IVF hoidoissa oleville/sinne joutuville

Jep, hyperihän se eli terveisiä osastolta. Keuhkot kuulosti puhtailta mutta vatsassa niin paljon nestettä että kohtu kelluu pystysuorassa. Oli aika villin näköinen ultralaitteessa.
Ikävä kyllä limakalvo näytti ohenneen jo melkein puoleen siirtopäivästä, eli eipä taida olla hyvää syytä tälle hyperille Lääkäri yritti rohkaista että on vielä liian aikaista sanoa, mutta oma usko raskautumiseen haihtui lähes olemattomiin.

Edit: Tänään aamulla tehdyssä liuskatestissä ei näkynyt enää edes Pregnyl-haamua, vaikka otin pistoksen eilen. Että eiköhän tää ollu tässä.

 

Voi Siida mikä turhautuminen mullakin on sun puolesta!! Alkais nyt se vuoto, tosi ärsyttävää odotella! Mäkin mietin että olikohan toi mikä oli niin myös menkat mutta ainakin vuoto jatkui menkkoina viel 4 päivää kkm:n jälkeen joten oletan kyllä että ne menkat oli.

Tasan viikon päästä maanantaina ultra, jännittää onko siellä mitään ovulaation merkkejä näkyvissä ja saako sitä hymynaamaa heti tässä kierrossa. Kaikki vouhkaa (siis netissä ja klinikalla ) siitä että kkm:n jälkeen hyvä tsäänssi raskautua heti, noh siihen vaadittais se ovulaatio että pääsis ylipäätään siirtoon ja se ei ookaan meikäläisen kohdalla niin helppo juttu... Nyt on taas se vaihe kun kaikki stressaa ja usko edes siirtoon pääsemiseen koskaan enää on täysi nolla... Onkohan mitään keinoa saada positiivisuutta tähän pessimismin sekaan? Ei taida meikäläisen kohdalla enää olla.

 

Hyvä marrasmai että menit lääkäriin.. nyt vaan tsemppiä parantumiseen.. ja elä ihan kokonaan vielä toivosta luovu!

Joo täälläkin ois kai vaan pakko jostain kaivaa intoa hoitoon.. ke olis poli, sitä ennen pitäs vuodon alkaa, ei vaan tullut sitä luomu ihmettä edelleenkään.. ihan varuilta testasin Mutta fiilis on sellanen et ei ees tointas lähteä koko hoitoon, turhaa ajan ja rahan haaskuuta Ei sille mitään voi kyllä taas kun plussanneita kattoo niin ne vaan ne muutomat ekat siirron niitä plussia yleensä tuo.. onhan toki pidempään tahkonneitten ihmeitäkin aina välillä, vaan eipä paljon uskoa että tänne sellasta..

 

Juuri niin domi... Tuntuu että missä vaan kun listaa kattoo niin kaikki aika onnistuu ekassa hoidossa joko tuoresiirrossa tai sit heti ekassa PAS:issa... Itellä kun nyt tää 2.ICSI:n 3.PAS on vika omilla sukusoluilla, niin vaikka ehkä muuten olisin valmis luovutettuihin niin jotenkin tuntuu siltä että hittooko niihin alan rahaani laittaan kun ei niin monennilla siirroilla kumminkaan onnistu!

 

Kyllähän (meitä) pidempään tahkoneita ja lopulta ihmeen kaupalla onnistuneita löytyy, mutta aika vähän juu..tuoreessa muistissa on vielä nuo ajatukset..jokaisellahan tulee se oma mitta ja jaksaminen täyteen jossain kohtaan ja on osattava lopettaa mutta mikäli päässä vielä rahkeita riittää niin koittakaa jaksaa taistella <3

Mari (Menossa rv32, viimeisellä sintillä 5.icsin passista. Väliin mahtunut gen.keskeytys ja varh.km)

 

Täällä myös niin samanlaiset ajatukset kuin Domilla ja AJ:lla... Jotenkin on jo valmiiksi lannistunut olo pas:siin lähtiessä ja miettii vaan, että miksi tämä siirto nyt onnistuisi kun ei ne aiemmatkaan. Onneksi on noita Mari32:n tapaisia ihania valonpilkahduksia, jotka antaa toivoa, mutta voi kun noita ihmeitä tapahtuisi vähän useammin!

