Joulun odottajat TAMMIKUUSSA

shamandalie sitä minäkin ihmettelin, koska edellisessä käynnistyksessä se laskettiin siitä ku tippa laitettiin käteen. no onneksi se on nyt takanapäin.

onnea uusille vauvautuneille.

edelleen roikun täällä :ashamed:

No juu, eipä sillä kestolla sinänsä väliä, kunhan jotain laskevat.

 

Neuvolasta täälläkin kotiuduttu, eikä siellä hullua hurskaammaksi taas tullu...
Turvotusta on, painoa on, pissa puhas, syke ok, paineet mulla ok... blaah.
Ei supistuksen supistusta... Kohta ei huvita enää mikään.
Seksi on alkanu maistua taas paremmalle, kun ei enää ajattele, että tällä se ehkä voisi käynnistyä, kun ei kuitenkaan käynnisty... keskitytään nyt ees jotenki nauttimaan näistä viimesistä ajoista.

 

Kohta me kaikki ollaan istumassa pöntöllä, kun vedetään microlaxia..
ihan epistä kun te ootte jo bongannu limatulpat.. |O
tapahtuispa tääläkin jotain.. ens tiistaina on vielä neuvola, jollei siihen mennessä ole ulos tullu ja siellä sit varataan aika yliaikaiskontrolliin ja näin ollen käynnistykseen.. toivottavasti tulis ulos ilman käynnistyksiä.. :/

-muoks- ..kun kaikki on puhunu siihen tyyliin että on sit paljon kipeemmät supparit jos käynnistämään joutuvat..

 

mafiamamma: ei täälläkää mitää limatulppia tai mitään... ja myös täällä tiistaina neuvola ja sit kai varaus yliaikaiskontrolliin. Käynnistys ei kyllä yhtään inspirois...

enkuli ja pentu 41 + 0

 

Jeshh!! *tuulettaa* en oo ainoa..
Tassua ilmaan kellä kaikilla on menossa/menny hermot uteleviin sukulaisiin ja jokojoko-kyselyihin?
:wave: täällä ainakin yksi..

 

:wave: joka päivä puhelin soi... ja nyt ne kaikki soittelee jo tuolle miehellekin ja kyselee... Kummitätinsäkin pisti hälle eilen tekstarin, että: "Olisi kiva jos ilmoittaisit minullekin, milloin se lapsi syntyy...". *huokaus*
Tekis mieli laittaa puhelin pois päältä, mutta sittenhän ne vasta vääriä johtopäätöksiä tekeekin, kun sairaalassa ei yleensä saa puhelimet olla päällä...
Ja taas närästää... :ashamed:

 

No täälläkin on neuvolasta kotiuduttu. Tarkistettiin vain verenpaine ja pissa. Pissa oli onneks puhdas ja verenpaine huiteli taas korkealla 145/98 ja 135/94. Kotona onneks arvot oli vähän matalammat. Edelleen mittaan arvoja kotona ja sit jos jotain oireita niin yhteys päivystykseen. Ma mulla seuraava kontrolli synnärille, siellä sit sovitaan käynnistyksestä. Terkka oli sitä mieltä että kyllä se limatulppa oli joka irtos. Veikkaili että pari päivää korkeintaan...mut noista nyt ei tiedä...Täällä vähän juilii selästä ja alavatsasta edelleen mut ei kovin kipeästi, seuraillaan.

mafiamamma eihän se limatulppa kaikilla tule kun vasta synnytyksessä joten ei se välttämättä vielä mitään tarkota...Vois kyllä joku meistä jo lähteä synnyttämään täällä vaan ollaan ja hengaillaan eikä kellään tapahdu mitään. Tai sit me tosissaan lähetään kaikki samaan aikaan, mikä olis paras vaihtoehto =) Ens yönä voitas vaikka lähteä :kieh:

Misse81 41+0

 

Voi noita kyselijöitä! Mulla on viikkoja vasta 38+5, mutta samantien, kun vuosi vaihtui, alkoi puhelin soida! :kieh: Tosiaan, ihan kuin ei tieto kulkisi, jos jotain olis tapahtunut.

Enkuli: vai on soittelut sitte siirtynyt miehelle... Ei kehtaa enää sulle soitella... Tai sit ajatellaan, että jospa se onkin sairaalassa, en häiritse, soitan miehelle...jne.

Tsemppiä joulukuiset!

 

Ei hitto, ei mulla oo muuta elämää kuin hengailla täällä ...

