Kutsuttiin vieraita. Kukaan ei tullut. Kukaan ei ilmoittanut, ettei tule. Olen loukkaantunut.

Tosi törkee temppu heiltä. Oon pahoillani. :hug:

Leivoit ja laitoit pöydän koreaksi, tuskin harmittanut olisi yhtä paljon, jos suunnitelmissa olisi ollut tarjota kahvit ja valmispullat. Tiesivätkö vieraat, että aiot myös leipoa heidän vierailuaan varten? Ehkä he ajattelivat, että tämä on ns. ihan normaali visiitti ja unohtivat sen takia. Näin ainakin välillä käy hyvien kaverien kanssa, jos suunnitelmissa ei ole mitään sen suurempaa illanviettoa, kuin kahvit ja kuulumisten vaihdot. Hyvien kavereiden kanssa se on ymmärrettävää ja näitä sattuu välillä ihan molemminpuolisesti. Ei siis mitään henkilökohtaista. Tuoreempien tuttavuuksien kanssa olisi vierailta todellakin odottanut viestiä ENNEN kolmea. Kai laitoit heille viestiä, että olisit arvostanut ilmoittamista ajoissa? Suosittelen sanomaan, etteivät he ajattele että tuollaiset oharit ovat ok.

Häh? Mimmosissa piireissä hyvät kaverit unohtelee tulla tavallisille visiiteille? Todella omituista! Ei kyllä oikeasti kuulu tapoihin, ellei olla jotain ihan idiootteja.

 

Voi voi.

Tunnistan itseni noista jotka ei tule tai tulee ja istuu pari tuntia.

Mutta en mä koskaan jätä silloin tulematta jos olen luvannut tulla pistäytymään. Silloin ainakin pistäydytään.

Ollaan mukavia ihmisiä, ilmeisesti, sekä mies että minä. Meitä kutsutaan usein erilaisiin pippaloihin, mutta osallistumme erittäin harvoin. Kumpikin teemme melko sosiaalista työtä, ja tuttavapiiri on laaja, harrastuksia on, lisäksi harvat läheiset ystävät ja aikuistuneet ja aikuistuvat lapset ovat aina etusijalla viikkorytmiä suunnitellessamme. Pidän mieluummin ajan viettämisestä kotona, urheiluharrastusten parissa, konsertissa tai teatterissa, kuin illan istumisesta yhdessä minulle melko yhdentekevien ihmisten kanssa kiinnostunutta teeskennellen.

Sorry. Ymmärrän että moet toivoisivat minulta enemmän. Mutta mullakin on vaan tämä yksi elämä, ja ajattelin sitten kuitenkin elää tään loppuosan niin etttä itsellä on mukavaa...

 

Vaasasta.

On meiltä sit 250 sinne

 

Mun veli perheineen harrastaa tuota, etteivät koskaan ilmoita. Vaikka kuinka tuttuja oltaisiin, niin AINA PITÄÄ ILMOITTAA! On itsekästä touhua pilata toistenkin päivä. Ihmisillä on muutakin tekemistä, kuin odottaa juuri sinun arvon matriarkan vierailua. Ilmoittaa pitää aina, jos ei pääse.

 

Oho, onpas kyllä huonotapaista.

Aina ihmeissäni luen täältä näitä vastaavia kertomuksia ja ihmettelen, että onko tuollaisia ihmisiä todella. Omalle kohdalle ei ole ikinä tapahtunut mitään vastaavaa. Aina kuitenkin vähintään ilmoitetaan jos ei jostain syystä päästäkään paikalle.

 

Voi voi.

Tunnistan itseni noista jotka ei tule tai tulee ja istuu pari tuntia.

Mutta en mä koskaan jätä silloin tulematta jos olen luvannut tulla pistäytymään. Silloin ainakin pistäydytään.

Ollaan mukavia ihmisiä, ilmeisesti, sekä mies että minä. Meitä kutsutaan usein erilaisiin pippaloihin, mutta osallistumme erittäin harvoin. Kumpikin teemme melko sosiaalista työtä, ja tuttavapiiri on laaja, harrastuksia on, lisäksi harvat läheiset ystävät ja aikuistuneet ja aikuistuvat lapset ovat aina etusijalla viikkorytmiä suunnitellessamme. Pidän mieluummin ajan viettämisestä kotona, urheiluharrastusten parissa, konsertissa tai teatterissa, kuin illan istumisesta yhdessä minulle melko yhdentekevien ihmisten kanssa kiinnostunutta teeskennellen.

