Huhtikuun hurmurit 2015

Juhlat meni meilläkin hyvin. Tyttö sai nimen ja kasteen ja minusta tosiaan tuli rouvasihminen - vihdoinkin Vieraat oli iloisesti yllättyneitä!

Täälläkin valveillaoloaika päivisin on lisääntynyt. Tyttö ottaa yleensä kolmet päikkärit, mutta en yleensä katsele kellosta kuinka pitkiä ja mihin aikaan. Yöt nukutaan ilman syöttöjä edelleen.

Ja sylissä pitää juu olla taikka muuten pystyssä, että näkee maailmaa!

6 viikkoa siihen vielä että täällä saadaan aloitella kiinteitä. 4 kuukauden iässä ajattelin aloitella, niinkuin ekankin kanssa.

 

Kevätkaihonkukka, kyllä mäkin olen omaa maitoa maistanut. Ihan jo siksi, että tiedän miltä sen kuuluu maistua. Kerran olikin maito ehtinyt vähän muuttaa makuaan huonoksi liian kauan huoneenlämmössä/jääkaapissa ollessaan, niin oon tiennyt sitten olla antamatta. Miestäkin ohjeistin samaan haista/maista -tekniikaan, mutta ei suostu mun tuotoksiani maistamaan. D

lakka83, hurjan hieno suoritus! Itsekin kovin haluaisin luovuttaa maitoa, mutta Kymenlaaksossa se ei ole mahdollista. Lähin sairaala, joka sitä ottaisi, on Lahdessa. En oo sitten saanut aikaiseksi selvittää, että lähettääkö meidän paikallinen sairaala sitä sinne vai mitähäh. Toisaalta huolettaa myös, että kelpaisiko se maito. Veikkaan että mun luontainen bakteerikanta on niin tuju, että ei menis maidot seuloista läpi (en käytännössä sairastele ikinä, mutta enpä oo koskaan ollutkaan liioin hysteerinen lian suhteen).

Bebe, kuulostaa aika tutulta verrattuna meidän tämänhetkiseen tilanteeseen.. Tyttö on syntymästään asti ollut tosi virkku. Nukkunut päiväunia _todella_ vähän. Oikeastaan vasta pari viikkoa sitten alkoi nukkua niin kuin “normaalit” vauvat ja ottanut päivisin aina kahdet tirsat. Nyt viimeinen viikko on ollut kauheaa taistelua päiväunille saamiset. :/ Vetää itsensä tosiaan yliväsymyksiin ja on sitten tosi kiukkuinen ja entistä vaikeampi saada nukkumaan. Meillä on kyllä tällä hetkellä niin, ettei oikein suostu käymään nukkumaan, jollei saa tissiä suuhun. Tänään halusin pitää vähän omaa aikaa ja pumppasin miehelle maidot valmiiksi, että huolehtii illan tytöstä. Sai vasta tätä kirjoittaessa tytön nukkumaan. Tokaisi vartti sitten tuskaisena mulle (tyttö oli huutanut puoli tuntia) että he lähtevät nyt kävelylle. Sai tytön vaunuihin ja sinne se sitten sippasi ennen kuin pääsi ovesta ulos. Nyt toivottavasti nukkuukin ihan kunnon yöunet.

Kantorepusta en osaa sanoa, mutta ostin itse kantopussin. Oli ihan vika ostos. Siinä ei jää kädet vapaaksi, niin ei voi puuhailla arkiaskareita ja tyttö ei siihen tykästynyt ollenkaan. Kyse oli siis tästä: http://www.huuto.net/kohteet/vauvan-kantopussi/367630266 (omastani maksoin tietysti enemmän, murrrrr...)

Paino. Joo, meikä lihoo (!) nyt imetysaikana. Aika ehkä alkaa rajoittaa namuttelua. Alkaa ihan jo huolestuttaa, kun kädet tärisee ja sarvet kasvaa päähän, jos ei saa suklaata. :'D

Kiinteät. Varmaan aloitetaan siinä 4 kk iässä, joka lienee kai se nykysuositus? Tyttö on tosi isoruokainen (syönyt siis jostain 5-viikkoisesta asti parhaillaan 200 ml kerralla O__o). En pidä ihan mahdottomana, että aloitetaan 3,5 kk iässäkin. Täytyy totta kai asiasta neuvolassa keskustella.

Ehkäisystä. Mikä teillä on tällä hetkellä käytössä? Itselläni tosiaan nuo Cerazette-pillerit ja vuoto lisääntyi niiden aloituksen jälkeen ihan selvästi. Tulee kirkkaana verenä ja melkein jo kuukautismäärissä. (Itselläni normaalisti hyvin anteliaat kuukautiset.) Jos ei nyt ekan liuskan jälkeen näytä mitään merkkiä rauhoittumisesta, niin pitää varmaan miettiä muita vaihtoehtoja. Kierukkaa en haluaisi, koska se voi puhkaista kohdun tai aiheuttaa tulehduksia (juu, tosi harvinaista, mutta mulle on nyt pinttynyt noi kauhukuvat..). Yhdistelmäpillerit on nou imetyksen takia ja mies vastustaa jyrkästi kondomia. Pikku kakkonen ei kuitenkaan ole meillä vielä suunnitteilla, niin.. :'D Apua. Mitä jää?

Pikku kakkosesta puheenollen. Onko kellään muulla hullulla herännyt vauvakuume? Ensimmäisten viikkojen sumun ja väsymyksen aikana mietin jo synkimpinä hetkinä, että ei minusta ole äidiksi ja ei olisi ensimmäistäkään pitänyt hommata. Nyt kun elämä alkoi kummasti helpottaa, vauva-arki muuttunut ihanammaksi ja tyttö kasvanut hurjasti, niin mies (?!) tokaisi yksi ilta, että ei meillä ole enää vauvaa, kun tyttö on jo iso lyllerö, niin täytyy varmaan hommata uusi vauva.

