Hups, tuli virhe... mentiin siis naimisiin jo elokuussa 2004, ei suinkaan 2005.
Manteli masuineen
Manteli masuineen
~KesäMassut 2007~
- Viestiketjun aloittaja Hiiviö
- Ensimmäinen viesti
Tuosta yhteiselosta...me ollaan oltu pian 15 vuotta yhdessä...ei vielä kihloissakaan...hehe!! Muutettiin vuoden seurustelun jälkeen yhteen eli vuonna 1993 ja tyttö syntyi 1998 ja nyt odotellaan yllätysvauvaa monen monen vuoden hoitojen jälkeen...toivo ollut pois jo pari vuotta eikä silleen enää ollut ajatuksissakaan toinen lapsi...mut nyt iloitaan ja rakastetaan tätä odotusta tokikin!! :heart:
Me tavattiin vuonna 1999 ja heilasteltiin pari kuukautta. Homma ei kuitenkaan toiminut ja erosimme. Sen jälkeen aina silloin tällöin tavattiin vuosien ajan, kunnes marraskuussa 2004 alettiin (taas) tällä kertaa oikein tosissaan seurusteleen. 2 vuotta tuli siis vasta täyteen, kihloissa ollaan oltu jo puoltoista vuotta, naimisiin mennään joskus hamassa tulevaisuudessa... 
Me ollaan kans kyllä nopeiden käänteiden ihmisiä!!!
Tavattiin vuosi sitten syyskuussa kun muutin tänne Osloon ja samaan asuntolaan jossa hellu vahingossa sattui asumaan kanssa ja seuraavana aamuna tulostani tavattiin... sitten vaan jotenki ajauduttiin katseleen leffaa aina toisen huoneeseen ja kuukauden päästä muutettiin yhteen.. (Minähän siis alunperin muutin tänne pitämään oikein rillumavuosia kunnon sinkku elämää.. mutta kuinkas kävikään.. mies ja koira ja vauva ku palaa suomeen, kivaa )
3kk muutosta tuli joulu aika ja lennettiin teneriffalle jossa mentiin kihloihin romanttisesti rannalla täyden kuun alla.. :heart:
Nyt kihloista tulee 16.12. vuosi ja silloin meillä on häät, eli mennään ihan just naimisiin ja vauvahan on tulossa 4nellä kuulla
Eli me oltiin myös nopeita.. nyt tulee siis 1,3kk kohta.. heh!
Tässähän tuli koko tarina.. heh. Niin ja onnea näin jälkikäteen Swerfiel teidän vasta olleista häistä!
Meillähän häät piti olla Mauritiuksella, mutta näiden pahojen olojen vuoksi vauva siis muutti kaikki suunnitelmat jo tässä vaiheessa..
Olipas kiva kertoa miten meillä on tavattu, toivottavasti en kyllästyttänyt ketään. Nyt takaisin hääjuttuja hössöttään... Ja pahaa oloa piti laimentaa taas lääkeellä että voi elää muutaman normaalin päivän. Mulla ei nuo vitamiinitkaan vaikuta mitään
Mutta ihanaa perjantai iltaa kaikille ja Hiiviö pidän kaikki ulokkeet pystyssä että kaikki on hyvin! Toivotaan todella parasta!!
Tavattiin vuosi sitten syyskuussa kun muutin tänne Osloon ja samaan asuntolaan jossa hellu vahingossa sattui asumaan kanssa ja seuraavana aamuna tulostani tavattiin... sitten vaan jotenki ajauduttiin katseleen leffaa aina toisen huoneeseen ja kuukauden päästä muutettiin yhteen.. (Minähän siis alunperin muutin tänne pitämään oikein rillumavuosia kunnon sinkku elämää.. mutta kuinkas kävikään.. mies ja koira ja vauva ku palaa suomeen, kivaa )
3kk muutosta tuli joulu aika ja lennettiin teneriffalle jossa mentiin kihloihin romanttisesti rannalla täyden kuun alla.. :heart:
Nyt kihloista tulee 16.12. vuosi ja silloin meillä on häät, eli mennään ihan just naimisiin ja vauvahan on tulossa 4nellä kuulla
Eli me oltiin myös nopeita.. nyt tulee siis 1,3kk kohta.. heh!
Tässähän tuli koko tarina.. heh. Niin ja onnea näin jälkikäteen Swerfiel teidän vasta olleista häistä!
Meillähän häät piti olla Mauritiuksella, mutta näiden pahojen olojen vuoksi vauva siis muutti kaikki suunnitelmat jo tässä vaiheessa..
Olipas kiva kertoa miten meillä on tavattu, toivottavasti en kyllästyttänyt ketään. Nyt takaisin hääjuttuja hössöttään... Ja pahaa oloa piti laimentaa taas lääkeellä että voi elää muutaman normaalin päivän. Mulla ei nuo vitamiinitkaan vaikuta mitään
Mutta ihanaa perjantai iltaa kaikille ja Hiiviö pidän kaikki ulokkeet pystyssä että kaikki on hyvin! Toivotaan todella parasta!!
Me kuulutuaan kanssa niihin nopeisiin ihmisiin. Me tavattiin tammikuussa 2005, yhteen muutettiin kesän 2005 alussa, kihloihin mentiin Pariisissa Heinäkuussa 2005 ja naimiisiin mentiin Elokuussa 2006 ja nyt on esikoinen tulossa 2 kuukautta raskautta takana.
