Kukas palstamamma muuten oli juhannuksena Särkänniemessä ja nolasi lapset ja itsensä?

No älä.. Ihan tulee sellainen kulissipakko elämä mieleen, että kaikki on oltava ulospäin tasapainoisesti ja täydellisesti kokoajan ja vanhempi/hoitajan pitää toimia liukuhihnalla ilman mitään tunnelatausta. Siinä onkin aivan ihanan inhimillinen malli ;D Ei kun vaan lisää tälläistä ajattelua luomaan hyvinvointia perheille - hymy ei saa hyytyä vaikka tilanne on mikä :x

Ja tässä taas vedetty mutkat niin suoraksi.. Lapsille karjumisen vastakohta mielestäsi on liukuhihnavanhemmuutta vailla tunnelatausta...

 

Ei kai kukaan tässä ketjussa vastanneista pitänyt kiroilua erityisemmin hyvänä asiana ja suositeltavana kasvatuskeinona, mutta näkivätpä vaan sen inhimillisin silmin.

 

Tyttären ollessa pieni, minäkin ihmettelin joskus kun työkaverit kertoivat taisteluistaan teiniensa kanssa. No en ihmettele enää

Toki on suotavaa, että kaikki puhuvat aina asiallisesti ja kohteliaasti toisilleen, mutta ainakin meidän perheessä asia valitettavasti ei aina ole niin... Kuitenkin väitän, että meillä kolmella on keskenämme hyvin lämpimät ja rakastavat välit. Kaikki osaamme tarvittaessa pyytää anteeksi toisiltamme.

Ja minusta on tavallaan, hmmm, noloa hekumoida otsikon tällaisella aloituksella, kun ei meistä kukaan tiedä, minkälainen äiti tässä tilanteessa oli kyseessä, ja mikä johti tuohon v-sanan käyttöön. Yksittäinen tapaus, mutta toki sitä on kiva päivitellä ja tuntea oma onnistumisensa parempana kasvattajana

Onneksi kukaan ei ollut ilmeisesti muutama vuosi sitten näkemässä, kun esiteini ei saanut kaupassa haluamiaan korkkareita päättäjäisiin, ja häipyi kaupasta karjaisten "Voi perseenvitunhelvetti." No, siitäkin vaan selvittiin sitten elolle eteenpäin.

 

Menee nyt jankkaamiseksi, mutta..
Se että toinen käyttäytyy yleisten moraaliarvojen vastaisesti (=kiroilee & räyhää lapsille) on siis mielestäsi vain suvaitsevaisuuskysymys? Eli kärjistetty esimerkki: Joku voi antaa lapsille vaikka luunappeja/tukkapöllyä, ja mun pitää vain ymmärtää koska "ihmiset on erilaisia"?

Tää on just tätä, et pitäis saada käyttäytyä miten vaan ja ei sais arvostella ollenkaan, koska ikiargumentit a) asiahan ei muille kuulu tai b) kukin taaplaa tyylillään jne...

Se ei ole räyhäämistä, että sanoo kerran suutuspäissään kenties ties miten mahtavan, mutta väsyttävän päivän jälkeen jonkun kirosanan. Aapee kertoi vain yhdestä lauseesta joka oli päässyt tän äidin suusta ja sinusta se on moukkamaista, sivistymätöntä räyhäämistä ja mitä kaikkea muuta? Kukahan se tässä tekee hirveitä tulkintoja ja vetää mutkia suoriksi?

 

Täytyy tunnustaa, että eletyt vuodet, ovat muutaneet käsitystä minusta itsestäni
äitinä. Olen ajattellut olevani äiti, jonka suusta ei ihan kiroilevat sammakot loiki. Ja kun tytöt olivat pienempiä, olivatkin sanani siistimpiä, vittua en kyllä vieläkään huutele. Mutta kyllä sellaiset nyt perkele turpa kiinni sammakot ovat suustani loikineet. Enkä usko lasteni siitä traumatisoituneen.

 

Minulla palaa välillä käämi ja todellakin korotan ääntäni, mutta en ikinä kiroile lapsille. Jotenkin se raivon ilmaiseminen ei kuitenkaan edellytä kiroilemista.

Olisi jotenkin tosi rumaa huutaa jotain v-sanaa etenkin lapsille, en ikinä huuda sitä aikuisillekaan, vaikka olisin miten vihainen hyvänsä.

Ja todellakin sitten pyydän anteeksi ja selitän miksi huusin enkä vain jatka hommia ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut.

 

Ap, oletko tosissasi

 

No jos joskus hermostuksissaan korottaa ääntään ja päästää sammakoita niin normaali kiintymyssuhde kestää sen. Jos lapsella ei ole luottamusta vanhempaan niin asia on eri. Lapselle on hyvä nähdä, että äidilläkin on tunteet kuten muullakin maailmalla ja hänen teoillaan on seuraksensa - se EI tarkoita tietenkään henkistä/fyysistä väkivaltaa milloinkaan.

Totta kai kiintymyssuhde kestää, ei siitä olekaan kyse. Minusta lapsen ei ole hyvä kuulla kun äiti huutaa noin kuten Särkänniemessä kävi. Tämä on edelleen oma mielipiteeni. Äiti voi osoittaa turhautumistaan muillakin tavoin, kun huutamalla vittua omalle jälkikasvulleen. Eli kirjoitittepa puolustelijat mitä tahansa niin törkeää tuo oli mitä äiti suustansa päästi. Myös nuo turpa kiinni perkeleet ja muut tuollaiset ovat mielestäni todella törkeää käytöstä vanhemmalta! Ymmärrettävää mutta todella törkeää. Hävetkää.

