Kaksosten odottajia v.2009

Kiitos DoubleTrouble viestistäsi, se ilahdutti.
Koska tuntuu että kukaan ei kuuntele , varsinkaan lääkärit.
Ja tuntuu että jotkut pitäisi minua itsekkäänä koska haluan sektion. Kaikenlaista liikkuu siis päässä.
No mutta kumminkin yritän odottaa synnytystä mahd. positiivisin mielin ettei siitä tulisi ihan katastrofi.
Tällä viikolla on taas neuvola ja meinaan puhua asiasta astetta kovemmin, myöskin NKL:llä mutta siellä seuraava aika tosiaan vasta tän kuun lopussa :/


Se juuri, jos vaavit kummatkin päät alaspäin, voin ryhtyä alakautta synnyttämään mutta jos toinen perätilassa niin en silloin "kokeile onneani" :/

 

Kerronpa oman sektiokokemuksen jos siitä vaikka jollekin olisi apua. Minullakin meni sektio loppujen lopuksi tosi hyvin, ja luulisin että jos/kun vielä lapsia tulee, tahtoisin suunnitellun sektion mieluummin kuin alatiesynnytyksen. Mitään kipuja en tuntenut itse operaation aikana, ainoastaan se kohdun tyhjentely poikien syntymän jälkeen oli epämiellyttävää, sekä ilmeisesti spinaalin aiheuttama huono olo ja horkka. Niin no joo ja ne leikkauksen jälkeiset ilmavaivat oli jotain ihan järkkyä Eniten harmitti kun en saanut poikia pidellä heti, A:n näin vain vilaukselta ja B tuotiin sitten siistimisen jälkeen hetkeksi viereen että sain edes vähän poskea silittää. Mutta jokatapauksessa, operaatio oli tosi nopea, tunnin olin leikkaussalissa ja toipuminen oli todella nopeaa. Ensimmäinen vrk oli toki aika kipeää aikaa mutta heti kun pääsin jalkeille, olo koheni nopeasti. Halu olla poikien lähellä ja hoitaa itse heitä oli niin kova ettei yksi leikkaushaava pitkään sängyn pohjalla pidellyt Neljäntenä päivänä sektiosta päästiin kotiin ja ihan pari päivää kotiutumisen jälkeen kävin jo uuden perheen kanssa ulkona kävelyllä, hitaasti mutta varmasti Maito nousi kunnolla kun päästiin kotiin mutta ensimmäisen kerran imetin jo tarkkailuhuoneessa muutama tunti sektion jälkeen. Pojat ovat olleet terveitä, ei mitään allergioita tai muuta ole ollut.

Minun oli alkuun vaikeaa hyväksyä se, että jouduin sektioon, kun olin varautunut alatiesynnytykseen. Käynnistys kuitenkin epäonnistui ja tehtiin sitten päätös että leikataan. Pelotti kovasti kun en ollut sektioon perehtynyt hirveästi ja en sitten osannut ennen leikkausta oikein mitään kyselläkään. Mies ei päässyt mukaan tuekseni kun kyseessä oli kiireellinen sektio ja se teki tilanteesta vielä hankalamman. Henkilökunta oli kuitenkin kertakaikkiaan ihanaa, ja he tekivät kyllä kaikkensa että tilanne ei olisi minulle niin pelottava. Nyt jälkikäteen tuntuu kuitenkin siltä että sektio oli hyvä ja oikea ratkaisu ja loppujen lopuksi, sehän meni kuin elokuvissa ilman mitään komplikaatioita. Kuten sanottu, menisin uudestaankin

 

hei taas

Oli illalla niin ihana maata tuossa sohvalla ja kuulostella kun aina välillä pitkin mahaa tuntu semmoisia pieniä ja hentoja potkuja.

Huomenna olisi ultra ja pelottaa mennä vaikka potkuja olen tuntenut niin on jotenkin semmoinen pelko että jos ne on sittenkin kuollut

 

Meillä alkoi sitten 35s raskausviikko ja eilen oli äpolikontrolli. Molempien paino arviolta 2,1 kg ja mulla lisäksi kohdunkaula lyhentynyt ja pehmeä. Lääkäri suositteli sitten jäämään loppuviikoksi sairaslomalle, ja siitä alkaakin sitten äitiysloma.