:wave: Täällä kans yks, joka on ihan ääriään myöten täynnä noita kyselijöitä! Muutenkin olen tosi ärtsyllä tuulella koko ajan, ja parille sukulaiselle olen jo vähän ärähtänytkin... :kieh: Minkäs teet, kun on fiilikset koko ajan ihan pinnassa. Soittelevat täälläkin nykyään miehelle, kun mä oon niin töykeä... :ashamed: Oli ihanaa tänään kuunnella sinkkuystävän piiiiitkää selostusta miesongelmistaan puhelimessa, ihanaa vaihtelua ainaiseen omien tuntemuksien ja neuvolakuulumisten jauhamiseen

Mulla ya-kontrolli ensi viikon torstaina heti aamulla. Kysyin, otanko hammasharjan ja muut kamppeet mukaan ja kätilö vastasi, että kannattaa varautua. Mä olen päättänyt, että jos sinne saakka menee, mua ei sieltä enää torstaina kotiin lähtetetä ja piste |O Tai sitten saan huutoraivarin ja saavat kantaa mut ulos.

Misse81, mä oon ainakin messissä ens yönä lähtijöissä (niinkuin monena muunakin kertana... :/ ). Muita mukaan lähteviä :attn: ???

 

Snoopy ei täälläkään ole muuta elämää kun tää palstailu :headwall: Ei jaksa innostua oikeen mistään. Pitäis lähtee käymään jossain, eilenkin tuli paljon parempi fiilis kun lähti vähän kotoa pois... :kieh: yöllä sitten lähdetään, mukaan mahtuu vielä

Täällä ollut kovin hiljainen päivä kyselijöiden suhteen. Soittavat varmaan kaikki samaan aikaan illalla. Sit taas oon miettinyt et jos kukaan ei soittais eikä kyselis niin ei sekään olis kiva juttu. Taitaa vaan nää hormoonit tehdä tehtävänsä et mikään ei oo hyvä. Itse ainakin huomaan olevani paljon kärttysämpi kuin normaalisti :kieh:

Pitäisköhän nyt oikeesti houkutella toi mies lähtemään vaikka kävelylle ulos et jos vähän virkistyis ja jos siitä olis jotain hyötyä tulevaan...

Misse81 41+0

 

Mafiamamma: Mulla käynnistys ei tehnyt kipeämpiä suppareita kuin luomuna lähtenyt. Ainoastaan kesti käynnistettynä kauemmin.

Mä niin pidän teille lopuille peukkuja, et pääsisitte jo lähteen... d =) b

Ja joku kysyi et kun menee yliaikaiskontrolliin niin ottaako tavarat mukaan... Täällä ainakin on niin, että kun menee siihen kontrolliin, niin silloin antavat käynnistysajan (jos ei jotain todella hälyyttävää ole et pitää heti käynnistää ) joten harvemmin samalla reissulla tosi toimiin pääsee... :/ Mulla esikoisesta kontrolli oli keskiviikkona ja aika saatiin perjantai aamulle. Tosin mentiin sitten synnyttämään jo samana iltana, kun se sisätutkimus kovemmilla otteilla sai synnytyksen käynnistymään... Toivottavasti nyt pääsisitte käynnistelemättä liikkeelle... :hug:

 

mulla se käynnistys supparit olivat varmaan siksiki kovemman tuntuisia ku en päässyt kuin sängystä kiikkutuoliin liikkuun. johdot ei yltänyt pitemmälle. sehän on ihan yksilöllistä. mulla vaan ku ei ehditty taaskaan antaa mitään kipuun.

mä tuun huomenna teidät loput ajamaan synnytyssaliin asti jos vielä ootte täällä auttaiskohan tuollainen uhkaus???

mä vastasin tosi tylysti yhteen kysely viestiin. "ei oo, eikä tuu" oli just silloin torstai aamuna kun muutenkin oli olo tosi kumma, väsytti vaan ja tosi vetämätön olo. no neuvolassa sit selvis että oli paineet kaakossa ja valkuaista pissassa. ei kummakaan et olotila sellainen.

nyt sit tulee sellaisilta puoli tutuilta viestiä, mikset oo ilmoittanut mitään. ja osa vetässyt maailman isoimmat herneet nenään. siitä vaan. en nyt jaksa koko maailmalle tiedottaa ja varsinkaan noille puoli tutuille jotka heräävät sit ku jotain on tapahtunut

sori kauheasti tää valitus :ashamed: "ojentaa :flower: anteeksi pyynnön merkkinä"

nyt poistun ja tuun viimeistään aamulla kattomaan moni on mennyt :wave:

 

Mulle sanottiin että synnytyksen kesto lasketaan siitä kun olen todennut supistusten muuttuvan säännöllisiksi... eli kun ite aloitin kellottamaan viiden aikaan aamulla ja totesin että säännöllisesti tulee ja kuudelta lampsin synnärille niin ne merkkas että synnytys alkanut klo 5...

