*** Keskenmenon jälkeen plussanneet kesäkuussa ***

NIMI..........IKÄ.......SYNNÄRI.....KM.............MONESKO



TOUKOKUU 2008

13.5
Beccy.................33v.......Jorvi.......KM 06/07.....2.


KESÄKUU 2008:

17.6
Tuutikki.............23v........EKKS......KM 02/07......1.

18.6
Wiivi84.............23v.......KOS........KM 09/06......2.

27.6
Vio-la............................................KM 07/07......1.


HEINÄKUU 2008:


6.7
MargeSimpson...25v.........PHKS...KM 07/06,10/06...4.

18.7
Äitee2................29v.........EKKS....KM 06/07......3. ja 4.
Gatsu.................25v.........TAYS.....KM 06/07............1.

23.7
Adrian-80..........................KPKS..........................1.

24.7
Minda...............24v...........SEKS....KM 07/07........3.

26.7
Jemima.............25v..........K-SKS...KM 07/07........1.

ELOKUU

7.8
Perämaan emäntä.............KYS.....KM 06/07.......3.
Eliisa80............27v............TAYS...KM 05/07 ja 09/07....3.
Aurinkoenergiaa...27v......KAKS....KM 06/07.......3.

13.8
Irtosora............35v......................KM 08/07.......1.

14.8
melluli............22v..........KOKS.....KM07/07.................1.

SYYSKUU

3.9
Tinii..................21v........Kättäri........KM 02/07.......1.

9.9
Katjuska-78.......29v........SAS.......KM 11/07.......3.

25.9
Juuliai...........27v.........TYKS...............KM 11/07.........1.


28.9
Siilura...............28v......................KM 10/07........1.

LOKAKUU

7.10
Miikkis.....................PHKS........KM 12/06, TM 02/07, KM 05/07....1.


10.10
MyAngels.............26v..............SeKs..........Enkelipoika 06/07, KM 12/07.....2.

15.10
Tapsu85.............22v...............MKS......................2.


19.10
AinoAmanda.........37v...................KM 09/06, 08/07..............2.


MARRASKUU

11.11
Luce....................28v........TAYS...............KM 01/08.............2.

16.11
Valssu..........38v..............VAS.......................KM 09/07.........1.

17.11
Maisa-08..............23v........SatKS........KM 02/06.................1.


24.11
Pamu k.............31v.............KOKS........KM12/07, 1/08...........3.

JOULUKUU

1.12
Pikkutiikeri..........27v...........TYKS............TM01/08.................1.

Nimra............27v.............K-SKS...........KM-05/kem.KM-07........1.

11.12
Findgirl......24v..............KOS................KM 02/08...................2.

18.12
Aili................27v................KOS..........KM11/07.............1.
Surusydän.....................................Enkelipoika 11/07.....4.


27.12
Katherine.....26v.................................KM06/07...................1.


TAMMIKUU 2009

Hemuli08.......35v.......OYS..............KM12/07.......................2.

3.1
Toive81........27v..............(TYKS).......KM 10/07, 01/08...............1.
rakuuna..........................................KM 03/97, 01/08.................3.

6.1
Tuuliska.............31v......................KM 02/06, 08/07, 01/08......3.

11.1
mymmyryy...............................................KM 12/07, 04/08........3.

16.1
Frizzante........32v..............TAYS/VAS.........KM01/08................1.
Tuizu...........32v................JORVI................TM 08/07................1.

19.1
NullPoints......32v...........ULKOMAILLA.......KM 02/08, 04/08......2.

31.1
Luminia...........................K-SKS..................KM 02/08..............3.

HELMIKUU 2009

3.2
Jana85..................................................KM 03/08................. ?

4.2
Orchid..........31v............................enkelipoika 06/07..............3.

15.2
Viuhtis.....27v...............TAYS............km 02/06, 11/07, 02/08...1.


SYNTYNEET

22 vauvaa, joista 11 tyttöä ja 11 poikaa
keskipituus 52,03 cm ja painoa 3791,3 g

Viivin (LA 1.11.) 07.11.2007....50cm.....3610g.....

Vimpula (LA 16.11.) 17.11.2007...50cm...3504g....

Riikkuli (LA 9.12.) 19.12.2007...54cm....4450g....

Vinja (LA 25.2) 18.2.2008.....51cm....3560g....

Oikukas (LA 13.3.) 17.3.2008...49cm...3458g...

Sipuli (LA 5.3.) 11.3.2008..........52cm.......3790g...........

Ninni78 (LA 16.3.) 27.3.2008......53cm.....4800g...

Pulttibois (LA 26.4.) 16.4.2008...52cm.......3665g..

Malttamaton (LA 23.4.) 25.4.2008...51cm......4036g...

Puella (LA 22.4) 5.5.2008.........52cm...........3720g...

Amira (LA 3.6) 21.5.2008........48cm............2885g...

Marleena83 (LA 7.6) 24.5.2008......51cm............3520g...

Repa (LA13.5) 26.5.2008.........49cm............3400g...

Satuka (LA 1.7) 13.5.2008
A-vauva.........42,9cm............................1650g......

B-vauva...........41,2cm..........................1640g......

Mimmuli82 (LA 26.4) 26.4.2008...49cm.......3600g......

SatuA (LA 19.4 huhtikuisissa, meillä 24.5 ? )
3.4.2008 ................ 48cm.................... 3245g......................

Ruispala (LA 26.5) 03.05.2008......54 cm......4290g......

Stoppis (LA 9.6) 03.06.2008......... 50,5cm....3670g......

EevaRouva (LA 18.6) 16.06.2008....52cm....3922g.......

Mymmelis (LA 24.5?) 27.5.2008......52cm....3980g........

Dulle (LA 8.6) 14.06.2008.............54cm......4040g.......