Puhuttiin pitkään myös synnytyksestä, että se voi nyt tulla milloin vain ja lääkäri sanoi että a-vauvan tarjonnasta riippuu miten edetään. Nyt a oli perätilassa ja jos ei käänny, joudun sektioon. Jos kääntyy, pääsen alakautta synnyttämään (mua siis sektio pelottaa näin ennalta aika kovin eli toivon alatiesynnytystä). Lääkäri piti sitä ennenaikaisesti syntyvälle parempana vaihtoehtona, kuulemma kypsyttää vauvaa vielä ja mainitsi myös että on tutkimusten mukaan vähemmän allergioita ja muitakin hyötyjä alakautta syntyneillä. Ja kuulemma yleensä paraneminen on nopeampaa kuin leikkauksesta, jossa myös aina riskejä mm. anestesiaan ja haavan paranemiseen liittyen. Mulla jäi oikein hyvä fiilis kyllä siitä juttelusta. Esim kun sanoi, että b-vauvan tarjonnalla ei ole niin väliä jos vain a tulee pää edellä - jos perätilassa, se on jopa hyvä koska niin saavat tarvittaessa vaikka jaloista autettua vauvan nopeasti ulos. Hassu ajatus! Mutta hyvä tietää, koska virheellisesti ajattelin että perätila on b:llekin auttamatta riskiasento.

Muuten täällä arki sujuu hyvin. Maha on iso ja olo tukala, mutta saan nukuttua hyvin ja ruoka maistuu ja olenpa saanut vähän ulkoiltuakin (etanavauhtia, mutta silti).

Nyt ompelemaan vaippoja! Ja sairaalakassia voisi alkaa pakata, eli oloasu ja hygieniatarvikkeet ja lehtiä ja... mitähän sitä tartteisi? Kokemuksia?

Ja kiitos vielä vauva-arjesta kertoilleille, tosi kiva lukea kuulumisia!

Tuplur

 

Tuplur, mullakin oli sairaalakassissa vaikka mitä mutta enpä sieltä juuri muuta tarvinnut kuin omia pesuaineita Puhelin ja laturi sekä kamera kannattaa ottaa sekä ne hygieniatarvikkeet mutta tuskinpa esimerkiksi lehden lukuun ennätät tai jaksat Miulla meni ainakin kaikki aika hyvin poikien kanssa, ja ennen heidän syntymää ei juurikaan jaksanut keskittyä mihinkään lukemiseen tai muuhun. Ja vaatteet tuli kyllä sairaalan puolesta, kotiinlähtövaatteet ainoastaan oli mulla mukana. Tsemppiä loppumetreille!

 

tuplur nytkö vasta jäät pois töistä? Minulle koko raskauden ajan painotettu, että kaksoisraskauksissa töistä tulisi jäädä viikolla 26, viimeistään viikolla 28. En voisi kuvitellakaan olevani yhtään sen enempää töissä...olo jo aikamoinen ja viikkoja vasta 21 +2.
Kuinkas te muut...miten teitä on ohjeistettu?

-tiki & :heart: :heart: -

 

Hei taas kaikille

Tirppa, kiitos vastauksesta. Voi tosiaan olla ettei paljoa ehdi/halua lueskella mitään sairaalassa. Eiköhän vauvoissa riitä tuijoteltavaa jos ei uni tule itselle kun ne nukkuu. Pakkasin nyt sitten beauty boxiin rintakumit ja lanolivoidetta (vai mitä se on, nänneihin tarkoitettua jotain) sekä rintaliivinsuojia ja siteitä ja shampoot, saippuat ja voiteet jne. Loput pitää sitten haalia kasaan lähtiessä, just kamera ja kännykkä jne tai mies saa tuoda sitten perästä päin. Jännittää kyllä koska lähtö tulee ja miten vauvat sitten saadaan ulos, alakautta vaiko leikaten. Noh, kunhan ovat turvassa.

