Anteeksi, että tulee pelkkää omaa turinointia taas tähän väliin, mutta pakko avautua edes jossain.
Tosiaan tilanne töissä on nyt mennyt siihen pisteeseen, että en jaksaisi lähteä töihin. Fyysisesti väsyttää koko ajan, mutta uutta on nyt tämä psyykkisen jaksamisen puuttuminen. Eli jo illalla suorastaan v*tuttaa, kun seuraavana päivänä pitää taas lähteä töihin. Itkettää, stressaa, ei vaan huvita.
Asiakkaina olevat 15-18-vuotiaat nuoret vaan ovat ihan toivottomia. Työskentelen siis edelleen heidän kanssaan yksin, seurana vain alalle kouluttamaton henkilö, jonka tehtävän on valvoa kiinteistöä, ei minun asiakkaita. Ainut saatu apu työnantajalta on työntekijä, joka tulee seurakseni nyt tiistaisin. Mutta neljä päivää viikosta olen yhä yksin näiden nuorten kanssa.
Nyt en vaan enää jaksa niiden piittaamattomuutta, kiittämättömyyttä ja törkeyttä minua ja ympäristöään kohtaan. Joka ainoa roska löytyy lattialta, likaiset astiat sieltä missä niitä on viimeksi käytetty, törkeyksiä (kuten viimeksi "lopeta akka se nalkuttaminen" tai "ime keilaa niin oot hiljaa") ladellaan vasten kasvoja... mitään yhteisiä pelisääntöjä ei noudateta. Käytännössä olen koko työpäivän todella vihainen, pettynyt ja väsynyt siivoamaan toisten roskia, jätteitä, kuuntelemaan törkypuheita, kiroilua, katsomaan huonoa käytöstä ja huutamaan naama punaisena varoituksia.
Tulisipa tähän joku muutos ennen kun mulla lukee sairaslomatodistuksessa syynä burn out. Tästä työstä maksetaan vielä törkeän vähän ja mun "pitäisi" jaksaa tehdä tätä koko elämäni loppuun asti, kun olen kerta vakkaripaikan saanut vuosi sitten.
ralliruutu 15+0