Mua alkaa päivä päivältä enemmän houkuttaa ajatus pikkusisaruksesta. Siis, itselleni on ollut päivänselvää jo lapsuudesta asti, että omaan perheeseeni tulee kuulumaan kaksi lasta. Mutta millään en kyllä halua tehdä näin pienellä ikäerolla toista. Haluaisin, että tyttö olisi vähintään kolmen vanha ennen kuin pyöräytän toisen. Helpompaa kun vanhempi sisarus on edes vähän itsenäisempi ja osaa mm. paremmin ilmaista, jos johonkin sattuu, yms. Toisaalta en myöskään haluaisi tehdä suurella ikäerolla toista, jotta lapsista olisi enemmän seuraa toisilleen.

 

Paljon onnea vielä kerran äitii88:lle!

Eilen oli pojan 3kk neuvola. Oli ihan mukava käynti vaikka oma terkka oli kesälomalla ja käytiin sijaisen kanssa asiat läpi. Painoa oli 6,9kg ja pituutta 61,7cm (ikää nyt 13 viikkoa). Painonnousu on tasoittunut, kun on alkanut tulemaan tuota liikkumista enemmän. Satunnaisesti pääsee vatsalleen, mutta vatsalleen laitettuna koittaa vönkiä ihan tosissaan eteenpäin niin, että koko pieni mies heiluu
Saatiin myös rotarokotteen tehostus sekä muut rokotusohjelman mukaiset pistot. Pikkuisen itketti, mutta tyyntyi kun hieman hyssytti sylissä.
Kiinteistä on ollut puhetta. Olin hieman yllättynyt kun terkka kysyi jo nyt, että meinataanko aloitella? Pojan kasvu on kuitenkin hieman yli keskikäyrän eikä mun mielestä syö "liian usein". Terkka jatkoi, että tietysti jos en koe imetystä liian raskaaksi niin on hienoa, jos vielä jatketaan rintamaidolla, mutta on tietysti mahdollista jo miettiä kiinteitä.Hmmm..En nyt oikein tiedä mitä tässä pitäisi ajatella
Ei mulla siis mitään niitä vastaan ole, mutta olin ajatellut aloitella tuolla 4-5kk:n iässä sormiruokailulla (kuten tytönkin kanssa).

Kantovälineet: mulla on kokemusta vain manducasta ja liinoista. Manducassa oon kuljettanut pientä etu- ja takapuolella. Näkee suht hyvin, ja koko ajanhan nämä pienet kasvaa niin näkee vielä paremmin. Suht nopea pukea, mutta jos vaihtaa kantajaa (mulla ja miehellä paljon koko eroa) niin joutuu säätämään kiinnityksiä.
Rengasliina on ollut kaupassa oiva apu, koska vauva on nopea nostaa siihen ja pois eikä tartte säätää noiden kiinnitysten kanssa. Poika istuu tuossa lonkalla/vatsan puolella ja näkee siitä hyvin.

Vauvakuumetta ei oo tullut. Viimeksikin se taisi iskeä myöhemmin, joten saapa nähdä...Mutta ei meille hetkeen ole uutta vauvaa tulossa, katsotaan sitten myöhemmin tulisiko iltatähti

Ehkäisy: hormonikierukan otan ensi kuussa. Toivottavasti sopii eikä tule kovin niitä tiputteluvuotoja.
Mulla ei oo mitään kiinnostusta tällä hetkellä petipuuhiin..Onneksi miestä ei oo haitannut vaan puhuttiin tämä läpi. Vauva ei herää syömään öisin, mutta ähisee, opettelee kääntymistä jne. Isosiskolla on painajaiskausi menossa, joten on useampana yönä tullut meidän väliin. Unta saan parin tunnin pätkissä, joten väsymys on ollut aika kova.

Vauvan nukutus iltaisin. Meidän iltarutiineihin kuuluu iltapesu, hetken seurustelu, pukeminen, tissittely ja sylissä heijaaminen. Poika tietää jo aika hyvin milloin laitetaan nukkumaan, kun on samat puuhat joka ilta

Boomkaa ja papunen 13viikkoa

 

Ehkäisyä meillä ei ole. Kaikki muksut hoidoilla alkunsa saaneet, joten luomuylläri ois kyl ilolla vastaanotettava, vaikkei enempää lapsia ole suunnitelmissa. Jospa sitä kävis piuhat tuhoamassa parin vuoden päästä sitten.

Vauvakuume: Haikeus iski synnäriltä kotiutuessa, et tää on nyt vika. Ekat viikot tein jonkinlaista surutyötä asian suhteen, mut nyt on tullut järki mukaan, et näin on hyvä Vauvakuumetta ei siis ole. Jatkossa on siis ehkä joskus aikaa itsellekin

kevis: Enpä oo tuolleen maidonluovutusta aatellukaan, et kuinka monelle riittäis ekat huikat jakaa

Meillä alkaa lelut kiinnostamaan yhä enemmän pojua Äskenkin tossa huitoi sitterissä ollessaan noita riippuvia juttuja silmät suurina

 

Boomkaa Ompa siellä pikku miehellä kokoa!

Onnea vielä tuoreelle rouvalle <3 Ihana ja iso asia.

Oli puhetta iltatouhuista. Meillä nyt aika usein mies on hoitanut vauvan nukutuspuuhat. Kuvio menee niin että minä syötän poitsun eka täyteen ja mies sitten pitää sylissä siihen että nukahtaa. Ei tule sitä rinnalla roikkumista. Mies on sitten iltaisin käynyt välillä poitsun kans kävelyllä ihmettelemässä maailmaa. Ei mee kauaa kun herra väsähtää ja isi kantaa sitten omalle paikalle nukkumaan. Toiminu meillä tää erittäin hyvin. Siinä on yleensä mulla sitten aikaa vanhemmille lapsille tai olla vaan riippuen missä nuo taaperot viilettää siinä vaiheessa iltaa. Muutenkin poitsu tykkää nukkua/nukahtaa isin rinnalla kun ei oo maidon hajua siinä häiritsemässä.

