Jättäisitkö kumppanisi jos hän tulisi uskoon?

[QUOTE="Friday";29284690]Huh huh... Et siis ole vielä huomannut että kaikki eivät parane sairauksistaan, jotkut eksyvät ja kuolevat kädet ristissäkin vaikka eivät vielä haluaisi, jne..

Tuota galluppia tehdessä tulet huomaamaan saman minkä minäkin olen huomannut - kaikista kirkkokunnista löytyy uskovia ihmisiä. Siksi EI saa sortua siihen mitä juuri teet, eli korotat itseäsi koska kuulut mielestäsi siihen oikeaan ryhmään. Mistä me voisimme tietää kuka on "oikeassa" uskossa? Miksi meidän edes pitäisi tietää? Kuka määrittelee sen mikä on Raamattuun nojaamista?

Tuo tie ei ole minusta hyvä tie. Eikä minusta edes Raamattu siihen kehoita vaan pikemminkin sanoo:"Te ette tiedä...".[/QUOTE]

Juu sen tiedän että oikeita uskovia on joka kirkkokunnassa, myös inhokissani eli katolilaisuudessa (älä kysy miks se on inhokki).

Väärä usko: ihminen uskoo että pelastuu, koska
-kuuluu seurakuntaan
-on käynyt päiväkerhon ja riparin
-on ollut vapaaehtoistyössä kirkossa
-on ollut seurakunnan kokkikerhossa
-on pappi
-on arkkipiispa
-rukoilee iltarukouksen
-ajattelee myönteisesti Jumalasta
-ajattelee Jumalan olevan olemassa
-tietää Raamatun olevan totta.

Oikea usko: päästää Jeesuksen sisälle sydämeensä ja elämäänsä, eli koko homman antaa Jumalan käsiin (voi rukoilla syntinsä anteeksi lisäksi). Uskoo siis Jeesukseen niin, että haluaa omistaa nää uskonjutut.

Lisäksi, pitää olla valmis hylkäämään synnit ja tätä ei mun mielestä tarpeeksi kirkossa toitoteta. Uskovaiseksi ei kannata ruveta jos haluaa pitää jonkun synnin tietoisesti itsellään. Jeesus vaatii kaiken tuotavaksi valoon -vaikka Hän kyllä on sitten tosi pitkämielinen uskovaisen töpeksiessä uskossaoloaikanaan. Syntiä teen joka päivä...

 

No niin ja mun EI pitänyt jumettua tähän ketjuun, tästä tuli taas Echo-tädin tarinatunti.

...jatkakaa, mieluiten ketjun aiheesta.

Jaaa taktinen vetäytyminen takavasemmalle, kun kävi taas liian kinkkiseksi

 

[QUOTE="vieras.";29284676]Eräoppaiden ja muiden selviytymiskurssien käyttäminen lopetetaan tähän paikkaan ja jokaiselle retkikunnalle annetaan vain mukaan Oikea Uskova, ja kas, mitään pahaa ei enää vaelluksilla ja tutkimusmatkoilla tapahdu. Mieletön bisnesidea uskoville.[/QUOTE]

Kylläkyllä. Vois tulla kyllä aika pitkä vaellus.

 

Mistä niitä syntejä riittää joka päivä tehtäväksi? Vai etkö halua luopua synneistä ja teet samoja aina uudestaan? Sehän tarkoittaisi, että.. Ei se voi olla niin..? Eihän?

 

[QUOTE="vieras.";29284739]Jaaa taktinen vetäytyminen takavasemmalle, kun kävi taas liian kinkkiseksi [/QUOTE]

Luepas taaksepäin ketjua niin mä olin lähössä jo iltapäivällä. Sossut kohta kolkuttaa ovelle kun mamma on netissä.

 

Kylläkyllä. Vois tulla kyllä aika pitkä vaellus.

No mutta hätäkös siellä, kun jumala järjestää mökkejä täysvarustuksella aina reitin varrelle.

