"kaljalle töiden jälkeen"

mikä tää on tää yletön itsenöäisyydentarve? miten se määritellään, milloin itsenäöisyydentarve on liiallinen?

Jaetaan osoite, sänky ja puolet kauppalaskusta. Muuten eletään kuin sinkkuina. Ei tajuta, että saadakseen pitää myös antaa. Noukitaan rusinat pullasta. Muuten ahdistutaan "liian kahlitsevaan suhteeseen". Minä minä minä on hallitseva ohjenuora elämässä, muuten "loppuu tila".

Sulle ei todella tunnu olevan muita vaihtoehtoja kuin että joko eletään sellaisessa parisuhteessa, jossa ei voi tehdä mitään ilman puolisoa tai sitten eletään kuin sinkut. Pikku vinkki: valtaosa löytää suhteeseen jonkinlaisen kultaisen keskitien, jossa ollaan sopivassa suhteessa sekä yhdessä että erikseen. Se, että sinulle miehesi on yksinomaan riittävä sosiaalinen kontakti, ei tarkoita että muillakin pitäisi olla näin. Se, että haluaa elämäänsä muutakin sosiaalista kanssakäymistä parisuhteensa lisäksi, on normaalia eikä tee kenestäkään "minäminäminä" -keskeistä, kuten viestissäsi vihjaat.

 

Eiköhän se ollut ap:n mies, joka ei pitänyt naisensa uutta harrastusta sopivana.

Olen varmaan ahdasmielinen, mutta en minäkään ihan hirveesti ymmärrä naista, joka roikkuu baarissa kaljalla, eikä ymmärrä edes lopettaa ajoissa ryyppäämistä.

 

No siinä osuit oikeaan, nimittäin minäkin pidän sinua ahdasmielisenä

 

Eiköhän se ollut ap:n mies, joka ei pitänyt naisensa uutta harrastusta sopivana.

Olen varmaan ahdasmielinen, mutta en minäkään ihan hirveesti ymmärrä naista, joka roikkuu baarissa kaljalla, eikä ymmärrä edes lopettaa ajoissa ryyppäämistä.

Olisiko tilanne jotenkin eri, jos baarissaroikkuja olisikin se mies?

 

Olisiko tilanne jotenkin eri, jos baarissaroikkuja olisikin se mies?

Lyhyeen kysymykseen lyhyt vastaus: Ei olisi. Tietenkään.

 

No siinä osuit oikeaan, nimittäin minäkin pidän sinua ahdasmielisenä

Onpa ainakin yksi asia mistä olemme samaa mieltä

Ja ap:lle: ei se baarissa roikkuminen sovi miehellekään, mutta asia saa aina erilaisen käänteen, kun se osuu omalle kohdalle.

 

mutta asia saa aina erilaisen käänteen, kun se osuu omalle kohdalle.

Niin, itselleen sitä sallii vaikka mitä, mutta toiselle ei. Meilläpäin sitä kylläkin sanotaan tekopyhyydeksi...

 

No niin, Sieppo. Meillä on sitten huomenna taas totuuden hetki edessä

Mä tässä jo tänään mietin, että huomenna olisi kiva lähteä töiden jälkeen baariin, mutta todennäköisesti kuitenkin tulen kotiin, syön illallisen, juon pari lasillista viiniä, istun tietokoneen ääressä ideoimassa joulukortteja (!) tai telkkarin ääressä ja vietän aikaa mieheni kanssa. Niin, voinhan mä siinä sohvalla harrastaa "erakkoharrastustani" kutomista ja tietysti jutella mieheni kanssa raskaasta työviikostani.
Hyvä puoli on se, että lauantaina olen virkeä kuntoilemaan, huono puoli se, että putoan hitaasti mutta varmasti yhä kauemmaksi työpaikan sosiaalisista ympyröistä, mitkä tällä hetkellä ovat käytännössä ainoita sosiaalisia kontaktejani, sillä "oikeat" ystäväni ovat 2000 kilometrin päässä.
Rakastan miestäni yli kaiken, ja meillä on aina kivaa yhdessä. Mutta joskus sitä kaipaisi vähän muutakin seuraa, vaikken tosiaankaan ole mikään yltiösosiaalinen ihminen ollenkaan.