Ehkäisyssä on vissiin pakko päätyä kierukkaan. Ompahan sitten pienempi ressi kun ei tarvi muistaa sitä joka päivä tms.
Välillä oon saanut jo kauhukuvia/tuntemuksia niinku olisin raskaana taas! Pelkään sitä koska meillä ei ole nyt käytössä mitään ehkäisyä enkä todellakaan ole valmis mihinkään enkä tiedä haluanko enää lapsia tähän liittoon. Näissä kolmessa pienessä on toistaiseksi kädet riittävän täynä hommaa.
Ehkäisyä ei ole koska en tykkää pillereistä enkä kumista. Odotan että kun Suomeen päästään niin laitan kierukan. Petihommatkaan ei ole oikein kiinnostanut joten samoja fiiliksiä täällä boomkaa.
Mies on kyllä ollut yllättävän kärsivällinen...tosin meillä on aiemminkin ollut pitkiä taukoja lasten saannin välissä. Vitsiä väännetään aiheesta.

Onko hormoonikierukan jälkeen vuotoa tms? Ja tuleeko menkat normaalisti vai?
Mulla loppu vuoto muutamia viikkoja synnytyksestä eikä ole menkkoja kuulunut. Toivottavasti ei kuulukaan vielä moneen kuukauteen. Välillä on ollut menkkamaista jomotusta tai jotain tuntemuksia mutta ei onneksi ole näkyny.

Kiinteitä aloitellaan tuossa vähän päälle 4kk kunhan kotiudutaan. Toivottavasti maito riittää siihen asti. Vielä olis 3 viikkoa jäljellä. Tänään on taas ollut semmonen tissillä roikkumispäivä että oksat pois! Nännit on ihan hellänä ku toinen söisi koko ajan kun on ollut lähinnä minun kanssa koko päivän. Isänsä kanssa otti vähä paikkäreitä. Unet ollu vaan lyhyitä pätkiä joten siksikin kiukkuinen ja rauhottunu vaan rinnalle. Huh. Meinaa välillä kyllä olla pinna kireällä ja peppu hellänä ku istuu imettämässä ja nukuttamassa toista koko ajan sängyn reunalla. :/

 

Meillä oli eilen 3 kk neuvola. Neiti on 62,5 cm pitkä ja painoa 30 grammaa vaille 6 kiloa. Hyvin kasvaa omalla käyrällä. Saatiin myös rokotteet ja rotavahvistus. Pitihän niitä piikkejä huutaa, mutta aika nopsaa meni ohi. Eilisen ja tänään on tyttö ollut aika väsynyt, ei ole jaksanu leikkiä niin kuin ennen. Mutta eiköhän se tästä. Tosin ne rotaoireet saattaa vielä viikon mittaan tulla. Kiva, kun ollaan vielä reissuun lähdössä.

Tyttö on nyt myös muutamana yönä nukkunu hieman huonosti. Nenäkin tuntuu olevan hieman tukkoinen ja aivastuttaa, toivottavasti menee ohitse. Millä konstilla sais parhaiten illalla siirrettyä omaan sänkyyn nukkumaan. Nukahtaa syliin tai viereen, mutta kun yritän nostaa sänkyyn niin silmät auki ja sitten alkaa hirveä jokeltelu sängyssä. Yritän hyssytellä, mutta hetken päästä seuraa huuto. Pakko ottaa uudestaan syliin ja kokeilla hetken päästä uudestaan. Yöllä tosin nukahdetaan nykyään helpommin. Syönnin jälkeen röyhtäytys ja ihan hetki ootellaan, kunnes nostan sänkyyn ja tuttia suuhun. Tosin sitä joutuu muutamaan otteeseen laittaa uudestaan. Mutta edistystä kuitenkin, kun ennen meni tunti sylissä ennen kuin edes näytti nukkumisen merkkejä. Milloinkohan keksitään tutteja jotka oikeesti pysyy suussa, kun välillä tuntuu että se on sekunti ja tutti taas jossain kainalossa.

 

Iltatoimet: Meillä menee melko samalla kaavalla päivärytmi, jos ihan kotona ollaan. Isommat muksut jo tietää, et mitä seuraavaks tapahtuu, kun tapahtuu sitä ja sitten tätä jne. Vauvakin on jo rytmiinsä asettunut ja nukahtaa omaan sänkyyn. 1.5 viikkoa on sinne uinahtanut. Mä imetän olkkarissa ja sit nostan olalle röyhtäsemään. Samalla hipsuttelen makkariin ja kun on röyhtässyt, niin laitan kyljelleen sänkyyn ja peiton tiiviisti "paketiksi". Siihen asettuu yleensä ilman tuttia. Välillä hamuaa ja annan tutin suuhun. Saattaa jäädä jotain "höpöttelemään", mut en jää ihmettelemään siihen viereen, niin on aina itsekseen nukahtanut. Joinain iltoina havahtuu unesta n.½ tunnin päästä, niin sit oon uudestaan imettänyt, jonka jälkeen nukkuu sen 4 tuntia.

Vauva on ihan hilkulla nauraa ääneen Ihanan kuulosta alkaa olla. Höpisee leluille ja ihmisillekin, kun vaan sylittelee

 

hih, jos oikein laskeskelin, näinä päivinä vuosi sitten tapahtui hedelmöittyminen Parin viikon päästä tuolta odotus-puolelta löytynee uusi Huhtikuun hurmurit 2016 -ketju (ja minä en todellakaan kuulu sinne!) Vauvakuumetta oli silloin vähän kotiutumisen jälkeen hetken, mutta katsotaan asiaa parin vuoden päästä uudestaan. Raskaana olemista en kyllä yhtään kaipaa!

Iltatoimet tapahtuu meillä nykyään siten, että syödään kasvissosetta tai iltapuuroa (riisi-maissi hedelmäsoseella) ja maitoa pullosta, käydään pesulla (ainakin naama ja tahmatassut, "pesen" myös sormella ikenet, että hammasharja ei sitten ole ihan vieras asia), vaihdetaan yöpukuun, sanotaan hyvät yöt ja peitellään vauva sänkyynsä ja tutti suuhun, sellainen narulla vedettävä soiva nalle soimaan ja nukuttaja lähtee huoneesta. Usein Poikanen nukahtaa heti, joskus pitää käydä laittamassa tuttia takaisin suuhun kerran tai pari. Tai useemmin. Ja unta riittää 3-4 saakka, jolloin välisyönti ja takaisin unille. Tosiaan se suussa pysyvä tutti olis tarpeen!

