Kun elämä turhaa on

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
No kyllä vaan tiedän että amk-koulutuksen saaneita 50-vuotiaitakin on saaneet vakipaikan ja sitä ennen ovat olleet hyvin sekalaisissa töissä.
Aivan. Mä en ole ollut töissä. Mun eläkekertymä on 10€ ja se on keski-ikäiselle käytännössä olematon. Se tarkoittaa, että työkokemusta ei ole. Nuo vanhana työllistävät alat ovat myös niitä, joille en soveltuisi ikinä.

Muutenkin kuten sanoin, opiskelu ei ole mua varten. En kykene sisäistämään opintojen sisältöjä, enkä pärjää muutenkaan opiskelijana. Tukikuukaudet on myös käytetty, joten opiskelu pitäisi hoitaa omalla rahalla, jota meillä pitkäaikaistyöttömillä luonnollisesti on säkkikaupalla kaapin perukoilla.

Jos on todettu ihmisen olevan johonkin sopimaton, niin miksi hän yrittäisi tehdä sitä jatkossakin turhaan? Jos joka kerta, kun lähdet kävelylenkille tipahdat kaivoon, niin lähtisitkö huomenna vielä lenkille, vai jäisitkö kenties kotiisi syömään sämpylää?
 
vierailija
Jeesus rakastaa Sinua, kaikkia, mutta Sinua juuri Sinuna, yksilönä, ihmeenä. Jumalalla on suunnitelma elämällesi.
Valitettavasti tämän maan jumalat Juha Sipilä ja Juhana Vartiainen ovat suunnitelmillaan ajaneet minut umpikujaan. Ei auta työkkärissä esitellä relevantteja raamatunsäkeitä - tie veisi orjahommiin tai kuntoutukseen joka tapauksessa.
 
Valitettavasti tämän maan jumalat Juha Sipilä ja Juhana Vartiainen ovat suunnitelmillaan ajaneet minut umpikujaan. Ei auta työkkärissä esitellä relevantteja raamatunsäkeitä - tie veisi orjahommiin tai kuntoutukseen joka tapauksessa.
No, taas menee tuputuksen puolelle. Sori.

Mutta on olemassa jotain suurempaa. Se joka on kohdannut Jeesuksen, itkee ilosta, vaikka elämä menisi päin mäntyä. Maailmankaikkeuden Luojan seura on nyt vaan on _ihanaa_.
Vaikka makaisin sairaalan sängyssä tai perunakuopassa eikä ois kotia minne sen jälkeen mennä, niin mulla olisi kaikki kun mulla on Jeesus.

Ps.23:1.
Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.

Jolla on kaikki maailman ilot (perhe, työ, terveys, asema, ystäviä) mutta ei Jumalaa, hänellä ei ole mitään, yhtään noita suluissa olevia asioita väheksymättä.
Jolla on Jumala, hänellä on kaikki. Koska Jumala voisi pistää sekunnissa koko maapallon tohjoksi, tai luoda toisen.

-Menepä seurakuntaan ja anna armon hoitaa itseäsi. Olet ollut kovan ja kylmän maailman runnoma, kulkenut varjoissa. (y)
 
  • Tykkää
Reactions: UniQuePopPy
Aamen... Kyllä Jumalan voi kohdata ihan kotonakin ja siitä elämä lähtee, jos ei kehtaa seurakuntaan rynnätä...

Jos Herra voi nostaa jonkun ihmisen roskiksesta elämään elämää, niin miksi ei voisi auttaa sinuakin ihan kaikessa.

Oletko kuullut esim Lauri Jakkilasta?

"Olen lukenut rappioalkoholisti Lauri Jakkilan (Lauri) elämäkerran. Sen luettuani mielessäni totesin, että mahdottomia ihmisiä ei olekaan.



Aina on vielä mahdollisuus toivottomallakin tapauksella. Vai mitä sanotte; Lauri asui Helsingissä Sörnäisten rantatiellä 3-5 roskalaatikossa? Se oli hänen valtakuntansa. Jokainen, joka yritti siihen roskalaatikkoon, sai äkkilähdön nuoruudessa urheilua harrastaneelta mäkihyppääjältä. Kaksikymmentä vuotta meni tenua ja kaikkia mahdollisia aineita juoden. Talven kylmiä pakkasöitä vastustettiin hesariin kääriytyneenä roskiksessa, jossa piti istualtaan nukkua. Lemu oli hirveä, kun ei peseydytty kuukausiin.



Lauri oli täysin toivoton tapaus, mutta hän nousi sieltä roskalaatikosta ja se, mitä hän teki elämänsä viimeiset neljätoista vuotta, tuntuvat uskomattomilta. Jos niillä matkoilla ei olisi ollut kansanedustajia ja toimittajia mukana, en olisi uskonut.



