Kertokaa mitä mä teen tolle pojalle????

Poika 8-vuotta, varastaa jatkuvasti rahaa ja karkkia kotona, käyttäytyy miten haluaa, tulee kylästä myöhässä.... nyt alkaa hermot mennä! Kotiarestia annettu mutta ei ole mitään vaikutusta, puhelin otettu pois mutta kaivaa sen aina jostain kätköstä,... nyt mä en enään jaksa!!!!! Miten rangaista nyt??? Kotona myös 2 nuorempaa sisarusta.

 

Mikä on syy siihen että lapsi varastaa ja on myöhään kavereilla? Missä vaiheessa tilanne on mennyt tuollaiseksi?

 

Kovemmat rangaistukset ja toisaalta lisäpalkitseminen. Onko pojalla jotain, mitä todella haluaa? Tehkää sopimus, että tietyn ajan kun on kiltisti, saa jutun. Ja rangaistusten osalta: jos oma lapseni takavarikosta nyysisi puhelimen, sanoisin liittymän pariksi kuukaudeksi irti.

 

Mikä on syy siihen että lapsi varastaa ja on myöhään kavereilla? Missä vaiheessa tilanne on mennyt tuollaiseksi?

En ymmärrä itsekkään enään aina ollaan annettu tarkka aika koska tulla. Yleensä on saanut olla 2-3h riippuen miten kaverin vabhemmille on sopinut. Viikkorahaa maksettiin ennen 2€ viikko jos huone oli siivottu. Mutta nyt ei olla maksettu aikoihin kun huone ei ole ollut siinä kunnossa että mitään voisi maksaa, vaatteet lattialla, lelut lattialla. Luultiin että alkaisi ymmärtää mutta ei! Eikä osaa sanoa mitään syytä varastamiseen.. selitetty myös miksi viikkorahaa ei olla maksettu..

 

Paljonko oikeasti olet pojan kanssa, keskustelet ja ohjaat? Vai onko teidän vuorovaikutus negatiivista, paljon arvostelua ja ojentamista ja kieltämistä? Rahat ja puhelin sellaisiin piiloihin ettei niitä varasteta, ja ala tehdä lapsen kanssa kahdestaan pieniä reissuja tai retkiä, että löydätte hyvän puheyhteyden ja sieltä selville sen, että mistä kiikastaa.
Onko perhesuhteissa tapahtunut joku iso muutos? Tuliko avioero tai uusi mies, syntyikö perheeseen uusi vauva tms?

 

Mitäs jos alkaisitte kasvattaa pienestä pitäen niitä lapsia tavoille. Tarvitsisi vähemmän rangaistuksia ja vähemmän pään vaivaa

 

Kovempia rangaistuksia, mutta myös vastapainoksi kehuja ja palkitsemista, kun käyttäytyy hyvin! Hyvää käytöstä pitää vahvistaa.

 

Paljonko oikeasti olet pojan kanssa, keskustelet ja ohjaat? Vai onko teidän vuorovaikutus negatiivista, paljon arvostelua ja ojentamista ja kieltämistä? Rahat ja puhelin sellaisiin piiloihin ettei niitä varasteta, ja ala tehdä lapsen kanssa kahdestaan pieniä reissuja tai retkiä, että löydätte hyvän puheyhteyden ja sieltä selville sen, että mistä kiikastaa.
Onko perhesuhteissa tapahtunut joku iso muutos? Tuliko avioero tai uusi mies, syntyikö perheeseen uusi vauva tms?

Ei ole tullut mitään muutoksia perheeseen. Tällä samalla porukalla ollaan oltu pitkään jo. Lapsen isän kanssa ollaan nyt 10v oltu yhdessä. Noita pikku retkiä kahdestaan on tosi hankala alkaa järjestämään muutoin kuin viikonloppuisin. Työt molemmilla.

 

Poika 8-vuotta, varastaa jatkuvasti rahaa ja karkkia kotona, käyttäytyy miten haluaa, tulee kylästä myöhässä.... nyt alkaa hermot mennä! Kotiarestia annettu mutta ei ole mitään vaikutusta, puhelin otettu pois mutta kaivaa sen aina jostain kätköstä,... nyt mä en enään jaksa!!!!! Miten rangaista nyt??? Kotona myös 2 nuorempaa sisarusta.

