En. Avautumisvaiheessa kyllä vaikeroin ja tuskailin, huuto ei ollut kaukana supistusten aikana. Sain epiduraalin. Ponnistusvaiheessa vaan puhkuin ja puhisin, siinä vaiheessa kun vauvan pää oli just tulossa, hoin että "ai ai ai aijai" samalla kun ponnistin..
"vieras"
1.kerralla lähinnä hymisin ja toisella kerralla... huusin, kiroilin ja haistattelin. Joo, nolona pyytelin anteeks kun homma oli ohi, mut sen verran rajua menoa oli ja teki kipeetä, jäi noi puudukkeet saamatta, et ei vaan saanut pidettyä suutaan kiinni... 
Kamala synnyttäjä
En huutanut, mutta kirosin kyllä hyvin kovaäänisesti. Pahoittelin myöhemmin ylenpalttista mesoamistani, mutta kätilö vain naureskeli hyvässä hengessä että olen yksi vihaisimmista synnyttäjistä joka hänen urallaan on tullut vastaan Hän myös sanoi, että vaikka kiroaminen ei mitenkään kaunista olekkaan, sekin on tehokkaampaa kuin huutaminen, koska huutamiseen tuhlaantuu niin paljon voimia.
Minä myös "itkin", reagoin jostain syystä usein kipuun niin että vesi alkaa juosta silmistä.
Kaikista kamalinta oli, kun yritin olla sellaisessa puolimakaavassa asennossa, mutta nousin kipuaaltojen aikana väkisin istumaan kuin sähköiskun saaneena. En vain voinut sille mitään, heittelehdin edestakaisin kuin pahan riivaama jossain elokuvassa konsanaan. Kovasti minulle yritettiin sanoa että älä nyt riuhdo, ja minä puhisin kiukkuisena takaisin että EN VOI SILLE MITÄÄN!!
Hän myös sanoi, että vaikka kiroaminen ei mitenkään kaunista olekkaan, sekin on tehokkaampaa kuin huutaminen, koska huutamiseen tuhlaantuu niin paljon voimia.Minä myös "itkin", reagoin jostain syystä usein kipuun niin että vesi alkaa juosta silmistä.
Kaikista kamalinta oli, kun yritin olla sellaisessa puolimakaavassa asennossa, mutta nousin kipuaaltojen aikana väkisin istumaan kuin sähköiskun saaneena. En vain voinut sille mitään, heittelehdin edestakaisin kuin pahan riivaama jossain elokuvassa konsanaan. Kovasti minulle yritettiin sanoa että älä nyt riuhdo, ja minä puhisin kiukkuisena takaisin että EN VOI SILLE MITÄÄN!!
Siinä vaiheessa kun olin viisi senttiä auki alkoi huudatuttamaan, se helpotti oloa jonkun verran. Ilokaasu oli myös hyvä mutta vedin sitä lopulta liikaa ja yrjösin railakkaasti kun olisi pitänyt olla valmisteluiden takia aloillaan. :x
Loppu meni nopeasti, kätilöillä oli vuoronvaihto ja 22 aikaan mä halusin uuden annoksen epiduraalia kun kivut yltyivät ja vaikutusaika oli loppumassa. Yövuoron kätilö tuli kokeilemaan tilannetta, oltiin miehen kanssa hoomoilasina kun totesi että olisi nyt tulollansa että saa alkaa työntämään. Huusin vielä siinä kun likka nostettiin kokonaan ulos.
Loppu meni nopeasti, kätilöillä oli vuoronvaihto ja 22 aikaan mä halusin uuden annoksen epiduraalia kun kivut yltyivät ja vaikutusaika oli loppumassa. Yövuoron kätilö tuli kokeilemaan tilannetta, oltiin miehen kanssa hoomoilasina kun totesi että olisi nyt tulollansa että saa alkaa työntämään. Huusin vielä siinä kun likka nostettiin kokonaan ulos.
Voi ei
[QUOTE="äitee";23390426]huusin ja kovaa..ei kerinneet laittamaan mitään puudutteita, koska eivät tutkineet tarpeeksi usein ..eivät uskoneet että olen jo niin auki koska en supistusten aikaan mölynnyt ja pitänyt tarpeeksi ääntä..