Mikäs siinä nopeita käänteitä on tehdä jos kummastakin siltä tuntuu ja sen oikean löytänyt. Ajattelimme että kun näin iäkkäänä tavattiin (minä 28v ja mies 29v), että mitä sitä seurustelemaan vuosikaudet, kun on hyvä olla toisen kanssa niin antaa palaa. =)
Mikäs siinä nopeita käänteitä on tehdä jos kummastakin siltä tuntuu ja sen oikean löytänyt. Ajattelimme että kun näin iäkkäänä tavattiin (minä 28v ja mies 29v), että mitä sitä seurustelemaan vuosikaudet, kun on hyvä olla toisen kanssa niin antaa palaa. =)
Me ollaan miehen kanssa oltu yksissä 4 ja puoli vuotta, yhdessä ollaan asuttu siitä 3 ja puoli. Naimisiin mentiin tossa syyskuun vikana lauantaina tänä vuonna ja mulle selvisi kaksi päivää ennen häitä, että mukana on myös pieni salamatkustaja... Olin aika onneni kukkuloilla! Mies haluaisi kuulemma neljä lasta ja mä olen aina haaveillut kolmesta, mutta katotaan nyt ensin kun saadaan maailmaan edes tämä yksi
Hauskaa viikonloppua kaikille!!!
Hauskaa viikonloppua kaikille!!!
elin
Kiva lukea näitä porukan tapaamiskertomuksia!
Lapset nukkumassa, mies lähti kaverinsa kanssa oluella käymään. Minä olen kasannut itselleni vuoren herkkuja tietokoneen ympärille ja aion plärätä läpi kaikkia turhia sivuja! (Tämähän siis ei ole mikään turha sivu, vaan tuikitarpeellinen!)
Kys:lla on muuten tosi hyvät synnärinesittelysivut! (Vaikka en sinne olekaan menossa synnyttämään)
http://www.synnytystutuksi.fi/tutukspalvelu.html
Suosittelen!
Iloista viikonloppua kaikille!
Elin+Saara-Antero 11+0
Lapset nukkumassa, mies lähti kaverinsa kanssa oluella käymään. Minä olen kasannut itselleni vuoren herkkuja tietokoneen ympärille ja aion plärätä läpi kaikkia turhia sivuja! (Tämähän siis ei ole mikään turha sivu, vaan tuikitarpeellinen!)
Kys:lla on muuten tosi hyvät synnärinesittelysivut! (Vaikka en sinne olekaan menossa synnyttämään)
http://www.synnytystutuksi.fi/tutukspalvelu.html
Suosittelen!
Iloista viikonloppua kaikille!
Elin+Saara-Antero 11+0
Me ollaan taas mieheni kanssa tämmösiä hitaita hämäläisiä; elikkäs, alettiin seukkamaan 1998, ja vuosi siitä muutettiin saman katon alle. Vuonna 2002 mentiin vasta kihloihin ja 2004 naimisiin. Yhdessä ollaan oltu siis kaikkiaan 9 vuotta. Nyt sitten esikoista odotellaan. Meillä oli alunperin pelko siitä, että nykyään kaikki tuppaa eroamaan heti naimisiin mentyään, joten tutustuttiiin toisiimme perusteellisesti (ettei tulisi yllätyksiä) ja sit vasta alettiin vakavoitua tosissaan täs suhteessa. :heart: Katunu en oo valintaani yhtään, ja olen joka päivä onnellinen miehestäni! =) :heart: :heart: =)
Hiiviö: kuulumisia odotellaan....toivottavasti kaikki on ok...
Kesäheinä-81 rv 10+4 :hug: <br><br>
Hiiviö: kuulumisia odotellaan....toivottavasti kaikki on ok...
Kesäheinä-81 rv 10+4 :hug: <br><br>
Moonlght harmailee
Vau Sisi mikä tarina sullakin, voin kuvitella kuinka onnellinen olit häissäs!! Varmaan hehkuit kauneutta... Onneksi olkoon sinullekkin sivilisäädyn vaihtamisesta.. :heart:
Voih, käyn täällä vähän väliä kurkkimassa.. josko Hiiviö tulisi kertomaan että kaikki on hyvin!! myötä tunnot puolella ja peukut pystyssä!!!
Voih, käyn täällä vähän väliä kurkkimassa.. josko Hiiviö tulisi kertomaan että kaikki on hyvin!! myötä tunnot puolella ja peukut pystyssä!!!
feverish pikana
Hiiviön kuulumisia täällä käydään kurkkimassa. Voi kun nyt olis kaikki hyvin, tulethan kertomaan!! Hengessä mukana :hug:
Hiiviö huhuu, onhan kaikki hyvin?? Toivon todella sydämestäni, että vauva voi hyvin.
Kukas sitä kyselikään parisuhteen pituudesta, no joka tapauksessa meillä tulee tammikuussa täyteen 9 vuotta yhteiseloa. Naimisiin mentiin 2/2000. Me ei kans kauaa aikailtu kun alettiin perhettä perustamaan. Tammikuussa tosiaan tavattiin ja jo maaliskuulla asuttiin yhdessä ja ehkäisykin jätettiin pois. Toukokuussa sitten tärppäsi ja seuraavan vuoden tammikuussa syntyi esikoinen. Jälkeenpäin ajateltuna on sitä ollut kyllä aika uhkarohkea, kun noin nopealla tahdilla edettiin tapaamisesta lapsen "hankintaan", kun olin vielä niin kovin nuorikin (19v.) Mutta kun se kolahti niin se kolahti ja yksissä ollaan pysytty.
Meitähän on muuten aika moni menossa np-ultraan 7.12. Kiva juttu!
