Huhtikuun hurmurit 2013 *syyskuussa*

Anna333 :hug: !

Torstaina eka neuvola. Jos saisin th:n ultraamaan, tiedän, että neuvolassa sellainen mahdollisuus on. Tänään taas ollut sellainen olo, ettei mahassa ketään kasva... yritän jo valmistautua pettymykseen.

Muille hyvää viikon alkua ja onnea raskauteen!

T: Alexa ja muukalainen 8+?
 
Moika Mä odotan ensimmäistä.. tai onhan mulla kolme keskenmenoa takana. Ylihuomenna taas ultraan. Kyllä jännittää ja pelottaa! Tänään alkoi taas mahdoton jyskytys alaselässä ja pahoinvointiin on pysynyt poissa.

Meidän äiti Ymmärrän kyllä hyvin, et on vaikea olla täysin luottavainen, vaikka tietääkin, että vuoto voi olla myös vaaratonta. Hyvä, että oot saanut kevättä ja toivottavasti kaikki on tosiaan hyvin.

Karen10 Tsemppiä huomiseen ultraan!
 
Namida 32v/1lapsi/Synnytyspaikka ei vielä tiedossa/La 5.4

Tjaa-a, juuri kun kelasin et oireet ois vähenemään päin niin eilen sitten laattailin kaikki päivän safkat ylös... Sinänsä jännä juttu, et aikaisemmin on etonu tai tullut kaulailtua pytyn kanssa silloin kun on syömisestä kulunut aikaa, niinkuin aamuisin. Ja mä vihaan laattaamista ihan ylitse kaiken!!! Yleensä estelen sitä viimiseen saakka.

Oon surkee muistaan et kuka ts. mikä nimimerkki sanoi mitäkin, mut seuraavassa kommentoin jotain täällä esiintyneitä juttuja.

Ensinnäkin ISO :hug: keskenmenon saaneille. Ei ole sanoja tuollaiseen!

Joku kyseli masennuksesta ja täällä on koettu sellaista Big Time! Sitten kun aviomieskin lopetti mielialalääkkeet seinään presiis samaan aikaan kun plussasin niin täällä on koettu vaikeita aikoja. Mutta, keskustelut on auttaneet ja rakas aloitti lääkkeet nyt uudelleen eli kohti parempaa mennään. Viime päivät on olleet taas tosi mukavia. :heart:

Kaksi kissaa meilläkin täällä, ja aivan älyttömän ihmisrakkaita. Tässä parhaillaan pikkuinen karvakasa purisee sylissä kun kirjoitan tätä. Oletan kuitenkin että ne osaa vaistota vauvan ja reagoi siihen sen mukaisesti. Niinkuin Sanna totesi että niiden kissa ei pinnasängyssä kuitenkaan mee nukkumaan vauvan päälle. Toivon todella että mitään ongelmia ei tulisi. Mustasukkaisuutta ehkä jonkin verran kun ei niille enää ehdi suoda samanlailla aikaa, hellyyttä ja rapsutuksia kuin tällä hetkellä.

Vitamiineista syön D-tä sekä Foolihappoa. Muutenkin menee salaattia, hedelmiä ja vihanneksia päivittäin pelkästään siksi että kaikkea raikasta tekee tosi paljon mieli.

Nyt en muista oliko muuta kommentoitavaa, mutta muutenkin lopettelen: huomenna aamulla aikaisin psykiatri jonne menen juurikin (myös) tän masennuksen takia. Nukahtaminen on nykyään vaikeaa kun levottomat raajat vaivaa, mut sitten kun nukahtaa voisi nukkua samantien kellon ympäri. Siispä painun untenmaille. Öitä mammat ja masuasukit! :heart:

Namida ja Omppu 11+3
 
Viimeksi muokattu:
Heippa pitkästä aikaa! :wave:

En ole aikoihin jaksanut raahautua koneelle. Jotenkin on vaan illalla niin veto pois, että lasten mentyä nukkumaan, jaksan vaan tehdä voikkarin ja lösähtää sohvalle. Ei ole yhtään tehnyt mieli tulla nettiin. Nyt on vähän alkanut helpottaa ja olo on pikkasen energisempi.

Pahoittelut kaikille pois pudonneille. :hug:

Eipä tässä ihmeempiä silti ole tapahtunutkaan. Kauhee jännitys on päällä, kun miettii keskiviikkoista np-ultraa, kun ei olla vielä ultrassa käyty. Silloin se selviää, onko tuolla mahassa elämää ja, jos on, niin millä viikoilla mennään.

