilen siellä lääkärissä. Lääkärikin veikkasi vain kovemman puolen liitoskipuja. Tutki kumminkin kaikki paikat ja soittikin sitten gynekologian polille, että mitä tehdään, kun paikat selkeästi hieman pehmentyneet. Ei uskaltanut kovasti ronkkia. Onneksi paikat kumminkin kiinni. Sain sitten lähetteen äitipolille ja panadolia 1g. Sovittiin, että jos kivut ei yhtään helpota tai pahenee tai tulee tuota omistuista päänsärkyä niin sitten menen jo yöllä, muuten nyt aamusta. Yön sainkin onneksi nukuttua, mutta uskon että yksi syy oli se kun jalkojen välissä oli koko yön tyyny. Ilman tyynyä kun yritti vaihtaa asentoa niin tuntui aina pahalta. Joten tällaisia tänne. Tulen taas päivittelemään tietoja iltapäivästä.

Ai niin ja tuosta aamupalan jakamisesta. Se ei ole mahdollista, kun sokerit on mitattava tunti aina syönnin jälkeen, joten silloin ennen syöntiä otettu arvo ja syönnin jälkeen otettu ei enää täsmäisi. Tästä nimenomaan juttelin eilen meidän tk:n diabeteshoitajan kanssa, josta ei muutenkaan jäänyt miellyttävä kuva. Oli tosi syyttävä, kun tutki noita arvoja eikä ottanut kuuleviin korviinsa, että olen vasta viikon harjoitellut ruokavalion kanssa, joten en vielä voi tietää mikä nostaa ja mikä ei.