Tiki - juu, maanantaista alkaen sairaslomalla ja ylihuomisesta äitiyslomalle. Ilmeisesti paikkakunta/lääkärikohtaisesti sitten vaihelee nuo suositukset, mulla on koko raskauden sanottu että mitä pidempään jaksaa "normaalia arkea" sen parempi, pysyy normaali päivärytmi ja kunto yllä. Toki mä olen sua 10 v nuorempi (jos siis tuo 71 on sun syntymävuosi) ja olen toimistotyössä. Varmasti esim. lastentarhanopella tai varastotyöntekijällä tai muussa fyysisessä työssä olevalle tilanne ois täysin eri. Mutta mulla ei supistellut yhtään, kohdunkaula oli kiinni eikä pehmennyt edes, nukuin hyvin öisin ja jaksoin kaikin puolin olla töissä ja halusinkin, mitäpä kotona yksin. Lisäksi motivaattorina toimi raha - meillä työnantaja maksaa 2 vkon palkan, sitten kelan päivärahoille ja mä halusin rahaa säästöön hoitovapaata varten. Ehkä siksikin jätin hakematta sairaslomaa aiemmin, jos olisin saanut palkkaa esim 2 kk, houkutus olisi varmaan ollut suurempi... Tai en tiedä, pidän työstäni ja tosiaan ongelmia jaksamisessa ei ollut. Ja toisaalta, kertaakaan ennen maanantaita ei neuvolassa eikä lääkärissä (mulla ultrattu koko raskauden ä-polilla 2-3 vkon välein) edes sairaslomaa tarjottu. Joillekinhan sitä tosiaan suositellaan, mutta ei tullut edes mieleen pyytää kun vointi oli niin hyvä. Noin tiheässä seurannassa varmaan hoitava lääkäri sanoisi jos hänen mielestä syytä sairaslomaan olisi, niin en halunnut valehdella voivani huonostikaan. Vai miten teillä muilla, oletteko itse joutuneet pyytämään sairaslomaa?

Ihmettelee tuplur (rv 35)

 

tuplur
Tossa taas näkee esimerkin siitä kuinka raskaudet voi olla niin erilaisia =)
Niin ja mä en joutunut pyytämään sairaslomaa. Toisinaan mulle on tullu huono ihminen fiilis et oisko pitäny yrittää enemmän. Mut ku ei pysty niin sit ei vaan pysty!

 

Teillä ollut juttua sairaslomista. Taitaa riippua paljon työnkuvasta ja omasta voinnista. Itse olen tyytyväinen jos jaksan 26.viikolle töissä, mulla on fyysinen ja hektinen työ. Kyllä se rahatilannetta helpottaa kummasti mitä pidempään pysyy olemaan töissä, mutta vauvojen terveyttä en rahan takia riskeeraa.

Kuin monella tässä pinossa nämä kaksoset ovat esikoiset? Meille napsahti kaksoset esikoisisksi, ja jännäksi tämän tekee se, että kumpikaan ei ole ikävä vaihtanut vauvalle vaippaa, ei syöttänyt, ei pukenut. Vauvakokemukset rajoittuvat toisten vauvojen sylissä pitämiseen. Kieltämättä jännittää aika pirusti.

20+3

 

Hope79, meidän pojat on esikoiset Isännällä tytär entuudestaan mutta minulle siis ihan uutta on kaikki ollut. Ja hyvin on pärjätty. Kuunaan en ollut vaippoja vaihtanut, ehkä kerran tuttipullolla kummipoikaa syöttänyt ja niin edelleen. Kokemus ei siis vahva ollut mutta voin kertoa että aika äkkiä sitä sukeutuu melkoiseksi vaipanvaihdon ammattilaiseksi Minusta tuntuu että osittain helpottikin se ettei tiennyt vauva-arjesta mitään, tai minä en ainakaan osannut pelätä mitään koliikkeja tai muuta etukäteen. Pitää vaan olla vahva luotto itseen ja uskoa että kaikesta selvitään ja kukapa muu niitä lapsia paremmin hoitaisi kuin äiti ja isä Eikä tämä kaksosarki OIKEASTI ole niin kamalaa kuin yksösten vanhemmat pelottelevat

 

http://www.aijaa.com/v.php?i=5565899.jpg

Tässä mun maha eli ultra reissulla mittasivat ja sf mitta oli 21cm.
Muutenkin vauvoilla oli kaikki hyvin.

Potkuja tuntuu ja närästys on välillä kunnollinen ei oikein tiedä miten olisi.
Lantio luut on uskomattoman kipeänä ei onneksi koko aikaa mutta välillä.

Lääkäri helpotti mun kauhukuvia kumoamalla ne ja pelkopolille pääsen viikolla 34-36 mutta tuntuu että onkohan se käynti hieman myöhässä?

 

Hope esikoisia täälläkin odotellaan....ja todellakin hyvä jos viikolle 26 jaksan. Onneksi muutama viikko vuosilomaa edessä.