 

Pikakuulumisia=)

Meille sitten syntyi vauva vielä vuoden 07 puolella..eli poika syntyi 31.12.2007 klo 22.43 ja kokoa pojalla 3845 ja 53 cm :heart:

Juuri tultiin kotiin, eka syöttö tehty kotona ja matkakin meni kotiin hyvin..tuolla tuo tuhisee nyt omassa kehdossaan ja me vaan iskän kanssa ihastellaan :heart:

Vauva siis syntyi 40+6 tyksissä.
synnytys laskettiin käynnistyneeksi n klo 14 kun supparit oli kivulaammat ja alle 10 min säännölliset.
oisko ollu puoli seiskan aikaan ku olin 4 cm auki ja sitte 10 cm oli n 22.20 ja vauva syntyi 18 min ponnistuksella.
Nyt en jaksa kirjoitella enempää enkä jaksanut sen enempää lukea kuulumisia muuta kuin että odottajia vaan vielä on..
Luen huomenna ajan kanssa mutta toivotaan että olette synnyttämässä silloin ettekä enä kirjoittele

Nyt tuonne isin viereen taas ihastelemaan.....ja meinattiin kyllä saunakin ihan tänään lämmittää, heti vaan normaalielämään

Onnea kaikille vauvan saaneille!!!!!!!!!!!!!1 :heart: :heart: :heart:

 

Onnea vauvautuneille ja tervetuloa sitten tuonne vauvapuolelle jutustelemaan ja ihmettelemään pieniä ihania ihmisiä.

 

Taas täällä :wave:

Onnea Vesseli :heart:

Ootte jutustellut käynnistyksestä, kyllä muakin vähän pelottaa et jos joudutaan käynnistää et onko supistukset kovempia kuin et olis luonnollisesti lähtenyt käyntiin. Mä luulen et mä joudun käynnistykseen kun supistuksia ja jomottelua on päivittäin ja nykyään kipua tuntuu myös reisissäkin mut silti nää supistukset lopahtaa johonkin :ashamed: Eli taidan tarvita lisäpotkua lääkityksestä että saadaan homma etenemään

No nyt on käyty kävelemässä Prismassa ja sit käytiin katsoo veljen uutta kissaa. Ne asuu kolmannessa kerroksessa joten rappusiakin on rampattu ylös ja alas B) Eipä tänne muuta, samanlaista jomottelua edelleen mitä päivälläkin mut ei sen kummempaa, mieli virkistyi ainakin kun tuli vähän lähdettyä pois kotoa. Taidan kehittää huomiseksikin jotakin jos sattuu niin ikävästi ettei noi meidät treffit synnärille toteudukkaan. Luotan siihen kyllä että toteutuu =)

Kylläpä tuolta keittiöstä tulee ihana tuoksu, mies paistelee meille pihvejä =) Taidan lähteä syömään!

 

Onnittelut myös mainiomammalle, olipas sulla nopea synnytys :heart:

 

Mainiomammalla oli mainio tarina! Pyysin tuota miestänikin lukemaan ja hänen reaktionsa: nousi koneen äärestä, kiros ja huus, että "Tää on niin vitun väärin, että muut ne vaan saa lapsensa ulos tuolta mut toi ei vaan suostu syntyyn...!!". Taitaa hiukka hormonit heitellä tuolla miehelläkin...

Ite taas mieluummin ajattelen jotain muutaku synnytystä... työkaveri tuo huomenna ompelukoneen lainaan, ni saan edes jotain järjellistä ja hyödyllistä tekemistä tän makaamisen sijaan...

 

Mainiomammalla oli mainio tarina! Pyysin tuota miestänikin lukemaan ja hänen reaktionsa: nousi koneen äärestä, kiros ja huus, että "Tää on niin vitun väärin, että muut ne vaan saa lapsensa ulos tuolta mut toi ei vaan suostu syntyyn...!!". Taitaa hiukka hormonit heitellä tuolla miehelläkin...