Sorry. Ymmärrän että moet toivoisivat minulta enemmän. Mutta mullakin on vaan tämä yksi elämä, ja ajattelin sitten kuitenkin elää tään loppuosan niin etttä itsellä on mukavaa...

No sentäs ilmoitat etukätee, että et mene. Etkä esitä mitää "joo olisi kiva nähdä porukalla" Kuulostaa kivalta".

 

Mä olen aina ollut huonoitsetuntoinen ja arka. Koulukiusaaminen ja hyväksikäytöt jättivät arvet. Mieheni myös on aika hiljainen.
Nyt kuitenkin ollaan päätetty, että aletaan todella aktiivisesti pitämään ihmisiin yhteyttä ja solmimaan tuttavuuksia.

Kutsuttiin viikonlopuksi kaksi suht. uutta tuttavapariskuntaa lapsineen meille kylään. Sovittiin, että tulevat sunnuntaina kello kolme. Sovittiin tästä siis viikkoa ennemmin.
Siis SOVITTIIN. Minä sitten leivoin ja laitoin kaikennäköistä ja pöytä oli valmiiksi katettuna. Meillä oli herkut ja kupit pöydässä kello kolme ja lapset odottivat uusia kavereit. Kello tuli puoli neljä..neljä..viisi..kuusi. Ketään ei tullut.

Kuudelta laitoin viestit: "niin olitteko tänään tulossa meille? " Toinen vastasi illalla. "Joo noi X:n treenit veny ja Y heräsi päikkäreiltä niin myöhään, ettei sit enää lähetty"

Toinen vastasi tänään aamulla "oltiin niin uneliaita eilen, että lepäiltiin koko päivä"..

On niin tyhmä olo ja toisaalta helkutin paha mieli..


SIIS MITVIT?!?! ME SOVITTIIIN ja mulla on vielä viestitkin tallella jossa lopuksi sanon " Tehdään näin. Eli tervetuloa sunnuntaina kello 15.00 meille. Kiva kun tuutte"

Toinen vastasi "Kiitos. TUllaan mielellämme" ja toinen "JEP! Nähdään sunnuntaina".

Kurjaa. Mä varmistelen tuloa kyllä edellisenäkin päivänä vielä, soittaminen on usein hyvä tapa.

 

Mun sisko ei koskaan ilmoita, etteivät tulekaan. Heillä ei ole omaa saunaa ja usein haluavat tulla meille saunaan. Joskus kutsun ja joskus kysyvät itse. Ilmoitan aina, että voitte tulla esim. perjantaina kello 18-19 aikaan ja laitan iltapalaa koko porukalle.
Liian usein on sämpylät kuivuneet pöytään...
Nyt ihmettelevät, kun ei enää kutsuta.

 

Voi voi.

Tunnistan itseni noista jotka ei tule tai tulee ja istuu pari tuntia.

Mutta en mä koskaan jätä silloin tulematta jos olen luvannut tulla pistäytymään. Silloin ainakin pistäydytään.

Ollaan mukavia ihmisiä, ilmeisesti, sekä mies että minä. Meitä kutsutaan usein erilaisiin pippaloihin, mutta osallistumme erittäin harvoin. Kumpikin teemme melko sosiaalista työtä, ja tuttavapiiri on laaja, harrastuksia on, lisäksi harvat läheiset ystävät ja aikuistuneet ja aikuistuvat lapset ovat aina etusijalla viikkorytmiä suunnitellessamme. Pidän mieluummin ajan viettämisestä kotona, urheiluharrastusten parissa, konsertissa tai teatterissa, kuin illan istumisesta yhdessä minulle melko yhdentekevien ihmisten kanssa kiinnostunutta teeskennellen.

Sorry. Ymmärrän että moet toivoisivat minulta enemmän. Mutta mullakin on vaan tämä yksi elämä, ja ajattelin sitten kuitenkin elää tään loppuosan niin etttä itsellä on mukavaa...

Taisit ymmärtää väärin. Kyse ei ole nyt siitä tuleeko vaiko ei vaan siitä että jos asiasta on sovittu niin silloin mennään tai jos tulee kunnon este esim. sairastuminen niin siitä ILMOITETAAN.

