Lapsettomuushoidoista plussaan 2012-2013

Onpas täällä taas paljon tekstiä! Pää on ihan tyhjä huonontuneiden yöunien takia, mutta yritän kommentoida edes jotain.

Ensinäkin voimia Tanzzzkulle!!Taas on yksi pitkä päivä lisää kulunut. Uskon kyllä että tilanteesi ottaa koville!

Ymmärrän kyllä teitäkin, jotka loppusuoralla odottaa jo kovasti synnytystä! Itsellä on tasan 4 viikkoa laskettuun aikaan ja olotila alkaa olla niin tukala, että toivois jo pian syntyvän, vaikka ei kuitenkaan liian aikaisin.

On se kyllä jännää, että kohta niitä vauvoja alkaa syntymään. Ihan jännittää kaikkien puolesta!

Itse olen täällä tulisilla hiilillä kun mulla on huomenna kontrolliultra Naikkarille! Pelkään jotain tosi huonoja uutisia tästä tilanteestani. Saa nähdä onko lapsiveden määrä vähentynyt ja mitä lääkäri sanoo istukan kalkkeutumisesta. Toivon jo että pääsisin niin pitkälle että vauva syntyisi, tuntuisi jotenkin turvallisemmalta että se olisi sylissä kuin kohdussa, jossa kaikki ei toimi niin kuin pitäisi. Pelkään niin, että en vaan joku hetki huomaa liikkeiden vähyyttä, niiden puuttumista ja ryssin itse tämän asian enkä tajua hakeutua ajoissa sairaalaan.

Itsekin olen miettinyt, että miksi ihmeessä mä uskalsin ekaa kertaa "nauttia raskaudesta". Tai no en mä ehkä tästä ole nauttinut, mutta en ole ollut vainoharhainen enää rakenneultran jälkeen. En edes kuvitellut enää huonoja uutisia. Kun istukan kalkkeutuminen ja lapsiveden vähyys selvisi minulle viime viikolla koin itseni niin tyhmäksi!!! Miten mä edes saaatoin kuvitella että kaikki voisi mennä lopussa hyvin. Kaikkihan alkoi sillä että jouduin osastolle hyperin takia, mikään rasksus ei ole koskaan alkanut luomusti, joten eikö se ole sanomattakin selvää ettei tää ole mun juttu. Tuntui kun luonto olisi halunnut muistuttaa minua siitä, että älä nyt vaan kuvittele liikaa itsestäsi ja kropastasi. Nyt olen taas madellut ja olo on ihan kun ennen niskapoimu ultraa. Pelkään koko ajan pahinta! Tulipas pitkä sepustus..

Tammityttö milloin sinulla on kontrolliultra?

 

Hienoa TanZZZku että olet vielä yhtenä kappaleena, toivotaan vielä päiviä ja päiviä

Mulla oli tänään 2. sokerirasitus. Ekalla kertaa ei ollut mitään oloja mutta nyt oli ihan fiasko koko touhu.. Kokeet onneksi saatiin mutta oksennusta pidättelin koko ajan.Vatsa meni aivan sekaisin heti kun olin juonut sen litkun, ravasin ripulilla ja olo oli aika kauhea. Kotiin tultua oksensin rajusti ja muutaman kerran sen jälkeen myös. Toivon et tää alkaisi rauhottua...Saisi jotain pysymään sisällä ettei pieni kuihdu ravinnon puutteeseen. Kävi mielessäni et eikai tuo pahoinvointi ole merkki siitä et sokereissa olisikin sanomista... Huomenna soitan ja kyselen heti tulosta.