Huono olo on helpottanut aika paljon. Sekin vähän stressaa, kun ei kai sen vielä pitäis loppua, jos kaikki on kunnossa. No, mutta väsymystä on siis edelleen ja kahvi etoo ja vatsa pömpöttää, joten en ihan oireetonkaan ole. Tosi saman tyyppinen on tää alkuraskaus ollut, kun edellinenkin.

Unohdin jo nimimerkin, mutta jollain täällä on vauvan työnimenä Nuppu. Se oli meillä kuopuksen työnimi. Kuopus on nyt 1-vuotias touhukas pikku neiti. :heart: Tälle nykyiselle mahatyypille ei olla vielä keksitty nimeä. Tai, no meidän 4-vuotias tyttö on vakuuttunut, että vauva on tyttö ja nimeksi hän on vauvalle päättänyt saman nimen, kun meidän kuopuksella, mutta ensimmäinen kirjain vaan on eri (tyyliin Tupu ja Hupu). =)

Natte rv 8-12
 
Namida: Tervetuloa joukkoon! Päivittelin sutkin listalle. Onnea maagisen 12viikon ylitse pääsemisestä! :)

Anna: :'( Kovasti voimia :hug:

alley: Kiva, että reissu meni hyvin eikä pahoinvointikaan vaivannut! :)

Natte: Kovasti tsemppiä keskiviikon ultraan!

meidänäiti: Peukut pystyssä, että juilimiset hellittäisi ja että vuoto ei alkaisi! Soititko neuvolaan, pääsisitkö tsekkaukseen?

Karen: Kovasti tsemppiä huomiselle!!

ON: Energiaa alkaa olemaan vähän reilummin, tänään oon häärännyt ympäri kämppää ja nyt sen kyllä taas huomaa, ettei ole paljoa lepäilty, huh. Etova olo painuu jonnekin taka-alalle päivä päivältä enemmän, vaikka joskus kyllä tulee oikea kuvotuskohtaus, joka kestää jonkun aikaa. Muutenkin tuo viime viikkojen aivan älytön syöminen on nyt muuttunut päinvastaiseksi, en saa syötyä päivän aikana juuri mitään : / Tänäänkin söin aamulla vähän puuroa, päivällä kanapihvin ja salaattia ja nyt illalla oon imeskellyt vaan turkinpippureita ja juonut mehua. Kyllähän sen järkikin sanoo, että syödä pitäis enemmän ja maha huutaa leipää, mutta kun ei vaan tee mieli syödä mitään. Vielä viikko ultraan! |O

Vitamiineista joku kysyi, mulla menee tällä hetkellä vaan D- vitamiini, mutta MiviTotal on hankintalistalla.

Nanski + papunen 10+0 POKSPOKS :heart:
 
  • Tykkää
Reactions: Namida
Hei.
Mulla poksahti 12 viikkoa täyteen.Tunnetteko te jotka olette yhtä pitkällä vatsassa jotain
Elämää ? Liikkeitähän ei pitäs vielä tuntea mut iltaisin nukkumaan mennessä tunnen ihan
Kuin muljahtelua ;) ja tulee tunne kaikki on siis kunnossa.

Nyt olen ollut kontrolleissa esikoisen kanssa ( kerron asiasta joskus tarkemmin) ja kirjoittelen
Näitä kännyn netillä siksi kirjoitus asu erikoinen :) Huomenna sit np- ultra klo 8.30 toivotaan
Rukoillaan parasta :)
Ylläri iltatähti vko 12 •0
 
Heipsis kaikille.

Tuntuu tosi epäreilulta, että niin moni on kohdannut niin ikäviä asioita :'(
Olen pahoillani puolestanne.

Iloisia uutisia on taas myös kuitenkin paljon :heart:

Nyt on sitten np-ultrassa käyty! Mies ja esikoinen joutuivat muutaman minuutin odottamaan odotustilassa, mutta pääsivät sitten mukaan ultraukseen :) Ensin yritettiin ultrata alakautta, mutta sikiö näkyikin paremmin vatsan päältä, eli päältä tehtiin varsinainen ultraus. Kaikki tarpeellinen löytyi ja oli kohdallaan :heart: Sikiö oli huomattavasti rauhallisempi kuin neuvolan ultrassa. Kääntyili ja alkoi sitten nukkua :heart: Neuvolan ultrassa nähtiin sormia, nyt nähtiin varpaitakin... :) Ja ihme, miten tuntui, että sai selvää vauvan kasvojen sivuprofiilista :O En muista esikoisen kohdalla olleen noin selvän näköistä vielä tässä vaiheessa. Rakenneultrakin sovittiin saman tien marraskuuulle.