 

Kirjoitit, että sinulla on huono itsetunto ja olet arka. En nyt mitenkään yritä puolustaa niitä oharit tehneitä perheitä, mutta tulee vaan mieleen, että olisko tuo koko perheen kutsuminen tullut vähän liian nopeasti, siis jos kyseessä ihan uudet tuttavuudet. Tarkoitan vaan sitä, että itselläni on lukemattomat määrät äitituttavia, joihin olen tutustunut vuosien varrella puistoissa, perhekahviloissa jne. Silti ikinä ei ole puolin ja toisin kutsuttu koko perheellä kyläilemään tms. Olisin kyllä kovin hämmentynyt jos puistossa joku uusi äiti heti kutsuisi meidän koko perheen viikonloppuna kylään. Mieheni ei ainakaan lähtisi, olen melko varma...Tai esititkö kutsun jotenkin epävarmasti, vähän sellaiseen vaivaantuneeseen tyyliin? Olipa miten hyvänsä, käytöstapoihin kyllä kuuluisi ilmoittaa jos ei pääse paikalle.

 

Toi varmistelu on kyllä hyvä vaik pitäisi voidakin luottaa siihen et sovittu pitää tai jos ei niin siitä ilmoitetaan.

 

[QUOTE="vieras";27916899]Kirjoitit, että sinulla on huono itsetunto ja olet arka. En nyt mitenkään yritä puolustaa niitä oharit tehneitä perheitä, mutta tulee vaan mieleen, että olisko tuo koko perheen kutsuminen tullut vähän liian nopeasti, siis jos kyseessä ihan uudet tuttavuudet. Tarkoitan vaan sitä, että itselläni on lukemattomat määrät äitituttavia, joihin olen tutustunut vuosien varrella puistoissa, perhekahviloissa jne. Silti ikinä ei ole puolin ja toisin kutsuttu koko perheellä kyläilemään tms. Olisin kyllä kovin hämmentynyt jos puistossa joku uusi äiti heti kutsuisi meidän koko perheen viikonloppuna kylään. Mieheni ei ainakaan lähtisi, olen melko varma...Tai esititkö kutsun jotenkin epävarmasti, vähän sellaiseen vaivaantuneeseen tyyliin? Olipa miten hyvänsä, käytöstapoihin kyllä kuuluisi ilmoittaa jos ei pääse paikalle.[/QUOTE]

No jos äidit ovat itse olleet mukana ehdottelemassa tapaamista ja "joojotelleet" AP:n ehdotuksiin ja ilmoittaneet tulevansa sunnuntaina, niin törkeä temppu.
Ymmärrän toki pointtisi.

 

Ompa törkeetä, mä voin tulla kyläileen enempi kuin mielellään, aikuisten seura ois ihanaa ja lapsille kaverit on enemmän kuin tervetulleita... Oho, kuulostampa epätoivoiselta

 

[QUOTE="vieras";27916899]Kirjoitit, että sinulla on huono itsetunto ja olet arka. En nyt mitenkään yritä puolustaa niitä oharit tehneitä perheitä, mutta tulee vaan mieleen, että olisko tuo koko perheen kutsuminen tullut vähän liian nopeasti, siis jos kyseessä ihan uudet tuttavuudet. Tarkoitan vaan sitä, että itselläni on lukemattomat määrät äitituttavia, joihin olen tutustunut vuosien varrella puistoissa, perhekahviloissa jne. Silti ikinä ei ole puolin ja toisin kutsuttu koko perheellä kyläilemään tms. Olisin kyllä kovin hämmentynyt jos puistossa joku uusi äiti heti kutsuisi meidän koko perheen viikonloppuna kylään. Mieheni ei ainakaan lähtisi, olen melko varma...Tai esititkö kutsun jotenkin epävarmasti, vähän sellaiseen vaivaantuneeseen tyyliin? Olipa miten hyvänsä, käytöstapoihin kyllä kuuluisi ilmoittaa jos ei pääse paikalle.[/QUOTE]

Ollaan asuttu tällä paikkakunnalla kaksi vuotta ja meidän kolmen miehet ovat keskenään hyviä työkavereita ja käyvät pelaamassa sählyä porukalla. Toisen mies on pari kertaa käynyt meillä ja toisen miehen kanssa mun mies käy lenkillä. Näistä äideistä toisen kanssa oltiin koko peruskoulu samalla luokalla, kunnes muutettiin ennen lukion alkua eri paikkakunnalle. Toisen äidin kanssa oltiin vuosi samassa työpaikassa ja sen jälkeen asuttiin hetki eri kaupungeissa, kunnes minä muutin takaisin. Ollaan paljon puistossa törmäilyt porukalla, facebookissa juteltu ja kerran sovittu kolmistaan kaupunkitreffit. Nämä kaksi äitiä tuntevat taas toisensa keskenään hyvin.
Viimekesänä oltiin huvipuistossa me kolme perhettä yhdessä.

