Jos kokisit keskenmenon ja sinulle sanottaisiin..

[QUOTE="vieras";22151882]Kyllä. Mutta mielestäni ne ensimmäiset "keskustelut" ovat vain lyhyitä sananvaihtoja. Toinen kertoo miten ikävästi on käynyt ja SIINÄ vaiheessa toisen osa on lähinnä kuunnella ja esittää pari lohdutuksen sanaa.

Moni osaa jättää "kaikella on tarkoituksensa" -fraasit myöhemmäksi. Jos sen kuulee vaikka siinä minuutin puhelun aikana heti alkuunsa, ei tunnu hyvältä ei. Syvemmät analyysit tulevat vasta myöhemmin. Eli minä hyvinkin ymmärsin aloituksen niin, että aloittajan tuttava oli lähes heti ensimmäisenä tällä tavalla yrittänyt lohduttaa.[/QUOTE]

Ahaa, eli tässä nyt puhutaankin siitä, että sitä ei saisi sanoa ensimmäiseksi. Siitä ei mainittu aloituksessa. Olen jo pari kertaa sanonutkin, että minun on äärimmäisen hankala kuvitella tilannetta, jossa joku oikeasti sanoisi noin parin ensimmäisen lauseen aikana, mutta nähtävästi se onkin todella yleistä. Minä puhun sitten ihan eri asiasta, joten taidan poistua keskustelusta.

 

[QUOTE="vieras";22151881]Siis tuota juuri tarkoitin, että sinäkin olit jo sairaalassa, etkä kotona ihmettelemässä mahakipuja. Eihän se pitkä aika ole ja kestää tietenkin sisäistää ja hyväksyä asia, mutta on kuitenkin ollut muutama tunti aikaa miettiä asiaa.

Ja juurikin mistä minä tiedän, mutta eikö tämänkin asian voi toisaalta kuitata niin, että ihan vilpittömästi ihmiset eivät tajua loukkaavansa sanomalla noin. Miten voi loukkaantua asiasta, kun tietää, ettei toinen ole halunnut loukata ja kyse on kuitenkin aika yleisellä tasolla esitetystä asiasta, eikä ole välttämättä mitenkään henkilökohtaisesti sinulle osoitettu?[/QUOTE]

Hmm... Alkuun pitää myöntää ettei keskenmenot ole itselleni olleet kuitenkaan niin kovia paikkoja mitä olen monien muiden kokemuksista kuullut, eli siksi minun on varmasti ollut helppo olla loukkaantumatta sellaisistakaan sanonnoista joita pidän typerinä. Eli ymmärrän hyvän tarkoituksen enkä ota sitä itseeni.

Mutta jollekin se keskenmeno voi olla paljon kovempi paikka, joku kokee sen ihan lapsen menetyksenä ja silloin voi olla oikeati vaan niin pirun herkkänä jolloin ottaa asiat kovin henkilökohtaisesti. Ehkä jopa jollain lailla ymmärtää senkin asian että muiden silmissä se on "vain keskenmeno" vaikka itse siinä kokeekin menettäneensä lapsen ja silloin voi kokea nuo vähättelyltä kuulostavat lohduttelut loukkaavina. Ja tosissaan monet yleisellä tasolla esitetyt asiat voivat tuntua henkilökohtaisilta.

 

Hmm... Alkuun pitää myöntää ettei keskenmenot ole itselleni olleet kuitenkaan niin kovia paikkoja mitä olen monien muiden kokemuksista kuullut, eli siksi minun on varmasti ollut helppo olla loukkaantumatta sellaisistakaan sanonnoista joita pidän typerinä. Eli ymmärrän hyvän tarkoituksen enkä ota sitä itseeni.

Mutta jollekin se keskenmeno voi olla paljon kovempi paikka, joku kokee sen ihan lapsen menetyksenä ja silloin voi olla oikeati vaan niin pirun herkkänä jolloin ottaa asiat kovin henkilökohtaisesti. Ehkä jopa jollain lailla ymmärtää senkin asian että muiden silmissä se on "vain keskenmeno" vaikka itse siinä kokeekin menettäneensä lapsen ja silloin voi kokea nuo vähättelyltä kuulostavat lohduttelut loukkaavina. Ja tosissaan monet yleisellä tasolla esitetyt asiat voivat tuntua henkilökohtaisilta.

Mutta jos läheinen ystävä tai sukulainen sanoo sinulle noin, voiko siitä oikeasti suuttua, jos tietää, että tämä ihminen ei ikimaailmassa haluaisi loukata sinua? Eihän se sanoja voi lukea ajatuksia ja ymmärtää, että tämä olikin nyt huonosti sanottu.

