normaali päivä menee jokseenkin siten, että käytän koirat pienellä kävelyllä aamusella noin klo 6 aikoihin, silloin yleensä vielä kohta 6v tyttö nukkuu, on opeteltu hänen kanssaan pieniä yksinolohetkiä jo ja kännykällä saa kiinni minut. Aikaa menee noin 20min. Sitten herättelen tytön ja lähdetään hoitoon ja töihin. Mieheni tulee töistä jo klo 13, lähtee jo klo 4 aikoihin. Töistä tultuaan käyttää ensin koirat noin tunnin lenkillä ja hakee lapsen hoidosta. Sitten iltapäivästä tuun ite kotiin ja siinä normaalit kotihommat, ruoanlaitot ja siivoukset yms. Sitten siinä 18-20 välisellä ajalla koirat pääsee sellaselle 1-1½ lenkille, lenkittäjän on jompikumpi meistä aikuisista tai sitten lähdemme koko perhe. Lisäksi toista, nuorempaa koiraa on aktivoitava muutenkin eli yleensä jälkiharjoituksia noin joka toinen päivä siinä iltapäivästä. Siinä on yleensä lapsukainen apuna
Iltasella vielä käytetään pikaisesti, ellei tuo iltalenkki ole venähtänyt myöhemmäksi. Vapaapäivinä koirat pääsevät sitten pidemmille lenkeille, pyöräillään paljon jne. Nyt on myös nuo lenkit osittain korvattu uimisella..
Toiseen ketjuun laitoinkin, että oli aika jolloin olin kahden koiran kanssa ja alle 1-vuotiaan lapsen kanssa yksin, mieheni ollessa armeijassa. Samaan aikaan väänsin koulukaverini kanssa lopputyötä ja suoritin muitakin kursseja poisalta. Silloin oli kyllä koiran ulkoilutus hankalampaa, mutta avuksi löytyi selkärinkka, pikasemmat lenkit hoitui aamuin illoin siten, Päiväunien aikaan sit lenkitin koirat ja tosiaan, jos keli oli sellainen, ettei lasta ole soveliasta viedä ulos, pakkasin kaikki autoon ja ajoin peräkorpeen (joka ei ollut kaukana) ja koirat juoksi irti siellä, lapsi viihtyi siinä autossa ja mie viskelin koirille keppiä ja leikitin niitä siinä auton vieressä... Näin jälkikäteen ajateltuna olen miettinyt, kyllä, että oli se aikaa, vaan siitäkin selvittiin...