 

[QUOTE="vieras.";29284751]Mistä niitä syntejä riittää joka päivä tehtäväksi? Vai etkö halua luopua synneistä ja teet samoja aina uudestaan? Sehän tarkoittaisi, että.. Ei se voi olla niin..? Eihän?[/QUOTE]

Uskoontulossa meihin tulee Jeesus asumaan, mutta jää se entinen minä. Sitä sanotaan uskovien kesken vanhaksi Aatamiksi, ja se houkuttelee syntiin. Uusi ja vanha kinastelee siis ja uskovan pitää päättää kumpaako haluaa seurata.
Jos luulet mun puhuvan omiani, niin raamatunlausetta tulee täältä.

 

Luepas taaksepäin ketjua niin mä olin lähössä jo iltapäivällä. Sossut kohta kolkuttaa ovelle kun mamma on netissä.

Jumalan työtä teet, joten jumala kyllä hoitaa maalliset asiat sillä aikaa ja yhdet sossutkin hämää.

 

Uskoontulossa meihin tulee Jeesus asumaan, mutta jää se entinen minä. Sitä sanotaan uskovien kesken vanhaksi Aatamiksi, ja se houkuttelee syntiin. Uusi ja vanha kinastelee siis ja uskovan pitää päättää kumpaako haluaa seurata.
Jos luulet mun puhuvan omiani, niin raamatunlausetta tulee täältä.

Ja sinä lankeat joka päivä? Et halua luopua niistä synneistä vai et ole rukoillut tarpeeksi niistä eroon? Tai sitten et oman määritelmäsi mukaan ole oikeasssa uskossa.

 

[QUOTE="vieras.";29284768]Jumalan työtä teet, joten jumala kyllä hoitaa maalliset asiat sillä aikaa ja yhdet sossutkin hämää.[/QUOTE]

Jahas... Mä olen toivonut Jumalalta joskus leikilläni että nuo huoneet löytyisi joku aamu siivottuna. Mutta kun tää ahteri pitää itsekin nostaa. Kai Hän näkee että tuo tarvii liikuntaa ja ajatustyötä.

 

Jahas... Mä olen toivonut Jumalalta joskus leikilläni että nuo huoneet löytyisi joku aamu siivottuna. Mutta kun tää ahteri pitää itsekin nostaa. Kai Hän näkee että tuo tarvii liikuntaa ja ajatustyötä.

Mutta palsta tarvitsee jumalan sanaa. Kumpi on tärkeämpää?

 

 

Niin kuin jo jossain toisessa ketjussa vastasin niille "miksi sitten täällä kyselet, miksi et kysy spagettihirviöltäsi"- kysymyksiä esittäviin, että minä en tullut uskoon siksi, että saisin elää ilman sairauksia, rikkauksissa, ilman vastoinkäymisiä. Jeesus kuoli ristillä syntien takia ja sovitti ne, eikä minun perheriitoja.
Mielummin sairastan ja tiedän, että jos kuolen niin menen taivaaseen, tai tapahtui mitä tahansa niin Jumala tietää sen ja hallitsee jokaista asiaa. Näin vaan ei ole niillä jotka eivät usko, niiden ihmisten joutuu nojautua ihan omaan viisauteensa ja suorituksiinsa, ilman minkäänlaista havaintoa siitä miten tulee käymään, jos sairastuu tai tapahtuu mitä hyvänsä. Nykyään voin ajatella, että kävi miten kävi, niin käy hyvin. Sillon kun en ollut uskossa, en todellakaan ajatellut noin kuoleman pelkoisena ja sairastumisen pelkoisena...