M+M 23+1

 

mörkötys voi yök! Pitikin lukea tuo Mulla on sama juttu edessä ja olen maailman surkein juomaan mitään litkuja.. Hittoo... Toiv.arvot on ok. Mä joudun kans mokomaam ku yks kaks pissassa sokruja. Ei oo koskaan ollu eikä ollu mitään "riskitekijöitä" mut kuulema joka raskaus on yksilöllinen.

sebu reilut 2vk pitää vielä kärvistellä ultraan. Oliko sulla muute missään noissa "ulkomitoissa" häikkää ennenku toi vedenvähyys yms todettiin? On kyllä varmasti tosi painajaista. Halaus. Mä käyn mielen rauhan takia vielä neuvolassa yhdssä mittauksessa tässä välissä..toivotaan et tosiaan asennossa olis vikaa.

tanZZZkulle voimia sairaalapäiviin. On varmaa aikamoista saada aika kulumaan ja varmaan ehtii "liikaakin" miettiä kaikkea.

 

Ja Sebukin vielä :hug: Anteex ny, mut mulla on menny ihan ohi et mikä sulla on...??? Liikelaskennan muistan mut mikä juttu...??? Anteex et kyselen, oon niin ollu jotenki tässä omaSSA navassa et mennyy kAIKKI jutut ohi...
Tuu moikkaa mua ku tuut kontrolliultraan
Kiitos kaikille tsempityksistä!!!!

 

^Tulisin mielelläni moikkaamaan sua. Tosin mun täytyy kiirehtiä sieltä kotiin pyörittämäään arkea, jos ei mitään ikävää löydy.

Mulla todettiin viikko sitten viimeisessä neuvolalääkärissä, että lapsivettä on vähän ja istukka kalkkeutunut. Olin puoli tuntia ultrattavana kun vauvan mittoja ei meinattu saada kun pieni on siellä niin ahtaalla. Kai se tarkoittaa sitä, että istukka ei toimi enää kunnolla, mikä vaikuttaa suoraan lapsiveden määrään ja sikiön vointiin. Huomenna lääkäri ottaa mitat sikiöstä, arvioi veden määrän ja sikiön sydänkäyrä tutkitaan.. sitten en tiedä että mitä sen jälkee.

TammityttöSf-mitta mullal on laskenut yläkäyrältä keskikäyrälle, ei siis mitään kauhean poikkeavaa kun vauvakin on jo laskeutunut. Aika pitkä aika jonka joudut odottamaan. Voimia! :hug:

 

Mörkötys, tuo pahoinvointi voi hyvinkin johtua sokereiden heittelystä. Itsellä ainakin huomaan heti pahoinvoinnilla,kun olen syönyt liikaa makeata.

No voi Tammityttö, eiköhän tuo muutos johdu vauvan asennosta. Itsekin toivon oman suuren sf-mitan johtuvan siitä. Sulla onneksi vaan pari viikkoa ultraan. Itsellä vielä kuukausi,mutta onneksi tosiaan milläkin kahden viikon päästä edes neuvola,niin saa edes uuden mitan. Mikä lie sitten tulee olemaankin.

 

Voi hyvänen aika miten paljon uutisia täällä! Viikon olin poissa ja vaikka mitä on tapahtunut ja monelle.

Tästä nyt ensin ihan kaikille sitä tarvitseville JÄTTIMÄINEN KOLLEKTIIVINEN HALAUS!! Voimia ja tsemppiä ja kärsivällisyyttä ja kaikkea hyvää ja parasta ihan jokaiselle teistä ihanista palstalaisista!! :heart:

Mun täytyy oikeen ajatuksella nyt lukea, mitä kullekin on tapahtunut lomani aikana ja palaan sitten henkilökohtaisempien viestien kera.

Olemme palanneet masun kanssa Italian lomalta, joka oli erinomainen ja jota voin suositella kaikille: Vuokrattiin villa ja kaksi autoa Toscanassa ja vietettiin viikko "laajennetun" perheen kanssa - kälyn perhe siis mukana. Bebenikin taisi tykätä Italiasta, kun sain tyytyväisen tuntuisia potkuja ihan joka päivä

Tänään meillä vuorossa paikallinen rakenneultra nro II kun ekassa ei saatu selkärangasta kuvaa vauvan asennon takia. Tällä kertaa kysyn myös sydämen suonista, joita Suomen gyneni pyysi erityisesti silmälläpitämään.