Yksi suurin tapaus oli, kun maailman suljetuimman maan Pohjois-Korean lähetystöneuvos Ri otti yhteyttä Jakkilaan ja hänen perustamaan yhdistykseensä ja pyysi hänen kauttaan apua maailman kristityiltä valtavaan nälänhätään Pohjois-Koreassa. Lauri Jakkila organisoi suuren avustuskeräyksen. Ensimmäinen avustus oli 233 tonnia ruoka-apua, kahdeksan junavaunullista ruokaa kuljetettiin Venäjän kautta Pohjois-Koreaan. Hän sai saapuessaan Pohjois-Koreaan valtiollisen johtajan vastaanoton. Mukana olivat kansanedustajat Toimi Kankaanniemi ja Pauli Saapunki. Lauri Jakkila oli kuitenkin komentaja, joka kulki ensimmäisessä autossa. Myöhemmin hän vei lisää avustusta esimerkiksi 500 tonnia lannoitteita eli noin 16 junavaunullisen verran.



Miten roskalaatikosta noustaan valtion johtajien tutuiksi? Se oli vain yksi ilta Helsingissä vuonna 1989. Lähinnä nuoret olivat järjestäneet Perjantai Kristukselle tapahtuman. Lauri oli lähtenyt säälistä yhden aran nuoren mukaan metodistikirkkoon. Siellä hän meni eteen siunattavaksi ja ihme tapahtui. Hänen tenun täyttämä päänsä selveni hetkessä. Kahden kuukauden hoito tunnetun huumenaisen Ritu Yli-Pahkalan perustamassa kristillisessä Karismakodissa muutti elämän suunnan.



Ennen Pohjois-Korean matkaa Jakkila oli jo vienyt apua Karjalaan ja Viroon Tarton kirurgiselle lastensairaalalle. Mies, joka meni Viroon, vaikka rahaa ei ollut kuin laivalippuihin. Sai palaverin sairaalan johtajan professsori Udo Reinon kanssa ja lupasi tuoda apua sairaalalle. Suomeen palattuaan Jakkila otti yhteyttä eri sairaaloihin, lääketetehtaisiin ja toimitti monien miljoonien markkojen edestä avustusta. Esimerkiksi happikaapit pelastivat monen keskosen elämän.



Tapasin Lauri Jakkilan yhden kerran. Hän kuoli vuonna 2003. Harvoille ihmisille tapahtuu tälläisiä ihmeitä, mutta kyllä Lauri Jakkilan elämä osoitti, että täysin toivotonkin ihminen voi nousta, vaikka sieltä roskalaatikosta."
 
"Ps 23:1 Dawidin Psalmi. HERra on minun paimenen/
ei minulda mitän puutu.

Ps 23:2 Hän caidze minua wiherjäises niitysä/
ja wie minua wirgottawan weden tygö.

Ps 23:3 Minun sieluni hän wirgotta/
hän wie minun oikialle tielle/
hänen nimens tähden.

Ps 23:4 Ja waicka minä waellaisin pimiäsä laxosa/
en minä pelkäis mitän pahutta ettäs olet cansani/
sinun widzas ja sauwas minun tukewat.

Ps 23:5 Sinä walmistat minulle pöydän/
minun wihollisteni cohdalle/
sinä woitelet minun pääni öljyllä/
ja sinä panet täyten minulle.

Ps 23:6 Hywyys ja laupius noudattawat minua caiken elinaicani/
ja minä asun HERran huonesa ijancaickisest."

Laaksossa on tosiaan kaikenlaisia risuja ja keppejä, joihin Daavidkin osasi tukeutua, jos hätä tuli. Mutta laaksot ovat siellä missä vuoretkin, ja niittyjä on siellä tasangoilla. Ei voi tasamaan väki sellaista ymmärtää ikänänsä:whistle:
Moni tarttuu vaistomaisesti niihin risuihin, mitkä polun varrella ovat, on tietenkin se mitä tuossa yritetään sanoa, jos horjahtelee.
Mutta eikös Daavid sano tuossa että vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat/tukevat, eli ei sekään ole huono asia.