Mua vielä masentaa entisestään se, kun viime kerralla sain heti siirron jälkeen kamalan flunssan. Kun nyt sitten kysyin lääkäriltä, onko se voinut vaikuttaa lopputulokseen, hän totesi vain jotain että "voihan se olla, ei sitä oikein voi tietää". Siis entä jos se oli meidän paras alkiomme ja flunssan takia homma meni pieleen?!

Kysyin myös menkkatuntemuksista, joita mulla on nyt kahdessa viime siirrossa ollut just oletetun kiinnittymisen aikoihin. Molemmista tuli puhdas nega, joten aloin miettiä voiko mun kohtuni jotenkin supistella niin ettei alkio pääse kiinnittymään? Yllättäen lääkäri ottikin asian vakavasti, oli kuulemma hyvä että kerroin ja sanoi että siihen voidaan kokeilla lääkitystä seuraavalla kerralla. Vissiin jotkut lihasrelaksantit voi auttaa ja magnesium samoin. Siitä tuli hyvä mieli, että meidän klinikalla otetaan kaikki tuollaisetkin jutut huomioon ja tehdään kaikki voitava onnistumisen eteen.

 

Ihanaa että on Mari32:n kaltaisia mutta oma vaisto on niin vahva että mä en tuu oleen yks niistä

Hyviä pohdintoja roxanne, itsekin pyöritellyt kaikenmaailman juttuja päässäni.. Varsinkin juuri tuollaisia että jos kohdussa onkin kiinnikkeitä mistä kukaan ei vaan tiiä tms. Nyt tässä onnistuneessa, keskenmennessä mua supisteli kunnolla plussan jälkeen. En ymmärrä miten se on mahdollista, mutta kun tietää mitä se on niin ei voi erehtyä. Väkisinkin mietin että supisteliko mun kohtu sen vihdoin kiinnittyneen pois. Mistä näistä tietää, aion kyllä itsekin puhua ensi maanantaina lääkärille näistä pohdinnoistani.
Joku lääkäri tosin on joskus sanonut että tää on pelkkää tuuripeliä, joku tarraa kiinni toinen ei vaikka olis yhtä hyvät alkiot jne.

 

Kiitos siida ja marrasmai
Marrasmai hyvä kun menit lääkäriin. Älä vielä luovuta, nythän on vielä aika aikasta sanoa. Tehdäänkö sulle hcgn määritystä verestä? Kovasti toipumista sulle sinne ja toivotaan ettet turhan takia kärsi hyperistä

 

Vähän samat ajatukset on ollut kuin Domilla, AJlla ja Roxannella. Kun niin moni näyttää plussanneen ekasta hoidosta ja itsellä se oli niin fiasko, eikä tää toinenkaan näytä kauheesti paremmin menevän, niin mahtaako olla toivoa ollenkaan

Kiitos deseo tsempeistä! Mulla hcg:n määritystä ei varmaan tehdä, kun eilen vielä pistelin Pregnyliä. Aika masentavaa tosin että edes Pregnylin avulla ei näkynyt mitään viivaa aamun testissä. Aamulämpö oli kuitenkin aika lailla koholla, mutta sehän voi johtua hyperistäkin. Ainakin huomiseen joudun jäämään, paino oli noussut ja vyötärönympärys kasvanut lähes 5cm eilisestä. Vielä toistaiseksi tarkkaillaan, ja jos yhtään vielä pahenee niin dreenataan nestettävatsaontelosta. Toivon niiiiin paljon ettei tää olis turhaa!