Se tässä vähän ihmetyttää, että kun esim. KPA on mainostanut niitä omia erakkoharrastuksiaan ja yleistä epäsosiaalisuuttaan, niin kysyisin, että jutteletko sä puolisosi kanssa illat pitkät kuvia editoidessasi vai riittääkö sulle vaan se, että kuulet puolisosi olevan kotona ja puuhailevan omiaan - esim. tiskaavan ja imuroivan

 

Se tässä vähän ihmetyttää, että kun esim. KPA on mainostanut niitä omia erakkoharrastuksiaan ja yleistä epäsosiaalisuuttaan, niin kysyisin, että jutteletko sä puolisosi kanssa illat pitkät kuvia editoidessasi vai riittääkö sulle vaan se, että kuulet puolisosi olevan kotona ja puuhailevan omiaan - esim. tiskaavan ja imuroivan

Sekä että. Ei kai nyt kellään riitä juttua 24/7 ? Olemmehan me luonnollisesti omissakin oloissamme ja välillä loppuu päivästä tunnit keskustelumme ja yhteisen tekemisemme lomassa.

Kuvien käpistelyä teen yksin ja yhdessä. Molemmat käyvät. MP:llä ajaessa ei paljon voi jutella, mutta tauoilla voimme höpöttää taas miltä "stintti" on maistunut.

Töissä saan kyllikseni sosiaalisia kontakteja niin, että en niitä kaipaa vapaallani. Oikeastaan työpäivä on liiankin pitkä ihan ihmisten välisen kanssakäymisenkin kannalta. Tulee mittari täyteen ihmisistäkin.

Onko tällainen erakkoluonne tosiaan outo käsite nykymaailmassa? Olisin kiinnostunut kuulemaan kiihkottomia näkemyksiä aiheesta. Onko outoa, että puoliso ja harrasteet riittävät akkujen lataamiseen? Että ei kerta kaikkiaan kaipaa mitään kummempia ihmiskontakteja työelämän, kaupassakäyntien yms. lisäksi? Alkaa tosiaan kiinnostamaan, olemmeko ainoa pari maailmassa. Mikä tuuri, että olemme kohdanneet puolisoni kanssa...

 

Onko tällainen erakkoluonne tosiaan outo käsite nykymaailmassa? Olisin kiinnostunut kuulemaan kiihkottomia näkemyksiä aiheesta. Onko outoa, että puoliso ja harrasteet riittävät akkujen lataamiseen? Että ei kerta kaikkiaan kaipaa mitään kummempia ihmiskontakteja työelämän, kaupassakäyntien yms. lisäksi? Alkaa tosiaan kiinnostamaan, olemmeko ainoa pari maailmassa. Mikä tuuri, että olemme kohdanneet puolisoni kanssa...

Ette varmaan ainoita ole, mutta aika harvinaisia tapauksia silti
Toden totta pidän sitä oman kokemukseni valossa melkoisen epätodennäköisenä, että osuu yksiin jonkun kanssa jonka tavat ja toiveet osuvat ihan yks yhteen! Varsinkin jos tavat ovat vähän ns. valtaväestöstä suuntaan tai toiseen poikkeavat.

Erakkous nyt sinänsä hämmästytä, tunnustinhan itsekin olevani monella tapaa erakkoluonne. Hulluksi tulis jos joutuis vaikka joka päivä kahvittelemaan kavereiden kanssa tai puhumaan puhelimessa jonninjoutavia erinäisten ihmisten kanssa. Kotiin sohvannurkkaan hautautuminen on ihan kivaa kun muutenkin on riittävän rankkaa tämä arkielämä.

Mutta kyllä se vaan erakkoluonteellekin maistuu se irrottelu aina säännöllisin väliajoin

Merlotille (kohtalotoverini!) tsemppiä ja kaikesta huolimatta hyvää viikonloppua

 

Merlotille (kohtalotoverini!) tsemppiä ja kaikesta huolimatta hyvää viikonloppua

http://www.hs.fi/viivijawagner/1135222640922

Katsokaapa tuolta alkujakso kärjistettyä parisuhdedraamaa. Tuttuja aiheita säikeen perusteella?

 

Ei mitään kaljabaareja tosiaankaan töitten jälkeen! Töistä pitää mennä suoraan kotiin tietenkin!Kurinpalautusta tuollaiset miehet tarvii!

 

Kiinnostaisi tietää miten perjantaina kävi? Oliko kaljan (öh anteeksi, siis työkavereiden) houkutus liian suuri?

 

Kiinnostaisi tietää miten perjantaina kävi? Oliko kaljan (öh anteeksi, siis työkavereiden) houkutus liian suuri?

En tiedä keneltä kysyt, mutta itse menin töistä suoraan kotiin. Illalla lähdettiin sitten yhdessä miehen kanssa baariin juopottelemaan kavereiden kanssa