Kuten "..." sanoi niin kuri tiukemmaksi, ja toisaalta palkkiosysteemi selkeämmäksi. Ja lisäät poitsun kanssa vietettävää aikaa.

Sullot sen kännykän vaikka rintsikoihisi ettei poika löydä sitä.
Jos pöllii rahaa, parin viikon känny-ja pelikielto. Huonoon käytökseen parin päivän kännykielto.
Jos kylästä tulemisissa myöhästyy vähemmän kuin varttitunnin, en noteeraisi sitä vielä.
Lenkkeilkää, piirtäkää, leipokaa, potkikaa jalkapalloa yhdessä. Älä menetä häntä.
Viikon päätteeksi voitte ottaa vaikka Netflixistä poitsun lempileffan, jos viikko on mennyt hyvin.

Olet helisemässä sitten kun poika tulee murrosikään. Vaikka siihen nyt onneks on vielä n.5 vuotta aikaa, joten ehditte vääntää näistä.

 

Koivuvitsa auttaa jos sitä käyttää

 

sossu vie pian koko penskan, ei tarvii sitten enää taivastella huonoja tapoja.

 

Pojasta voi vielä tulla Suomen pääministeri.

 

Nurkkaseisontaa, naama nurkkaan päin, liikkumatta ja aivan hiljaa, esim. 15-45 minuutin ajan rikkomuksen laadusta riippuen. Jos lapsi ei ole nurkassa hiljaa ja liikkumatta, niin ajan laskeminen alkaa alusta.

 

Nurkkaseisontaa, naama nurkkaan päin, liikkumatta ja aivan hiljaa, esim. 15-45 minuutin ajan rikkomuksen laadusta riippuen. Jos lapsi ei ole nurkassa hiljaa ja liikkumatta, niin ajan laskeminen alkaa alusta.

Tuohan on jo kuin armeijassa jossa alokkaat pyörtyileekin moisista seisontamaratoneista.

Tuon mukaan pahimmillaan joutuis seisomaan vaikka 1,5 h, jos kerran keskeyttää seisomisen?

 

Tuohan on jo kuin armeijassa jossa alokkaat pyörtyileekin moisista seisontamaratoneista.

Tuon mukaan pahimmillaan joutuis seisomaan vaikka 1,5 h, jos kerran keskeyttää seisomisen?

Kysyttiin tuntuvia rangaistuksia... Sitä paitsi harkintaa voi käyttää ja vaikka pitää tarvittaessa alkuperäisen ja mahdollisen uusintaseisonnan välillä jonkun tauon, jos menee kovin pitkäksi. Tai sitten esim. pidentää seisontaa vain esim. 5-10 minuuttia per liikkuminen tai äännähtely.

Yksi vaihtoehto on myös, että seisottaa lyhyemmän ajan, mutta käskee lasta samalla pitämään käsiä suorina ylhäällä. Se on epämiellyttävämpi asento, ja siten pelotevaikutus säilyy samana lyhyemmästä ajasta huolimatta.

Ideana tässä jutussa on se, että jos lapsi ei kykene hahmottamaan pitkäkestoisia rangaistuksia kuten kotiarestia, niin sitten kokeillaan jotain lyhytkestoista mutta akuutisti epämiellyttävää rangaistusmenetelmää, joka todennäköisesti paremmin toimii pelotteena kyseiselle lapselle. Käskyn noudattamisesta (kuten siitä hiljaa olosta) taas on syytä olla tarkka siitä syystä, että se opettaa lapselle tottelemista ja sitä, että äidin tai isän käskyä ei voi sivuuttaa noin vain.

 

Poika on oppinut "pelaamaan" asioilla ja saa niistä jotain erityistä? En tiedä mitä tehdä.

Mitenhän ihmisestä on tullut tuollainen:
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/mies-tulppasi-altaan-ja-jatti-veden-valumaan-oulussa-aiheutti-yli-40-000-euron-vahingot-tuomio-tuli/738622/

Kaikkea ei tarvi ymmärtää, mutta voinhan kysyä, mikä tuossa tapauksessa oli pielessä?