 

Minäkin huomasin, että kohta vuosi sitten alkoi viimeisin odotustaival..Ja oon käynyt kurkkimassa, milloin ilmestyy uudet huhtikuun odottajat Niin se aika vierähtää!

Iltarutiineista. Minäkin ajattelin, että nyt olisi varmaan hyvä aika alkaa totuttaan poikaa nukahtamaan itsekseen pinnikseen. Meillä siis suht helppoa illalla, kun viimeisin tissittely on sohvalla, jonka jälkeen hetken pidän pystyssä sylissä (n.10-15min). Ehtii usein nukahtaa siinä, jonka jälkeen vien sänkyyn. Mikäli herää uudestaan hetken kuluttua, niin useimmiten syynä on röyhtäisyn tarve, sille syliin ottamisen jälkeen röyhtäisee ja nukahtaa uudelleen 10min sisään.
Nyt on niin valoisaa, että jos koitan saada poikaa sänkyyn liian virkkuna niin alkaa hirmuinen kalatus itsekseen kun katselee leluja ja muutekin ympärilleen Sittenpä uni karkaa silmästä eikä heti kannata haaveillakaan yöunista.


Poika alkaa olemaan jo aika kujeilija, että pääsee tissille ja äidin lähelle. Saattaa huutaa pää punaisena, kuin ei olisi ruokaa saanut päiväkausiin...Sitten kun pääsee syliin ja saa muutamat imut rintaa, niin alkaa tillottamaan pyöreillä silmillä, virnistelee, ottaa muutamat todella keskittyneet imut ja virnistelee taas tissi suussa. Eipä siinä voi kuin nauraa kun näkee, että toinen tietää tasan tarkkaan miten saa äidin huomion

 

Huh..tein jo ekan testin ihan varanvuoksi. Mulla oli muutama päivä maha kipeä ja nippaili siihen malliin että alko hirvittään. Lopulta se vaan paheni niin että tuli ihan kunnon mahatauti. Ei siis onneksi ollut kyse uudesta raskaudesta. Hirveää yrittää imettää vauvaa kun oma maha on tulessa! Muutenkin olin eilisen ihan voimaton ja haamu. Lähinnä sängyssä meni päivä. Heti kun yritti nousta niin oireet paheni.

Täällä poitsu alkoi ihan ite nukkumaan jo n.18:30 illalla. Jatkoi suoraa putkeen yöunet..heräs syömään keskiyöllä ja kerran aamuyöstä. Sitte uni loppui 6:30. Tässä on nyt aamu syöty ja leikitty. Poitsu kiljuu ääneen ja nauraakin ääneen jo kovasti.
Meilläkin virnistellään ja leikitään rinnalla. Ja onhan se ihana ku toinen on niin onnellinen <3
Onneksi suurimmaksi osaksi mahavaivat on helpottanu ettei niiden takia tarvi itkeä enää jatkuvasti.

 

Tosiaan uudet huhtikuiset alut alkaa ilmoitella tulostaan me käytiin 31.7.14 hakemassa tämä pakkasessa ollut huurulainen kyytiin. Hurja aatella, et se alku oikeesti on ollu syväjäässä!! Hieno miehen alku on kasvamassa

Jasmin12: Joko mahaoireet on helpottanu?

Mä oon alkanu joka päivä tekemään jotain lihaskuntoa ylläpitävää treeniä. 1/2 tuntia yleensä teen aamulla niin on ees se hoidettu. Joinain päivinä teen vielä iltapäivällä uudestaan. Takapuoli ja kädet on alkanu pyöristyä/ vahvistua! Säännöllisesti treenaamalla saa kyllä tuloksia aikaan vaikka kotioloissa! aerobista harjottelua en oo vielä alottanu suuremmin sen imetyksen suuren kulutuksen vuoksi.

 

Aika menee nopeesti kun uusia huhtikuisia alkaa jo olemaan. Meidän neitihän on jo iso. Viimeksi eilen totesin, kun käytiin kauppakeskuksessa vaipanvaihdossa ja siellä oli niin pieniä vauvoja.

Lakka: meillä käytiin hakemassa kyytiläinen 21.7. Tosin tuoreena sellaisena . Noh, seitsemän veljestä odottaa vielä pakkasessa, että katotaan, nitä niistä vielä kehkeytyy.

Pitäisi itseäänkin ottaa niskasta kiinni ja ryhtyä lihaskuntoa tekemään. Olen kyllä muutaman kerran käynyt pallopelejä pelailemassa, ihan hyvältä tuntuu, paitsi että liike on hidas ja reisilihakset kadonneet jonnekin.

 

Tulin pikaisesti kyselemään teiltä, että onkohan normaalia, että meidän tyty syö rintaa nyt n. tunnin välein ympäri vuorokauden? Yöllä on yksi n. 2h pätkä. Tosin sitä ennen tankataan sit parikin kertaa puolen tunnin välein?

Neiti syö kerralla niin pitkään, että ei enää huoli rintaa. Nielemisääniä kuuluu per syöntikerta 5-15 min. Yöllä tosiaan nostan syliin syömään ja kun hän on kylläinen, simahtaa. Oon yrittänyt tarjotella toistakin rintaa, mutta ei enää siihen tarraa.

Meillähän itkuisuutta on ollut kuukauden verran. Välillä täällä kävin jo iloitsemassa, että nyt helpotti, vaan eipä sitä iloa kestänyt kuin muutama pv.

Mietin, että onkohan mahdollista, ettei maito enää vaan riitä pelkäksi ravinnoksi? Mitähän neidille uskaltaisi alkaa tarjotella tisumaidon lisäksi?

