miehen pidemmältä aikaa, niin mikä ettei...
Kamalan inhorealistinen kuitenkin olen noiden uusien tuttavuuksien suhteen, kokemuksesta. Kaikkien vaaleanpunaisten unelmien särkymisenkin uhalla on pakko kertoa, että mitä upeammalta ja uskomattommalta mies tuntuu, sitä todennäköisempää on se, että on jotain aivan muuta kuin unelmaa tulossa.
Ex kohteli minua ensimmäisen puoli vuotta kuin prinsessaa, olin jalustalla, minua kosittiin julkisesti, suurin elein. Minusta puhuttiin hyvää joka suuntaan, aloin jo itsekin miettimään, voinko oikeasti edes olla niin täydellinen.
Nyt parinkymmenen pahoinpitelyn, jatkuvan alistamisen ja mollaamisen jälkeen, kun on kulunut vuosi erosta (eikä muuten ollut ihan helppo päästä eroon) voin vain todeta, että tyhmä minä!
Vielä eron jälkeen mies osti talon pohjanmaalta ja ilmoitti, että voisi tulla niitä lapsia nyt tekemään, talo on hommattu. Ihan kuin olisi elänyt eri suhteessa kuin minä ja niinkuin eroa ei olisi koskaan ollutkaan...