Onko muuten kellään muulla tullut tissit kipeiksi vasta nyt? Mulla meinaan ei ole tähän asti ollu minkäänlaista oirehdintaa rinnoissa, mutta nyt ne on tullu kipeiks ja turvonneet. Onkohan mulla ainoat tällaset myöhännäisheränneet tissit?
NallePuh: Kokeile ihmeessä sitä B-vitamiinia, mä ainakin uskon sen auttaneen mun pahoinvointiin. Ja mulla on kans tota samaa janotusta ja just etenkin aamusin ja iltasin. Ja tuntuu että vaikka kuinka kiskoo juotavaa ei tahdo jano hellittää.
Pahoinvointi alkaa onneks olla jo ohi, ainakin suurimmaks osaks ja väsymyskään ei ehkä ihan niin älytöntä ole. Nyt vaan on iskeny niin mahdoton flunssa ettei oo tosikaan. Mä kun luulin jo, että selvisin tän syksyn flunssilta, mutta kissan viikset!
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Teppana ja pikku-ukko n. 10+6<br><br>
Kukas sitä kyselikään parisuhteen pituudesta, no joka tapauksessa meillä tulee tammikuussa täyteen 9 vuotta yhteiseloa. Naimisiin mentiin 2/2000. Me ei kans kauaa aikailtu kun alettiin perhettä perustamaan. Tammikuussa tosiaan tavattiin ja jo maaliskuulla asuttiin yhdessä ja ehkäisykin jätettiin pois. Toukokuussa sitten tärppäsi ja seuraavan vuoden tammikuussa syntyi esikoinen. Jälkeenpäin ajateltuna on sitä ollut kyllä aika uhkarohkea, kun noin nopealla tahdilla edettiin tapaamisesta lapsen "hankintaan", kun olin vielä niin kovin nuorikin (19v.) Mutta kun se kolahti niin se kolahti ja yksissä ollaan pysytty.
Meitähän on muuten aika moni menossa np-ultraan 7.12. Kiva juttu!
Onko muuten kellään muulla tullut tissit kipeiksi vasta nyt? Mulla meinaan ei ole tähän asti ollu minkäänlaista oirehdintaa rinnoissa, mutta nyt ne on tullu kipeiks ja turvonneet. Onkohan mulla ainoat tällaset myöhännäisheränneet tissit?
NallePuh: Kokeile ihmeessä sitä B-vitamiinia, mä ainakin uskon sen auttaneen mun pahoinvointiin. Ja mulla on kans tota samaa janotusta ja just etenkin aamusin ja iltasin. Ja tuntuu että vaikka kuinka kiskoo juotavaa ei tahdo jano hellittää.
Pahoinvointi alkaa onneks olla jo ohi, ainakin suurimmaks osaks ja väsymyskään ei ehkä ihan niin älytöntä ole. Nyt vaan on iskeny niin mahdoton flunssa ettei oo tosikaan. Mä kun luulin jo, että selvisin tän syksyn flunssilta, mutta kissan viikset!
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Teppana ja pikku-ukko n. 10+6<br><br>
Heips!
Nyt oli tullut niin paljon kuulumisia, kysymyksiä ja muuta, että kommentoin myöhemmin ajan kanssa... Tällä kertaa siis vaan omaa napaa eli tämän päivän kuulumisia. Paitsi... Missä on Hiiviö!!??? Toivottavasti kaikki on hyvin ja kuullaan pian uutisia... Mä kans täällä ihan huolissani ja kovasti pidän bd, että asiat olis hyvin. :hug:
Niin... Aamupäivällä oli se np-ultra. Yksi vilkas liikkeinen asukki sieltä löytyi ja pää-perämittaa oli kertynyt 55mm eli täsmää viikkojen kanssa. La pysyy siis samana. Kovin matalan kuuloinen, mutta kiivas syke oli pikkuisella, 167x/min ja niskaturvotusta 0.8mm. Kaikki siis vaikutti olevan hyvin.
Kovasti jännitettiin molemmat ja miehellä ihan kädet tärisi... En melkein uskaltanut hengittää ja sykkeet oli varmaan tosi korkeella. Mies ihan säikähti, kun lääkäri antoi kuulla sydänäänet. Niin uskomattomalta tuntu ekaa kertaa nähdä se pieni elämä. Hymy on pysynyt huulilla koko päivän. Kaveripariskunnan talolla sit remppaustauolla skoolattiin kuoharia asian kunniaksi... Niin suuri helpotus kaikkien pelkojen jälkeen oli.
Kuvia saatiin mukaan peräti kolme, mut mikään ei o kovin selvä... Ei kai ne yleensä tässä vaiheessa noilla normaaleilla laitteilla. Laitan profiiliin kuvan jossain vaiheessa, jos pääsen skannaamaan.
Sit se lääkäri kysy halutaanko tietää sukupuoli... Oli aika yllätys. Mies muutti yllättäen mielensä ja halusi myös kuulla veikkauksen, joten kateltiin sit sopivasta kulmasta... Poika siel kuulemma näyttäis temmeltävän, vaik mul on ollu tyttöfiilis. Saa sit nähdä...