Tosiaan, alan itse olla aivan loppu tähän tilanteeseen. Jaksaisin ehkä paremmin, jos päivisin neidin syöminen olisi ennalta-arvattavaa. Nykyään kun ei tiedä, kelpaako tissi heti, vai pitääkö sen kanssa taistella ennen syöntiä. En kehtaa yksin lähteä minnekään, kun en jaksa etsiä heti jotain soppea, jonne voisin mennä imettämään naama punaisena karjuvaa lasta. Välillä kun neidin kanssa saa vehdata pitkän tovin ennen kuin tissi kelpaa.

Ystäväkin on pyytänyt usein minua luokseen. Asumme samassa kaupungissa, mutta bussimatkaa tulee suuntaansa silti se tunti. En uskalla lähteä rakkaan pikku kiljukaulani kanssa kokeilemaan tuota matkaa, kun henkilöautokin pitää jo lyhyemmillä matkoilla pysäyttää tiensivuun, jotta tytön saa rauhoitettua huudon alettua (tutti kun ei tytylle kelpaa). Tuntuu, ettei ystäväni täysin ymmärrä tätä seikkaa. Kiinnostaisi tietää, miten te liikutte vauvojenne kanssa? Ja miltä teistä tuo tunnin bussimatka suuntaansa kuulostaa? Oonko nyt tehnyt tästä isomman mörön itselleni kuin se onkaan? Takaisinkin pitäisi vielä tulla.. :/

Oon jo useamman kerran väsyneenä tilanteeseen sortununut tarjoamaan pullosta maitoani, mutta pullo ei kelpaa tytylle (vaikka ekan kk söi pumpattua maitoa siitä).

Hohto koko imetyksestä on tiessään ja lähinnä pelkään, milloin taas pitää imettää ja mikä taistelu on taas edessä. Silloin kun imetys sujuu, niin mikään ei ole mukavampaa, mutta nuita idyllisiä hetkiä on nykyään niin perskuleen vähän, että huonot hetket saa mielen jo matalaksi.

Meillä on neuvola tämän vkn lopulla. Aattelin kysellä sieltäkin neuvoa, mutta epäilen, että se neuvo on jatkaa vielä täysimetystä. Joten jos teillä ois vinkata jotain, niin mielelläni kuulisin! Tosiaan pää alkaa jo levitä. Enemmän lapselle on iloa jaksavasta ja iloisesta kuin väsyneestä ja itkevästä äidistä.

Bebe ja tyty n. 3kk ja vk

 

Se on nyt varmaan se tiheän imun kausi, mulla ei valitettavasti ole vinkkejä antaa, kun meillä kaikki on ollut niin eri lailla keskosuudesta ym johtuen. Meillä 3 kk ikäisenä ikuiseen nälkään ja tiheisiin syöntiväleihin auttoi vellijauheen lisääminen pulloon, ja soseiden aloitus, mutta onhan se aikaista.

Mut matkustushommiin auttoi tosi paljon vaunukopan poisto ja rattaiksi laitto, jäbä ei viihtynyt yhtään vaunuissa, vaan huusi jo lyhyellä kauppamatkalla, enkä tosiaan olisi lähtenyt mihinkään bussilla, mutta nyt kun saa katsella rattaissa maailmaa, on tyytyväinen. Nyt matkustus ei oo tuskaa. Silti tunnin matka suuntaansa ei houkuttais, eikö kaverisi voi tulla teille, Bebe? Poikanen on toki pieni rattaisiinsa, mutta selkänojan saa melkein makuuasentoon, kun uni tulee, ja valjaissa ja se jalkatuki ihan ylhäällä, että jalkaosa on umpinainen, homma toimii.

 

Bebe ISO voimahali ihan ekaksi!
Oletko uskaltanut koittaa sitä bussilla matkustamista ollenkaan vielä? Suosittelen kokeilemaan. Vauvan itkuun ei kuole ja koska tiedät ettei hänellä ole mitään hätää niin se itku ei ole vakava asia. Bussissa on puolensa... Voit esim matkan ajaksi laittaa vauvan vaikka rintareppuun ja tsädäm hän saattaakin nukkua tyytyväisenä koko matkan. Jos hän ei tykkää rintarepusta niin vaunutkin keinuu kivasti bussin kyydissä. Meillä kaikki lapset tykänny.
Teillä on tosi vaikea vaihe menossa kun vauva kasvaa ja maidon tarve suurenee. Hän ilmoittaa koko ajan että kohta olis syönti ettei tissi karkaa liian kauas. Hän raivoaa tissillä koska maito ei ehdi joka välissä nousta ja hän joutuu tekemään hurjasti töitä että maidon tuotanto kiihtyy. Toiset vauvat tekee siitä ison numeron ja kestää kauan ennen kuin tilanne rauhoittuu, toiset vauvat ei protestoi niin raivokkaasti. Älä luovuta! Helpompi tietenkin sanoa. Mutta koskapa itsellä on sama vaihe takanapäin niin uskon että sinnikkyys palkitaan. Onhan se raskas vaihe. Myös vauvalle. Yritä kuitenkin liikkua ja vauvankin kanssa. Ihan sun oman jaksamisen vuoksi olis tärkeää että saat mielialan parempaan päin ja se taas vaikuttaa myös vauvaan positiivisesti. Voit laulaa lapselle vaikka se huutaiskin tai hyräillä...lopulta kun laulu tulee tutuksi niin hän saattaakin aina rauhoittua siihen nopeammin. Jos imetys ei onnistu sillä kertaa niin lopeta kesken, käy vaikka pesemässä huutavan lapsen kasvot ihan juoksevalla vedellä. Se rauhoittaa monesti. Anna lapsen ihmetellä vettä, omaa peilikuvaa, lauluja, jotain kuvaa, voimakkaita värejä. Mikä tahansa mihin vauva vois keskittyä edes hetkeksi jotta itku unohtuu.
Meillä tässä tilanteessa käydään pesulla...kävellään sisällä ympyrää ja lauletaan. Yleensä jossain vaiheessa raivari on ohi. Pääasia että ei itse hermostu.

