Vanhempani hoitavat aina tarvittaessa lapsiamme. Tosin pyydän vain hoitoapua, kun on tosi tarvis (esim. lääkäri,virastossa asiointi, yksi lapsi sairaalassa jne...). No,joo...kerran pari vuodessa hurvitellaan miehen kanssa poissa kotoa, joten silloin pyydän myös äidin apuun...
Appiukko kuollut muutama vuosi sitten, mutta silloin ennen vanhaan, kun appi oli vielä hengissä lapset yöpiyvät myös siellä joskus ( ei meillä ollut hoitotarvista, mutta lapset halusivat itse mennä ja isovanhemmista lasten vierailu oli piristävää (siinä uskossa olen!)). Anoppi on lupautunut pitämään lapsia, jos tarvitaan apua, mutta hänellä on sen verran ikää ja sairautta, ettei ole lapsia jätetty yökylään. Hätätapauksessa kyllä saadaan ja voidaan jättää lapset muös hänelle hoitoon.
Itse ajattelen asiaa lasteni kannalta; lapsille on suuri rikkaus olla isovanhempien hoiteissa silloin tällöin, ajatelkaa niitä kaikkia juttuja, mitä isovanhemmat kertovat, millaista oli elämä vanhaanaikaan..
Itselläni on rikkaat muistot mummoni kertomuksista entisajan elämästä. Ja mikä viisaus ja elämänkokemus vanhemmisas ihmisissä piilee...