Kurkkaan vielä muita aiheita ja kömmin sit unille... On ollu pitkä päivä. Kaikkea hyvää odotuksiin ja voimahaleja murheisiin! Hyvää yötä! <br><br>
Nyt oli tullut niin paljon kuulumisia, kysymyksiä ja muuta, että kommentoin myöhemmin ajan kanssa... Tällä kertaa siis vaan omaa napaa eli tämän päivän kuulumisia. Paitsi... Missä on Hiiviö!!??? Toivottavasti kaikki on hyvin ja kuullaan pian uutisia... Mä kans täällä ihan huolissani ja kovasti pidän bd, että asiat olis hyvin. :hug:
Niin... Aamupäivällä oli se np-ultra. Yksi vilkas liikkeinen asukki sieltä löytyi ja pää-perämittaa oli kertynyt 55mm eli täsmää viikkojen kanssa. La pysyy siis samana. Kovin matalan kuuloinen, mutta kiivas syke oli pikkuisella, 167x/min ja niskaturvotusta 0.8mm. Kaikki siis vaikutti olevan hyvin.
Kovasti jännitettiin molemmat ja miehellä ihan kädet tärisi... En melkein uskaltanut hengittää ja sykkeet oli varmaan tosi korkeella. Mies ihan säikähti, kun lääkäri antoi kuulla sydänäänet. Niin uskomattomalta tuntu ekaa kertaa nähdä se pieni elämä. Hymy on pysynyt huulilla koko päivän. Kaveripariskunnan talolla sit remppaustauolla skoolattiin kuoharia asian kunniaksi... Niin suuri helpotus kaikkien pelkojen jälkeen oli.
Kuvia saatiin mukaan peräti kolme, mut mikään ei o kovin selvä... Ei kai ne yleensä tässä vaiheessa noilla normaaleilla laitteilla. Laitan profiiliin kuvan jossain vaiheessa, jos pääsen skannaamaan.
Sit se lääkäri kysy halutaanko tietää sukupuoli... Oli aika yllätys. Mies muutti yllättäen mielensä ja halusi myös kuulla veikkauksen, joten kateltiin sit sopivasta kulmasta... Poika siel kuulemma näyttäis temmeltävän, vaik mul on ollu tyttöfiilis. Saa sit nähdä...
Kurkkaan vielä muita aiheita ja kömmin sit unille... On ollu pitkä päivä. Kaikkea hyvää odotuksiin ja voimahaleja murheisiin! Hyvää yötä! <br><br>
Teppana kurkkii vaan
Nyt alkaa tosissaan olemaan jo huoli Hiiviöstä, kun ei vieläkään ole kuulumisia. Toivottavasti on vaan ollut kiireinen tai jotain ettei ole ehtinyt koneelle.
Heippa!
Eihän tää tietenkään mikään kisa ollut, mutta me ollaan kanssa oltu aikas nopeita tässä perheenperustamishommassa =) Tavattiin eka kerran lokakuun lopulla 2004, kuukauden päästä jätettiin ehkäisy pois. Mies muutti lopullisesti luokseni tammikuussa 2005 ja samoihin aikoihin näytti testi plussaa :heart: Nyt ollaan siis tunnettu reilut 2 vuotta, esikoinen on 1v 2kk ja toinen tulollaan kolmannella kuulla :heart: Kihloihin mennään kuulemma jouluna, naimisiin ei vielä ole niin kiire. Jaa niin vielä piti lisätä, että muutettiin sieltä mun pienestä vuokrakämpästä yhteiseen omaan kotiin, kun esikoinen oli puolivuotias.
Kukas sitä sanoikaan, että kun ikää on jo tämänkin verran (me oltiin 25v ja 24v tavatessamme), niin mitä sitä toppuuttelemaan, kun toinen tuntuu niin oikealta ja kumpikin haluaa lapsia. Vielä en ole katunut näitä pikapäätöksiä tärkeissä asioissa, ja tuskin tulen koskaan katumaankaan!
Mulla on ollut nyt kahtena päivänä sen verran parempi olo, että alkaa jo uskomaan, että pahoinvointi alkaa väistymään. Tai ehkä ei pidä nuolaista ennen kun tipahtaa, viikkoja on vielä aika vähän. Mutta on se niin ihmeellistä kun on saanut kunnolla syötyä pitkästä aikaa!
En nyt muista, mihin muuhun piti kommetoida.. Olisikohan hiiviö käynyt kertomassa kuulumisia tällä välin kun näpyttelin tätä viestiä... Toivottavasti siellä on kaikki kunnossa!
Palaillaan! -ebbuliini rv 9+1-
Eihän tää tietenkään mikään kisa ollut, mutta me ollaan kanssa oltu aikas nopeita tässä perheenperustamishommassa =) Tavattiin eka kerran lokakuun lopulla 2004, kuukauden päästä jätettiin ehkäisy pois. Mies muutti lopullisesti luokseni tammikuussa 2005 ja samoihin aikoihin näytti testi plussaa :heart: Nyt ollaan siis tunnettu reilut 2 vuotta, esikoinen on 1v 2kk ja toinen tulollaan kolmannella kuulla :heart: Kihloihin mennään kuulemma jouluna, naimisiin ei vielä ole niin kiire. Jaa niin vielä piti lisätä, että muutettiin sieltä mun pienestä vuokrakämpästä yhteiseen omaan kotiin, kun esikoinen oli puolivuotias.
Kukas sitä sanoikaan, että kun ikää on jo tämänkin verran (me oltiin 25v ja 24v tavatessamme), niin mitä sitä toppuuttelemaan, kun toinen tuntuu niin oikealta ja kumpikin haluaa lapsia. Vielä en ole katunut näitä pikapäätöksiä tärkeissä asioissa, ja tuskin tulen koskaan katumaankaan!
Mulla on ollut nyt kahtena päivänä sen verran parempi olo, että alkaa jo uskomaan, että pahoinvointi alkaa väistymään. Tai ehkä ei pidä nuolaista ennen kun tipahtaa, viikkoja on vielä aika vähän. Mutta on se niin ihmeellistä kun on saanut kunnolla syötyä pitkästä aikaa!