 

Ja bebe meillä on vieläkin välillä semmosia päiviä että syödään jatkuvasti. Ja aina sitä miettii että pitäiskö ne kiinteät aloittaa jo kunnes taas tilanne rauhoittuu ja huomaan että se oli vain väliaikaista.

Lakka kiitos kysymästä..mahatauti selätetty ja eilisen jo menin täysillä aamusta yöhön saakka. Että ei mua kyllä pedissä pidetä montaa päivää vuodessa jos ei ole hyvä syy tai lähinnä pakkotilanne

 

Bebe kuulostaa tosiaan tiheän imun kaudelta. Meillä oli viikko takaperin se. Poika söi yöt ja päivät. Muutaman kerran raivosi tissillä. Silloin otin hänet rinnalta pois ja annoin hetken itkeä. Hetken päästä tarjosin uudestaan rintaa ja kelpasi. Mutta oli itselläkin turhautunut olo. Jos en olisi tietänyt ko.kaudesta olisin myös luullut,että nyt maito loppui.

Täällä on varsinainen sylivauva ja äidin poika. Oikeasti välillä tuntuu,ettei kenenkään muun syli kelpaa kuin äidin. Huuto tulee esim.jos annan isän syliin. Tämä on uutta. Esikoisella ei tälläista ollut. Eihän eroahdistustakaan pitäis vielä olla?Toivottavasti tämä on joku ohimenevä vaihe.

Täällä on opeteltu pari päivää päiväunille nukahtamista ilman sylissä heijaamista. Laitan pojan kapaloon,omaan sänkyyn ja laitan pehmopupun viereen,joka soittaa tuiki,tuiki tähtönen-sävelmää. Laitan pupun kasvojen läheisyyteen niin,että saa tuijotella sitä. Hetken protestoi pienellä kitinällä ja tuttia saa käy laittamassa suuhun muutamaan otteeseen. Mutta poika on nukahtanut ihan itse parina päivänä Illalla puolestaan nukahtaa tissille. Nostan omaan sänkyyn,jossa usein havahtuu hetken kuluttua. Laitan tutin suuhun ja tyytyy siihen.

Nyrkki eksyy välillä suuhun ja sitä on kiva maiskutella. Kuolaa valuu. Onneks on kuolalaput keksitty. Muutaman kerran on jo naurunalkua kuultu. Kovasti tykkää seurustella. Lattialla ei viihdytä kovinkaan pitkään. Syli on paras paikka

Huomenna tullaan jo 3kk

 

Kiitos teille tuestanne! Merkitsee paljon, ettei heti lytätä, jos äiti ei ihan aina jaksa ja on ongelmia (jotka väsyneenä tuntuu tuhat kertaa isommilta kuin oikeasti ovatkaan). <3

Tarkennan sen verran vielä, että itkuisuus ja rintaraivarit alkoivat n. kuukausi sitten. Väliin on mahtunut muutama helpompi päivä. Tytyn syömisväli on siinä aikana kokoajan vaan tihentynyt ja huipentunut nyt tähän yhteen tuntiin.

Jaksaisin varmasti itse paremmin nämä vaiheet, mikäli osasin/saisin nukkua yöllä riittävästi. Tällä hetkellä tilanne on se, että nukun yössä pari-kolme tuntia pienissä pätkissä, ja välillä valvon kokonaisia öitä, vaikka tyttö antaisi syöttöjen välillä nukkua. Oon siis todella uupunut pelkän univelan vuoksi ja voitte arvata, miltä megaväsyneenä tuntuu haasteet tytyn syömisessä, ja kun ne eivät nyt näytä millään loppuvan.

Nyt kun mies on lomalla, mulla ois mahdollista nukkua aamulla ja päivällä hänen hoitaessaan tyttöä syöttöjen välillä. Mutta, en saa unta. Näitä uniongelmia on kestänyt jo ainakin se 1,5kk. Huomaan itsekin, että en enää jaksa iloita asioista samallalailla kuin ennen, oon tosi hermoheikko ja itku meinaa tulla tuon tuostakin yms. Oon alkanut kauhulla odottaa miehen töihin paluuta, koska hänen työmatkansa vuoksi hoidan tytyä yksin lähes koko vuorokauden, eikä ennen hänen lomaansa ehditty yhdessä edes sohvalle istahtaa kahden kesken iltaisin ja jutella siinä hetkeä rauhassa.

Tosiaan, tytyhän sai silloin vatsatautioireita (ripuli, pulauttelu) rota-rokotteessa. Ne menivät ohi n. viikossa. Neidillä oli taas joku vatsapöpö 3 vuorokautta, sillä hän ripuloi joka syötön jälkeen lähinnä tummanvihreää kakkaa. Nyt ehdittiin la-ma jo iloita, että tauti on ohi. Vaan eipä taida olla, sillä tänään neiti on taas kakkinut lähes joka syötön jälkeen ja kakka on taas tummanvihreää, mutta ei onneksi ripulilla ole.

Että liekkö syöminen liittyy sitten tuohon tiheään kakkimiseen?!

Neuvolaan soitettiin tänään. Neuvoi sieltä kokeilemaan korviketta ensin. Mietin vaan, että maitoahan multa tulee paljon. Monesti kun tyttö irrottaa otteensa rinnasta, maitoa tippuu kuin hana ois pikkuisen auki. Mutta voikohan mun maito olla sit niin kevyttä tavaraa, ettei neidin masu täyty tarpeeksi? Oon myös usein syöttänyt useamman kerran peräkkäin samasta rinnasta, mutta ei vaikuta mitenkään tilanteeseen. Mikäli korvike ei tuo apua, niin sanoi että voidaan ihan varovasti aloitella bataattisoseella... Mietin vaan, että onkohan se sit viisasta ollenkaan? Toisaalta, oon niin poikki tähän tilanteeseen, että oon jo miettinyt siirtymistä pelkkään korvikkeeseen. Sekin on kaksipiippuinen juttu, kun kuitenkin alussa tein ison työn, että imetys lähti käyntiin (ja sain loppuelämän rannevammankin siinä samalla, tää rannekipukin tekee rintaraivareista raskaita, kun pitää tytyä nostella eessuuntaas). Mutta toisaalta mitä iloa imetyksestä on, jos koko arki on mulle pelkkää harmaata ilotonta itkua ja hampaankiristystä sen vuoksi.