 

[QUOTE="vieras.";29284778]Ja sinä lankeat joka päivä? Et halua luopua niistä synneistä vai et ole rukoillut tarpeeksi niistä eroon? Tai sitten et oman määritelmäsi mukaan ole oikeasssa uskossa.[/QUOTE]

Nii, mä oon yhtä huono kuin Paavali ja kumppanit. Asian voi myös ajatella niinkin, että Jeesus vielä uskoontulleellekin antaa joka päivä mahiksen valita Jumalan ja synnin välillä, hautaan asti, meistä ei tule robotteja uskoontultuakaan. Ihminen ei muutu uskoontulossa synnittömäksi enkeliksi, vaikka pelastuu siinä hetkessä.
Raamattua siis piti laittamani...roomalaiskirje, joka oli Lutherin oikein erikoisalaa eli ollaan luterilaisuuden ytimessä, jos se sua rauhoittaa. (olen kyllä hellari ja vapislainen myös ajattelultani)

En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo.
20 Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.
21 Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta.
22 Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, [Ps. 119:35]
23 mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. [Jaak. 4:1; 1. Piet. 2:11]
24 Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25 Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia.

 

Niin kuin jo jossain toisessa ketjussa vastasin niille "miksi sitten täällä kyselet, miksi et kysy spagettihirviöltäsi"- kysymyksiä esittäviin, että minä en tullut uskoon siksi, että saisin elää ilman sairauksia, rikkauksissa, ilman vastoinkäymisiä. Jeesus kuoli ristillä syntien takia ja sovitti ne, eikä minun perheriitoja.
Mielummin sairastan ja tiedän, että jos kuolen niin menen taivaaseen, tai tapahtui mitä tahansa niin Jumala tietää sen ja hallitsee jokaista asiaa. Näin vaan ei ole niillä jotka eivät usko, niiden ihmisen joutuu nojautua ihan omaan viisauteensa ja suorituksiinsa, ilman minkäänlaista havaintoa siitä miten tulee käymään, jos sairastuu tai tapahtuu mitä hyvänsä. Nykyään voin ajatella, että kävi miten kävi, niin käy hyvin. Sillon kun en ollut uskossa, en todellakaan ajatellut noin kuoleman pelkoisena ja sairastumisen pelkoisena...

Tietää ateistikin mitä lopulta tapahtuu.

 

Lisäksi, pitää olla valmis hylkäämään synnit ja tätä ei mun mielestä tarpeeksi kirkossa toitoteta.

Eräs kaveri nimeltä vanhus Paisios ja tarina alkoholisoituneesta munkista on luettavissa alla olevasta linkistä:

Vanhus Paisios: Toisten tuomitsemisesta | Kaikkien Athosvuoren Pyhien Perintösäätiö

Tuo munkki ei olisi läpäissyt sinun asettamia ehtoja uskovaiselle joka pelastuu, mutta kuitenkin hän taisi päästä taivaan kotiin.
Vieläkö haluat listata lisää sääntöjä ja ehtoja joilla määritellään tosiuskovaiseksi vai annetaanko olla jo ja uskotaan Raamatun sanaa siitä, että meidän ei kannata ottaa täällä tuomarin hommia itsellemme.


P.S. Kuulunko minä nyt niihin toiseksi eniten inhottuihin vain olenko hieman ylempänä listallasi? Ehkä jopa kolmanneksi viimeiseksi - Laskisin sen jo ihan voitoksi

 

Niin kuin jo jossain toisessa ketjussa vastasin niille "miksi sitten täällä kyselet, miksi et kysy spagettihirviöltäsi"- kysymyksiä esittäviin, että minä en tullut uskoon siksi, että saisin elää ilman sairauksia, rikkauksissa, ilman vastoinkäymisiä. Jeesus kuoli ristillä syntien takia ja sovitti ne, eikä minun perheriitoja.
Mielummin sairastan ja tiedän, että jos kuolen niin menen taivaaseen, tai tapahtui mitä tahansa niin Jumala tietää sen ja hallitsee jokaista asiaa. Näin vaan ei ole niillä jotka eivät usko, niiden ihmisen joutuu nojautua ihan omaan viisauteensa ja suorituksiinsa, ilman minkäänlaista havaintoa siitä miten tulee käymään, jos sairastuu tai tapahtuu mitä hyvänsä. Nykyään voin ajatella, että kävi miten kävi, niin käy hyvin. Sillon kun en ollut uskossa, en todellakaan ajatellut noin kuoleman pelkoisena ja sairastumisen pelkoisena...