Iloista, railakasta, rauhallista, ihanaa, juuri sellaista wappua kuin kukin haluaa!!

t. Gabriela & potkiskeleva tyttönen 23+1 (eilen siis POKS)

 

No kylläpä täällä taas onkin tosiaan tapahtunut!
Sebun kuulumisia odottelen, oliko kaikki ihan ok kontrollissa? Kyllähän tuollainen saa huolesta ihan mykkyrälle, mutta toivottavasti kaikki on kuitenkin hyvin.:hug:

Tanzzzku edelleen yhtenä kappaleena, hienoa. Uskon että pelottaa ja hienoa että saat jutella jonkun kanssa. Eiköhän jokainen odottaja jossain kohtaa loppuraskautta vähän mieti näitä "mitä jos jotain käy mulle tai vauvalle"-ajatuksia. Eipä siis ihme että susta tuntuu miltä tuntuu, kun huoli on aiheellinen. Tosin, minäkin kyllä uskon että olet siellä sairaalassa ihan parhaissa käsissä ja kaikkeen pystytään puuttumaan heti, eli selviätte molemmat kyllä hienosti tuli mitä tuli. Tottakai keskosvauvan kanssa alkutaival on kivikkoisempi kuin täysiaikaisena syntyneen, mutta kaikki päättyy ihan varmasti justiin niin onnellisesti kuin pitääkin!:heart:

Sannuliinu ja Tammityttö teille kanssa tsemppiä huolten keskelle. Toivottavasti saatte tulevista ultrista mielenrauhaa, jaksuja niiden odotteluun. Noi sf-mitat kyllä tuntuu heittelevän yhdellä sun toisella raskauden aikana, joten toivottavasti kyse on vaan ihan mittailijoiden aikaansaanoksista.

Jeanna toivottavasti raskausmyrkytys pysyy aisoissa!!
Lilalle ihanaa mammalomaa!

Tyty mäkin toivon ettet lopullisesti pahoittanut mieltäsi vaan pysyt vielä palstalla. Kyllähän täällä jokaisen aikuisen ihmisen täytyy tajuta mitkä on ns. "oikeita" ongelmia raskaudessa ja mitkä raskausajan kremppaa, eikä vetää hernettä nenään ja asetella ihmisten murheita johonkin tärkeysjärjestykseen, joista vain sairaalahoitoa vaativat on ne joista saa kirjoittaa. Kyllä saa rutkuttaa ja valittaa jos ei nuku ja särkee vuorokauden ympäri. Saa myös toivoa että vauva syntyisi mahdollisimman nopeasti täysiaikaisuuden saavutettuaan, jos olo on koko ajan kelju. Mielummin niin, kuin että menee yliajalle ja äiti on jo niin lopen uupunut että jaksaa enää hädin tuskin synnyttää. En minä ainakaan saanut mistään sellaista kuvaa että, kukaan toivoo vauvansa syntyvän ennenaikaisesti.
Itselleni on ainakin selvä ettei mun raskaus on sujunut hyvin. Vauva on voinut ja kasvanut hyvin koko ajan, eikä mitään suuria murheita ole ollut. Silti koen että on ollut hankalaa, kun on koko ajan jotain vaivaa, unettomuutta ja väsymystä, lantion särkyjä ja ihan halvatun rajoittunut olo omassa kropassaan koko ajan. Ja loppua kohti ei kun "paranee"... Mutta eiköhän se ole luontokin joka hoitaa niin, että lasketun ajan korvilla olo on sen verran tukala, et joka mamma on ihan valmis synnyttämään kun aika koittaa, eikä haluaisi hautoa pienokaistaan enää yhtään ylimääräistä päivää.

Vielä omaa napaa... Flunssan jälkitautina poskiontelon- ja korvatulehdus, antibioottikuuri napsahti. Olo on edelleen katujyrän alle jäänyt. Unettomuus on historiaa -voisin nukkua ympäri vuorokauden!!! Vauvakin tuntuu olevan tänään ihan laiskalla päällä, pitää oikein kuulostella liikkeitä.

Eemiliina ja pikkarainen ukko 33+1

 

Heippa kaikille!