En nyt muista, mihin muuhun piti kommetoida.. Olisikohan hiiviö käynyt kertomassa kuulumisia tällä välin kun näpyttelin tätä viestiä... Toivottavasti siellä on kaikki kunnossa!
Palaillaan! -ebbuliini rv 9+1-
Huomenta!
Ja anteeksi, kun aiheutin näin paljon huolta... eikös meillä kone eilen tiltannut illalla ja tänään vasta mies sai kuntoon...
Mutta kaikki oli hyvin!!! :heart:
Siellä meidän pikkuinen köllötteli, 3,5 senttiä pituutta. Vastasi viikkoja 10+0, mutta hän oli pikkuisen mutkalla, joten siitä varmaan vähentyneet päivät. Varhaisraskauden ultrassa kun viikot vastasi täysin menkkoja.
Sydän löi nätisti ja saatiin hienoja kuvia mukaan tosi monta, mies myös ison loven lompakkoon.
Mutta ei mikään rahasumma korvaa tätä mielenrauhaa, minkä sain.
Saatiin tosiaan upeita kuvia mukaan, hassua miten tarkkoja kuvia jo näin pienestä saa. Nähtii ihan pienet jalat ja jalkaterätkin!
Olen kyllä nyt niinkuin; :'( .... Ei voi sanoin kuvailla.
Nyt jaksaa jo uskoa että kaikki menee kunnialla loppuun asti hyvin, ensi viikolla kuitenkin alkaa jo 12 viikko ja riskiraja alkaa olemaan ohi.
Niin ja joku kyseli parisuhteen historiasta, me ollaan oltu nopeita.... meinaan mentiin 2 viikon jälkeen kihloihin ja ukko muutti mun luo myös niihin aikoihin, koska siltä oli muutenkin kämppä lähdössä alta. Mentiin naimisiinkin ennekuin poika syntyi.
Mutta on tässä pärjätty hyvin, meillä molemmilla takana pitkiäkin seurustelusuhteita ja ajateltiin, että miksi odottaa kun kaikki tuntuu niin oikealta ja hyvältä
Nyt listan päivittelyyn!!
-Hiiviö & Elvis 10+6-
Ja anteeksi, kun aiheutin näin paljon huolta... eikös meillä kone eilen tiltannut illalla ja tänään vasta mies sai kuntoon...
Mutta kaikki oli hyvin!!! :heart:
Siellä meidän pikkuinen köllötteli, 3,5 senttiä pituutta. Vastasi viikkoja 10+0, mutta hän oli pikkuisen mutkalla, joten siitä varmaan vähentyneet päivät. Varhaisraskauden ultrassa kun viikot vastasi täysin menkkoja.
Sydän löi nätisti ja saatiin hienoja kuvia mukaan tosi monta, mies myös ison loven lompakkoon.
Mutta ei mikään rahasumma korvaa tätä mielenrauhaa, minkä sain.
Saatiin tosiaan upeita kuvia mukaan, hassua miten tarkkoja kuvia jo näin pienestä saa. Nähtii ihan pienet jalat ja jalkaterätkin!
Olen kyllä nyt niinkuin;
:'( .... Ei voi sanoin kuvailla.Nyt jaksaa jo uskoa että kaikki menee kunnialla loppuun asti hyvin, ensi viikolla kuitenkin alkaa jo 12 viikko ja riskiraja alkaa olemaan ohi.
Niin ja joku kyseli parisuhteen historiasta, me ollaan oltu nopeita.... meinaan mentiin 2 viikon jälkeen kihloihin ja ukko muutti mun luo myös niihin aikoihin, koska siltä oli muutenkin kämppä lähdössä alta. Mentiin naimisiinkin ennekuin poika syntyi.
Mutta on tässä pärjätty hyvin, meillä molemmilla takana pitkiäkin seurustelusuhteita ja ajateltiin, että miksi odottaa kun kaikki tuntuu niin oikealta ja hyvältä
Nyt listan päivittelyyn!!
-Hiiviö & Elvis 10+6-
Raksu81
Hieno homma Hiiviö, että kaikki oli kunnossa!! :flower:
Mulla oli varmaan viikon aika hyvä olo, mutta nyt se on taas huonontunu ja eilen oksensin pitkästä aikaa. Harmittaa...
Parisuhteestamme: ollaan oltu pian 6 vuotta yhessä, 4 vuotta kihloissa ja reilu vuosi naimisissa. Ja vasta puoltoista vuotta asuttu yhessä. Että ei mitään nopean toiminnan ihmisiä. Ei mulla ole ollut aikasemmin mitään tarvetta millekään perheen perustamiselle. No, meiän tahtia hidasti sekin, että juuri kun alettiin seurustella, mies lähti armaijaan ja oli siellä 9kk. Sitten kolme vuotta asuttiin opiskelujen takia 200km päässä toisistamme. Nyt on ihanaa kun elämä on tasaista eikä mitään jatkuvaa reissaamista
Vähän jänskättää tämä päivä, kun mun paras ystävä (miehen jälkeen) tulee käymään ja ajattelin kertoa sille vauvasta. Ja ylihuomenna on jo ultra! Tuntuu, että mies touhottaa siitä enemmän kuin minä, mutta toisaalta se on sen ensikosketus pikkuiseen. Mutta on se varmaan upeaa! Jos siis kaikki on hyvin...
Rakas kissani on kipeänä ja se vaan kyyhöttää paikallaan kaikki päivät :'( Se on niiiiin säälittävä.
Hyviä raskauspäiviä kaikille!