-tiki & :heart: :heart: -

 

Tirppa82: Kiitos rohkaisevista sanoista! Oikeasti jännitys helpottaa kun huomaa että muutkin ovat selvinneet. Tiki71: Kiva etten ole ainoa esikoisten odottaja. Tullaan sitten kertomaan vauva-arkea (jos ehditään )

 

Täällä ultra takana ja vauvat kasvaneet hyvin, A poikittain alhaalla 653g ja B poikittain ylhäällä 678g =)

Mä tossa mietiskelin että miten kaksosten synnytysten jälkeinen aika on järjestetty? Kun haikaraan ei pääse kun on monikkosynnytys (siis Kättärille menossa) niin joudunko jakamaan huoneeni jonkun toisen kanssa? Ahdistaa ajatus ekasta yöstä vauvojen kanssa yksin ja että samassa huoneessa olisi vielä muitakin :ashamed: Kuopuksen kanssa jouduin jakamaan huoneen ja oli ihan hirveetä :ashamed: Sillon onneksi päästiin seuraavana päivänä jo pois mutta tuskin näiden kanssa pääsee niin pikaseen?
Ja ajatuksena siis että vauvat syntyvät normaaliaikaisina =)

BTL :heart: :heart: nytty + mytty 24+1

 

...eli toivon että ois perhehuoneita vapaana kunhan synnyttämään päästään. Mut jos en saa vauvoja viekkoon, sitten ei tietty väliä, mieluummin huone niille jotka voi vauvojaan itse hoitaa.

Ja hope, esikoiset täälläkin Meitä on siis monta! Mutta samoin, ei hoitokokemusta ennestään, mitä nyt joskus pikkutyttönä hoisin serkkujani, miehellä ei edes sen vertaa. Mutta uskoisin että se menee just niinku tirppa kirjoitti, pari päivää ja ollaan oikeen ammattireiskoja vaippahommissa.

Meinaatteko muuten kestovaippailla? Meillä olis tarkoitus käyttää kotioloissa kestoja, toki tilanteen mukaan siis kertiksiäkin. Ompelin viime viikolla sisävaippoja samalla mallilla kuin ä-pakkauksessa tulleet eli ei kiinnikkeitä, mutta jos täällä jollain kokemusta, kertokaa - kantsisiko laittaa esim. tarrakiinnitykset? Vastasyntyneet ei tietty hirveesti liiku, mutta tuntuu että ois tiiviimpi vaippa jos sisävaipankin saisi suljettua. Vai riittääkö oikeesti että kuoressa se tarra? Joo, yksin kotona toista viikkoa, ja ongelmat on tosiaan nämä... Odotan jo niin kovin että vauvat syntyisi, olo on tukala, supistelee ja mihinkään ei pysty liikumaan. Onneks kavereita käy kylässä ja mies on illat kotona seurana. Enempää ei jaksaiskaan olla netissä ja katsoa iltapäiväohjelmia telkusta. Saati syödä - koko ajan tulee puputettua jotain... Ei hyvä! Ei ainakaan helpota tukalaa oloa...

Mitäs muille kuuluu?

Tuplur (viikko 36 alkoi, jee!)

 

tuplurille kestoilusta, mullakin oli suuri tavoite aloittaa kestoilu heti vauvojen synnyttyä ja niitä äp-kestoja oli siunaantunu mulle varmaan kolmetkymmenet. NOH, nyt ollaan noin kuukausi kestoiltu Kokeilin niitä äp:n vaippoja ja olivat ihan älyttömän hankalat, tarrattomilla sisävaipoilla ei tee yhtään mitään ainakaan mun mielestä. Miusta oli ihan liian vaikeeta koittaa sorvata kuorta paikalleen ja toisella kädellä pitää sisävaippaa paikallaan. Oon saanu kaverilta itse tehtyjä taskuvaippoja, joita oon myös itekin ommellut silloin kun on ylimääräistä aikaa eli en kovin usein JOKATAPAUKSESSA, miusta kaikista parhaat on ollu just tarralliset taskuvaipat. Makuasia varmaankin mutta siinä pikkuvauvahärdellissä ne äp:n vaipat oli miulle ihan liikaa Miun piti ommella ite niihin tarrat mutta eipä sitä aikaa ja jaksamista siihen riittänyt. Liputan kyllä kovasti kestoilun puolesta mutta itse en jaksanut sitä aloittaa ennenkuin pojat olivat puolivuotiaita Ja nythän se sujuu oikein mallikkaasti ja oikein ärsyttää kun pitää kertiksiä käyttää jos ei ole kestoja puhtaana

 

...Koitanpa siis saada tarrat aikaiseksi sekä itse tehtyihin että niihin äp:n sisävaippoihin ennenku vauvat syntyy. Ajattelinkin että tuntuvat hankalilta noin ilman mitään, mutta kiitos vielä, kiva kuulla kokeneelta. Paitsi esikoiskaksoset, on nää esikoiset myös molemmille isovanhemmille sekä kaveripiirissä eli tämä palsta on kyllä arvossaan!