Anteeksi, mutta en nyt jaksa kommentoida muuta. Pitää yrittää levätä hetki. Toivon, että teillä muilla ois mieli virkeämpi ja jaksatte nauttia joka hetkestä haasteineen. <3

 

Bebe: Syötä rinnasta ja anna päälle pullosta korviketta. Jos tällä tilanne helpottaa, niin eikös se ole kaikkien kannalta hyvä juttu?
Tosiaan ääntä mahtuu maailmaan, niin ei se lapsen itku bussissa varmastikaan häiritse muita kuin sinua.

 

Niin ja meillä kans poju saa raivareita tissillä, kun alkaa syömään. Pari imua ja huutoa ja taas pari imua jne. Rauhottuu vähitellen, kun taputtelen/ silitän takapuolesta. Tää vaihe on ollu jokaisella muksulla ja samalla tavalla rauhoittuneet

 

Voisiko vauva saada liikaa kevyttä etumaitoa ja siksi kakkaa usein? Tosin jos syötät useamman kerran samasta rinnasta pitäisi sen auttaa asiaan. Tai näin oletan. En ole asiantuntija Huomaatko tuleeko maitoa suihkuamalla (suihkutissit)? Itselläni tulee alussa,herumisvaiheessa,maitoa suihkuamalla. Huomasin tämän,kun poika päästää siinä vaiheessa rinnasta irti. Olen sen takia syöttänyt 2 krt peräkkäin samasta rinnasta,että vähän hillitsisi maidontuloa.

Jos maha on pidemmän aikaa vihreällä ripulilla poissulkisin allergiat. Mutta sanoitkin,että teillä rotarokote ilmeisesti aiheutti sen.

Puuduttavaa miettiä mistä mikin johtuu Kyllä sitä monesti toivoisi että olisi selkeä ohjekirja mikä kertoisi milloin mikäkin vialla. Tsempit sinne!

 

Bebe tosi surullista kun väsymys menee jo kaiken sietokyvyn yli! Ihan väärin! Ja oon tosi pahoillani (ja itku kurkussa mullakin) kun luin tuon sun tekstin. Mutta tää pikkuvauva aika on kyllä joskus raskasta. Ihan kaikille. Toiset osaa jotenkin suhtautua kaikkeen kevyesti ja toisten vauvat ei ole niin moksiskaan tai jotenkin tössyköitä.
Meidänkin poitsulla on luonnetta kyllä suotu ja hirveä raivari tulee saman tien jos ei mee kaikki ihan putkeen ja jopa joka syötöllä siinäkin välissä huutaa naama punaisena kun rintaa vaihtaa. On siis tosi malttamaton.

Jos teillä on rotasta jo aikaa reilusti niin kannattaa kyllä seurata niitä mahaoireita ja kakkaa. Ja jos tuo itkuisuus on kestänyt jo noinkin kauan niin vauva saattaa olla allerginen jopa oman äidin maidolle. Yks vaihtoehto on testata vastiketta joka suunnattu maitoallergiselle. Vaikka muutaman päivän, yleensä viikko-pari sanotaan jotta näkee rauhoittuuko siinä ajassa mutta oman jaksamisen mukaan ja oman maidon voit pumpata talteen.
Tuokin neuvo on hyvä että eka rintaa ja korviketta päälle. Sekin voi laukasta tilanteen. Toinen juttu on se että sun pitää välillä antaa rintojenkin levähtää (ja sun levähtää) joten voit ehdottaa miehelle josko hän hoitaisi yöllä syötön pullosta jotta saisit levätä. Kerro miehellesi että nyt on pakko saada nukuttua. Kukaan ei voita siinä että vauvan äiti väsyy niin kovasti ettei jaksa huolehtia enää kenestäkään. Itselläkin on ollut se tunne välillä joten tiedän mistä puhut.

 

Ja bebe ole kovana sen neuvolan kanssa! Sano että et jaksa enää yhtään ja pakko ottaa tosissaan! Joskus ne ei tajua siellä että sä elät siinä arjessa joka päivä ja jos kerta tilanne ei ole helpottanut niin pakko saada enemmän tukea. Jo tuohon kakkaamisasiaan niiden täytyy puuttua ja kommentoida.

 

Kiitos vielä onnitteluista

Bebe Onko tyttö siis kuitenkin tyytyväinen syöttöjen välillä, vai huutaako nekin? Onko paino noussut hyvin? Masuvaivaiset vauvat voi joskus koittaa hakea lohtua siitä rinnasta kurjaan oloon, mutta se aiheuttaakin sitten vaan ylensyöntiä ja lisää kurjaa oloa. Ja sitten alkaa se tissikin kiukuttamaan kun haluaisi siitä vain lohtua mutta sieltä tuleekin maitoa ja ja ja... Mutta jos tuntuu että on pikemminkin nälkäinen eikä paino nouse tarpeeksi, niin kokeile ihmeessä korviketta. Tiheän imun kaudet ja rintaraivartikin on tuollaisia, mutta harvemmin kai ne kuukauden putkeen kestää..

Täällä tyttö täyttää parin päivän päästä 3 kuukautta jo. Syö parin-kolmen tunnin välein tissiä. Yöt nukkuu putkeen ja päivällä ottaa kolmet-neljät päikkärit. Syö nyrkkiä ja kuolaa ihan hirveästi On alkanut kaljuuntumaan; hento vauvatukka lähtee niinkuin esikoisellakin, molemmat syntyneet tuuhean tukan kanssa mutta puolen vuoden iässä näemmä kaljuja.
Juttelee ja yrittää ääneen nauramista. Kovin punkeaa pystyyn myös. Helppo tapaus, ainoastaan autossa rääkyy kun ei tykkää kaukalostaan jostain syystä o__O

Esikoinenkin on rauhoittunut vauvan suhteen, ei ole enää kovinkaan mustasukkainen. Hellii paljon vauvaa ja haluaisi siskon leikkeihin jo mukaan. Koittaa laittaa vauvan käsiin leluja, muttakun toinen ei osaa vielä tarrata niihin. Mut juu, nopeestihan nää kasvaa.