Ja linkit edellisiin keskusteluihin:
http://keskustelu.kaksplus.fi/t805193
http://keskustelu.kaksplus.fi/t877205
http://keskustelu.kaksplus.fi/t912799
http://kaksplus.fi/keskustelu/t933180
http://kaksplus.fi/keskustelu/t970029
http://kaksplus.fi/keskustelu/t985288
http://kaksplus.fi/keskustelu/t1036093


Synnytyssairaaloista käytetyt lyhenteet:

EKKS = Etelä-Karjalan Keskussairaala
HYS = Hyvinkään aluesairaala
IAS = Iisalmen aluesairaala
JS = Jorvin sairaala
K-HKS = Kanta-Hämeen Keskussairaala
KPKS = Keski-Pohjanmaan Keskussairaala
KAKS= Kainuun keskussairaala
K-SKS = Keski-Suomen Keskussairaala
KOKS = Kotkan/Kymenlaakson sairaala
KYS = Kuopion Yliopistollinen Sairaala
Kät, KOS = Kätilöopisto
Kät/H = Kätilöopisto, Haikaranpesä
LAS = Loimaan aluesairaala
LKS = Lapin Keskussairaala
LPKS = Länsi-Pohjan Keskussairaala
LUS = Länsi-Uudenmaan Aluesairaala (Tammisaari)
LS = Lohjan aluesairaala
MKS = Mikkelin keskussairaala
NKL = Naistenklinikka
OAS=Oulaskankaan aluesairaala
OYS = Oulun Yliopistollinen Sairaala
PHKS = Päijät-Hämeen Keskussairaala
PKKS = Pohjois-Karjalan Keskussairaala
PS = Porvoon sairaala
Ras = Raahen aluesairaala
SAS = Salon aluesairaala
SKS= Savonlinnan keskussairaala
SeKS = Seinäjoen Keskussairaala
SatKS = Satakunnan Keskussairaala
TAYS = Tampereen Yliopistollinen Sairaala
TYKS = Turun Yliopistollinen Keskussairaala
VAS = Vammalan aluesairaala
VKS = Vaasan Keskussairaala
VSAS = Vakka-Suomen aluesairaala
ÅCS= Ålands centralsjukhus

 

Eiköhän aloiteta uutta pinoa kesän lämpimilli keleille, mie voin ottaa asian hoitaakseni kesän ajaksi B)

Nyt meen kurkkaa mitä ootte viime viikolla saaneet aikaiseksi, joten palataan kohta :wave:

 

*Kopsasin nyt uuteenkin pinoon ettei kellään vaan jää näkemättä minun jorinat *

Uusi viikko taas korkattu, huomenta kaikille :wave:

Ninni kyllä hän on niin suloinen pakkaus :heart: Ja herttinen tuota tukan määrää Näyttää paljon isommalta lapselta, kun on noin paljon hiuksia! Meidän lapsuikaisilla ei ole ollut noin paljon varmaan edes 2-vuotiaana

Joo kyllä huomaa että ei ole noita (aktiivisempia tämän pinon jäseniä ) loppusuoralaisia tällä hetkellä muita, kun joka toinen viesti alkaa olla meikäläisen... :ashamed: Eikä mullakaan kyllä ole mitään "tiedotettavaa"... Viime yönä tuli tiheään kivuttomia suppareita, joita innoissani kyttäsin, kunnes tajusin käydä pissillä ja siihen loppui ne Eli johtuivat täydestä rakosta Tää on kyllä jotenkin aika hupaisaa, kun sitä kyttää koko ajan jotain merkkejä, että joko lähestyisi synnytys :xmas: No, tänään Siivoan ja josko sen jälkeen saisi tuota miekkosta toiseen ässään houkuteltua Tänne on ukkostakin luvattu - eikös sitä sanota että ukkonen saattaa käynnistää synnytyksen

Ei mulla oikeesti mikään kiire tässä ole, kun ole on mitä mainioin, mutta kyllä tuo äitin kiire saada tämä syntymään jotenkin tarttuu... Kieltämättä olisi kivempi, että lapsia vahtimaan hälytettävä olis minun äiti kuin anoppi, koska anoppi on vähän vanhempaa sukupolvea ja sen kännykkänsä kanssa vähän käsi ja vaikeasti tavoitettava! Olispa kiva kun ei sais lapsenvahtia kiinni kun lähtö tulisi... Noh, porukoitten reissuun on vielä yli viikko, joten ehtiihän sitä... toivon mukaan

stoppis 39+0 *aika hienot lukemat *

 

Nyt oon taas tilanteessa ajantasalla, kylläpä oli työsarkaa.. Oon pari päivää poissa ja ootte kirjoittanut taas ahkerasti

Tervetuloa kasvattelemaan masuja hemuli ja suruvaippa + muut uudet

hemuli: Esikoista odottelen, mutta masu taisi näkyä jo rv 14 tietämillä... Kyllä se sieltä esiin pullahtaa :hug:

Repalle ja hänen perheelleen suuren suuret onnen toivotukset pojan pallerosta :heart: Aivan mahtavaa :flower: Tätä päivää on odotettu

Myös Marleenalle ja hänen perheelleen sylin täydeltä onnea tyttärestä :heart:

Amira: Vai Sinappitykki hyvä etten pissinyt housuuni täällä Ihanan kesäistä vauva-arkea teille B)

daizz: Voi juma!! Onnea nyt yhdestä pikkusydämestä, toivotaan että toinenkin kuuluisi ensi kerralla :hug: Kovia päiviä tiedossa, kun tietämättömyys on pahinta, voimia :hug:

toive: Onnea hyvästä ultrakuulumisesta :flower:

tinii: hienoa että supparit rauhoittui. Kyllä Pingu laittaa mamin koville siellä. No jos vaikka päättäisi syntyä niin olisi todella hyvät mahikset selvitä :hug: Luitko Ilta-Sanomien netistä siitä sinnikkäästä pikkuvauvasta joka selvisi hengissä jo rv 21 syntyessään, joten luota itseesi ja Pinguun :heart:

AE: Toivotaan että rasvasta olisi oikeasti apua. Ei oo kiva ei vaikka sulla onneks viikot loppuu kohta kesken

katherine: voi sinnuu :hug: Kuulehan muru, mulla loppui oireet kuin seinään rv 9 tietämillä. Varasin heti ultra-ajan yksityiselle ja sinnikäs murunen siellä heilutteli käsiään kovasti. Ja nyt mennään jo rv 23! Kaikkialla pelotellaan odottajia että oireiden loppuminen olisi merkki keskenmenosta, luotetaan siihen, että sun kroppa olisi hoitanut asian jos näin olisi. Ja koska ei ole, niin pikkuisella on kaikki upeasti :heart:

Äitee2: Jospas on lukkari jaksuja kaiken testailun ja seurailun keskelle :hug: Varmaan seuraan "jalanjälkiäsi" tuon seurailun suhteen kun sokerirasitukseen joudun :ashamed: Mutta erittäin hieno ja helpottava uutinen että arvot ovat pysyneet aisoissa ja jaksat hyvin. Jänskää... pari viikkoa ja sitten teilläkin alkaa tapahtumaan

ruispala taitaa olla nyytin haku reissussa, jännittää kovasti täällä....