Peesi... :ashamed: Oma mies on ihan überkypsä tähän odottamiseen. Ja kiukuttelee välillä mulle, kun mitään ei tapahdu. Ihan kuin voisin siihen jotenkin vaikuttaa. Onhan tässä yritetty jo kaikki mahdolliset ja mahdottomat kikat. Ja nyt on vielä hermostuneempi, kun sukulaiset ja tuttavat ovat alkaneet pommittaa miestä niillä "jokojoko" -kysymyksillään. Tää on niiiiiin väärin! :headwall: Miten te jaksatte tsempata itseänne? Mulla alkaa jo usko loppumaan... :ashamed:

Onnittelut mainiomammalle ja koko perheelle!!!! :heart: :heart: :flower: :hug:

 

Snoopy :hug:. Kyllähän tää rupee itse kutakin jo hermotuttamaan ja jokojoko-kysymykset vaan lisää stressiä. Tällä hetkellä kuitenkin yllättävän rauhallinen olo mut välillä iskee myös samanlainen ärsytys. Yrittäkää keksiä jotakin tekemistä että saa ajatukset pois synnytyksestä. Mulla ainakin auttanut se että lähtee käymään jossain. Meillä mies joutuu lähtee ma töihin jos vauva ei oo syntynyt sitä ennen, ja se stressaa sitä että sit joutuu siellä koko ajan miettimään eikä pysty keskittymään töihin. Nyt se on ollut pari viikkoa lomalla ja tarkotus oli että loma jatkuu suoraan isyyslomana mut ei näköjään ihan niin menekkään.

Eipä näköjään tullut lähtöä viimekään yönä, lähtiköhän meistä kukaan :wave:
Mä kukuin viime yönä pari tuntia. Heräsin yhdeltä ja vasta kolmen aikaa nukahdin, tosin heräsinkin sit vasta äsken mut noi yökukkumiset on niin rasittavia.

Yritetään vielä jaksella :hug:

Misse81 41+1

 

Aargh, koko päivä kärsitty megakipeistä suppareista... Auts.. Epäsäännöllisiä ovat, välillä saa olla melkein kaksinkerroin :x

Meillä mies lähti jo töihin, eli suunnitelmat meni uusiksi meilläkin. Isyysloma ajateltiin sijoittaa ensi kesään kesäloman jatkoksi, ja nyt mies piti pari viikkoa vuosi- ja ylityölomiaan lasketun ajan tienoilla. Kurjinta tässä on se, että jos vaavi päättää alkaa syntymään miehen työvuoron aikana, ei mies välttämättä kertakaikkiaan pääse mukaan :'( Enkä oikein tiedä, kenet sitten soittaisin tilalle tukihenkilöksi. Yksin en kuitenkaan haluaisi mennä.

 

Kovasti tsemppiä vielä kaikille, jotka ei ole päässy vielä tapaamaan uutta tulokasta! :flower: Meillä arki sujuu jo mukavasti. Itteasiassa helpompaa tämä on, mitä kuvittelin. Isosisko ja -veli on ollu niin reippaita, että mittään minun kauhulla oottamia tilanteita ei ole tullu. Mustasukkasuutta ei ole havaittavissa vielä aiakkaan ollenkaan. Ehkä se vaikuttaa, ku ovat niin pienellä ikäerolla, että ovat tottunneet siihen, että aina on joku toinen jakamassa äitin huomion, niin ei ole nyt niin kova järkytys, ko äiti on vauvassa kiinni. Ja vauvaki on kyllä niin kiltti, että ehin aivan hyvin antaan huomiota toisillekki.

Synnytys meni ihan mukavasti loppujen lopuksi. Siitä viikosta ennen synnytystä en viitti ees mittään kertoa, ko oon päättäny unohtaa koko paskan. Mutta siis... Tiistai aamuna tuli aamulla lääkärinkierrolla yllättäen eri lääkäri tai itteasiassa kaks lääkäriä kierrolle (ilmeisesti kätilöt oli pyytäny erin lääkärin paikalle, ko se eka ei toiminu ollenkan nin ko olis pitäny). Tutki minut ja kyseli miten on supistellu ja edenny, kerroin, että viikon supistellu lähes koko ajan 1-5 min vällein ja eteni siihen 5senttiin, mutta jumi siihen, niin ko jumi edellinenki synnytys kalvojen puhkassuun asti, eikä toinen lääkäri puhkase kalvoja. Lääkärit totes vaan, että lähetäänpä sitten salliin. Olin vähän ihmeissäni, ko olin jo niin luovuttanu sen toisen lääkärin paskamaisuuen takia, että en ollu uskoa korviani, ko sanovat enkä tajunnu ees heti miestä soittaa paikalle... No, mentiin sitte saliin ja pyysin eka peräruiskeen. Tajusin soittaa miehen paikalle just, ko lääkärit tuli puhkaseen. Kalvot puhkastiin ja alettiin ootteleen supistuksia. Pyysin päästä vielä käymään vessassa ja kätilö anto luvan. Pyysin kuitenki miehen onneks vessaan mukkaan, siellä sitten alko erittäin rajut supistukset. Mies talutti takas synnytyspöyälle ja pyysin suihkuluppaa kahen supistuksen jälkeen, ku olin niin tuskanen ja aattelin, että en vielä kivunlievitystä uskalla ottaa, että ei kerkeä vaikutus lakata ennen ponnistusta.. Kätilö tutki ja sano vaan, että ei meillä oo suihkussa tapana synnyttää, oot 8 senttiä auki. Sitten hälytettiin äkkiä anestesiologi paikalle spinaalia antaan, että kerkeän sen saamaan. Onneks tuli nopeasti. Sain spinaalin puolen tunnin päästä ekasta supistuksesta. Kivut hävis kokonaan ja olin aivan ihmeissäni. Noin vartti spinaalista käskin miestä hälyttämmään kätilön paikalle, ko tuntu, että olis jotaki tulossa. Kätilö juoksi paikalle ja sano, että voi se siltä tuntuakki, ko pää on jo hällä käessä, että alappa sitten ponnistelemaan. Vauva tuli kahella ponnistuksella, enkä edelleenkään tuntenu yhtään kipua. Ei tullu repeämiä eikä leikattu. Synnytyksen kesto oli ekasta supistuksesta istukan tulloon 59 minuuttia ja ponnistus 4 minuuttia. Oli helppo synnytys, mutta meni jonku aikaa, ennen ko tajus, että se oikeasti synty. Ko vauva oli syntyny jo, ko alko vasta tajuaan, että synnytys taitaa tosissaan olla käynnissä.