Ainut mistä nyt sitten keksin huolestua, oli niskaturvotus, kun oli 1,4. Kolmeen asti on kuulemma normaali, mutta kun esikoisella oli muistaakseni 0,7. Veriseerumiseulassa kävin kyllä heti ultran perään, ja nyt jostakin syystä pelottaa, jos se niskaturvotuksen ja veriseulan tulos on yhteensä jotakin hälyttävää. Kai sitä aina pitää jostakin huolestua :| Toivottavasti on turha huoli.

Lasketuksi ajaksi vahvistui nyt aprillipäivä :D

Eli minulle voi etusivulle päivittää lasketuksi ajaksi 1.4.2013.
Kiitos vaivannäöstä :flower:

Vitamiineista. Minä syön päivittäin raskaus- ja imetysajalle tarkoitettua multivitaa sekä omega-3 -kalaöljykapseleita.

Ylläri iltatähti: Mulla tuntuu nimenomaan noita muljahduksia. Sanoin neuvolassa ja np-ultrassakin siitä. Sanoin, etten tiedä mikä siellä muljahtelee, kun ei kuulemma vielä pitäisi sikiön liikkeet tuntua, mutta jokin sielä muljuu :)
Ultraaja vain totesi, että kyllä jotkut uudelleen synnyttäjät sanovat tuntevansa niitä liikkeitä tosi aikaisinkin. Minkäs sille voi, jos tuntuu :D

Kärsivällisyyttä ultran odottamisiin ja muutenkin kaikille odotukseen =)

Viljavainio ja pikkumuru 12+1
 
Ihania ultrakuulumisia Viljavainio ja meidän äiti! :)

Viljavainio, meidän pojalla oli niskaturvotus 1,4mm ja ihan terveeltä tuo vaikuttaa ;) Muistan kyllä itsekkin silloin huolestuneeni asiasta, vaikka kätilö sanoi, että useimmilla on 1,0-1,5mm. Mutta muistan kuinka tuntui, että kaikilla muilla turvotusta oli paljon vähemmän. Luultavasti sinullakin kaikki hyvin :)
 
Onnea hienoista ultrakuulumisista Viljavainio ja meidän äiti! =)

Niskaturvotusta oli meidän esikoisella yli 2mm, mutta ihan normaalin rajoissa oli ja terve poikahan tuo on. Muistan kyllä silloin itse olleeni hiukan huolissani, kun tosiaan tuntui, että monilla oli paljon vähemmän. Tytöistä on sitten ollut alle 1mm.

Kiva , että muutkin ovat tunteneet outoja muljahteluja mahassa. Mulla on jo useamman viikon tuntunut. Tuntuu ihan siltä, kun joku pieni siellä liikkuisi. Muljahtelut tuntuvat illalla yleensä ennen, kun nukahdan. Tosi outoa, kun eihän ne nyt millään liikkeitä voi olla, jos olen maksimissaan 12 viikolla nyt.

Huomiseen enää tarviis odottaa ultraa. Onneksi aika on jo 9.30. Tulen sitten kertomaan kuulumiset sen jälkeen. Hui, kun jännittää!
 
Hei!

Hyviä ultrakuulumisia täältäkin! Kohdussa kaikki hyvin, niskaturvotus 1,0 mm ja riskiluku 1/300. Sydämen syke näkyi ja kuului, kaikki elimet olivat paikoillaan, jotka nyt voivat näkyä. Mun mielestä ne kuvat oli aika epäselviä, ja en mä niistä nähnyt sitä, mitä se kätilö näki, mutta hän oli asiantunteva ja vakuutti kaiken olevan kunnossa. Ultrattiin siis alakautta. Siitä sydämen sykkeestä tuli kyllä tippa linssiin! Miten tää voi olla mahdollista, että mun sisällä on pieni, terve elämä! <3 11+3 tuli viikoiksi, mutta laskettua aikaa ei muutettu, kun oli niin lähellä menkkoihin perustuvaa, eli 2.4. pysyy.