stoppis: voi rakko siun kanssa No eipä siunkaan mittarissa enää montaa päivää ole jäljellä, ja nää päivät on just niitä jotka eniten vaatii kärsivällisyyttä, voimia :hug: Kyllä se pikkuinen sieltä ulos tulee...

pikkutiikeri: tais olla rv 17 lopussa lähemmäs kun täällä ekat potkut tunnettiin, eli tosi aikaisessa vaiheessa, koska esikoista odotan. Mutta ne voimistuu sullakin päivä päivältä eikä enää montaa viikkoa kun ne tunnet

Eliisa taisi olla koiran kanssa tokossa, miten sujui? Mikä koira teillä on? Näistäkin on tainnut olla juttua, mutta ei ole mieleen jäänyt... :ashamed: Meillä maltankoira ja vähän jännitän myös sitä miten suhtautuu vauvaan sitten aikanaan. On niin kovin mustis...

Missäs MyAngel on?? ei näy ei Toivottavasti kaikki on kunnossa siellä :heart:

( . ) kamala, kävin tänään vaa'alla ja painoa tullut parissa viikossa melkein kilo. Kyllä neuvolantäti saa sätkyt kun mun painokäyrä alkaa nousemaan kunnolla Muuten täällä jaksellaan kohtuu ok, koko vkonloppu meni migreenissä, mutta suppareista ei enää tietoakaan. Sehän tässä on kökköä, että saikkua keskiviikolle asti ja työsopparia jäljellä vielä kesäkuun ajan. Töihin pitäis kait mennä, mutta kun ei oo motivaatiota ei tipan tippaa ja se esinainen ei sitä todellakaan tule hyväksymään :| Ei ois syytä hakea lisää saikkua, mutta en kestä ajatusta töihin menostakaan en :snotty: Pitäis kait tänään päättä mitä sitä tekis... :/
Vauva voi hyvin, potkuja ja nyrkkejä tuntuu pitkin päivää, eli useita kertoja päivässä. Välillä möyryää masussa niin kovasti että ihan sattuu

Eipä tänne muuta... T. Miikkis ja mussukka 22+0 (viikot paukkuu vaan )

 

Ihan ensiksi tuhannesti onnea Repalle ja Marleenalle!!

Repa, mä näin edellisviikon lopulla unta
että sä sait poikavauvan!

Ja Satukalle vielä toistamiseen onnittelut!

Niin ihanat vauvelit!!

Äitee: Kurja kun jouduit pistoksille,
joskus se vain on pakko

Hienosti ovat pienet miehet pysyneet sun kyydissä mukana,
ei ole enää pitkä aika kun saat heidät kainaloosi

Ja tuohan on tosi vähän tuo 10kg kaksoisraskaudessa! Mulla on varmaan kohta jo tuo kymppi rikki

Voi toivottavasti miehesi veljen vauvan tilanne selviää!!!

Frizzante: Sano miehelles että pahaan oloon auttaa ruoka, namiska, hellät kosketukset, silitykset ja hieronta!

Miikkis: Kiitos onnitteluista 20+0 haamurajan saavuttamisesta

Suurin raja on tuo rv 23 ylittäminen, ja sitten kun/jos sen yli päästään hyvien uutisten kanssa, niin voi pojat!!!

Sitten kaikki siitä eteenpäin onkin uutta ja ihanaa, ja niin kovasti toivon että vailla huolta pikkuisen sydämestä.... Jos näin käy, mut tunnistaa tuolta kadulta tän näkösenä!!

Nyt otat sitten rauhallisesti siellä
ettei suppareita tulisi

Tosi hyvä että alaosaston tilanne oli hyvä

Tuttiritarille toivon voimia ja uskoa
kaikkeen hyvään

Luce: Kyselit tuosta suhtautumisesta uuteen raskauteen km:n jälkeen. Ite pelkäsin aluksi keskenmenoa kovasti, mutta enemmän mun ajatukset on olleet vain rakenneultrassa koska esikoista odottaessa vuosi sitten maailmamme romahti siellä

Toki eka rajapyykki tässä raskaudessa oli ylittää edellisen raskauden kesto ja nyt sitten kovasti odotan että saisin ylittää tuon rv 23 ja vielä hyvien uutisten kera. En edes osaa kuvitella miltä tuntuisi odottaa lasta vailla huolenhäivää luullen että kaikki tulee menemään hyvin. Meidän esikoisen kuoleman jälkeen ei kukaan läheiseni osaa pitää raskautta enää itsestään selvänä, mikä toisaalta on mielestäni ihan hyväkin asia. Että ultraan mennään toivoen ja rukoillen että vauva on terve, ei vaan katsomaan vauvaa muutenvain.
Mutta siis lyhyesti sanottuna kyllä, menetykset ja pelko kulkevat mukanani aina

Mutta vain uskomalla parempaan sitä pääsee eteenpäin.


Ruispalalle voimia sinnitelyyn!

Ja voih, tänäänkö se the päivä sitten on!!

Amiran kirjoittama synnytyskertomus
sai kyyneleet silmiin täälläkin

Olen niin onnellinen teidän kaikkien puolesta joilla on nyytti kainalossa!! Ite en osaa edes kuvitella miltä tuntuu synnyttää lapsi jonka itkun saisi kuulla... Ja saada elävä tuhiseva rakkauspakkaus syliin

Onnea vielä kerran teille kaikille nyytin saaneille!!

Riikkulin vauva-arki kuulostaa ihkulta!

Aurinkoenergiaa: Toivottavasti kutinalle löytyy syy! Siskolleni tuli yhdessä raskaudessa järkyttävä ihottuma/kutina raskauden loppupuolella, ja kaikki kokeet otettiin jotka oli ok. Sitten tehtiin käynnistys ja kun vauva tuli maailmaan niin ihottuma hävisi.


Tervetuloa hemuli08 ja suruvaippa72

Pahoittelut menetyksistänne ja
onnittelut tästä raskaudesta!!

Kaikkea hyvää toivon teille ja pienille masumatkaajillenne!!