 

Voin kuvitella että te vittua ja turpakiinni perkelettä huutavat sallitte myös lapsiltanne moisen törkeän käytöksen?

 

Voin kuvitella että te vittua ja turpakiinni perkelettä huutavat sallitte myös lapsiltanne moisen törkeän käytöksen?

Jep! Murrosikäinen kun saattaa huutaa kaikenlaista, salliipa sitä tahikka sitten ei.

Mutta voithan ja saathan sinä kuvitella ihan mitä tahdot. Alkuperäiseen aiheeseen tuo vaan ei liity enää millään muotoa.

 

[QUOTE="sipsi";30047506] Jep! Murrosikäinen kun saattaa huutaa kaikenlaista, salliipa sitä tahikka sitten ei.

Mutta voithan ja saathan sinä kuvitella ihan mitä tahdot. Alkuperäiseen aiheeseen tuo vaan ei liity enää millään muotoa.[/QUOTE]
Suomalaiset pistävät kaiken murrosiän piikkiin. Todella outoa että meidän tuttavapiirissä murrosikäiset eivät puhu tuolla tavoin. Heidän vanhempansa eivät anna mitään lupaa huonolle käytökselle vaikka kuinka hormonit hyrräisivät. Kiukutella saa ja osoittaa mieltään, mutta silti ne käytöstavat ovat tärkeitä ja toinen on otettava huomioon. Miksi murrosikäisen pitäisi antaa kirota? Jos vanhemmat itse omalla esimerkillään ovat opettaneet hienot käytöstavat niin ei nuoret välttämättä edes kiroile. Ei meilläkään kiroilla. Siksi kai nuo vitut ja perkeleet niin pahalta korvaan kuulostaakin. Mutta kuten sanoin, ymmärrettävää on, mutta asiat voivat olla myös toisin. Kaikissa perheissä ei kiroilla.

 

Mainittakoon, etten jatkuvasti huuda perkelettä, eivät liioin lapseni=)

 

Mainittakoon, etten jatkuvasti huuda perkelettä, eivät liioin lapseni=)

Täytyy sanoa, että samoin

Eikä teinimme kiroile tuttavien/ sukulaisten/ ystäviemme kuullen Päinvastoin, sai koulusta nyt ysiltä päästyään hyvän käytöksen stipendinkin - ansiokkaasta toimimisesta tukioppilaana :heart:

Mutta ei mahda mitään, pilallahan se ihka varmasti on, kun joskus olen lapsen kuullen kironnut, ja hänkin sen jalon taidon on sitten vissiin meikäläiseltä oppinut

 

[QUOTE="sipsi";30047588]Täytyy sanoa, että samoin

Eikä teinimme kiroile tuttavien/ sukulaisten/ ystäviemme kuullen Päinvastoin, sai koulusta nyt ysiltä päästyään hyvän käytöksen stipendinkin - ansiokkaasta toimimisesta tukioppilaana :heart:

Mutta ei mahda mitään, pilallahan se ihka varmasti on, kun joskus olen lapsen kuullen kironnut, ja hänkin sen jalon taidon on sitten vissiin meikäläiseltä oppinut [/QUOTE]

pilalla on, perkele.

 

pilalla on, perkele.

Tyttären 13v sanoin - voi PERSEENVITUNHELVETTI!

 

Olen ulkosuomalaisena tutkinut murrosikää. Minulla heräsi mielenkiinto kun muutimme pois suomesta ja näin miten muualla Euroopassa vanhemmat suhtautuvat murrosiän tuomiin haasteisiin.
Menee ohi aiheen, mutta koska tämä asia avattiin niin esitän tämän mielestäni hyvin paikkansa pitävän linkin.

ote tekstistä ( Asiantuntija muistuttaa: Nuoren h ) :
Nuoret saavat huonoon käytökseen mallia usein aikuisilta. Kallandin mukaan nuorilla on liian vähän esikuvia, jotka näyttäisivät hyvää esimerkkiä.
- Yleinen kulttuurin muutos vaikuttaa nuoriin. Vihapuheet ja huono käyttäytyminen hyväksytään. Nuorille se on ahdistavaa, eivätkä he tiedä miten tässä maailmassa tulisi olla, kun joka puolelta tulee niin ristiriitaista viestiä.

 

voi kun ihmiset jaksaa kouhata kaikesta

 

Tuollainen vittujen huutaminen julkisella paikalla kertoo ihmisen heikkohermoisesta luonteesta, ja myönnetään nyt kaikki, aika wt-meininkiä. Olisin hävennyt silmät päästäni, jos olisin itse räjähtänyt noin julkisella paikalla. Muutenkaan mielestäni vitun käyttäminen lapselle puhuttaessa on vaan tosi noloa.

 

Tuollainen vittujen huutaminen julkisella paikalla kertoo ihmisen heikkohermoisesta luonteesta, ja myönnetään nyt kaikki, aika wt-meininkiä. Olisin hävennyt silmät päästäni, jos olisin itse räjähtänyt noin julkisella paikalla. Muutenkaan mielestäni vitun käyttäminen lapselle puhuttaessa on vaan tosi noloa.

Muutenkaan = muutenkin