 

Onnea deseo! Marrasmai, toivotaan että sun hyperi olis hyvästä syystä johtuvaa... Ihanaa Mari32 kuulla sinusta, raskaus on jo noin pitkällä!

Tuosta supistelusta, sitä voi ja pitääkin hoitaa. Litalginia ja nitrolaastaria oon kuullut käytettävän, Litalginit mulla on valmiudessa, jos sen tyyppistä oiretta tulee. Sellainen elohiirimäinen supistelu riittää, ei tartte olla mitään kipeitä supistuksia, niin voi estää kiinnittymisen. Ja iso Luge-annos ennaltaehkäisee kansa supistelua, se rentouttaa kohtua.

Mulla on ihan samat ajatukset, kuin Domi, AJ, Roxanne... kun 3.IVF menossa. Mun pitäis asennoitua toisin, kun munasoluja tulee niin vähän, että väkisinkin vedetään 100 IVF kierrosta -sitä paitsi hei, kaksi kolmesta siirrosta on johtanut raskauteen, aikamoinen saldo. Jotenkin vaan on just sellainen olo, että siinä ne meidän plussat nyt väkisinkin sitten oli, millä todennäköisyydellä sitä enää voisi tulla...

Täällä täysi rähinä päällä, kirjaimellisesti Progynovaa mennyt reilu viikko, itken joka asiasta ja saan hirveitä paniikki-itkukohtauksia. Eilen itkin hysteerisesti, kun koiranpentu löysi mökin alta linnunraadon enkä saanut sitä siltä pois (mies on ihan kypsä jo nyt...). Menkat alkoi la, oon kolmatta päivää tosi kipeä, tänään lähti Prednisolon (farmaseutti sanoi ettei kannata edes lukea sivuvaikutuslistaa) ja kohta pistän Elonvan. Siis huippua, että hoito vihdoin alkoi, mutta toivon todella että estrogeeni toimii niin kuin yleensä ja tää mieli tästä vähän helpottuu. En kestä kohta ite itteäni!

 

Voi Salama! Ihan järkkyjä noi sivuvaikutukset. Ihan kuin näitten asioitten ja pettymysten kanssa ei ois ollu itkuja ihan tarpeeksi, ku pitää vielä hormonien sivuvaikutuksistakin kärsiä! Paljon onnea hoitokierrokseen!

Täältä tulee nyt omaa napaa. Tänään soitti hoitaja polulta ja määräsi minut 3kk rautakuurille. Kävin siis pari viikkoa sitten verikokeissa ja prolaktiini oli hiukan koholla, mutta kun en tiennyt että se verikoe pitää ottaa tiettynä kierronpäivänä ja kun kunnon menkat ei oo tullu, niin ei mulla oo hajuakaan, mikä kierronpäivä oli menossa. Eli se pitää kontrolloida uudelleen kunhan kierto palautuu. Suurempi ongelma löytyi rautavarastosta. Vaikka hb oli 125....oli varastot 6...pitäis olla naisella 10-50 Nyt määrättiin 3kk rautakuuri, joka kontrolloidaan prolaktiinin kanssa uudelleen kk päästä. Eli en tiedä millon siirtoon taas pääsen. Mutta pääasia että km taisi egkä löytyä tästä syy. Nyt ärsyttää ihan hirveästi, että kun oli tiedossa, että lapsen syntymän jälkeen se arvo on ollu 3, eli täysin nollissa ja hb oli synnytyksen jälkeen 78 niin tässä oon itte seurannu vaan hb:n nousua ja ajatellu kaiken olevan ookoo, kun se on tasaisesti noussut, mutta ilmeisesti rautavarastot ei niin nopeasti nouse. Oon kyllä miettinyt, että on vähän masentunut olo ja mistään ei saa otetta. Syy löytyi siihenkin. Nyt oon niin helpottunut, että itkettää ja itkettää sekin, että oonko tietämättäni aiheuttanut km rv10, kun mun kehossa ei vaan oo ollu rakennusaineita riittävästi!