Pikkutiikeri: Enkelin aikana tunsin ekat liikkeet rv 14+0 lähtien, ja silloin istukka oli takaseinässä. Nyt tunsin ekat liikkeet muistaakseni rv 14+1 ja istukka on etuseinässä. Tuon istukan sijainnin huomaa tässä raskaudessa sillä että liikkeet ovat vaimeampia, ja tuntuvat parhaiten selin makuulla. Enkelin liikkeet tuntuivat iisisti kävellessäkin.
Aluksi liikkeet tuntuivat pieninä kutituksina, ja vähän ajan kuluttua "poksahduksina" kuin purkkapallo menisi masussa rikki

Nyt liikkeet ovat kuin tömähdyksiä

Daizz: Onnittelut ultrauutisista! Voi jospa siellä onkin kaksi kultakimpaletta!

Toive81: Onnittelut sullekkin ultrauutisista!!!

Pamu: Laitan sulle yv:tä...

ON: Eli joo, hengissä ollaan... Jotenkin

Oon ollut nyt viikonpäivät työmaalla, ja oon myös ollut ihan älyttömän kipeä ja väsynyt. Työpäivän aikana ja sen jälkeen alamaha on kuin tulessa, menkkakipuineen, ja alaselkä älyttömän väsynyt ja puutunut. Liikkumiseni näyttää siltä kuin olisi paskat housuissa...

Levolla se on mennyt ohi, ja niin olen taas jaksanut seuraavan työvuoron.
Eilinen iltavuoro kipuineen säikäyttikin sitten niin pahasti, että kävin äsken lääkärissä ja sain saikkua. Lepoa vain, eikä mitään nosteluja.


Mieli on ollut niin maassa, etten senkään takia ole yksinkertaisesti jaksanut tulla palstalle... Voimat on ihan kaikki

Esikoisen syntymä/kuolinpäivä lähestyy uhkaavasti, ja samalla tuleva rakenneultra...

Mä oon oikeesti alkanut laskemaan päiviä jo jopa tunteja että kuinka kauan on vielä aikaa rv 23 asti, eli koska on täynnä esikoisemme eletty aika...

Olen alkanut mielessäni valmistautumaan siihen etten saa tätäkään vauvaa kantaa sen kauempaa - toisinsanoen olen yrittänyt valmistautua hyvästelemään tämänkin vauvani ja ajattelemaan sitä että jos joudumme hautaamaan hänet poikamme viereen johon aiomme mieheni kanssa itsekin joskus mennä...

Moni voi pitää mua ja mun ajatuksia hulluina, ei se haittaa..

En vain osaa ajatella että saisimme tälläkään kertaa jatkaa raskautta yli sen rv 23:n...

Ja vielä hyvien uutisten kanssa...Se olisi liian hyvää toteutuakseen, vaikka sitä toivon joka solullani joka ikinen sekunti...

Pahaa mieltäni on lisännyt hirveesti se että kaksi läheistäni ovat saaneet perheenlisäystä viimeisen viikon aikana. Molemmat saivat poikavauvat. Olen äärettömän onnellinen heidän puolestaan, mutta samalla oma menetys tuntuu niin niin niin pahalta kun kuolinpäivä lähestyy ja tämän vauvan menettämisen pelko on läsnä kaiken aikaa...

Pelkään miten selviän jos joudumme tämänkin vauvan hautaamaan - miten osaisin taas kohdata toisten onnea ja heidän vauvojaan jos omastani joudun luopumaan toisen, tai oikeastaan jo kolmannen kerran jos tuon joulukuisen keskenmenonkin siihen laskee...?

Lauantaina ajoin suoraan töistä poikamme haudalle ja itkin siellä silmäni turvoksiin

En jaksanut välittää ohikulkevista ihmisistä

Olin vain kasvotusten tuskani, suruni, menetykseni kanssa...

Kummasti sitä vain on pikkuisen vahvempi ison itkun jälkeen ja lähdimme katsomaan laitokselle läheiseni poikavauvaa. Hammasta jouduin puremaan moneen kertaan, enkä häntä pystynyt syliini ottamaan

Viimeksi olen pitänyt poikaani sylissäni, se 20 minuuttia mitä saimme hänen kanssaan olla synnytyksen jälkeen kunnes hänet vietiin luotamme lopullisesti. Sen muiston ja hänen vartalonsa lämmön tahdon säilyttää käsissäni ja sydämessäni, aina

Oma ihana enkelini - äitin ja isin kultapoika...

Heippa kaikille

ja hyvää vointia!

:MyAngels ja niin rakas rv 21+3

 

Kiitos Miikkis uudesta pinosta!

 

Myangels ja muut...Kiitos =) :heart: Kyl mä sanon et on tää jännää...olo on edelleen uskomaton...Vielä ois pari pvää että katsotaan uudestaan mitä siellä pötsissä oikeen kasvaakaan.Toivottavasti etes yksi pieni...sekin olis jo nii paljon..tänään on se päivä minkä yli oon odottanu pääseväni...edellisen km päivä vkoilla 8+3...onneks pääsee sitte to kahtomaat miten siellä pötsissä oikeen voidaan.Helpottaa varmaan paljonki jos siel on kaikki kunnossa.
Olo on ihan ok ku muistaa syödä tarpeeks usein...
Viime yö meni itikoita tappaessa...prkl...koko kämppä täynnä niitä ja nyt oon ihan pateilla.Jostai ne tunki sisälle ja oli nii kiukkusia nii kiukkusia ku voi olla...aamulla sitten ukkosti ihan kunnolla...ni se selitti sit ihan kaiken... :kieh: :kieh:
Yö meni siis huonosti nukkuessa...hmmh...Jospa ens yönä sais nukkua....ilalla lyl teen itkoitte tappo hommat enne ku painun pehkuihini.... :kieh: :kieh:

mut mä yritän jotai saaha aikaseks tänää..viel enne ku isäntä tulee töistä kotiin...iltapäivällä..

Daizz ja sydänkäpynen(set?) 8+3

 

voi ärsytyksen ärsytys, kirjotin vaikki kuinka pitkän jutun ja just olin lopettamassa niin kaikki hävis ja nyt en ehdi uudestaa :headwall: :headwall: :headwall:
tuun uudestaan kun tästä takaiskusta tokenen.........