 

[QUOTE="vieras";22151897]Mutta jos läheinen ystävä tai sukulainen sanoo sinulle noin, voiko siitä oikeasti suuttua, jos tietää, että tämä ihminen ei ikimaailmassa haluaisi loukata sinua? Eihän se sanoja voi lukea ajatuksia ja ymmärtää, että tämä olikin nyt huonosti sanottu.[/QUOTE]

Vissiin olen jo muutamaan kertaan todennut etten suutu tai loukkaannu tuosta vaan ymmärrän että on vaikea keksiä sanottavaa ja joskus vaan tulee lohdutettua jollain lausella mikä voi surijan korvissa kuulostaa typerältä tai jopa loukkaavalta.

Mutta ymmärrän että keskenmeno voi olla oikeasti kova paikka, jopa sen ihmisen siihen asti kokeman elämän suurin suru ja sellaisen keskellä sitä voi olla herkkänä ja loukkaantua - niin kuin ap:lle taisi käydä.

Jos joku minulle oikeasti läheinen olisi aikanaan keskenmenoni kohdalla sanonut noin niin olisin kyllä sanonut suoraan että oli mielestäni erittäin typerästi sanottu. Mitä se mielestäni oli vaikken siitä olisikaan loukkaantunut. Koska sanoja ei ollut läheinen niin en sanonut mitään, en kokenut sille tarvetta.


muoks. jos suru kuitenkin olisi tarpeeksi iso, kuten veljeni kuoleman kohdalla ja joku olisi siinä sanonut jotain tuollaista niin silloin olisin voinut kyllä kiukuissani sanoa siitä vieraammallekin.

 

Itsellä takana 3 peräkkäistä keskenmenoa, esikoista yritettiin. Ensimmäisellä kerralla itsekin ajattelin, että kaikella on tarkoituksensa ja että parempi näin, koska alkiossa luultavasti oli jotain pahasti vialla. Kolmannen kerran jälkeen alkoi jo pelottaa mahdollinen lapsettomaksi jääminen ja tuo lausahdus tuntui todella pahalta. Tulkitsin sen niin, että lapsettomaksi jäämiselläni on tarkoituksensa, mikä tuntui tuossa tilanteessa aivan kestämättömältä. Eräs ystävä tiedusteli hymy huulessa, olenko ajatellut söpön kiinalaistytön adoptointia - no en ollut ja tämä hyvää tarkoittava heitto satutti tosi pahasti.

Joku kirjoitti aiemmin vihantunteista, joita keskenmenot tuottavat. Tästä minustakin on kyse, suuttuminen "vääristä sanoista" on vain oire siitä km:n tuomasta voimattomuudesta ja surusta. Onneksi kykenin hillitsemään itseni enkä purkanut pahaa oloani hyvää tarkoittaviin ystäviini, ei varmasti ole helppoa valita sanojansa tuollaisessa tilanteessa. Varsinkaan, jos ei ole itse kokenut kma tai lapsettomuutta.

 

Ei lohduta. Sanonta on totta, mutta ei auta siinä tilanteessa asianomaista. Tarttee muistaa, että tuossa tilanteessa -kuten monessa muussakin surussa- on ulkopuolisen vaikea löytää oikeita sanoja.

 

No se ei ehkä ymmärtänyt sitä asiaa ollenkaan. Ehkä se on todella hiukan tyhmä. Totta kai sulla tuli paha mieli, mutta se ei varmaan tarkoittanut syyttää sua, vaan kyseli tyhmyyttään.

Väliäkö sillä ymmärsikö asian oikein vai väärin. Ihminen on tyhmä tai ilkeä jos alkaa tollasta sanomaan oli sitten kyseessä keskenmeno tai ei. Ja come on, moni ihminen kyselee tollasia ihan silkkaa ilkeyttään. Tai sitten on todella tunteeton ihminen.

 

Olen kokenut raskauden puolivälissä.Tämän kuukauden loppupuolella siitä tulee kuluneeksi vuosi.Pikkuinen haudattiin hautausmaan muistolehtoon.
Tottahan se on, että kaikella on tarkoituksensa, vaikka sitä on niin kovin vaikea ymmärtää.

 

Ihan syystä loukkaannut, sanoja olisi voinut vähän miettiä.

Tuli tässä mieleen, kun minulta loppui hormonitoiminta isojen munasarjakystien poiston jälkeen vähän yli parikymppisenä. Ei ollut lapsia, ja koko lapsettomuus yllätti minut, lääkäri oli ennen leikkausta sanonut että hormonitoiminta jatkuu ennallaan.

Kun surin lapsettomuuttani, yksi kaverini sanoi, että mitä sä suret, sullahan on asiat paremmin kuin monella kehitysmaan lapsella, on lämmin koti ja tarpeeksi ruokaa, olisit niistä iloinen etkä surisi sitä mitä ei ole, kun kaikkea ei voi saada. Tottahan sekin tietty oli, mutta ei helpottanut oloani silloin. :|

 

Olen kokenut ja minullekkin on molemmilla kerroilla lähes jokainen sanonut samaa.Eikä se tuntunut kummallakaan kerralla mukavalta siinä tilanteessa vaikka ehkä näin onkin.Itse ainakin olin niin maassa tilanteiden jälkeen että harmitti vain kaikki ja sanomiset vielä enemmän.