 

Ai että, ihanasti voin samaistua näihin kaikkiin "olen jo valmiiksi luovuttanut" -fiiliksiin. Samassa veneessä ollaan Domi, AJ, Roxanne ja SalamaT. Nyt jo mietin 3. ICSIä, vaikka tuosta toisestakin on vielä yksi ja viimeinen alkio jäljellä. Sen siirto osunee kuun vaihteeseen, nyt on Letrot lusittu ja kp 8 meneillään. Ylihuomenna ultraan.

Mullahan on hajoillut pää todella pahasti nyt syksyllä ja kävin psykologillakin tästä aiheesta. Siitä oli kyllä ihan hyötyäkin. SUosittelen kaikille.

YRitän vaan miettiä, että tämä on ohimenevä elämänvaihe ja että jotenkin tästä selvitään, olipa lopputulema mikä tahansa. Joudun jättämään tosi paljon sosiaalisia menoja väliin, kun en jaksa esittää että kaikki on hyvin. Aika sisäänpäin kääntynyttä menoa, joskin olen ihan perusonnellinen enkä mä ihan joka päivä itke Mutta ajattelen, että mulla on oikeus siihen ja tärkeintä on vaan pitää itsestään huolta, että jaksaa tämän kaiken.

Kysymys: Mitkäs on kokemukset moruloiden henkiinjäämisestä ja jatkokehityksestä sulatuksen jälkeen? Pelkään ettei päästäkään tähän siirtoon, vaan meidän vika tyyppi kuukahtaa...

 

Kiitos Siida! Voin vain kuvitella tunteen, kun tuollainen syy löytyi -ja kun se löytyi vasta nyt... Noista rautavarastoista on ollut paljon juttua ja en oikein ymmärrä miksei sitä kontrolloida rutiinisti meikäläisillä? Hb kun ei kerro kaikkea. Multa ihana työterveyslääkäri otatti muutama vko sitten kaikki verikokeet, mutta ei tuota enkä tajunnut pyytää sitä. Mutta kysyin ja katsoi hb:n ja olisko ollu punasolujen määrän (?) vertailun perusteella ettei pitäisi olla mitään huolta. Ja hän on kyllä niin topakka täti, että olisi varmasti pistänyt senkin testaten, jos ei olisi varma.

Sphinx, mä hajoilin kans alkukesästä ihan kunnolla ja psykologit (työpsyka ja lapsettomuus-sellainen) on olleet kyllä kullan arvoisia. Tuo on hyvä ajattelumalli sulla, että tämä on väliaikaista. Hirvittää vaan silti se entäs jos...sitä vauvaa ei ikinä tule. Että miten ihmeessä siitä selviää. Ja kyllä, meillä on oikeus olla tästä asiasta surullisia ja onnettomia, vaikka muuten elämä kohtelisikin ihan hyvin ja olisi "perusonnellinen" kuten sanoit!

 

Oho Siida, onpa hurjaa. Hieno juttu, että tämmönen mahdollisesti vaikuttava juttu löytti, mutta kurjaa tietenkin jos nyt syytät itseäsi. Ethän sä voinut tietää. Toivottavasti saat nyt varastoja kuntoon!

Tuosta kohdun supistelusta luin myös mielenkiinnolla, mulla näissä kiinnittyneissä varsinkin on supistellut kovasti kiinnittymisen/sen jälkeen. Onneksi en tajunnut olla siitä huolissani. Viimeksi kivut olivat niin kovat et otin panadolia ja kauratyynyn käyttöön että pystyin olemaan. Tämä ei nyt kuitenkaan mun kohdalla estänyt mitään, mutta hyvä että saatte lääkityksiä..taidan minäkin kysellä jatkossa jos tässä huonosti käy.
Marrasmaille tsemppiä toipumiseen ja salamalle kurjien sivuvaikutusten kanssa!