 

[QUOTE="vieras";27916899]Kirjoitit, että sinulla on huono itsetunto ja olet arka. En nyt mitenkään yritä puolustaa niitä oharit tehneitä perheitä, mutta tulee vaan mieleen, että olisko tuo koko perheen kutsuminen tullut vähän liian nopeasti, siis jos kyseessä ihan uudet tuttavuudet. Tarkoitan vaan sitä, että itselläni on lukemattomat määrät äitituttavia, joihin olen tutustunut vuosien varrella puistoissa, perhekahviloissa jne. Silti ikinä ei ole puolin ja toisin kutsuttu koko perheellä kyläilemään tms. Olisin kyllä kovin hämmentynyt jos puistossa joku uusi äiti heti kutsuisi meidän koko perheen viikonloppuna kylään. Mieheni ei ainakaan lähtisi, olen melko varma...Tai esititkö kutsun jotenkin epävarmasti, vähän sellaiseen vaivaantuneeseen tyyliin? Olipa miten hyvänsä, käytöstapoihin kyllä kuuluisi ilmoittaa jos ei pääse paikalle.[/QUOTE]

No jos kutsu olisi tullut liian nopeasti, perheet olisivat varmaan voineet sanoa siitä tai keksiä jonkun valkoisen valheen miettiäkseen menevätkö vai eivätkö.
Kohteliasta olisi kuitenkin ollut ILMOITTAA,tuleeko vai eikö.
Ja mitä ihmettä, "esititkö kutsun vaivaantuneesti ja epävarmaan tyyliin"?
Sittenkö on ymmärrettävää että kylään ei tulla tai tehdään oharit, jos kylään kysyjä osoittaa olevansa epävarma tai arka(lue:heikko tai epätäydellinen jostain kohdin)?
En ymmärrä..

 

[QUOTE="vieras";27916899]Kirjoitit, että sinulla on huono itsetunto ja olet arka. En nyt mitenkään yritä puolustaa niitä oharit tehneitä perheitä, mutta tulee vaan mieleen, että olisko tuo koko perheen kutsuminen tullut vähän liian nopeasti, siis jos kyseessä ihan uudet tuttavuudet. Tarkoitan vaan sitä, että itselläni on lukemattomat määrät äitituttavia, joihin olen tutustunut vuosien varrella puistoissa, perhekahviloissa jne. Silti ikinä ei ole puolin ja toisin kutsuttu koko perheellä kyläilemään tms. Olisin kyllä kovin hämmentynyt jos puistossa joku uusi äiti heti kutsuisi meidän koko perheen viikonloppuna kylään. Mieheni ei ainakaan lähtisi, olen melko varma...Tai esititkö kutsun jotenkin epävarmasti, vähän sellaiseen vaivaantuneeseen tyyliin? Olipa miten hyvänsä, käytöstapoihin kyllä kuuluisi ilmoittaa jos ei pääse paikalle.[/QUOTE]

Taidat olla itse arka reppana. Kyllä minä ainakin saisin sanottua, josko olisin tulossa vain iminä ja milloin sopisi. Todellako sopisit jonkun kanssa treffit koko perheen kanssa samalla vaivaantuneen hämmentyneenä? Et saisi esim. sanottua, että meillä mies ei tykkää kyläillä tms?

 

Mistä dalin ja marakatti kotoisin?

Kotosin olen Vaäntaalta. SIllon ku ytitin jotain järkätä asuin Orimattialssa.

Mitä sillä on asian kanssa etkemistä? MUn tutut asuu kuitenki ympäri maata.

 

Onpas onnettomia "vieraita". Tosi kiltisti jaksost odottaa kuuteen asti ennen kuin kyselit, missä viipyvät Meikämanne hätyyttelisi jo 15 min. odottelun jälkeen ovatko jääneet lumivyöryn alle.