Kova hätä ja huoli sinulla niissä ketjuissasi on ollut aina. Ja se on ihan ymmärrettävää, ei sillä. Mutta puhut taas kerran itsesi kanssa ristiin, kun väität(te) ettei uskovan tarvitse kerjätä eikä olla huolissaan, kun uskoo oikein, jumala turvaa ja poistaa pelot. Etkö sinäkään siis usko oikealla tavalla?

 

En halua väitellä näistä asioista, koska siinä ei yksikertaisesti ole mieltä, mutta haluan jotain selventää.
Näitä keskusteluja lukiessa tulee tunne, että monet ei ymmärrä tai halua ymmärtää, että uskovalle ihmiselle nämä asiat ovat todellisuutta.
Esim. minä ja lukuisat ystäväni ja tuttavani ovat uskossa Jeesukseen. Ei se tarkoita sitä, että vaan kuvittelee näiden asioiden olevan totta. Se tarkoittaa sitä, että olemme kokeneet ja koemme jatkuvasti näiden asioiden todenperäisyyden monin tavoin.
Olemme kokeneet sen muutoksen omassa elämässämme, kun esim. rauhattomuuden sijaan sydämeen tulee rauha, tarkoituksettomuuden tilalle tulee elämäntarkoitus. Olemme saaneet tuntea Jumalan läsnäoloa, sitä kun rakkaus ympäröi ja sitä, että Hän auttaa ongelmissa ja vastaa rukouksiin. Ei tietenkään kaikki mene niinkuin itse joskus toivoisi tai haluaisi, mutta siitä ei olekaan kysymys. On kysymys suhteesta Jumalaan ja siitä, että voi luottaa siihen, että Hän oikeasti tietää ja haluaa minun parastani. Onhan Hän luonut minut. Niinkuin Isä joka rakastaa lastaan, Hän rakastaa ja opettaa.
Sen saa siis tuntea ja kokea todeksi.

 

[QUOTE="Friday";29284818]Eräs kaveri nimeltä vanhus Paisios ja tarina alkoholisoituneesta munkista on luettavissa alla olevasta linkistä:

Vanhus Paisios: Toisten tuomitsemisesta | Kaikkien Athosvuoren Pyhien Perintösäätiö

Tuo munkki ei olisi läpäissyt sinun asettamia ehtoja uskovaiselle joka pelastuu, mutta kuitenkin hän taisi päästä taivaan kotiin.
Vieläkö haluat listata lisää sääntöjä ja ehtoja joilla määritellään tosiuskovaiseksi vai annetaanko olla jo ja uskotaan Raamatun sanaa siitä, että meidän ei kannata ottaa täällä tuomarin hommia itsellemme.


P.S. Kuulunko minä nyt niihin toiseksi eniten inhottuihin vain olenko hieman ylempänä listallasi? Ehkä jopa kolmanneksi viimeiseksi - Laskisin sen jo ihan voitoksi [/QUOTE]

ja millä perusteella tuo sitten vietiin taivaan kotiin?

Eikö sitä raamatussa sanota, että ainut tie taivaaseen on Jeesus Kristus, sitä ei millään munkin tarinoilla kumota vaikka olisi kuinka koskettavaa.

 

Nii, mä oon yhtä huono kuin Paavali ja kumppanit. Asian voi myös ajatella niinkin, että Jeesus vielä uskoontulleellekin antaa joka päivä mahiksen valita Jumalan ja synnin välillä, hautaan asti, meistä ei tule robotteja uskoontultuakaan. Ihminen ei muutu uskoontulossa synnittömäksi enkeliksi, vaikka pelastuu siinä hetkessä.
Raamattua siis piti laittamani...roomalaiskirje, joka oli Lutherin oikein erikoisalaa eli ollaan luterilaisuuden ytimessä, jos se sua rauhoittaa. (olen kyllä hellari ja vapislainen myös ajattelultani)