 

Ihan hirveä olo! Pitikin mennä lukemaan, että äidin rauta on tärkeässä osassa sikiön hermoston kehitystä. Juurikinhan noi hermostojutut, eikö ne kehitykkin eniten siinä 8-12viikon välillä. Mää oon itte aiheuttanu, ehkä terveen alkion/sikiön kuoleman. Oon tähän saakka pystynyt hyväksymään sen sitä kautta, että siinä on tapahtunut kromosomi tai muu alkiosta johtuva häikkä. Hyvin vaikea on hyväksyä, että oma keho ei oo pystynyt antamaan sikiölle tarvittavia rakennusaineita ja näinkin selkeästä ja korjattavissa olevasta asiasts kyse. Toinen juttu mikä on ollu siitä saakka mun riesana ku hb romahti loppuraskaudessa....ihottuma. Tästä kärsin edelleen. Synnytyksen jälkeen se on toki helpottanu...voin pitää vaatteita päällä, mutta näkisitte tälläkin hetkellä mun kädet!? Tämä diagnosoitiin koepalalla monimuotoiseksi raskausihottumaksi ja en jaksa enää muistella/kerrata kuinka järkyttävä se ihottuma oli viimeinen 3kk, ennenkuin tyttö syntyi, ja mitä on ollu sen jälkeen, mutta en enää edes muista miltä tuntuisi olla normaali. Yritän vaan mennä sen , ajatuksen voimalla, että PAKKO tämän on joskus loppua!!!. Oon ajatellu että tämä ihottuma on saanut aikaan jonkin sortin masennuksen ja alakulon. Saan asioita tehtyä ku on pakko...siivottua kunnolla kun on tulossa vieraita, mutta muuten olo on ollu todella huono ja aamulla hankalaa päästä ylös sängystä. Ja mulla on ollut koko ajan olo, että tää on enemmän kuitenkin fyysistä pahoinvointia ku henkistä...ja tähän kuvaan sopiii kyllä anemia täydellisesti. Jos tänään on se käännekohta kun saan itseni taas kuntoon, ette tajua, kuinka kiitollinen olen, mutta samalla äärimmäisen lyöty ja surullinen jos meidän jouluvauvasta tuli enkeli tämän vuoksi.

 

Ja siis mun hb on noussu tasasesti synnytyksen jälkeen ja oli nyt 125, eli kuulostaa ihan hyvältä. Enhän minä osannut epäillä, että se on vain hämäystä. Nyt ku luin, niin varastojen mentyä nollaan(ennen synnytystä oli3) pitää rautaa syödä 6-12kk...en oo syöny ku hb on noussu ja aatellu, että kaikki on hyvin. Nyt kyllä polille annan ison miinuksen, ettei tarkistanu keväällä tilannetta verikokeilla. Lääkäri puhui niistä ja totesi, että otetaan vaan kilppariarvot ku edellisistä muista kokeista oli sen verran lyhyt aika, mutta en tiedä oliko heillä tieto mun loppuraskauden kulusta...kai pitäis olla ku samassa talossa synnytin. Vitamiinejä oon kyllä vetäny ja yrittäny piristyä niillä, mutta en oo tajunnu syödä rautaa kunnolla. Keväällä söin kyllä nokkostabletteja sen lyhyen raskauden ajan, mutta eihän niissä oo paljon itse rautaa.

 

deseo ja marrasmai mun sympatiat on niin kovin teidän puolella. Jaksamisia . Itselle tuo hyperi oli niin tuskallista, vaikka en sairaalassa joutunutkaan olemaan (tai puhuin itseni sieltä pois..). Mutta en ole koskaan elämässäni ollut niin kipeä kuin silloin. Toivottavasti molemmilla on hyvä syy tuohon.. eikös deseolla ainakin ollut plussaa testissä?