Karen10
12+0 *poks*!
 
  • Tykkää
Reactions: Namida
Karen10 Saako kysyä minkä ikäinen olet? Mietin vaan iän vaikutusta riskilukuun. Mikä se raja on, että on mahdollisuus jatkotutkimuksiin. Itse olen 36v, ja kolmen viikon ja yhden päivän päästä nt-ultra. Pikkasen jännittää, mutta jotenkin olo on luottavainen.

Tatja 8+0 poks
 
Tatja: samat aatokset... ensi kuussa napsahtaa 37v, ja olen jo valmistautunut narahdukseen np-ultrassa. Tuo +35 ikä kun nostaa jo aikalailla tuota "riskiä" kärähdykseen, vaikkei oikeasti olisikaan mitään syytä. Ei oo helppoa ei :/

WP 10+6

Muoks. etusivulla Karenin ikänä näkyy olevan 34v.
 
Viimeksi muokattu:
Tatja ja WP Ikää on tosiaan se 34 v. Raja, että lähetetään jatkotutkimuksiin on 1/250 ja se lasketaan äidin iästä, verikokeiden tuloksesta, niskaturvotuksen paksuudesta ja pää-perämitsta. Nämä neljä tekijää suhteutetaan siihen, monesko viikko on menossa. Tietokone nuo laskee, eli minunkaan tapauksessa ei voitu sanoa, että mikä tekijä vaikuttaa eniten riskilukuun, mutta siis nt oli 1,0 mm. Raja siinä on 3 mm ja jos tuo raja ylittyy, suositellaan jatkotutkimuksia, vaikka riskiluku ei muuten ylittyisikään.

Mulla kans oli pelko päällä, että jotainhan täytyy olla pielessä, mutta kaikki olikin oikein hyvin ja lapsi liikkui eloisasti kohdussa. Ja riskiluku 1/300, eli ei mitään pelättävää. Ja vielä kun eka kolmannes raskaudesta alkaa olla ohi, niin voi huokaista helpotuksesta. Puuh!

Ehkä tämä väsymyskin tästä väistyy vähitellen.

Karen10 12+0
 
Mulla myös stressi np-ultrasta, koska ikää jo 39-vee. Kunhan nyt ensin sinne päästään!

Tänään ollut taas kamala väsymys ja illalla etova olo. Torstaista neuvolaa odotellessa...

Onnea todella paljon ihanista ultra-kuulumisista!! :heart: !!
 
Ihanaa, kun noin moni on jo päässyt käymään ekassa ultrassa. Ja onnittelut kaikille hyviä uutisia saaneille! :heart:

Vitamiineista: Tällä hetkellä syön Minisunin monivitamiineja 2 tablettia päivässä. Siinä kun on suurin osa näitä luonnollisia vitamiineja, mitkä ei keräänny sisäelimiin, mikäli niitä syö liikaa. Vaan ne tulee kuona-aineiden mukana sitten pois. Monissa vitamiineissa on suositukset ihan pielessä, siksi syön niitä mieluummin "liikaa" jotta oikeesti vaikuttavat vastustuskykyyn.

Vatsan koosta, mua alkaa ahdistamaan, kun maha on jo niin iso. Siis tänään ainakin ottaa hengitykseenkin. En tiedä miten tuota voisi määritellä, että mikä on iso ja mikä ei, mutta toisilla tosiaan ei vielä näy mitään ja musta ei voi erehtyä, että oo raskaana. Mielestäni oli esikosta näin iso joskus puolivälin tienoilla... Mietin että kehtaako soittaa neuvolaan ja valittaa sinne. En tosin tiedä mitä ne voi sieltä määrätä avuksi. Kohta alan epäilemään, että on joko tosi paljon lapsivettä tai odotan kaksosia... Mulla erottaa selvästi kohdun korkeimman kohdan tossa hiukan navan alapuolella, ja varmaan saisi jo sf-mitankin mitattua.