-Raksu 10+3
Mulla oli varmaan viikon aika hyvä olo, mutta nyt se on taas huonontunu ja eilen oksensin pitkästä aikaa. Harmittaa...
Parisuhteestamme: ollaan oltu pian 6 vuotta yhessä, 4 vuotta kihloissa ja reilu vuosi naimisissa. Ja vasta puoltoista vuotta asuttu yhessä. Että ei mitään nopean toiminnan ihmisiä. Ei mulla ole ollut aikasemmin mitään tarvetta millekään perheen perustamiselle. No, meiän tahtia hidasti sekin, että juuri kun alettiin seurustella, mies lähti armaijaan ja oli siellä 9kk. Sitten kolme vuotta asuttiin opiskelujen takia 200km päässä toisistamme. Nyt on ihanaa kun elämä on tasaista eikä mitään jatkuvaa reissaamista
Vähän jänskättää tämä päivä, kun mun paras ystävä (miehen jälkeen) tulee käymään ja ajattelin kertoa sille vauvasta. Ja ylihuomenna on jo ultra! Tuntuu, että mies touhottaa siitä enemmän kuin minä, mutta toisaalta se on sen ensikosketus pikkuiseen. Mutta on se varmaan upeaa! Jos siis kaikki on hyvin...
Rakas kissani on kipeänä ja se vaan kyyhöttää paikallaan kaikki päivät :'( Se on niiiiin säälittävä.
Hyviä raskauspäiviä kaikille!
-Raksu 10+3
"Huomenta!"
Pikaisesti tulin lukemaan viestit, kun tunnin päästä lähdetään taas remppa-avuksi ja pitäis keretä syödä ennen sitä. Jos nyt kuitenkin tuohon suhdeasiaan kommentoisin...
Me tavattiin huhtikuun eka päivä ja käytännössä samassa osotteessa ollaan asuttu kesäkuun alusta lähtien. Ollaan siis näitä nopean toiminnan ihmisiä tällä kertaa. Miehen reissutyön takia pidettiin kahta asuntoa firman vaihtoon asti, joten virallisesti ollaan asuttu yhdessä vasta tän kuun alusta. Ehkäisy jätettiin pois syyskuun alusta ja heti tärppäs, joten nyt se 12 viikkoa täynnä pienokaisen odotusta. Ei meillä mikään kiire ollu, mut toimittiin sen mukaan mikä tuntu hyvältä eikä o harmittanu. Kihloista ollaan puhuttu, mut kaikki ajallaan... Sovittiin, ettei vauvan tulo nopeuta kihloja eikä varsinkaan häitä. Ollaanhan tässä jo paljon suuremmalla asialla sitoutuminen osoitettu.
Olipas kiva lukea, että Hiiviöllä on kaikki hyvin... Olin niin kovin huolissani. Kyllä ne koneet onnistuu aina "sopivalla" hetkellä kosahtaa... Mokomat! No, pääasia saatiin ne hyvät uutiset, niin voidaan sen suhteen olla kaikki hyvillä mielin. Onnea Hiiviö iloisista uutisista!
Nyt on pakko mennä syömään ja suihkuun... :wave:
Pikaisesti tulin lukemaan viestit, kun tunnin päästä lähdetään taas remppa-avuksi ja pitäis keretä syödä ennen sitä. Jos nyt kuitenkin tuohon suhdeasiaan kommentoisin...
Me tavattiin huhtikuun eka päivä ja käytännössä samassa osotteessa ollaan asuttu kesäkuun alusta lähtien. Ollaan siis näitä nopean toiminnan ihmisiä tällä kertaa. Miehen reissutyön takia pidettiin kahta asuntoa firman vaihtoon asti, joten virallisesti ollaan asuttu yhdessä vasta tän kuun alusta. Ehkäisy jätettiin pois syyskuun alusta ja heti tärppäs, joten nyt se 12 viikkoa täynnä pienokaisen odotusta. Ei meillä mikään kiire ollu, mut toimittiin sen mukaan mikä tuntu hyvältä eikä o harmittanu. Kihloista ollaan puhuttu, mut kaikki ajallaan... Sovittiin, ettei vauvan tulo nopeuta kihloja eikä varsinkaan häitä. Ollaanhan tässä jo paljon suuremmalla asialla sitoutuminen osoitettu.
Olipas kiva lukea, että Hiiviöllä on kaikki hyvin... Olin niin kovin huolissani. Kyllä ne koneet onnistuu aina "sopivalla" hetkellä kosahtaa... Mokomat! No, pääasia saatiin ne hyvät uutiset, niin voidaan sen suhteen olla kaikki hyvillä mielin. Onnea Hiiviö iloisista uutisista!
Nyt on pakko mennä syömään ja suihkuun... :wave:
Pennonen80
Hipi hei! Onnittelut Hiiviölle!!
Mekin ollaan oltu suhteessamme nopeita. Tutustuttiin 2005 lopulla (oisko ollu marraskuuta) kun oltiin laatukoulutuksessa. Seurustelu alkoi tän vuoden juhannuksena, muutettiin aika pian yhteen. Kihloihin mentiin 1.8 ja samassa kuussa jätettiin ehkäisy pois.
Ja nyt odotusta takana n 8 vkoa =). Kirkko on varattu 31.3.
Mitäpä sitä turhaan vitkuttelemaan kun tietää että se oikea on löytynyt =)
Mekin ollaan oltu suhteessamme nopeita. Tutustuttiin 2005 lopulla (oisko ollu marraskuuta) kun oltiin laatukoulutuksessa. Seurustelu alkoi tän vuoden juhannuksena, muutettiin aika pian yhteen. Kihloihin mentiin 1.8 ja samassa kuussa jätettiin ehkäisy pois.