Mutta ollaan muuttamassa kahden viikon päästä ja hässäkkää toki riittää edelleen kahden pienen hoidossa. Niin hässäkkää, että yksi päivä lähdin asioille ja vasta kaupassa huomasin että minulla oli paidan napit auki ja toinen rinta esillä kun rintaliivien imetysluukku oli jäänyt auki

 

Moikka taasen ja kiitos erittäin paljon tuestanne! Se merkkaa paljon etenkin näin uupuneena! <3

Tänään käytiin neuvolassa. Painoa on tullut 124g/vk (5460g), mikä on kuulemma hyvä tämän ikäisellä. Pituutta oli tullut 2,1cm eli nyt 61,6cm. Viimeksi 2kk neuvolassa painoa oli tullut 135g/vk ja 1kk neuvolassa 95g/vk. Mietin vaan, että luulisi tunnin välein syömisellä tulevan painoa enemmänkin, vaan ei ole tullut..

Tyttö on tyytyväinen syöttöjen välillä, mutta imetysväli on päivisin max tunti, eli kitinä alkaa jo ennen kuin tunti tulee täyteen (ellei satu nukkumaan joskus harvoin yli tunnin päikkäreitä vaunulenkillä).

Eilen soittelin neuvolaan, kun muistin ajan aivan väärin ja sen vuoksi käynti siirtyi sitten tälle päivää. Tänään meillä oli sijainen ja omankin terkan kanssa juttelin eilen, kun en ollut tietoinen sijaisjärjestelystä. Omalle terkalle heräsi eilen puhelimessa epäily maitoallergiasta kertomieni oireiden perusteella. Tosin epäili asiaa, koska tyty syö pelkkää rintamaitoa. Tänään sijainen ei taas ollut lainkaan huolissaan, koska neiti vaikuttaa virkeältä ja kasvukäyräkin on hiukan noussut.

Tyty kakkaa edelleenkin lähes joka syötöllä. Välillä myös syöttöjen välissä, esim. yhtenä yönä kesken unien teki tortut. Ja muutenkin on nyt taas kakkinut öisin vähintään kerran. Kakka on yleensä vihertävänkeltaista tai tummanvihreää, välillä se on myös ihan ehtaa sinapin väristä tavaraa. Neiti ähistelee aina naama punaisena kakan. Monesti imetys keskeytyy kakan ähistelyn vuoksi. Kakka on välillä limaisen näköistä, välillä tosi vetelää (imeytyy vaippaan) ja välillä normaalia ryynimäistä.

Ihmettelen tätä kakkaamiskertojen määrää. Neidin kakkausrytmi oli välillä tuossa 1-2, max 3 kertaa päivässä. Nyt se on tosiaan valehtelematta ruhtinaalliset 10 kertaa päivässä. Ja kakan väri myös, miksi se nyt on lähes jatkuvasti vihreää?! Mekoniumin jälkeen kakka ei ollut vihreää ennen kuin nyt viimeisen kahden viikon ajan. Tuossa oli myös jo monta viikkoa, ettei tyttö kakkinut öisin, mikä on taas kuvioissa mukana. Tulee ihan mieleen vastasyntyneen vauvan mahantoiminta..

Onko teistä kellään kokemuksia/tietoa imeväisen allergioista ja kuinka ne ilmenevät? Alan tosiaan epäillä, että voisiko tässä olla nyt kyseessä jotain muutakin kuin "täysin normaali vaihtelu".

En uskaltanut ottaa tänään tytölle ollenkaan rotarokotetta ihan jo sen vuoksi, että masu tuntuu olevan jotenkin sekaisin jo ilman sitä. Muut rokotteet otettiin ja kova itkuhan siitä tuli. Nestemäistä Panadolia ollaan annettu tänään sit, mitä neiti tykkää kovasti "syödä"! Suutaan jää maiskuttelemaan, kun lusikalla oon sitä suuhun antanut.

Odotusaikana terkka lupaili, että meillä olisi mahdollista saada kotiapua, mikäli mun uniongelma alkaa näyttää merkkejään. Että pitäis vaan sit sanoa asiasta neuvolassa. No, tänään puhututtiin tästä uniongelmasta ja miehen pitkistä työpäivistä. Sijaisterkka ehdotti MLL:n hoitajaa meille avuksi. Juu, ainut vaan, että se palvelu ei ole tarkoitettu säännöllisesti käytettäväksi (max 12 kert/v) tai sitten pitää ottaa vakuutukset sun muut hoitajalle. Että ois kyllä kiva, jos neuvolassa ois sama henkilö yleensä keskustelemassa näistä asioista. Edelliselläkin käynnillä oli eri terkka, samoin lääkärineuvolakäynnillä. Mietin vaan, että kuinkahan moni tosissaan yksin ja apua heti tarvitseva jää yksin huolineen vaihtuvan henkilöstön vuoksi.

Pullosta ollaan yritetty antaa tytölle mun pumpattua maitoa sekä korviketta, mutta ei vaan suostu pullosta syömään. Neuvolassa sanoi, että voidaan hyvin aloittaa kiinteitä jo 4kk iässä neidille, jos syömistahti pysyy näin tiuhana. Tosiaan, siitä tuli mieleen, miten kiinnostuneita teidän vauvat ovat ruoasta? Meillä neiti tuijottaa sylissä, kun isi tai äiti lusikoi ruokaa suuhunsa. Jokunen ilta sitten jo suutaan availi, kun näki isin lusikoivan jugurttia suuhunsa aivan vieressä.

Nyt pitää mennä! Palailen kommentoimaan muidenkin juttuja! Se tissiluukku auki -juttu oli kyllä päivän pelastus! Hulvatonta kerrassaan!