.ja vielä synnärin osastonhoitaja siinä päällimmäisenä ,ylimielinen ja tympeä eukko: kiemurtelin tuskissani osastolla ja sanoin haluavani puudutuksen, sanoi tutkimatta, ei vielä voi laittaa kun et näytä niin kivuliaalta eli et ole tarpeeks pitkällä ei mennä vielä kohtakaan saliin..sitten vaadin tutkimaan ni siellähän se oli jo 9 cm auki......ja eiku saliin synnyttämään luomuna..[/QUOTE]
Oliko niin paha? Meillä on neljä lasta, enkä kenenkään kohdalla erinäisistä syistä ole saanut mitään kivunlievitystä. Sattunut on niin maan pahasti, mutta huutaa ei ole tarvinnut, paitsi kakkosen kohdalla isille oli pakko puhista pahasti, itkut tirauttaa ja puristaa kädestä oikein kunnolla. Nuorimmainen syntyi heti, kun tulin sairaalan synnytyspöydälle. Kotona oli kyllä aika karmeata ja onneksi lähdimme sitten sairaalaan.
.ja vielä synnärin osastonhoitaja siinä päällimmäisenä ,ylimielinen ja tympeä eukko: kiemurtelin tuskissani osastolla ja sanoin haluavani puudutuksen, sanoi tutkimatta, ei vielä voi laittaa kun et näytä niin kivuliaalta eli et ole tarpeeks pitkällä ei mennä vielä kohtakaan saliin..sitten vaadin tutkimaan ni siellähän se oli jo 9 cm auki......ja eiku saliin synnyttämään luomuna..[/QUOTE]
Oliko niin paha? Meillä on neljä lasta, enkä kenenkään kohdalla erinäisistä syistä ole saanut mitään kivunlievitystä. Sattunut on niin maan pahasti, mutta huutaa ei ole tarvinnut, paitsi kakkosen kohdalla isille oli pakko puhista pahasti, itkut tirauttaa ja puristaa kädestä oikein kunnolla. Nuorimmainen syntyi heti, kun tulin sairaalan synnytyspöydälle. Kotona oli kyllä aika karmeata ja onneksi lähdimme sitten sairaalaan.
Borkku
En huutanu keskityin ponnistamiseen ja pelkäsin et laps ei selviä.
Syntyi keskosena ja sydänäänet laski ihan hiton alas. Kätilö kysys et jaksanko ku nyt täytyy sit tulla ponnistuksella ulos.
Syntyi keskosena ja sydänäänet laski ihan hiton alas. Kätilö kysys et jaksanko ku nyt täytyy sit tulla ponnistuksella ulos.
...
[QUOTE="Blushing";23390421]Huusin, mutta vain kohdunkaulanpuudutetta laitettaessa Ponnistaessa meinasin äristä jotenkin, mutta kätilö kielsi kun se kuulemma vie ponnistusvoimaa.[/QUOTE]
Ooksää saanu vauvan?? Tai siis ootko sä se bloggaaja?
Ponnistaessa meinasin äristä jotenkin, mutta kätilö kielsi kun se kuulemma vie ponnistusvoimaa.[/QUOTE]Ooksää saanu vauvan?? Tai siis ootko sä se bloggaaja?
"Blushing"
Jep ja jep! Reilu viikko sittenOoksää saanu vauvan?? Tai siis ootko sä se bloggaaja?
IhaNainen
En muista mutta mies sanoo etten huutanut vaan pölötin tapani mukaan jotain höpöhöpö-juttuja.
"vieras"
En huutanut, mutta räkätin kuin känninen pubiruusu naistentautien ylilääkärille, kun imuttelin ''vähän'' ilokaasua... *nolo* Mies sanoi että mun ääni oli sen imemisen ja kaasunhuuruisen hengityksen takia ihan kuin toisella ihmisellä. Se kyl kuivasikin kurkkua pirusti, eikä kätilö antanut mun juoda vettä, pienen lirun antoi mukin pohjalle että sain suuta kostuttaa.