Siinä sitten mies kylvetti ja mittaili pojan kätilön kans. Saatiin olla melkein kaks tuntia salissa, ko tuli niin rytinällä, että ehittään tajuammaan tilanne. Poika imi heti tosi tehokkaasti rintaa, eikä lisämaitoa tarvittukkaan sitten missään vaiheessa.

Mulla alkanu jo kauhea vauvakuume vaivaamaan :snotty: Lääkärit kyllä meias, että tämä sais jäähä viimiseks, että mulla ei kroppa kestä ennää. Saa nähä, pittää varmaan kysellä vähän, että olisko se aivan tuhhoon tuomittu ajatus yritellä vielä iltatähteä tähän perrään...

Eipä mulla kummempia ollu, ajattelin vain tulla tsemppailemmaan ja kattelemmaan kuulumisia

Apa ja Martti

 

Snoopy sullahan kuullostaa hyvältä, nyt toivotaan ettei supistukset lopahda =) Tulehan kertomaan väliaikatilanteita. Täällä tullut yks kovempi supistus tunti sitten mut sillä ei vielä lähetä synnyttelemään

Kiitos Apalle synnytystarinasta, hyvä että jäi kuitenkin hyvä fiilis synnytyksestä vaikka olikin vähän mutkia matkassa =)

 

Täältäki kiitokset Apalle tarinasta.

Täällä ei supistuksen supistusta... mutta eiköhän tän kestä, kun yrittää ajatella ja touhuta ihan muita juttuja... ite yrittäny tänää hiukka siivoilla, ku en luota siihen, että mies siivoaa laitoksella ollessani enkä täyteen kaaokseen haluaisi palata. Pari tuttia tuossa aikani kuluksi keittelin, pakkaillu sairaalakassia lähtökuntoon ja kattonu kotiutumisvaatteet sekä pistäny äitiyspakkauksen laatikkoon pienelle petiä.
Kohta vois kaupassa kävästä... illemmalla on työkaveri tuomassa mulle ompelukonetta lainaan, että saa lyhennellä noita vanhoja housujani, verhoja ja yhen pussilakanasetin pienelle ommella... kyllä tää tästä, ku ei jää vaan sänkyyn makaamaan ja murjottamaan. Sen oon todennu jo huonoksi vaihtoehdoksi.
Illalla saunaan.

Sitäpaitsi, jos tää tästä loppiaisen yli menee, ni onhan siinä sitte se etu, että lapselle on sitte hiukka helpompi järjestellä kaikenmaailman synttärikutsuja, kun ei kaikki kaverit ole vielä jossain joululomailemassa...

 

Meille syntyi poikavauva 30.12.2007(laskettu aika oli jo ennen joulua). Synnytys oli tosi helppo ja kivuton ja nopea, mutta nää jälkisupistelut on tosi tuskallisia, nyt alkaa ehkä pikku hiljaa olo helpottaan, mutta tähän asti on pistäny mahaan, selkään ja kylkiin! Onko muilla ollu kamalia jälkisuppareita? Onko täällä muuten muita TAYSissa synnyttäneitä äitejä joulukuun mammoissa?