Tällä kertaa mulla onkin hyviä uutisia. Vettä oli vähän niukasti mutta sieltä löytyi yksi isompi 4cm lätäkkö joka jo yksistään riittäisi. Luultavasti se on ollut viimeksi vauvan takana piilossa. Istukka on tosiaan kalkkeutunut mutta napavirtaus sen verran hyvä ettei huolta. Sikiön painoarvio oli 2700g ja menee keskikäyrillä, joten sekin puhuu sen puolesta että toisella on siellä hyvä olla. Sain ohjeeksi nukkua yöni hyvin ja odottaa synnytyksen käynnistymistä. Ihana helpotus kaiken huolen jälkeen!

Olisi kyllä ihanaa nukkua, mutta unet kaikkoaa aina 3-5 välillä ja valvon joka yö 2-3 tuntia. Kun saan unen päästä uudestaan kiinni niin lapset jo heräävät uuteen aamuun, eivät nuku päiväunia, joten se on jaksettava aamu seitsemästä ilta yhdeksään, päästäkseen taas nukkumaan katkonaisesti. Tiedän että tämä kuuluu loppuraskauteen ja olen ihan sujut asian kanssa. Mielelläni valvon yöt kun tiedän että pienellä on kaikki hyvin. On vaan niin huono omatunto kun pinna kireällä eikä musta ole seuraa niin lapsille kun miehellekään. Saan välttämättömät tehtyä mutta en enempää. Täällä vaan odotan nyt että neljä viikkoa menisi nopeasti ja pääsisin synnytyksen jälkeen (mikäli kaikki menee hyvin) nauttimaan niistä ihmeellisistä "imetyshormoneista" jotka ovat ainakin ennen vieneet väsymyksen tunteen.

Ihanaa kuitenkin että niin moni meistä päässyt jo pitkälle tällä tiellä, osa vähemmillä vaivoilla ja vastoinkäymisillä. Kaikilla meillä kuitenkin varmasti huolta alusta asti. Olen niin iloinen meidän kaikkien puolesta, jotka ovat kuitenkin päässeet tänne odotuspuolelle tuolta lapsettomuushoidoista. Miettikää, kaikilla meillä pieni ihme masussa ja ennen pitkää päästään hoitamaan meidän pikkuisia. :heart:

 

Voi miten hienoja uutisia SEBU! Nyt vaan nauttimaan sen verran kuin vain voi! pian pikkuruinen on sylissä.
Mulla on sama juttu. Herään aamuyöstä ja loppu menee valvoessa. Esikko ei nuku pvunia jofen päivät on joskus aika tahmeita. Illalla onkin sitten tingittävä kallisarvoisesta omasta ajasta ja mentävä "sika aikaisin" nukkumaan.. Harmittaa että parisuhdekin jää siihen et katsotaan puol tuntia tellkua ja mä sammun tai kömmin suosiolla sänkyyn. Mut vaihtoehtona olis siten se, että yössä ehtii nukkua 4h ja päivät menee kiukuten...joka ei mieluusti ole vaihtoehto.

Ja muuten olen EEMILIINAN kans samaa mieltä. Eikös tää palsta ole vähän avautumista ja ruikuttamista varten .. Sehän se helpottaa, en mä ainakaan viitti vaikka puolisolle natista raskausjutuista.

Iloista vappua kaikille!

 

^ kuulostaa niin tutulta sinun arki, ottaa kyllä koville välillä.

Samoilla linjoilla emeliinan ja tammitytön kanssa.

Hauskaa vappua kaikille!!

 

Sebulle onnittelut hyvistä uutisista! :flower:

Sitten taas pieni oma napainen tilitys: olen tehnyt uuden havainnon ja tää ei kertakaikkiaan voi olla totta! Mulla on suonikohjuja! Ja niin, olisikin jaloissa niin tää olisi jotenkin helpompi käsittää ja sietää, mutta kun niitä on tullut mun värkkiin! Siis SINNE! :O Mollottaa molemmin puolin ulkopuolella ja sitten vissiin sisäpuolellakin pullottaa ainakin yksi. Ei jumankauta! Eikö se synnytys jo riitä yhdelle toosalle tässä urakassa, pitääkö tällaisiakin vielä olla???!!!