 

ultra kuulumisia

tänään oli paljon odotettu ja jännitetty rakenne ultra ja ihanaa, kaikki oli hyvin! olin aika huolissani, kun vauvojen liikkeet olleet jotenkin epäselviä... mutta siis vauvat voivat hyvin, ikäävastaavan kokosia, jopa vähän yli ja painoarvio molemmilla 360g. A on oikeella enemmän ja B keskemmällä, mutta jotenkin aika samalla puolella, ei paljon ultratessa käyny anturi navan vasemmalla puolella =) Omatkin paikat oli kunnossa.

seuraava käynti sit 4 viikon päästä, ja nyt sanoi lääkäri että sit viim. rv 28 pois töistä. Neuvolasta sanovat jopa aiemmin, että 24-26... mut oman olon mukaan aion mennä, ja teen mitä jaksan. Nyt ainakin olo ollu ihan hyvä. Illaksi toki väsyy, mutta kuulunee asiaan.

Mitäs tänne muille? Onko teillä synnytysasioista keskustelleilla asiat selvinneet/edenneet/helpottaneet?

Mukavaa loppuviikkoa, soja ja nappulat 20+1

 

Hei Kaikki!
Käyn täällä lähes joka päivä kurkkaamassa viestit, mutta koska itsellä ei ole ollut oikein kerrottavaa tai kommentoitavaa, niin olen pysytellyt hiljaa. Olen aika hyvin saanut ajatukset synnytyksestä sille linjalle, että se menee just niin kuin menee. Aika vähän pystyn itse siihen vaikuttamaan, joten se on otettava vastaan mitä eteen tulee. Itse asiassa tällä hetkellä odotan synnytystä enemmän uteliaana kuin pelokkaana.

Aika erilaiset nämä ultrakäytännöt tosiaan. Itsellä edellinen ultra 19+3 ja seuraava 29+4 eli pari viikkoa vielä piinallista odottelua. Toivottavasti seuraava ultrien väli ei ole enää 10 viikkoa

Nalu 27+4

 

Satuin vahingossa kattomaan neloselta sen sairaala jakson. Oliko se nyt 19 pv kun se tuli. Siinä oli lopussa kaksosten synnytys. A oli rt:ssä ja B oli perätilassa. Melkosen helpon näköistä ja siististi supistettu 5 minuuttiin. Näkyy varmaan netti tvstäkin jos joku haluaa katsoa.

 

Hei!

Mä vietin toissa yöni sairaalassa, koska oli supistuksia. Peruuttivat sitten mun äitiyspoliajan, en päässy keskustelee synnytyspelosta, en käymään synnytyssalissa. Synnytysosastokierrokset on kuulemma kokonaan lopetettu.
Neuvolaan meen ens viikolla yli viiden viikon tauon jälkeen. Ja myös äitiyspolilla tarttee käysä, koska lähden Ruotsiin muutamaksi päiväksi

Lepoa määräsivät

Marylene 30+3

 

Kestovaippailla meinaan.
- Sideharso kolmioksi
- pikkarit päälle
- villahousut päälle

Tolleen viimeksi pärjäsin vuoden =)

 

terve pitkästä aikaa.

Kestoilla ajattelin minäkin villahousuja mummu kutoo tohinalla ja ite kudon semmoista hahtuva vilttiä.

Tuune minäkin katoin sen synnytyksen voi kun omakin olisi noin helppo tulin siihen tulokseen että otan sen epiduraalin vaikka kuinka neuloja kammoan.

Marylena koitappa ottaa rauhallisesti siellä ruotsin reissulla sitten

hain lähivakuutuksesta kirjeen koskien syntymättömän lapsen vakuutusta ja se hylättiin mun lääkityksen takia vaikka vakuutus yhtiö ei aikonut ottaa kantaa mun lääkitykseen :kieh: :kieh: :kieh: :kieh:

 

pikinen mikä lääkitys?? itsellänikin kun jotain oli.... mitenhän käy sen vakuutuksen kanssa? mikä yhtiö? kysyitkö muista?

 

lähivakuutuksesta ei ainakaan saanut jos syö masennuslääkkeitä vaikka ne on turvallisia.

Muihin en ole vielä papereita laittanut pitäis tällä viikolla laittaa.