 

My angels :hug: Tuli kamalan surullinen olo sun puolesta :'( Olet kyllä joutunut kokemaan kamalia. Mutta uskon, että tämä vauva teille tulee!!! Eikö siinä aiemmassa ultrassa hällä ollut kaikki juuri niin kuin piti? Ymmärrän kyllä, että pelko jäytää sisintäsi. Vaikka mulla on ne 2 mennyt tosi aikasin kesken niin aina tulen miettimään, että vauvanalut tuolla jossain meitä katselee. Joka tapauksessa menetys on aina yhtä tuskaa.
Omaa napaa...mulla alkoi TAAS se pirun ruskea vuoto lauantaina :'( Ei ollut verta lainkaan, mutta aina se huolestuttaa...Rehkin kyllä liikaa perjantaina kukkien seassa pihalla ja tein kyykky-ylös-alas nousua paljon ja selkä meni ihan jumiin. Olin aivan puhki saadessani kukat ruukkuihin. Ehkä se johtuu siitä hyytymästä kun se kerran siellä kohdussa on. Lääkäri käski ottaa varovaisesti, mutten olisi uskonut, että kukkien kanssa puuhailu on niin rankkaa!
Ja oireista...tai pikemminkin niiden puutteesta...Luinkin etten ole ainoa kellä ovat hävineet. Tissit aristaa, mutta vatsassa ei juili sitten yhtään mikään ja etominenkin loppunu jo ajat sitten. Miten ihmeessä jaksan luottaa ja uskoa, että kohdussa enää eloa on??? Tuntuu vaan kohtuuttomalta jos tämäkin meiltä pois otetaan. Päätin yrittää jaksaa odottaa neuvolaan asti josko siellä yritettäisiin kuunnella sydänännet. Silloin pitäisi olla 10+2. Jos ei kuulu niin mun on pakko päästä ultraan taas jälleen tarkistuttamaan tilanne. Onneksi yksityinen huolii vaikka maksaakin, mutta on sitä rahaa mennyt huonompaakin.

Milloin teillä on kuultu doplerilla sydänäänet? Onko kellään ollut niin ettei ole aluksi kuulunut, mutta sitten myöhemmillä viikoilla kuulunut?

Reissuun huomenna tutustumaan miehen uuteen työpaikkaan ulkomaille, iiks! Pitäkää peukkuja ettei vuoto runsastu!!!

-Toive81 ja toivottavasti 9+2

P.S. en olekaan listalla... LA 3.1. ja synnytyssairaala vielä auki kun en tiedä asunko silloin jo ulkomailla...jos en niin paikka sitten TYKS. Niin ja ensimmäistä odotan ja 2 keskenmenoa takana (10/07 ja 01/08)

 

Heippa

MyAngelsille voimia! Kyllä tuli surullinen olo kun luin tuota tekstiäsi, tuntui että noiden sanojen kautta pystyi edes hieman samaistumaan sun oloosi... Eihän sitä voi ulkopuolinen täysin ymmärtää, mutta surun tunteet ovat mullekin tuttuja.
Meidän esikoisella oli tosiaan syntyessään hyvin kriittinen sydänvika, mikä huomattiin 2vrk iässä. (Siihen asti lasta pidettiin lastenosastolla, ja lääkäri ihmetteli, mikähän sitä mahtaa vaivata...) Lapsi kärrättiin suoraan Lastenklinikalle, jossa lääkäri ultrasi sydämen ja totesi, ettei ilman leikkausta selvitä hengissä. Leikkaus ei itsessään ollut vaikea operaatio, eikä suuria riskejä ollut. Mutta kun siinä leikkausta odotellessa ehti elää sen tiedon kanssa, että lapsi kuolisi ilman leikkausta, oli kyllä ihan sellainen olo kuin lapsi olisi jo melkein kuollut. Lapsen syntymän jälkeen meni yli kolme kuukautta, ennen kuin tuli ilta jona en itkenyt itseäni uneen. Vieläkin se asia varjostaa elämää ja tätä uutta odotusta, vaikka lapsi on käytännössä terve, eikä riski toiseen sydänlapseen ole kuin 5% luokkaa.

toive81, eiköhän sullakin ole jo sen verran viikkoja, että oireet voivatkin vähetä..? Oletko pitänyt niistä kirjaa? Itse olen huomannut, että oireet saattavat kadota pariksi päiväksi. Olen tehnyt itseni kanssa sopimuksen, että jos neljän päivän ajaksi oireet ihan oikeasti katoaa, sitte ryntään ultraan. Vielä ei ole tarvinnut hätäillä, koska 2vrk jälkeen oireet ovat aina palanneet.
Ja muuten, saatat saada neuvolastakin lähetteen ultraan, jos rv10+2 ei sydänäänet kuulu. Meillä päin ainakin tuttuni sai lähetteen ultraan, kun oli taustalla kesk.km, eikä sitten uudessa odotuksessa sydänääniä saatu kuuluviin muistaakseni rv9-10. Neuvolan tädin mielestä olisi ollut kohtuutonta pitää odottajaa jännityksessä sellaisten kokemuksien jälkeen. Kannattaa siis ainakin kysäistä (ehkä hieman hysteeriseen sävyyn ), josko se olisi teilläkin mahdollista.

Eilen oli taas jomottelupäivä, ihan hyvä niin. Tänäänkin on vähän mahaan ottanut, jos olen yrittänyt istua liian kippurassa. Kyllä se kasvaa siis, mutta onkohan siellä elämää sisällä?!

Tuttiritari 8+5

 

Vielä listasta: Löysin tietoa SatuA:sta ja Mimmulista. Päivitin heidän tiedot nyt listalle. Eli SatuA on saanut pojan (3245g, 48cm) 3.4.2008 ja Mimmuli on saanut tytön (3600g, 49cm) 26.4.2008.
satua:n kohdalla meillä oli laskettu-aika toukokuussa, mutta huhtikuisissa hän kuitenkin oli :/ Anyway.. päivitetty on.
Myös Mymmelis on saanut pojan, odotellaan että jospa hän vaikka itse tulisi kertomaan meille asiasta :heart:
Beccystä en tietoa löytänyt, olisko jollain??

Onnittelut kaikille upeasta suorituksesta ja terveista nyyteistä :flower:

Myös Toive81:n tiedot on nyt lisätty Kiitos huomautuksesta :wave:

 

Kiitos tsemppailuista Miikkis :heart:
Sun pitäis musta vaan kiltisti kuunnella omaa kehoa ja hakea sitä saikkua. Ei siihen saikkuun mitään 'kunnon' syytä tarvita muuta kuin että äidin vointi on paljon parempi kotona ja näin ollen pienikin voi ja kasvaa paljon paremmin! Lepoa lepoa massullesi, ihanille viikoille olet jo päässyt :heart:

Pikkusen mieli parantunut kun masu on tuntunut taas ihan ok:lta ja tänä aamuna kysyin lääkäriltä suppareista niin sano että kyllä ne kipeätkin supparit on tosi yleisiä ja ei kannata maalailla piruja seinälle vaan odotella rauhottumista ja jos ei rauhotu ni sit näytille.