 

Kysyttiin tuntuvia rangaistuksia... Sitä paitsi harkintaa voi käyttää ja vaikka pitää tarvittaessa alkuperäisen ja mahdollisen uusintaseisonnan välillä jonkun tauon, jos menee kovin pitkäksi. Tai sitten esim. pidentää seisontaa vain esim. 5-10 minuuttia per liikkuminen tai äännähtely.

Yksi vaihtoehto on myös, että seisottaa lyhyemmän ajan, mutta käskee lasta samalla pitämään käsiä suorina ylhäällä. Se on epämiellyttävämpi asento, ja siten pelotevaikutus säilyy samana lyhyemmästä ajasta huolimatta.

Ideana tässä jutussa on se, että jos lapsi ei kykene hahmottamaan pitkäkestoisia rangaistuksia kuten kotiarestia, niin sitten kokeillaan jotain lyhytkestoista mutta akuutisti epämiellyttävää rangaistusmenetelmää, joka todennäköisesti paremmin toimii pelotteena kyseiselle lapselle. Käskyn noudattamisesta (kuten siitä hiljaa olosta) taas on syytä olla tarkka siitä syystä, että se opettaa lapselle tottelemista ja sitä, että äidin tai isän käskyä ei voi sivuuttaa noin vain.

Sairasta tuommoinen kädet pystyssä seisottaminen, tulee mieleen jotkut keskitysleirit, oikeasti. Kai sitä voi käskeä lasta vaikka syömään p*skaa rangaistukseksi, mutta jossain menee raja.

 

Aladdin ei osaa pysäköidä

 

Poika on oppinut "pelaamaan" asioilla ja saa niistä jotain erityistä? En tiedä mitä tehdä.

Tuo on ihan luontaista käytöstä sellaiselle lapselle, jolle ei ole pidetty tarpeeksi tiukkaa kuria. Lapset luonnostaan ns. testaavat heitä hoitavia aikuisia, ja kokeilevat erilaisia rumia juttuja saadakseen selville, missä ei-hyväksytyn käytöksen raja kulkee ja toisaalta kuinka paljon valtaa heidän on mahdollista saada itselleen perheessä.

Hommalle voi saada stopin siten, että alat puuttua lapsen käytökseen joka kerta kun havaitset selkeästi huonoa käytöstä. Eli kiellät ja torut ja luonnollisesti myös tarvittaessa kerrot lapselle, kuinka tämän tulisi toimia käyttäytyäkseen oikein. Myös selostat tarvittaessa miksi tarkalleen se kielletty käytös on huonoa ja haitallista. Tässä pitää olla looginen, eli esimerkiksi se mikä on jokin hetki kiellettyä on sitä myös tunnin, päivän ja kuukauden kuluttua.

Sitten taas jos lapsi on uhmakas ja jättää tahallaan tottelematta vaikka komennat, niin on sen rangaistuksen paikka. Rangaistuksen pitää myös olla looginen, eli jos olet vaikka kertonut lapselle, että myöhässä tulemisesta seuraa se ja se rangaistus, niin sitten se kyseinen rangaistus tosiaan aina seuraa. Ns. tyhjiä uhkauksia ei kannata antaa. Rangaistuksen pitää myös olla sellainen, että se tosiaan on tuntuva pelote sille kyseiselle lapselle. Rangaistuksella jota lapsi ei pelkää ei ole mitään virkaa. Kannattaa myös miettiä kumpi on parempi vaihtoehto, esim. rangaista lievästi joka toinen päivä (jollain rangaistuksella jota lapsi pelkää vain vähän) vai rangaista tuntuvammin kerran kuussa tjsp. Jälkimmäisessä lapsi on tottelematon harvemmin ja niitä ikäviä rangaistuskokemuksia tulee myös harvemmin.

 

...Että lapsi voisi olla kiltti, fiksu ja luotettava, niin hänelle on myös opetettava kuinka olla kiltti, fiksu ja luotettava.

Ja varmaan 90% ongelmista juurtaa juurensa huonosta kontaktista, etäisyydestä, läsnäolemattomuudesta, epäoikeudenmukaisuudesta.