Ja nyt odotusta takana n 8 vkoa =). Kirkko on varattu 31.3.
Mitäpä sitä turhaan vitkuttelemaan kun tietää että se oikea on löytynyt =)
Plääh, eikö tämä pahoinvointi lopu ikinä!!!
Nyt pitäs siis menkkojen mukaan olla viikko 16, mutta sehän tipahti ultrassa viikolle 15-14. .. Silti, olisin aika onnellinen jos tähän löytyisi helpotus.. Turhauttavaa ja väsyttävää! Eilen oli hyvä päivä kun otin sen pahoinvointi tabletin ja tänään se ei sitten enää taas vaihteeksi autakkaan.. Eli on vaan odotettava ja kestettävä!
Ihanaa Hiiviö, että kaikki oli kunnossa ja voit huokaista helpotuksesta! Se on totta, että mikään rahasumma ei korvaa sitä tunnetta, kun tietää että kaikki on hyvin.
Eikö ole tosiaan jännä, kuinka selkeesti ultra kuvasta näki kaiken.. mekin nähtiin kaikki pienet varpaat ja jalkaterät sekä mahalaukut ja napanuorat ja sydämen näytti.. jonka syke oli 164 muistaakseni..heh.
Tosi selkee kuva tuli.. Saatiin kans 6 kuvaa kotiin.
Käykääpäs kurkkaamassa, minulla se kuva on profiilissa myöskin.
Tänä aamuna ei juuri muuta kuulu kuin tätä öklötystä ja siitä ei sen enempää..
joten palataan myöhemmin kun on parempi olla.
Moonlight ja vempula
Nyt pitäs siis menkkojen mukaan olla viikko 16, mutta sehän tipahti ultrassa viikolle 15-14. .. Silti, olisin aika onnellinen jos tähän löytyisi helpotus.. Turhauttavaa ja väsyttävää! Eilen oli hyvä päivä kun otin sen pahoinvointi tabletin ja tänään se ei sitten enää taas vaihteeksi autakkaan.. Eli on vaan odotettava ja kestettävä!
Ihanaa Hiiviö, että kaikki oli kunnossa ja voit huokaista helpotuksesta! Se on totta, että mikään rahasumma ei korvaa sitä tunnetta, kun tietää että kaikki on hyvin.
Eikö ole tosiaan jännä, kuinka selkeesti ultra kuvasta näki kaiken.. mekin nähtiin kaikki pienet varpaat ja jalkaterät sekä mahalaukut ja napanuorat ja sydämen näytti.. jonka syke oli 164 muistaakseni..heh.
Tosi selkee kuva tuli.. Saatiin kans 6 kuvaa kotiin.
Käykääpäs kurkkaamassa, minulla se kuva on profiilissa myöskin.
Tänä aamuna ei juuri muuta kuulu kuin tätä öklötystä ja siitä ei sen enempää..
joten palataan myöhemmin kun on parempi olla.
Moonlight ja vempula
Heippa kaikille,
nyt jos jaksais pikkusen kirjotella,ihan tajuttomasti on taas pari päivää väsyttäny,haukotushaukotushaukotus vaan!Kunpa tää uupumus jo loppuis,tosi oudolta tuntuu ku esikoista ootellessa ei ollu mitään tällästä,vauhtia riitti ja töissäki jaksoi painaa ihan täysillä.Nyt tuntuu ylivoimaselta välillä raahata ittensä tonne pihalle pojan kans,saati et tekis jotai isompia kotitöitä...
Nyt jäi mies onneks viikoks lomalle,saan minäki vähän huilata.Miehen työ on sellasta et joutuu oleen paljo pois kotoa,on siis työputkia jolloin nukkuuki sit väliajat työpaikal majotuksessa(80km päässä kotoa),sit taas on pitempiä vapaita.Nyt viimeset pari vkoa on aikalailla ollu töissä,siks varmaan mullaki tää väsymys taas paukahti näin kovaks.Mut jos tässä nyt sais vähän levättyä ja tehtyä jotai pieniä jouluvalmistelujakin!
Hiiviö;ihanaa et sulla vauveli siellä polski!Varmaan tunteet on nyt yhtä mylläkkää! Kyllähän se huolettaa, varsinkin kun huonoja kokemuksia on aiemmin vastaavasta,et onko siellä masussa elämää enää.Mulleki lupailivat ens viikolle,rv10+ siis,ultraa et tarkistettas vaan masukin tilanne,onneks ovat niin ymmärtäväisiä kun mullaki se keskeytynyt keskenmeno kummittelee taustalla,ei tarvinu ite ees vihjasta et haluis ylimääräsiin ultriin kun jo tarjottiin,siis pääsen jos vaan antavat tarpeeksi aikoja meidän neuvolalle.Mukava ois kyllä käydä kurkkaamassa vauvelia :heart:
Sitten tää nälkä-asia.Siis kun on jatkuva nälkä,mikään ei tunnu riittävän!Vaikka kuin yrität olla ajattelematta ruokaa ni maha pitää semmosta metakkaa et ei voi muuta ku kipitellä jääkaapille.Ja maha kun tyhjenee niin tulee semmonen vellova matkapahoinvointimainen tunne et pakko puputtaa jotai et rauhottuu se keinuminen.Tääki mulle outoa,esikoisen aikaan ois ollu sama vaik oisin ollu syömättä tai pahvia syöny ku kaikki tosiaan maistu pahville=ei millekään.Painoki alko nousta sillon pikkuhiljaa vasta joskus rv26 tms. kun alkoi ruokaki maistua,nyt varmaan painan tonnin ennen np-ultraa
Mutta,jotain samaa sentäs verrattuna edelliseen:suklaapitoinen eväs on kyllä maullaan taas.Mikään muu ruoka ei aiheuta niinkään mitään riippuvaisuus-oireita mut suklaan ajatteleminenkin aiheuttaa sydämentykytyksiä
nyt jos jaksais pikkusen kirjotella,ihan tajuttomasti on taas pari päivää väsyttäny,haukotushaukotushaukotus vaan!Kunpa tää uupumus jo loppuis,tosi oudolta tuntuu ku esikoista ootellessa ei ollu mitään tällästä,vauhtia riitti ja töissäki jaksoi painaa ihan täysillä.Nyt tuntuu ylivoimaselta välillä raahata ittensä tonne pihalle pojan kans,saati et tekis jotai isompia kotitöitä...