Mutta juuri tuota asiaa olen miettinyt, ja luin eilen David Wilkkersonin kirjaa missä puhuttiin siitä ihmisiin tukeutumisesta . Kun vaikeat ajat ja uutiset järkyttää koko maapalloa, jotkin ihmiset saattavat kirjaimellisesti kuolla pelkoihinsa miettien mikä tätä maata kohtaa. Joten ei ihminen voi tukeutua keneenkään ihmiseen , rahoihin tavaroihin tai muuhunkaan. vaimo on voinut luottaa aina puolisoonsa, joku toinen pastoriinsa, joku muu vaikka Tarot kortteihin.
Mutta kun ne viimeiset vaikeat ajat tulee, jotka jo on todella nähtävissä, haluaa Jumala että jokaisen turva on hänessä.
Joka Herraa etsii ja pysyy hänessä, sellaisella ihmisellä ei ole mitään pelkoa ja sehän vasta vapauttavaa onkin, kun tietää että Herra pitää huolen ja voi kokea sen ihan konkreettisesti.
 
vierailija83
Minulla: Opiskelu (peruskoulu)
Työelämä (jotain räpellystä joskus, sairastuin vakiduunin saatuani -> kesken jätin)
Parisuhde (voi huonosti)
Seksi (joo, mutta ei sellaista kun haluaisi)
Kaverit (kavereita facessa, mutta ei oikeassa elämässä)
Ulkonäkö (sairauden vääristämä)
Koti (kaaoksessa, koska sairaus vie voimat :/ )
 
vierailija
Mahtaakohan alkuperäinen kirjoitta olla hengissä? :/
Kiitos kysymästä. Vielä hengitän.

En tiedä johtuuko kevätauringosta vai jonkin asteisesta tilapäisestä mielenhäiriöstä, mutta mä päätin yrittää vielä kerran. Pyörittelin asiaa päässäni, paperilla ja Excel-taulukoissa ja päädyin lopputulokseen, jonka mukaan alemmas en voi elämässäni mennä, joten mitä haittaa on yrittää?

Tein profiilin nettideittisivustolle, laitoin kuvat Tinderiin, aloin lähetellä työhakemuksia, tutkailen lyhyitä kiinnostavia koulutuksia ja yritän syödä terveellisemmin. En tiedä johtaako tämä mihinkään vai onko tuloksena lisää epäonnistumista, häpeää ja nöyryytystä, mutta voisi ainakin sanoa yrittäneensä. Tämän vuoden annan itselleni aikaa löytää edes pieniä valonpilkahduksia, hyväksyntää, läheisyyttä, taloudellista itsenäisyyttä ja aikuistumista. Vuoden lopussa jos paperilla on tuloksena vain tyhjyyttä, on se melko selvä merkki, että tämä maailma ei mua kaipaa.

Katsellaan siis vielä hetki auringonnousuja. Hyvää kevättä kaikille!
 
Kiitos kysymästä. Vielä hengitän.

En tiedä johtuuko kevätauringosta vai jonkin asteisesta tilapäisestä mielenhäiriöstä, mutta mä päätin yrittää vielä kerran. Pyörittelin asiaa päässäni, paperilla ja Excel-taulukoissa ja päädyin lopputulokseen, jonka mukaan alemmas en voi elämässäni mennä, joten mitä haittaa on yrittää?

Tein profiilin nettideittisivustolle, laitoin kuvat Tinderiin, aloin lähetellä työhakemuksia, tutkailen lyhyitä kiinnostavia koulutuksia ja yritän syödä terveellisemmin. En tiedä johtaako tämä mihinkään vai onko tuloksena lisää epäonnistumista, häpeää ja nöyryytystä, mutta voisi ainakin sanoa yrittäneensä. Tämän vuoden annan itselleni aikaa löytää edes pieniä valonpilkahduksia, hyväksyntää, läheisyyttä, taloudellista itsenäisyyttä ja aikuistumista. Vuoden lopussa jos paperilla on tuloksena vain tyhjyyttä, on se melko selvä merkki, että tämä maailma ei mua kaipaa.

Katsellaan siis vielä hetki auringonnousuja. Hyvää kevättä kaikille!
Vau, tässä kohtaa kyllä tavallisesti kiittäisin Luojaa joka kuulee rukoukset... Mutta jätän sen nyt, kun et siitä ehkä välitä tai kun en voi mitenkään olla varma oletko edes alkuperäinen kirjoittaja :D

Mutta olit tai et, niin parempi tuo vaihtoehto on kuin itsemurha.

Kyllä uskon että valoa on tunnelin päässä.
 
Oi , onneksi en kuulu kirkkoon . Tänään itseasiassa mietin juuri , että eihän se touhu ole muuta kuin rahastusta, vaikka ihmisten palkasta jo lähtee veroa kirkolle niin siltikin kirkko on veloissa ja vararikossa.
Hengellisesti oikeasti Toimiva seurakunta ei ole mielestäni ikinä vararikossa, Jumala pitää siitä kyllä huolen.
 
vierailija
Vau, tässä kohtaa kyllä tavallisesti kiittäisin Luojaa joka kuulee rukoukset... Mutta jätän sen nyt, kun et siitä ehkä välitä tai kun en voi mitenkään olla varma oletko edes alkuperäinen kirjoittaja :D

Mutta olit tai et, niin parempi tuo vaihtoehto on kuin itsemurha.