Ja mitä sitten jos myöhästyy? Teidän lapsella voi olla "joku juttu" että tarkat kellonajat on mahdottomuus. Sopikaa joku joustava kotiintuloaika? Ja vaikka että laittaa viestin että on tulossa.

Miksi teillä on käteistä kotona?
Miksi teillä on karkkia??

Meidän isä laittoi "jemman", yhdessä paikkaa oli rahaa, joka saatiin ottaa jos joskus tarvitsimme. Sääntö vain oli, että raha myös piti palauttaa jossain vaiheessa.
Ja miksei lapsella voi olla karkkipäivää niin kuin muillakin?

Eikö aina pitäis yrittää sen positiivisen kautta? Eikä piiskan. Eihän hevosiakaan saa piiskata, ja silti voittavat olympiakultaa
Teillä on nyt nuin negatiivisuuden kierre menossa, eikä se tuosta helpota.
Tr tarviitte edes jotain yhteistä?!
Ja miten niin yhteisten retkien järjestäminen on hankalaa "kun molemmat töissä". Se töissä käyntihän niitä retkiä mahdollistaa. On varaa mennä uimaan, on varaa käydä mäkkärissä, on varaa ostaa virveli, on varaa mennä hoploppiin tai kiipeilee. Mitä vaan.

Mitä tahansa muuta kyin jatkuvaa taistelua.

 

Sairasta tuommoinen kädet pystyssä seisottaminen, tulee mieleen jotkut keskitysleirit, oikeasti. Kai sitä voi käskeä lasta vaikka syömään p*skaa rangaistukseksi, mutta jossain menee raja.

Ja vielä jatkan, että miks seisoessa tulee lisäsanktiota liikkumisesta tai äännähtelystä, mitä niissä on pahaa? Mitä jos se lapsi vaan vaihtaa jalkaa, asentoa tai kysyy "kauanko vielä"?

Jäähypenkillä sen sijaan istutaan kasvot muihin päin, ja siitä jo on ollut meidän muksuille tarpeeksi rangaistusta kun on viety muiden leikeistä syrjään sinne penkille. Eri asia jos vaikka karkaa jäähyltä, niin sit istuma-aika pitenee. Mutta se on vaan istumista, ei mitään typerää askeesia. Ja samalla voi keskustella lapsen kans että menikö tämän käytös ihan putkeen.

 

Sairasta tuommoinen kädet pystyssä seisottaminen, tulee mieleen jotkut keskitysleirit, oikeasti. Kai sitä voi käskeä lasta vaikka syömään p*skaa rangaistukseksi, mutta jossain menee raja.

Ihan mielipidekysymys. Oma työkaveri oli aiemmin töissä lastenkodissa ja siellä juuri tuota seisottamista (myös kädet ylhäällä -variaatiota) käytetään paljon.

Ja niitä vaihtoehtoisia menetelmiä sitten... Voihan lapselle antaa sitä vitsaakin, ainakin jos jättää huomioimatta sen, että se on nykyään laissa kielletty.

Ihan yleisesti jos on ongelmana se, että lapsi on todella kovapäinen ja uhmakas, niin ei siitä tilanteesta ihan lievillä menetelmillä selvitä. Voi vaikka miettiä sitä kuinka kovaa mielipahaa lapsi käytöksellään aiheuttaa muulle perheelle ja sitten harkita, onko se kuitenkaan kohtuutonta, että lapsi itse esim. joutuu kokemaan puolen tunnin kädet ylhäällä seisomisen aiheuttaman mielipahan? Minusta nuo asiat ovat aika hyvin tasapainossa keskenään, epäilemättä jopa lapsen oman oikeudentunnon näkökulmasta.

 

Ihan mielipidekysymys. Oma työkaveri oli aiemmin töissä lastenkodissa ja siellä juuri tuota seisottamista (myös kädet ylhäällä -variaatiota) käytetään paljon.

Ja niitä vaihtoehtoisia menetelmiä sitten... Voihan lapselle antaa sitä vitsaakin, ainakin jos jättää huomioimatta sen, että se on nykyään laissa kielletty.