Neuvolassa piti oikeen kysyä, että voiko ne olla niitä ja ovat kuulemma "ihan tavallisia". Miksei kukaan ole varoittanut mua tästä? Maailmassa on virhe!

Jeanna, 37 + risat

 

Jeanna :hug: Varmaan ärsyttävää löytää suonikohjuja alapäästään Mitä tohon nyt sanois, maailma on kyl todellakin sellanen et ei voi todellakaan tajuta näitä erinäkösiä muutoksia....Huoh. Tsemppiä.

Kiva että Sebu sai hyviä uutisia, tsempit loppurutistukseen

Tsempit ja halit muillekin niitä tarvitseville!!!

Itsellä negatiivinen mieliala jatkuu... Voi kun vois olla jossain koomassa ja herätä maholliseen synnytykseen!!!
Normaali ihminenhän miettisi et; nyt oon tääl hoidos, ja sit synnytän täällä ja sit se vauva on sairaalas vähä
pidempään ja se on sit siinä et ei täs mitää...
Mulla on oikeesti aika kovat pelot päällä, jotka liittyy kaikenmaaliman komplikaatioihin... Ylidramaattista mutta mietin et kunhan selvittäis hengissä tästä koettelemuksesta ni hyvä olis. ihan perseestä!!
Kun osaiskin olla ajattelematta syvemmin, mut vittu ku pitää analysoida joka saatanan häpeninki, ja tuntemus ja arvioida ja arvata tulevaa!!! Mä vihaan odottamista, ja mä vihaan epätietoisuutta!!
Jos joku sanois et näin ja näin tulee käymään, ni fine, olisin ok ja se olis sit siinä, sit voisin olla ja möllöttää!!!
Mut eihän se niin mee, huoh :'(


Mut varmaan kärrätään hullujenhuoneelle, siel ainaki sais sellaset rauhottavat et vois olla pillerihöyryissä eikä tarvis miettii perkele.
huoh....
Tiedän et ei auta miettii, joihinki asioihin en vaan voi vaikuttaa... silti se paska fiilis ja pelot ei katoa, vaikka kuinka tollee mietin.

Jos sit jotaa positiivista ni tän hetken tilannetta..
su mut ultrattiin, kohdunkaulaa jälel 1,8cm ja suu suljettu. Lapsivettä oli silloin normaalin alarajoilla. Kipuilua on sillee että joka toinen päivä on parempi ja joka toinen huonompi.
Eilen en esim. tarvinnu yhtää lääkettä, kipuja oli jonkun verran, mut aika iisisti. suppareita tuli eilen n. 6 yhteensä koko päivän aikana.
Eli tällä hetkellä tilanne on hyvä.

ja olenhan saanut viikonkin lisää....
TanZZZku ja Toivotypykkä, 31+0

 

Nii ja tulehdusarvot on normaalit olleet. Painoarviota tehdään vasta ens viikon puolella, jos sinne asti päästään....

 

TanZZZku Voin vain kuvitella sun pelkoja ja tuntemuksia, tottakai kaikki riskit pyörii mielessä. Mut edelleen, onneksi kuitenkin olet päässyt nyt jo noille viikoille=) Ja jospa vielä lisää aika kulkisi. Eikös nyt kuitenkin ole tosi todennäköistä et kaikki menee hyvin ! Ja kaikkihan menee hyvin !!:hug: Sulla on sellainen taival ollut että kyllä se saa luvan päättyä parhaalla mahdollisella tavalla! Peukut pystyssä ollaan!