Tänään kirjotettiin sitten saikku äippäloman alkuun asti eli tällä mammalla on koko kesä rentoutumista B)

Myangeliksen kirjotukset pisti kyllä taas kyyneleet virtaamaan mutta minäkin uskon vahvasti että tällä kertaa saatte pikkusen maailmaan terveenä!! jaksuja sinne ikuisuuksilta tuntuviin seuraaviin viikkoihin mutta pian ne ovat ohi ja koko ajan on pikkusenne enempi turvassa :hug:

Tää massukka lähtee nyt katttelemaan aamun nauhotettua vauvataloa ja ottamaan rennosti. Isäntä menee illalla 30stm:n keikalle joten mulle on herkuttelu ja löhöily ilta luvassa B)


Jaksuja massukoille!!!!


Tini+Pingu rv 26+5 (Kolmas kolmannes jo kolkuttelee ovella reilun viikon kuluttua)

 

Moi pitkästä aikaa!

Onnittelut kaikille vauvan saaneille!! Ihanaa!

My Angelsille paljon paljon voimia! Tuo viimekesäinen kokemuksesi tuntuu kyllä niin pahalta. Mutta tällä kertaa kaiken on pakko mennä hyvin! Eikös se ultra jo lupaillut tervesydämistä vauvaa?

Itse olen samoissa tunnelmissa kuin Katherine, Toive ja Tuttiritari, eli kovasti mietityttää onko tuolla mahassa kaikki kunnossa... Olen käynyt täällä lueskelemassa teidän kuulumisia, mutta en ole oikein jaksanut itse kirjoitella mitään. Huomenna ois vihdoin np-ultra ja pelottaa ja jännittää niin sairaasti. Hirveästi on pelottanut sopia mitään työjuttuja huomiselle, kun pelottaa, että ultrassa selviääkin, että sikiö on (taas) kuollut ja mihin kaikkeen sitä sitten taas joutuu :'( Huomenna aamulla se sitten selviää... Onneksi rinnat ovat olleet edelleen aran tuntuiset, se onkin tässä raskaudessa ollut melkein ainoa oire mahan nippailun lisäksi. Pahoinvointia ei ole ollut ollenkaan niin paljon kuin siinä syksyisessä keskenmenneessä raskaudessa. Kaiken kaikkiaan tosi sekavat tunteet, välillä uskaltaa ajatella, että ehkä kaikki meneekin hyvin ja sitten taas välillä on niin epävarma olo. Tosi terapeuttista on ollut lukea täältä muiden kokemuksista, miten kaikki epävarmuus ja pelko voikin kääntyä hyväksi :heart: Toivon niin, että saisin tulla huomenna kertomaan teille iloisia uutisia.

 

Kiitos Miikkis uudesta pinosta minunkin puolestani. Minut saa nyt myös lisätä listalle kun on ultrassa todettu elävä pikkuinen... =) La olisi 6.1.09 ja km:t takana 2/06, 8/07 ja 1/08.

Myangels, :hug: Sure ihan rauhassa menetettyä pienokaistasi, ei tosiaan tarvi ohikulkijoista välittää! Onneksi sulla ei ole enää kauan rakenneultraan ja saat toivottavasti siellä varmuuden, että tällä kertaa kannat hyvävointista lapsosta onnelliseen loppuun saakka!

Lämpimät onnittelu vauvaantuneille, Repa, SatuKa ja Marleena!! Ihania nyyttejä... =) Tuli ihan meidän esikoinen mieleen noista SatuKa:n keskosvauvoista, hänkin oli alle kaksikiloinen syntyessään.

Omia kuulumisia sen verran, että kävin tänään ultrassa ja siellä todettiin tosiaan elävä pienokainen jonka sydän lyödä jumpsutti. Viikkoja ultran mukaan olisi 7+4, eli paljon vähemmän kuin kuukautisten perusteella (8+6) mutta näinhän me arveltiinkin etukäteen, oviksen oireet myöhemmin ja myöhäinen plussa testiin ennakoivat jo tätä.

Oli muuten aika hurjaa, kun sain sen ajan tuonne ultraan, niin käskivät tulla varalta syömättä ja juomatta, ja puhelimessa selittivät että "vaihtoehdothan ovat käytännössä lääkkeellinen tyhjennys tai kaavinta". Papereista vain katsoivat että kun ei sykettä ole saatu näkyviin 7. viikolla niin kai sen täytyy olla menehtynyt. Mutta onneksi pidin pääni kylmänä, menin kyllä syömättä ja juomatta mutta toiveet olivat korkealla elävän vauvanalun suhteen. Onneksi olin sitten oikeassa!! :heart:

Nyt mennään ultrasta ultraan, ensi viikolla onneksi jo seuraava kerta. Kun nyt pieni jaksaisi pysytellä loppuun asti kyydissä!

:heart: Tuuliska :heart:

 

Tsemppiä vielä ailille huomista varten! Toivottavasti kaikki hyvin!

Tuuliska 7+4

 

Heh, kyllä ne ässät nyt ainakin jotain sai aikaiseksi Supistelee parin minuutin välein ja tuntuu alamasulla ja -selässä... mutta kovin lyhkäsiä suppareita, että varmaan ne lopahtaa tässä. Niin ja laittaa hyppäämään vessassa tyhjennyksellä Luultavasti kohta rauhoittuu, mutta jos nyt kuitenkin miettisi sitä sairaalakassia vähän...

stoppis *joka varmaan tulee kohta kertomaan että siihen loppui *

 

Miikkis: miun synnäri olis siis TYKS ei TAYS. Ja ikä siis 27 vaikka sen nimimerkistä huomaakin =)

Tuttiritari2: en ole pitänyt kirjaa oireista, mutta tiedostan KOKO ajan olotilani. Heti kun ei väsytä, mietityttää. Heti kun ei etoa, mietityttää. Heti kun ei vatsaa jomota, mietityttää ja kun jomottaa, mietin onko normaalia...Olen aika seko Toisaalta, näin "pitkälle" ei ole koskaan päästy niin ehkä tämä kaikki on ihan normaalia. Voi neuvolatäti parkaa ensi viikolla kun pääsen oikein avautumaan kaikista huolistani! :/

aili: peukkuja huomiseen ja tulehan sitten kertomaan hyvät uutiset! =)

Toive81 ja toivottavasti 9+2

 

Lämpimät onnittelut vauvansa saaneille,
Repa, SatuKa ja Marleena!! :flower:

aili, oli menossa ultraan, kyllä kaikki hyvin menee! peukutusta täältäkin suunnalta!