ON: ihan järkyttävä päivä takana. Nukuin huonosti ja näin ihan älyttömiä (seksi)unia. Sitten aamusta suoraan Turkuun asiakkaalle kasaamaan uusia hyllyjä, onneksi oli duunikaveri mukana auttamassa. Kotiin päästessä lähdettiin tytön ja koiran kanssa lenkille, tyttö pyörällä ja minä juoksin tai työnsin perässä. Sitten ruuan laittoon ja syödessä iski ihan totaalinen väsy ja heikotus. Ei auttanut muuta kun jättää ruoka kesken ja mennä sänkyyn. Sain siinä onneksi hetken nukuttuakin ennen tytön iltatouhuja. Onneksi mies oli niin ihana että otti tytön ilman pyyntöä ja leikki ja touhusi hänen kanssaan, jotta sain nukkua. Sängyssä palelsi ja jäseniä särki, vielä noustessa oli hiukan vilu. Nyt jo paljon parempi olo.

Alley ja pirpana 9+5
 
eufemia ja anna333 isot pahoittelut ja voimia teille :'( :hug: niin epäreilua ja kamalaa.



Onnea monille hyvistä ultrakuulumisista :heart:

Täällä ei mitään uutta erikoista.. Olot, eli pääasiassa VÄSY ja huono olo, jatkuu. Kamalaa, kun tuntuu ettei saa mitään aikaiseksi ja pään sisällä kaaos kasvaa, kun tekemättömät jutut kasaantuu :/ Stressaan ihan liikaa, kaikesta, jatkuvasti! Ei tee hyvää, mutta en tiedä kuinka tän sais loppumaan.
Oksentanut en oo muutamaan päivään, mutta kyllä välillä on lähellä. Mielitekoja on tällä hetkellä kirpeät karkit, tomaatti, kotimaiset omenat, lämpöiset pizzaleivät.. Välillä vaihtelee.

Huomenna tulee ultrasta viikko, ja kun silloin kaikki oli hyvin, niin oon yrittänyt olla nyt enempiä stressailematta ja pelkäämättä, vaikka välillä iskeekin pieni pelko, että eihän se takaa että kaikki tulee menemään hyvin, vaikka viikko sitten pikkuinen näkyikin ruudulla hyvinvoivana.. Täytyy vaan uskoa ja toivoa :heart:

Äitiyspakkausta ei varmaan tällä kertaa oteta, vaikka siellä pari juttua olikin tosi ihania :) Mielummin otan sen rahan ja ostan sitten tarpeellisia juttuja. Pikkuvaatteita tulee varmasti taas ostettua käytettynäkin paljon, kirppiksillä on niin paljon söpöjä ja hyväkuntoisiakin vauvan vaatteita. Lisäksi haluaisin tällä kertaa kunnon hoitolaukun ja haaveilen vauvalle myös Po.p:in windfleece haalarista. Kyllä tuolle äitiysavustukselle siis käyttöä tulee :p

*muoks: Niin joo, ja np-ultra reilun viikon päästä!

mmiilia ja Napu 9+6 <3
 
Viimeksi muokattu:
No niin, plussa pärähti jo pari viikkoa sitten mutta nyt käyty ensimmäistä kertaa neuvolassa ja tohdin ruveta jo raskauteen uskomaan kun ultrassa pienokaisen sydämen sykkivän näin. Eli mahtuisko joukkoon tämä tyttönen joka on 27 vuotias, kahden tytön äiti ja kolmannen lapsosen laskettu aika olisi 26.4.2013. Tytöt ovat syntyneet 2009 ja 2011. Synnytyssairaala on SeKs. Eli sen verran paljastusta minusta että asun Seinäjoen alueella :p Täällä näytti olevan muitakin täältä päin. Täällä oli valtavasti jo sivuja ja erilaisia keskusteluja.Anteeksi saamattomuuteni mutta kaikkia en läpi ehtinyt lukea:/

Täällä on ollut puhe oireista: tämä raskaus on ollut siinä määrin erilainen aikaisempiin odotuksiin etten ole voinut pahoin juurikaan mutta olen ollut sikaväsynyt ja aika ajoin taas super energinen. Tänäänkin ajelin nurmen vaikka vettä satoi:D Toinen erilainen oire on finnit, noh onhan se kiva tuntea taas itsensä nuoreksi....edes jotenkin:D