Ihan yleisesti jos on ongelmana se, että lapsi on todella kovapäinen ja uhmakas, niin ei siitä tilanteesta ihan lievillä menetelmillä selvitä. Voi vaikka miettiä sitä kuinka kovaa mielipahaa lapsi käytöksellään aiheuttaa muulle perheelle ja sitten harkita, onko se kuitenkaan kohtuutonta, että lapsi itse esim. joutuu kokemaan puolen tunnin kädet ylhäällä seisomisen aiheuttaman mielipahan? Minusta nuo asiat ovat aika hyvin tasapainossa keskenään, epäilemättä jopa lapsen oman oikeudentunnon näkökulmasta.

Seiso itse puoli tuntia kädet ylhäällä.
Tuo on oikeasti kuin jostain tietynlaisilta leireiltä historian saatossa.

En järkyty jos joku antaa luunapin tai kevyen tukistuksen (ei revi puolta tukkaa), jos antaa niitä harvoin ja painavasta aiheesta. Ne kirpaisee sen 10 sek, sun versiossa rääkätään fyysisesti lasta pitempään.

 

Ja vielä jatkan, että miks seisoessa tulee lisäsanktiota liikkumisesta tai äännähtelystä, mitä niissä on pahaa? Mitä jos se lapsi vaan vaihtaa jalkaa, asentoa tai kysyy "kauanko vielä"?

Jäähypenkillä sen sijaan istutaan kasvot muihin päin, ja siitä jo on ollut meidän muksuille tarpeeksi rangaistusta kun on viety muiden leikeistä syrjään sinne penkille. Eri asia jos vaikka karkaa jäähyltä, niin sit istuma-aika pitenee. Mutta se on vaan istumista, ei mitään typerää askeesia. Ja samalla voi keskustella lapsen kans että menikö tämän käytös ihan putkeen.

Siksi tulee lisäsanktiota, että jos on käsketty olemaan jollain tietyllä lailla, niin ei lapsella oikein ole motivaatiota noudattaa sitä käskyä, jos käskyn rikkomisesta ei seuraa mitään. Ja jos saa vaikkapa liikkua ja puhua vapaasti, niin sitten asian pelotevaikutus pienenee. Enkä tiedä miksi lapsen tarvitsisi välttämättä kysyä "kauanko vielä" tai ylipäätään tietää jäljellä olevaa aikaa tarkalleen. Jos se on keskeistä, niin voihan vanhempi vaikka luetella minuutteja ilman, että lapsen tarvitsee kysyä sitä.

Jäähy penkillä istuen on toki hyvä jos se lapseen tehoaa, mutta moniin lapsiin se ei tehoa ainakaan tarpeeksi hyvin, jolloin tarvitaan muita keinoja. Jäähypenkin pelotevaikutus myös karisee aika väistämättä kun lapselle tulee ikää lisää.

 

Siksi tulee lisäsanktiota, että jos on käsketty olemaan jollain tietyllä lailla, niin ei lapsella oikein ole motivaatiota noudattaa sitä käskyä, jos käskyn rikkomisesta ei seuraa mitään. Ja jos saa vaikkapa liikkua ja puhua vapaasti, niin sitten asian pelotevaikutus pienenee. Enkä tiedä miksi lapsen tarvitsisi välttämättä kysyä "kauanko vielä" tai ylipäätään tietää jäljellä olevaa aikaa tarkalleen. Jos se on keskeistä, niin voihan vanhempi vaikka luetella minuutteja ilman, että lapsen tarvitsee kysyä sitä.

Jäähy penkillä istuen on toki hyvä jos se lapseen tehoaa, mutta moniin lapsiin se ei tehoa ainakaan tarpeeksi hyvin, jolloin tarvitaan muita keinoja. Jäähypenkin pelotevaikutus myös karisee aika väistämättä kun lapselle tulee ikää lisää.

Liikkua ja puhua vapaasti seisoessa on eri asia kuin välillä vaihtaa asentoa tai kommentoida jotain/keskustella tapahtuneesta vanhemman kanssa, joita pidit pahana.

Jäähypenkillä ei saa ilveillä, ei saa lyödä tai karata, ei haukkua jne, tai jäähy pitenee. Siltikin se on lähinnä istumista, omien tekojen miettimistä ja vanhemman kans keskustelua.