"vieras"
Enpä huutanu missään vaiheessa. Avautumisvaiheessa taisin sanoa välillä "au au" ja "nää kuitenkin loppuu ennen ku ehditään sairaalaan", sitten epiduraali vei kaiken kivun ponnistusvaiheeseen asti, jonka aikana sanoin "repeskö nyt jotain?", "saanko vähän vettä", "saakelinsaakeli" ja "nonni, nyt se lähtee!" Ei se ollu niin kivuliasta, että olis pitänyt huutaa, vrt. varpaan potkaseminen kynnykseen.
Ei se ollu niin kivuliasta, että olis pitänyt huutaa, vrt. varpaan potkaseminen kynnykseen. En ole huutanut yhdessäkään synnytyksessäni.Mutta muistan kyllä vielä tosi hyvin sen kun olin kakkosta menossa synnyttämään niin siellä kysyttiin ekaksi multa että mitäs sä täällä teet kun et näytä lainkaan kipeeltäkään,johon vastasin että aattelin tulla ihan synnyttämään Vauva syntyikin sitten just ennen kuin synnytyssallin ees pääsin,koska olin jo 10cm auki sairaalaan mennessä ja pää oli jo tuloillaan
Vauva syntyikin sitten just ennen kuin synnytyssallin ees pääsin,koska olin jo 10cm auki sairaalaan mennessä ja pää oli jo tuloillaan Minen kyllä muista.. Mä oon tätä miettiny joskus aiemminki mut ei, ei minkäänlaisia muistikuvia. Mä vaan muistan et kuin hel**tisti se sattu..
Mä oon tätä miettiny joskus aiemminki mut ei, ei minkäänlaisia muistikuvia. Mä vaan muistan et kuin hel**tisti se sattu..
"riiviöiden äiti"
Esikoisen syntymän jälkeen olin osastollakin "se joka huusi niin hirveästi" ( no, hiljenin kun taju lähti ja synytyksen jälkeen jouduin kiireellä leikkaussaliin kursittavaksi).
Kolmessa muussa synnytyksessä rupattelin niitä näitä .
Kolmessa muussa synnytyksessä rupattelin niitä näitä .
"Juu"
En huutanu,karjaisin siinä vaiheessa kun pää tuli ulkopuolelle. Sit aloin hokemaan et sattuu tuonne (osoitin siis alakertaa) ja kätilö sano et kyllä hän sen tietää
3min ponnistukset
[QUOTE="joo";23390358]huusin niin kauan kunnes kielsivät huutamasta ja hengittämästä ponnistuksen aikana, hukkaantuu kuulemma voima siihen huutamiseen...[/QUOTE]
Tuo on vain niin, lapso täytyy ponnistaa eikä huutaa.
Tuo on vain niin, lapso täytyy ponnistaa eikä huutaa.
"Sirkkeli"
En huutanut, oksensin, join vettä, kiroilin, oksensin, join vettä jne. Voi olla että rääkäisin, kun kätilö pisti yhden aqua-rakkulan. Ehkä synnytyksen kivuliain toimenpide :/
Tiqustiina
kolme kertaa synnyttänyt enkä ole kertaakaan huutanut saatika itkenyt tai kiroillut .
"joo"
Taisin hiukan ponnistusvaiheessa " huudahtaa " . Tai siinä vaiheessa kun pää oli syntymässä. Se sattu niin helvetisti, että menin ihan paniikkiin ja aloin kiemurrella ja huutaa hädissäni, että " sattuu, sattuu, ottakaa se pois, ottakaa nyt, AUTTAKAA MUA aijaiaijai... "
Kätilöt ja mies siinä yritti mua hyssytellä ja tsempata.
Kätilöt ja mies siinä yritti mua hyssytellä ja tsempata.
Nääh. Vaikeroinut ja itkut olen tirauttanut kummallakin kerralla. Ja ei-niin-painokelpoista tekstiä olen avautumisvaiheessa suoltanut... :ashamed: Itseasiassa synnytyksessä ilman kivunlievitystä en tehnyt muuta kuin ynisin hiljaa, oli vaan pakko keskittyä vauvaan ja siihen miten kestää seuraava supistus.