Kyllä uskon että valoa on tunnelin päässä.
Nyt voit olla varma.

Valo on pieni, mutta olemassa. Katsotaan saavutetaanko sitä vai häviääkö se lopullisesti näkyvistä. Vuoden loppuun jahdataan ja sitten tehdään päätös. Ei tässä vielä kuivilla olla. Reunalla kiikutaan ja suunta on täysin auki. Kiitos silti muistamisesta.

ap
 
Nyt voit olla varma.

Valo on pieni, mutta olemassa. Katsotaan saavutetaanko sitä vai häviääkö se lopullisesti näkyvistä. Vuoden loppuun jahdataan ja sitten tehdään päätös. Ei tässä vielä kuivilla olla. Reunalla kiikutaan ja suunta on täysin auki. Kiitos silti muistamisesta.

ap
Olen onnellinen puolestasi jos löydät sen työn tai jonkin tarkoituksen elämällesi.
Jatkan vielä muistamistasi, että saat homman mikä johtaa sinut työmaailmaan ja ammattiin mikä on sulle sopiva.
 
vierailija
Sitä miten tuo koko asia liittyy tähän alkuperäisen kirjoittajan asiaan tai kyseiseen henkilöön. Maailma pelaa niin kuin pelaa , siinä meidän ihmisten tekemiset voi vaikuttaa hyvin vähän suuntaan tai toiseen.
Älä huoli. Joku tai jotkut ovat ottaneet asiakseen pilata ketjuni. Käyn aina välillä täällä vierailemassa ja katsomassa onko tullut keskustelua, mutta eihän sitä ole. Pelkkää spämmiä ja turhia viestejä. No, tämä on vapaa palsta.

ap
 
vierailija
hei alkuperäinen,

kaipasit jotain yhtä asiaa, jossa onnistua. Se on liha, joka puhuu. Hanki salilla hyvä kroppa, niin saat ainakin persettä. Kohottaa itsetuntoa. Antaa voimaa muuhunkin. Mekaanista hommaa, jossa sinnikkyys antaa takuun onnistumisesta. Ja jos on kroppaa, herättää haluja. Siinö toinen takuu. Mekaniikkaa sekin. Jos et tee tätä, niin itket vielä vuoden kuluttua täällä samoista asioista ja ties vaikka lopetat itsesi. Joku puhui sisuuntumisesta. NYT on JUMA***TA sen aika. Katso housuusi. sieltä löytyy munat.
 
vierailija
hei alkuperäinen,

kaipasit jotain yhtä asiaa, jossa onnistua. Se on liha, joka puhuu. Hanki salilla hyvä kroppa, niin saat ainakin persettä. Kohottaa itsetuntoa. Antaa voimaa muuhunkin. Mekaanista hommaa, jossa sinnikkyys antaa takuun onnistumisesta. Ja jos on kroppaa, herättää haluja. Siinö toinen takuu. Mekaniikkaa sekin. Jos et tee tätä, niin itket vielä vuoden kuluttua täällä samoista asioista ja ties vaikka lopetat itsesi. Joku puhui sisuuntumisesta. NYT on JUMA***TA sen aika. Katso housuusi. sieltä löytyy munat.
Ensinnäkin, mistä tiedät miten lihaksikas tai urheilullinen olen? Voin myös kertoa, että tässä iässä semmoisen kropan treenaaminen itselleen, jolla saisi automaattisesti seuraa on käytännössä mahdotonta. Mä oon niin epävarma itsestäni, että sen naiset kyllä huomaa vaikka vatsalihaksillani kykeni raastamaan juustoa.

Eikä mua tässä vaiheessa mikään perse kiinnosta. Mua kiinnostaa välittäminen, yhteiselo ja avoimuus. Oon ollut tämmöinen nössö aina ja tiedostan sen olevan yksi yksinäisyyteni syistä. Kun lähdettiin baariin muut jätkät lähtivät pillunhakuun, mä lähdin pitämään hauskaa. Nyt mulle olisi suuri juttu, jos joku nainen puhuisi mulle edes kymmenen minuuttia vapaaehtoisesti.

ap
 
Niin tuo on aika monimutkainen juttu... Ihmiset itse vievät tätä maailmaa kyllä tiettyyn suuntaan, mutta se suunta ei tosiaan ole hyvä, vaikka moni saattaa niin ajatella. Jos ikinä, niin nyt ajattelen että ei varmaan mene enää kovinkaan montaa vuotta, niin tulee kyllä jonkinlainen loppu...
 
vierailija
Päivä kerrallaan, poppy. Tänään oli loppuelämäsi ensimmäinen päivä(y)
Oletko tyytyväinen? Voit jättää siitä pois sellaisen, mitä et tarvitse ja huominen reppu on hiukan keveämpi kantaa:cool:
 

Yhteistyössä