Miikkis, kiitos uudesta pinosta :wave:

MyAngels, sain yv:si, kiitos taasen. :hug:

Empä ole minäkään pariin päivään tänne kerinny, meidän esikko täytti 3 vuotta!!! Ja oikeestaan koko viikonloppu meni juhliessa, hienon kelin turvin se olikin vielä hauskempaa.
Kokkailut ja leivonnat onnistuivat vaikkakin tietty vie kyllä mehut tommonen hääriminen, olkookin kivaa!

Jees, Katherine, oireiden häviämisestä, mä oikein odotin että ne häviää, ja kyllähän niin melkein kävikin siinä viikoilla rv10/11. Mä sanoisin ett onneks kun mun kestokrapula oli aikas kamalaa siedettävää... :$
Seuraava neuvola onkin sit tän kuun lopussa. Parin viikon päästä Juhannusreissuun anoppilaan ja semmosta.

palaillaanpi taasen :wave:
Pamuk ja Toivokolmonen rv 15+0

 

Hei taas pienen tauon jälkeen!

Ensinnäkin onnea aivan hirvittävästi vauvan (tai vauvoja) saaneille!

MyAngels: Olen tosi pahoillani siitä mitä olet joutunut kokemaan ja toivon sulle kaikkea hyvää tähän raskauteen. On kurjaa, ettei pysty nauttimaan raskaudesta ilman pelkoa - itsellä on sama juttu. Mulla on itsellä kuitenkin kokemus myös onnistuneesta raskaudesta, olen synnyttänyt ihanan, terveen lapsen. Siksi kaiken pelon keskellä mulla on myös uskoa että tämäkin raskaus menee hyvin. Toivon että kun sulla viikot lisääntyy, pystyt itsekin pikkuhiljaa alkaa luottamaan siihen, että tässä raskaudessa kaikki menee hyvin. Uskon, että juuri niin sulle käy!

Oireista: Mulla on ollut sellaisia oireita, jotka on loppuneet jo alkumetreillä ja myös sellaisia, jotka on kestäneet jonnekin 15 viikolle saakka. Mahan nippailut ja aika kovatkin, supistusmaiset kivut kesti vain muutaman päivän (kuten esikoisenkin odotuksessa), pahoinvointi taas pari kuukautta. Kesken mennyt raskaus oli alusta loppuun (10+4) oireeton, aivan erilainen kuin nämä 2 muuta raskautta. Eli oireita voi tulla ja mennä ja on täysin yksilöllistä miten raskausoireet tulevat - saman naisen eri raskauksissakin voi olla erilaisia oireita! Oireiden muuttuminen ei siis ole todellakaan välttämättä merkki keskenmenosta. Mutta jos asia kovasti huolestuttaa, kannattaa ehkä käydä muutaman päivän odoteltuaan ultrassa (tai terveydenhoitajalla, jos sydänäänet voi jo kuulla dobblerilla) ihan vain oman mielenrauhan takia.

Hyvää uutta viikkoa kaikille!

Luce 16+6 (joka odottaa kauhulla veriseulan tuloksia ja sen jälkeen rakenneultraa... milloinkahan sitä uskaltais vähän relata?!)

 

Ilmoittautuu yhtenäisenä isona pallona :wave:

Viikkoja nyt 37+5 (ultrien mukaanhan mennyt jatkuvasti 4-5 päivää kyllä edellä, muttei muutettu missään vaiheessa laskettua). Tosin mitä väliä kun yli menee jokatapauksessa :ashamed: Vauva on ollut monta päivää rauhallinen, kuten ollut muutenkin, mutta nyt välillä on joutunut oikein tekemään liikelaskentaa ja juomaan makeaa ja makoilemaan ja herättelemään beibiä. Muistan esikoisesta saman jutun viimeisinä viikkoina, se oli ahdistavaa ja käytiin silloin pari kertaa NKL:lla päivystyksessä kun en saanut vaavia hereille, mutta siellä oli kaikki kunnossa kuitenkin. Kai se kerää makkaroita ja voimia tulevaan, maha on ottanut valtavan kasvuspurtin ja ruokahalu on triplaantunut!

Meillä oli esikoinen viikonlopun isovanhemmilla hoidossa ja meillä oli ihana viikonloppu miehen kanssa (en muista mitä olen viimeksi kertonut, mutta yritys liiton pelastamiseksi ja perheen kasassa pitämiseksi on kova!) Käytiin leffassa, terasseilla, ulkona syömässä pe ja la ja nukuttiin myöhään, syötiin tukevat aamiaiset ja nautittiin lapsettomasta elosta vielä kun voi :kieh:

Onnea kaikille vauvan saaneille!Onkos Repa käynyt jossain kirjoittamassa omaa synnytystarinaa vielä? :heart:

 

maanantaita!

Ja anteeksi heti kun tulee niin omanapaista tekstiä...
viime yö oli jotain ihan hirveää...
suppaili niin rajusti että ensin alkoi suoli niiden voimasta tyhjentyä, ja kun se oli kuiviin asti tyhjentynyt, niin sitten supistukset voimistui niin paljon että huonon olon pukkasi, ja oksensin mahanikin ihan tyhjäksi olo oli kuin olis mut pieksetty kunnolla...
itkin vaan vessassa yöllä etten halua ainakaan masutautia...mutta onneksi ei vissiin sitä ollut, kun masu oli kokonaan tyhjentynyt, supparit loppui siihen. aamulla sitten aamupala pysyi sisällä ja päätin lähteä neuvolakäynnille, kaikki oli neuvolassa hyvin. mutta neuvolatäti päätti laittaa mut käymään hetiperää lääkärillä, kun tuskaili että kun en menny käymään yöllä synnärillä, kuulostivat kuulemma mun oireet siltä kuin synnytyssupparit olis ollu jo yöllä...
kävin lääkärillä joka onneksi totesi kaiken olevan hyvin, eli paikat edelleen kiinni, vauva tosin oli pyörähtänyt pepputarjontaan..
mutta nyt kuulemma normaalia elämää voi jatkaa, eikä tartte huolestua, vaikka suppailiskin kovastikin...
Sellaisilla fiiliksillä aloitamme tätä viikkoa...