Mun mielestä voit aivan hyvin ottaa asian vielä kerran puheeksi ja syyllistää oikein urakalla. Otat sellaisen hiljaisen äänen ja katsot silmät kyynelissä etäiseen pisteeseen horisontissa, miten edellisen yön niin suurella ilon odotuksella leivoit heille isomummivainaan resepteillä herkkuja. Että, huokaus, on se vaan niin se ihmisen elämä kuin kukan terälehti ja päältä tallottavissa

Mutta älä kutsu toista kertaa. Seuraavien vierasehdokkaiden kohdalla kerrot, että sulla on tapana ottaa vierailut tosissaan ja jos tulee olo, ettei haluakaan tulla, niin heti vaan tekstaria tulemaan.

Tulematta jättäminen tai myöhästely on niin yleistä, mutta kylläpä esim. työelämässä on jotkut diilit rauenneet sen takia.

 

joillakin ei vain oikeesti ole tapoja...vaatiihan se pientä viitseliäisyyttä naputtaa tekstari ettei pääsekään. mä oon kans kai epätoivonen mut musta ois tosi kiva jos joku kutsuis kylään ja vielä leipois ihan meitä varten

 

Tota mä aina pelkään ihan älyttömästi kun on aika järjestää lasten synttäreitä tai muita vastaavia kekkereitä. Että entäs jos kukaan ei tule? Laitan kutsuun aina eriskeen maininnan että ilmoittakaa jos ette pääse tulemaan. Just siitä syystä että jotkut näistä kutsutuista on meille tehneet ohareita.

Välillä kyllä ihmettelen että miksi mä sellaisia edes kutsun juhliini...

 

Uskomatonta, ihmisten käytön on välillä niin itsekästä.

Mullakin on semmonen tuttu pariskunta keitä ei oo kutsuttu enää pitkiin aikoihin kun aina tekevät oharit. Ilmoittavat toki joo, mutta todella tökeröillä tekosyillä joista sitten aina jää jotain kautta kiinni. Huomannu tässä vuosien saatossa, et tää muija varsinkin ei voi kerralla olla kun yhden ihmisen ystävä, edelliset jää kun nallikalliolle kun tutustuu uuteen ja kun uutuuden hehku sammuu niin vanhat kelpaa taas..

 

Täytyy kyllä harvinaisen idiootti jos ei osaa edes valehdella tekosyytä ettei pääsekään tulemaan jos kerta jättää menemättä.

 

Pistin välit kokonaan poikki yhden perheen kanssa joilla mikään aikataulu ei koskaan pitänyt eivätkä viitsineet ilmoittaa jos eivät pääse paikalle. Huh että helpotti muuten heti!

Vähän sieltä tuli viestiä perään että mitä he on tehneet jne mutta jos ei itse edes tajua että siinä että toinen porukka odottaa kaupungilla yli tunnin on jotain outoa niin ei voi mitään. Minusta vähintä on ilmoittaa jos on myöhässä noin paljon ja aika milloin arvioi ehtivänsä paikalle.

 

[QUOTE="nekku";27916944]Taidat olla itse arka reppana. Kyllä minä ainakin saisin sanottua, josko olisin tulossa vain iminä ja milloin sopisi. Todellako sopisit jonkun kanssa treffit koko perheen kanssa samalla vaivaantuneen hämmentyneenä? Et saisi esim. sanottua, että meillä mies ei tykkää kyläillä tms?[/QUOTE]

No anteeksi nyt jos yritän auttaa ap:ta pohtimaan, missä mahtoi mennä vikaan... Olen erittäin sosiaalinen ja huomaan usein sosiaalisissa tilanteissa sellaisia juttuja, mitä kaikki eivät tule huomanneeksi. Yritän nähdä tilanteita myös toisten "silmin" ja monesti olen vierestä seurannut myös tällaisia "vaivaannuttavia ja hämmennystä aiheuttavia" tilanteita, joissa joku kohteliaisuudesta vastaa yhtä ja ajattelee toista.

 

Tosi törkeää käytöstä, mä en ikipäivänä kehtaisi vaan jättää ilmoittamatta, jos on kutsuttu ja tulee este.

Onkohan nuo molemmat perheet ajatelleet, että ei kai sen nyt niin väliä jos me ei mennä, jos ne toiset menevät kuitenkin? Jos eivät tienneet, että kumpikaan perhe ei tule. Siltikin ensisijaisen tärkeää olisi ilmoittaa, jos ei tule, ettei odotella turhaan.