Nyt jäi mies onneks viikoks lomalle,saan minäki vähän huilata.Miehen työ on sellasta et joutuu oleen paljo pois kotoa,on siis työputkia jolloin nukkuuki sit väliajat työpaikal majotuksessa(80km päässä kotoa),sit taas on pitempiä vapaita.Nyt viimeset pari vkoa on aikalailla ollu töissä,siks varmaan mullaki tää väsymys taas paukahti näin kovaks.Mut jos tässä nyt sais vähän levättyä ja tehtyä jotai pieniä jouluvalmistelujakin!
Hiiviö;ihanaa et sulla vauveli siellä polski!Varmaan tunteet on nyt yhtä mylläkkää!
Kyllähän se huolettaa, varsinkin kun huonoja kokemuksia on aiemmin vastaavasta,et onko siellä masussa elämää enää.Mulleki lupailivat ens viikolle,rv10+ siis,ultraa et tarkistettas vaan masukin tilanne,onneks ovat niin ymmärtäväisiä kun mullaki se keskeytynyt keskenmeno kummittelee taustalla,ei tarvinu ite ees vihjasta et haluis ylimääräsiin ultriin kun jo tarjottiin,siis pääsen jos vaan antavat tarpeeksi aikoja meidän neuvolalle.Mukava ois kyllä käydä kurkkaamassa vauvelia :heart: Sitten tää nälkä-asia.Siis kun on jatkuva nälkä,mikään ei tunnu riittävän!Vaikka kuin yrität olla ajattelematta ruokaa ni maha pitää semmosta metakkaa et ei voi muuta ku kipitellä jääkaapille.Ja maha kun tyhjenee niin tulee semmonen vellova matkapahoinvointimainen tunne et pakko puputtaa jotai et rauhottuu se keinuminen.Tääki mulle outoa,esikoisen aikaan ois ollu sama vaik oisin ollu syömättä tai pahvia syöny ku kaikki tosiaan maistu pahville=ei millekään.Painoki alko nousta sillon pikkuhiljaa vasta joskus rv26 tms. kun alkoi ruokaki maistua,nyt varmaan painan tonnin ennen np-ultraa
Mutta,jotain samaa sentäs verrattuna edelliseen:suklaapitoinen eväs on kyllä maullaan taas.Mikään muu ruoka ei aiheuta niinkään mitään riippuvaisuus-oireita mut suklaan ajatteleminenkin aiheuttaa sydämentykytyksiä
elin
Moiks!
Kivasti oli taas tarinaa tullut!
Puuhommia kävin paiskimassa pihalla, olipa oikeastaan aika mukavaa! Mies kuikki koko ajan ikkunasta, että suoriutuuko tuo eukkokulta tuosta hommasta.
Huvittavaa, kun mies huolehtii jokusen halon nostamisesta, mutta ei siinä mitään, että nostelen noita 10-14 -kiloisia lapsia päivittäin!
Jipii, 12 viikon maaginen raja lähestyy! Osalla onkin mennyt tuo raja jo rikki. Jotenkin sitä on oppinut pitämään sellaisena etappina, että sitten uskaltaa jo vähän hengähtää.
Elin&Saara-Antero 11+1
Muoks: Hellulle mun piti vielä tosta suklaasta kommentoida, että esikoiselta iski ihan kauhea suklaahimo! Olin kuin pieni lapsi pahanteossa suklaapiiloineni, palmusunnuntaina söin virpojien palkkasuklaatkin...
:ashamed: Onneksi ei käynyt virpojia!<br><br>
Kivasti oli taas tarinaa tullut!
Puuhommia kävin paiskimassa pihalla, olipa oikeastaan aika mukavaa! Mies kuikki koko ajan ikkunasta, että suoriutuuko tuo eukkokulta tuosta hommasta.
Huvittavaa, kun mies huolehtii jokusen halon nostamisesta, mutta ei siinä mitään, että nostelen noita 10-14 -kiloisia lapsia päivittäin!
Jipii, 12 viikon maaginen raja lähestyy! Osalla onkin mennyt tuo raja jo rikki. Jotenkin sitä on oppinut pitämään sellaisena etappina, että sitten uskaltaa jo vähän hengähtää.
Elin&Saara-Antero 11+1
Muoks: Hellulle mun piti vielä tosta suklaasta kommentoida, että esikoiselta iski ihan kauhea suklaahimo! Olin kuin pieni lapsi pahanteossa suklaapiiloineni, palmusunnuntaina söin virpojien palkkasuklaatkin...
:ashamed: Onneksi ei käynyt virpojia!<br><br>