Olen täällä taustalla lueskellut ja miettinyt noita samoja todennäköisyyslaskelmia mitä muutkin. Kyllähän sitä siirto siirrolta alkaa tuntumaan siltä, että miksi ihmeessä jossain kohtaa sitten onnistuisi. Yritän kuitenkin muistaa, että aina on poikkeuksia. Ja ihanaa, että mari kävi juuri toteamassa tuon poikkeuksen.

Mulla menkat loppumaisillaan ja nyt sitten odottelen niitä seuraavia. Ens viikolla suunnittelukäynti PASsien suhteen ja samalla tsekataan, että kaikki on ok hyperin jälkeen.

Nyt kroppa kuntoon ja vajaan kahden viikon päästä pieni 4 päivän kaupunkiloma etelä-eurooppaan. JEE

 

Mamido! Kyllä teille nyt vaan hyvin käy, ei huonosti

 

Mielenkiintoinen hemoglobiinikeskustelu, vaikka toki ikävää kun Siidalle vasta nyt selvisi tämä. Pistää vaan miettimään omaa tilannetta, kun oli alkuvuodesta synnytyksen jälkeen hemoglobiini 75..

Ja hoitojen määrästä, täällä mennään kohti neljättä hoitoa. En voi käsittää, että niitä on kohta tehty jo noin monta. Alan jo tosissani pelätä, suodaanko meille yhtään elävää lasta.

Marrasmaille tsemppiä hyperin kanssa taisteluun, toivottavasti helpottaa pian..

 

Siida, älä nyt ihmeessä itseäsi syytä! Ethän sinä voinut tuota tietää, eikä ylipäätään kukaan meistä voi tarkalleen tietää, mitä puutteita omassa kropassa mahdollisesti on. Eikä noita keskenmenojen syitäkään voi koskaan lopullisesti tietää, tai voivat olla monen asian summa... Pääasia on se, että sait nyt selville asian, joka voidaan korjata ja joka varmasti parantaa onnistumisen mahdollisuuksia jatkossa. <3

Lia_, voimia! I feel you - on tää lukuisien hoitokierrosten tahkoaminen vaan rankkaa. Mutta kai se onnistumisen todennäköisyys kuitenkin tilastollisesti kasvaa, kun toistojen määrä kasvaa...

Marrasmai ja deseo: toivottavasti hyperin oireet helpottavat pian! Joko deseon saa siirtää plussanneisiin?

 

Kiitos ihanat tsempeistä! <3
Pääsin tänään kotiin, kun tilanne pysyi stabiilina ja veriarvot oli koko ajan tosi hyvät. Sain kuitenkin reseptin verenohennuslääkkeisiin, joita pitää piikittää reiteen joka ilta. Lisää piikkejä, jeejee... Ja jos tilanne pahenee niin takasin, mutta muuten ihan kotona lepäilyä vaan. Ihan hyvä, koska mun selkä ei olis enää montaa sairaalasängyssä vietettyä yötä kestänytkään. Tultiin mittaamaan verenpaina n. 2.40 aamuyöllä, niin siinä samalla pöpperössä kävin vessassa ja tein liuskatestin. Ehkä mahdollisesti siinä jotain on enemmän kuin eilen (jolloin siis mielestäni ihan blanko), mutta niin on hailura ettei siitä kyllä voi päätellä vielä mitään, voi aivan hyvin olla Pregnyl-haamu, vaikka eilen ei sellaista näkynytkään (oli varmaan viallinen testi). Nyt kuitenkin jo pp7 blaston jälkeen, eli eikö pitäisi jo näkyä enemmän? Pregnyl on lakannut aiheuttamasta tissioireita käytännössä kokonaan, eikä tissioireita ole nyt pariin päivään ollut siis ollenkaan. Eli ei nyt ihan järin lupaavalta näytä.

SalamaT tsemppiä oireiden kestämiseen! Mulla tuli ihan karseet oireet Synarelasta, onneks ne sentään loppuu aika nopeesti sen jälkeen kun lääkkeen otto loppuu.