mansikka-maija kyseli noista peloista ja mulla ainakin on nyt sietämätön synnytyspelko. Aikaisemmat ovat syntyneet 14:sta ja 9:n tunnin kärvistelyjen kautta ilman puudutuksia ja muutamassa minuutissa. Kuulostaa helpolta eikö vain?? Mutta viime synnytyksessä olin 150% varma että kuolen siinä lopussa siihen kipuun. Menin jopa paniikkiin koska olin tajunnan rajamailla; en enää kuullut enkä nähnyt kunnolla kun meinasin mennä tajuttomaksi, enkä ole unohtanut sitä tunnetta. Jotenkin mun päähän ei vain mahdu se ajatus ettei saa mitään puudutusta edes sen jälkeen kun on 10 tuntia hikoillu tuskissaan ja miksei....koska on liian nopea synnyttäjä:kieh: No joo,mutta se omasta navasta. Olen toki iloinen siitä että pystyin siihen mutta mutta.....
Joten ymmärrän mansikka-maija sinun huolesi :hug:
Ihania tekstejä olette kyllä kirjoittaneet.

Ompu:lle lähettelen halauksia ja voimia. Tiedän kokemuksella tuon tunteen.:hug:

Heiverö 8+4
 
Meillä oli np -ultra viime pe, turvotus 0,5 ja sanoi vain että seulat negat, mitään riskilukuja ei kerrottu. Nassikka köllötteli tyytyväisenä, ei oikein jaksanut pomppia ja pyöriä vaikka lääkäri tönikin vähän (ihan ku isänsä, nukkuis 24/7), oli kyllä maailman helpoin mitattava, pintakellunta-asennossa sivuprofiilissa :D mielettömän tarkka ja hyvä laite oli, kuvakin niin selkeä että oksat pois <3 isäntä siellä jo kysyi että milloin tiedetään kumpi se on (kyl sil on kiire..) joo ja nassikan pääperämitta oli 54mm, vastasi viikkoja 12+0

Heiverö ota ihmeessä puheeksi neuvolassa! Mulla viimeisin meni ilman lääkkeitä ja sitä kipua ei todella voi sanoin kuvailla, muistan vain ajatuksen etten ikinä enää. Olisi vain halunnut itkeä ja luovuttaa, kädellä työntää lasta takaisin. Huoh. Neuvolan tädille sanoin kun kysyi että miten synnytystapa, notta hengissä selvisin että kattellaan..
 
Viimeksi muokattu:
Eikä....puolet tekstistä hävisi tuosta ekasta viestistäni jossa olin suoraan nimimerkeille kirjoittanut....AAAARGH
Joka tapauksessa kaikille ikäviä uutisia saaneille voimaa ja haleja :hug:

Pahoittelen myös tätä typeryyttäni kun ei onnistu edes kirjoittaminen yhteen viestiin:/
 
Öitä jälleen kerran=)

Mun työmotivaation voi kaiketi päätellä siitä, että kirjoitan tänne melkein joka yövuoron aikana:whistle: Ei vaiskaan, mulla on oikeesti sillon hyvää aikaa. Kotona 4 lapsen kanssa päivät menee aika vauhdikkaasti...

Ihanan paljon oli hyvä ultrakuulumisia täällä. Onnea niistä:heart:

Namida ja Heiverö tervetuloa:flower:

Kissoista oli jotain puhetta ja Namidalla niitä juuri taisikin olla. Meillä oli kissa, kun esikoinen(+2 seuravaa) syntyi ja ainakaan meidän kissaa ei olisi vauva voinut vähempää kiinnostaa. Koskaan en kissaa löytänyt pinnasängystä. Sitteriin meni joskus(siis silloin kun vauva ei ollut siinä), mutta en muista muuten mitään ongelmaa olleen.
Meidän kissa ei valitettavasti pitänyt pienistä lapsista, joten asuupi nyt mummolassa, jossa voimme häntä käydä moikkaamassa.