En tee sitä hyvää, mitä tahdon, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo.
20 Mutta jos teen sitä, mitä en tahdo, en tee sitä enää itse, vaan sen tekee minussa asuva synti.
21 Huomaan siis, että minua hallitsee tällainen laki: haluan tehdä hyvää, mutta en pääse irti pahasta.
22 Sisimmässäni minä iloiten hyväksyn Jumalan lain, [Ps. 119:35]
23 mutta siinä, mitä teen, näen toteutuvan toisen lain, joka sotii sisimpäni lakia vastaan. Näin olen ruumiissani vaikuttavan synnin lain vanki. [Jaak. 4:1; 1. Piet. 2:11]
24 Minä kurja ihminen! Kuka pelastaa minut tästä kuoleman ruumiista?
25 Kiitos Jumalalle Herramme Jeesuksen Kristuksen tähden! Niin minun sisimpäni noudattaa Jumalan lakia, mutta turmeltunut luontoni synnin lakia.

Eli yhdenkään uskovan ei tarvitse pelätä pelastumisensa puolesta jos hairahtuu syntien poluille. Vaikka joka päivä voi murhata (kunhan ei siis jää poliiseille kiinni) kunhan sisimmässän haluaa tehdä hyvää ja on jumalan oma, turmeltunut luonto se vaan ottaa vallan.

Ja kyllä, murha on ihan hyvä esimerkki synnistä, kun kaikki synnithän ovat saman arvoisia.

 

Niin kuin jo jossain toisessa ketjussa vastasin niille "miksi sitten täällä kyselet, miksi et kysy spagettihirviöltäsi"- kysymyksiä esittäviin, että minä en tullut uskoon siksi, että saisin elää ilman sairauksia, rikkauksissa, ilman vastoinkäymisiä. Jeesus kuoli ristillä syntien takia ja sovitti ne, eikä minun perheriitoja.
Mielummin sairastan ja tiedän, että jos kuolen niin menen taivaaseen, tai tapahtui mitä tahansa niin Jumala tietää sen ja hallitsee jokaista asiaa. Näin vaan ei ole niillä jotka eivät usko, niiden ihmisten joutuu nojautua ihan omaan viisauteensa ja suorituksiinsa, ilman minkäänlaista havaintoa siitä miten tulee käymään, jos sairastuu tai tapahtuu mitä hyvänsä. Nykyään voin ajatella, että kävi miten kävi, niin käy hyvin. Sillon kun en ollut uskossa, en todellakaan ajatellut noin kuoleman pelkoisena ja sairastumisen pelkoisena...

mä en ajattele nyttenkään ilman uskoa.

 

[QUOTE="vieras.";29284820]Kova hätä ja huoli sinulla niissä ketjuissasi on ollut aina. Ja se on ihan ymmärrettävää, ei sillä. Mutta puhut taas kerran itsesi kanssa ristiin, kun väität(te) ettei uskovan tarvitse kerjätä eikä olla huolissaan, kun uskoo oikein, jumala turvaa ja poistaa pelot. Etkö sinäkään siis usko oikealla tavalla?[/QUOTE]

Niin, ehkä se on ollut epäuskoa. Mutta mitä kauemman aikaa on ollut uskossa sitä varmemmaksi se tunne vaan tulee, että ihan turhaa se hätäily on koska asiat on kyllä turvallisissa käsissä.

 

Niin, ehkä se on ollut epäuskoa. Mutta mitä kauemman aikaa on ollut uskossa sitä varmemmaksi se tunne vaan tulee, että ihan turhaa se hätäily on koska asiat on kyllä turvallisissa käsissä.

Olet siis epäuskoinen?

 

Niin, ehkä se on ollut epäuskoa. Mutta mitä kauemman aikaa on ollut uskossa sitä varmemmaksi se tunne vaan tulee, että ihan turhaa se hätäily on koska asiat on kyllä turvallisissa käsissä.

kyllä ne asiat kuule ihan omissa käsissä vaikka kuin uskois jotain muuta.

 

mä en ajattele nyttenkään ilman uskoa.

se on hyvä sinulle jos niin on. Minulla se oli niin...