Tunnelmiin AE ja Mussukka 30+4

ps...kivaa kun on uus pino(kesäkuun), aukee nopeemmin... :heart:

 

Tulin pikasesti kertoilee kun hetken hyvä olo...

eli perjantaina kävin kättärillä jossa totesivat että RT ja passittivat kotiin...no lauantaina voin lyödä vaikka vetoa että tää masukki oli poikittain mahassa :kieh:

no en pähkäile sitä sen enempää kunnes näyttää siltä et oikeesti synnyttäis.

uus vaiva taas iskeny ja se on tosta närästyksestä johtuvaa...ruoka ei laskeudu ja tulee suuhun takaisin ja pahimmassa tapauksessa oksennan..jos yskinkin niin jo on oksut suussa..

maha niin ylhäällä et ruoka ei pääse menemään alaspäin, että kun on pienenkin annoksen syönyt niin tulee pahaolo koska ruoka jää tuohon kurkun kohalle...nytkin näköjään taas olo pahenee .. ei pysty tässä istumaan...tuun takas kun on parempi olo...


wiivi84 & pittuveitta 37+5 *aivan poikki kun ei saa ruokaa alas ja koko ajan pahaolo*

 

toive: hyvä kun huomautit, korjattu on oireista vielä.. mulle on neuvolatäti toilottanut koko ajan että alkuraskauden jälkeen ei saakkaan enää tuntua mitään menkkajuilintaa masussa, joten se on vaan hyvä merkki, ja mullakin tuo pahoinvointi loppui kuin seinään rv 8-9 ja lisäx alkoi alaselkäsäryt jne.. joten oletkin kanssa että homma oli sillä selvä, mutta eipä ollut!! Yleensä sydänääniä kuunnellaa rv 11, joten luotetaan siihen että ne kuuluvat :hug:

Tuuliska: Odotatko teidän esikoista, voisin sen tuonne listalle laittaa että monesko tulossa. Lisäksi jos haluat niin synnärin ja iän voi myös laittaa
Mutta pääasia että ultrassa kaikki hyvin :hug: Nyt luotat vaan pikkuiseen että tällä kertaa pysyy kyydissä mukana!! Kamala miten voidat puhelimessa tuollalailla puhua, mä oisin hieman varmaan ärähtänyt heille |O |O Kuten sanoit: nyt vaan luotat itseesi :heart:

MyAngel: Voi sinnuu :hug: Muista muru, että edellinen ultranne ei anna mitään aihetta huoleen. tottahan toki se rakenneultra kummittelee mielessä ja ihme olisi jos ei kummittelisi, mutta teitin pikkuinen voi hyvin siellä masussa, usko siihen :heart: Te olette kärsimyksenne jo lusineet, joten kyllä tämä pikkuinen tulee laitokselta kotiin mukananne!! :hug: Milloin se ultra teillä olikaan? VOIMIA :hug:

Stoppis: VOIHAN VIDE Tulehan kertomaan kun kassi on pakattu ja suuntaatte kohti synnäriä (mikäli ehdit enää :heart: ).. Jännittää tsemppiä bd

eevarouva kiva että jaksat tulla kertomaan kuulumisesi!! Nuo viimeiset päivät ovat aina kaikkein pahimpia. Pääasia että masussa on menoa kuitenkin :heart:
On upeaa kuulla, että teillä näyttäisi menevät jo hieman paremmin? Mitä sitä ei perheensä eteen tekisi

AE: No johan oli yö!!! Pääasia ettei masu enää oo sekaisin ja paikatkin vielä kiinni. Nyt vaan lepäät ja otat iisisti, eix vaan :hug:

( . ) tänne ei uutta.. kunhan pyörin täällä

 

Miikkis, kolmas lapsi on tulossa, toivottavasti. =) Ikä on 31 vee ja synnäriä ei varmaan tarvi laittaa. Seki muuten kuulosti päivällä niin hurjalta, kun lääkäri sano että "tämä on siis kuudes raskaus". Huh. Kaks lasta meillä on mut silti jo kuudes raskaus menossa. Enkeleitä riittää rivissä pilven reunalla heiluttelemassa! Ja meinasin tosiaan ärähtää sillon puhelimessa, että "hei haloo, saattaapi olla että pikkunen sinnittelee vielä ihan hyvävointisena!" Mutta sitten aattelin että antaapa olla, turha tuollaisesta on mieltään pahoittaa.

Jokohan stoppis on tositoimissa, jännää!! Tsemppiä sinne!!

 

Heippa kaikille pitkästä aikaa!

En ole saanut aikaiseksi kirjoitettua, kun ensin iski kova pahoinvointi ja sitten olin reilun viikon sairaalassa Hankaluuksia on tullut tähänkin raskauteen: minulla todettiin veritulppa ja olen nyt pistoshoidossa, jolla tukosta liuotellaan pois. Todella yllättävä tämä viimeisin käänne, sillä minulle tehtiin tammikuussa laajat tukostaipumustestit ja niistä ei löytynyt mitään hälyyttävää! Onneksi pääsin hoitoon ja pikkuinen on ainakin tällähetkellä kunnossa. Kurjaa on vaan piikitellä itseä kaksi kertaa päivässä :| Paha olo on hieman helpottunut, kunhan vaan muistaa syödä vähän väliä. Tällä menolla tulee varmaan kymmeniä kiloja lisää painoa, jos loppuun asti pääsen :ashamed: Np-ultra olisi ensi viikolla edessä, mutta pääsin jo käymään kaksi kertaa ultrassa, kun tarkistivat, että pikkuisella ei ole mitään hätää.

Olo on vielä voipunut, kun tulehdusarvot ovat yhä aika korkeat. Eiköhän tämä tästä päivä kerrallaan helpotu. Lämpöiset onnittelut kaikille, jotka ovat nyytin jo syliinsä saaneet :heart: Kovasti tsemppiä vielä odottaville ja tervetulotoivotukset uusille :heart: Kirjoittelen enemmän, kun vointi paranee!

Terkuin, surusydän ja ipana 10+6