Heiverö ja mansikka-maija puhuneet synnytyspelosta ja itsekin taisin siitä jossain aiemmassa pinossa mainita. Minä myös tosiaan pelkään tulevaa synnytystä ja neuvolassa otinkin asian puheeksi. Terka otti asian heti tosissaan ja pelkopoli käynnille pääsen jossain vaiheessa.
Mulla siis takana 3 suht nopeaa ja helppoa synnytystä, joista 1 menty pelkän ilokaasun voimin. Niiden jälkeen papassa todettiin vahvat muutokset ja jouduttiin tekemään 2 sähkösilmukkahoitoa, joissa nuo muutosalueet poistettiin. Sanottiin, että nuo hoidot ei vaikuta tuleviin raskauksiin ja synnytyksiin...
No puoli vuotta hoidoista aloin odottaa nelosta ja veristä vuotoa oli tosiaan alussa useamman kerran ja viimeinen hulahdus viikolla 16. Syytä vuodoille ei koskaan löytynyt. Tämä nelosen odotus oli myös ensimmäinen joka meni yli lasketunajan ja synnytys sitten onkin ihan oma lukunsa.
En ole koskaan kokenut sellaista kipua. Avautumisen kanssa oli ongelmia ja lopulta, kun avautuminen alkoi, niin kipu oli sitä luokkaa, että epäilin todella kuolevani. Sain spinaalin ja loppu hyvin kaikki hyvin.
Mutta siis tuo synnytys oli kaikella tapaa täysin erilainen ja kipu ei ollut millään tapaa hallittavissa. Pahaa mieltä aiheutti myös se,että olin ajatellut synnyttäväni ilman lääkeitä ja en siihen kuitenkaan kyennyt.
Itse olen sitä mieltä, että niillä hoidoilla oli jotain vaikusta ollut, koska tuo erosi niin paljon edellisistä synnytyksistä. No tosiaan käynti pelkopolilla on varmaan vähintäänkin hyödyllinen.

Mitenkäs teillä, kuinka moni tietää raskaudestanne? Itse olen kertonut työnantajalle ja työparilleni, 2 ystävälle ja valmentajalleni. Muilta pyritään salaamaan mahdollisimman pitkään. Voi vaan tämän mahan kanssa olla hiukan hankalaa:LOL:

Minulla on nyt myös jotenkin kamala pelko siitä, ettei mahassa ole enää elämää. Viikolla 7+2 siis olin ultrassa ja silloin siellä sydän sykki, mutta koko ajan päässä jyskyttää ajatus, että sen jälkeen on voinut käydä mitä tahansa. No 2 päivää pitää vielä odotella tuota np-ultraa. Jospa sitten osaisi jo nauttia odotuksesta, mikäli siellä kaikki hyvin.

bigmama&matilda rv 11+3
 
Nohna, 36, 1. lapsi, TYKS

Täällä varovaisesti odotellaan ja ihmetellään suurta ihmettä. Varovaisesti sen takia, että kriittiset ajat eivät vielä ole ohi, mutta maanantaina kävin ekan kerran neuvolassa ja siellä pieni sydän sykki... Kuvottaa ja etoo, tissit kipeet ja nännit kutisee, väsyttelee jne. mutta eipä tää kai mitään kummallista oo...Nt-ultra on 8.päivä, sitten isikin pääsee näkemään "Väiskin"... Sitä odotellessa. Niin ja siis tänään on 10+0.
 
Viimeksi muokattu:
Pahoittelut kaikille joilla on matka jäänyt kesken :(


Olen käynyt lukemassa, mutta en juurikaan ole ehtinyt/jaksanut vastailla.

Itse olen ollut viime aikoina hieman masentunut, asiaa ei auta se, että viime yönä valvoin 3 tuntia kun heräsin puoli kolmelta ihan yllättäen. Harmittaa oikeastaan ihan kaikki. Masentaa myös se miten paljon joudun luopumaan asioista tämän raskauden takia... Tietenkin olen mielettömän onnellinen lopputuloksesta, mutta nyt vaan on tällainen masennuskausi päällä :(

Ultra ensi maanantaina, jännittää se mielettömästi.

Onnellista odotusta kaikille!

Halaus ja tänään poksutaan 11+0!
 
Halaus
Meille on tulossa toinen(esikoinen kohta 4v) ja samanmoinen masennuksenpoikanen ilmassa! Esikoinen on jo niin iso- ja nytkö alotetaan kaikki taasalusta?? Vihdoin, kun pääsisi kahdestaankin johonkin ja elämä on ns. helppoa. MUTTA toisaalta sitten olen NIIIIIN innoissani tulevasta älomasta. Se kotona oleminen ja työputken katkaisu tuntuu niin houkuttelevalta :)
Asioissaon niin monta puolta ja se äitiyden ja vanhemmuuden todellisuus hyvine ja huonoine puolineen tulee todeksi vasta sitten,kun sitä vauva elämää elää. On oikeastaan edes turhaa miettiä/suunnitella, millaista se on, koska se ei ole mitään sinne päinkään :D

Pinkkis ja öö...oisko 11 tasan!
 

Yhteistyössä