Siida hyvä että selvisi, mutta hirveä olo siitä varmasti tulee. Mutta jos nyt jotain positiivista yrittää tästä kaivaa, niin hyvä että selvisi nyt eikä vielä myöhemmin.

 

SalamaT kiitos. Toivottavasti sivuoireet alkaa hellittämään pian
Siida tosi kurjaa ettei asiaa ole selvitetty aijemmin,mutta älä syytä otseäsi missään tapauksessa! Toivotaan nyt että arvot saadaan kuntoon sen myötä siihen lopputulokseen mihin tähdätään
Vilijonkka kiitos symatioista. Osastolla vielä ja jos ei tilanne pahene niin huomena tai torstaina kotia jee. Tosiaan jo viikon ollu nii kotia pääsy kuulostaa todella hyvälle

Plussa tosiaan tuli testiin ja eilen aamulla tein uuden testin ja vahvistuva hailura siinä näkyi. eilisen hcg arvo oli jo kuitenkin 172 Joten roxanne saa siirtää plussanneisiin näillä näkymin
Marrasmai hienoa että pääsit kotiin Oliko sulta nestettä vielä minkäverran? Nää sängyt on ihan surkeita. Mulla särkee selkää ihan hirveänä. Toivotaan että testissä alkaa pikapuoliin näkymään selkämpää viivaa Jos oot paljon juonu nii ei välttämättä sen takia anna kovin vahvaa viivaa näin aikasin.

 

Siis eikä!! Nyt tunnen itseni tyhmäksi mutta vaikuttaako rautavarastot todella noin paljon?? Itsellähän kanssa se tilanne että hemoglobiini ollut aina jotain 105-110 eli matalahko mutta periaattessa vielä "sallitun rajoissa" sano lääkäri vaikka 120 se virallinen naisten raja onkin. MUTTA, mulla kans punasolujen uusiutuvuus ja se miten niitä muodostuu aivan pohjalukemissa, ja siitä syystä lääkäri laittoi mut alkukesästä rautatiputukseen koska sanoi ettei järkeä ole syödä rautaa kotona kun se imeytyy niin huonosti ja tilanne oli kuulemma niin akuutti että suoraan vastaanotolta lähdin tiputettavaksi! Tosin, tolla tiputuksella missä kävin niin varsinaiset rautavarastot kyllä lääkärin mukaan korjaantuisi kuulemma (en tiedä varmaksi, ei ole kontrolloitu) mutta eihän ne sitä punasolujen uusiutuvuutta ja muodostumiskykyä mihinkään muuta ja lääkäri sanoi että jos loppuvuodesta on veriarvoissa sama tilanne niin pitää alkaa selvitellä MIKSI mun kroppa ei muodosta uusia punasoluja niinkun pitäisi tai jotain sinne päin. Voikohan tää ny jumalauta vaikuttaa mullakin sitten jotain tohon raskautumiseen /keskenmenoon?!?

Huh huh tyttäret kun taas uutta tietoa pistitte kehiin!

 

deseo onneksi olkoon! Mulla oli turvotus laskenu eilisestä 4cm, paino tosin ihan vähän noussut, mutta vatsa ei enää niin pingottunut kun aiemmin. Eivät enää ultralla katsoneet nestemääriä, mutta tunnustelivat vatsaa. Sunnuntaina oli tosiaan niin paljon nestettä että kohtu kellui pystysuorassa. Mulla rajoittivat juomista osastolla alle kolmeen litraan päivässä, sanoivat että sitä suurempi määrä on haitaksi. Nyt kuitenkin jo pp7 tosiaan blaston jälkeen, mun on aika vaikea uskoa että tää enää tästä kunnon plussaksi muuttuisi.

 

Piinailut ohi, menkat alkoi eilen ja tänään tuli verikokeen tuloskin. Ei muutaku suunta kohti KAHDEKSATTA!!! PAS-siirtoa