Jeanna Voi hitto, kuulostaa ikävältä nuo suonikohjut:O Niitä odotellessa:x

Mulla on sairasloma jatkunut vaikka vuotoja ei nyt ole ollut, parempi ottaa varman päälle eikä provosoida vuotoa. Lääkärillä kävin viimeksi eilen ja hän oli sitä mieltä että sairasloma jatkuu niin kauan että jään kesälomille ja sen perään ä-lomalle. Olen oikeasti tosi helpottunut... Ei tarvii ressata töistä ja siitä et meneekö jotain hullusti rehkimisen takia. Pomo kun jääränä olis mun omien (istumatyö) tehtävien sijaan laittanut mut loppuajaksi rankempiin seisoma töihin:| Jo pelkästään se 8h seisominen olis ollut äkkiseltään aikamoinen rasitus. Jotenka parempi näin et pysyn poissa sieltä...

Liikkeet on alkaneet tuntua töytäisyinä =) vihdoin! Ei kovin voimakkaita vielä ja tuntuu vaan tietyissä asennoissa mutta kuitenkin.

M+M 23+3

 

Tanzzzku ihanaa että olet vielä yhtenä kappaleena :hug:

Sebulle onnittelut hyvistä ultrakuulumisista! Ihanaa että voit ottaa loppuraskauden rauhassa!

(.) täällä on supistellut rasituksessa pari viikkoa. Nyt sitten muutaman päivän särkenyt mahaa melkein koko ajan, ja tänään tuntui supistus selässäkin Neuvolasta käskivät ottaa rennosti, ja että seuraillaan heti, ja jos tilanne jatkuu niin sitten lääkärille tarkastamaan ettei kohdunsuu ole lähtenyt kypsymään...:headwall: Toivottavasti ei, olen ihan liian pienillä viikoilla vielä. Onko muilla ollut alavatsasärkyä? sellasta menkkajomotusta?

t. Erittäin huolestunut Annabell ja Ihme 21+6

 

TanZZZKu: Voi että mikä tilanne sulla! Onneksi olet hyvissä käsissä. Olis varmaan hyvä, jos saisit jotain muuta ajateltavaa mihin keskittyä, mutta mitä se sitten voisi olla..? Ei sun tilanteessa varmaan mitään muuta juuri mielessä pyöri. Must olis kyllä tosi hyvä, jos saisit puhua siellä jonkun kanssa. Sun tilanne on oikeasti niin rankka. Voimia, tsemppiä ja kärsivällisyyttä, päivä kerrallaan, joka pävä on voitto.. Olet paljon mielessä!

Annabell: Voimia ja tsemppiä!! En vaan oikein ymmärrä... mikset saa mennä heti lääkärille jos supistelut ovat tuntuneet jo pari viikkoa, olet huolissasi etkä ole oloosi tyytyväinen? Miksi ja mitä tässä neuvola haluaa vielä odotettavan..? Uskon kyllä, että kyseessä on ihan asiaan kuuluvat jomotukset! Mulla on ollut myös ilmeisesti harjoitussupistuksia nyt viikon päivät, mutta vain kerran päivässä. Eilen oli koko päivän vatsa piukeena eikä se tuntunut yhtään kivalta mutta kaverit sanovat sen olevan normaalia kun kyllähän tuo kohtu ja maha kasvavat kokoajan... Aion silti kysyä gyneltä tänään kun on kuukausitarkistus. Kysy sinäkin rohkeasti uudestaan jos ei olo helpotu! En usko, että odottelusta on (melkein missään) mitään hyötyä.

Mörkötys: Tosi hyvä, että saikku jatkuu. Kuulostaa ikävältä tilanne töissäsi! Vaan eikö ole ihana tunne kun potkut vihdoin tuntuvat? Mullakin vasta pari viikkoa tuntunut, toisilla ne vaan alkaa tuntua myöhemmin.

Voi Jeanna! Miten ihmeessä sinne voi tulla suonikohjuja, apua kuulostaa ihan kamalalta!! Vai ihan tavallisia? En ole kyllä koskaan kuullutkaan!! Kaikenlaisia höpöhöpöjuttuja kerrotaan raskauksista, mutta sitten tuollaisia ei..

Tammityttö: Kyllä uskon, että väsyttää ja parisuhde on kovilla raskausaikana, mutta ei se parisuhde onneksi yhteen raskauteen kaadu! Miehen kuin miehen on varmasti vaikea (mahdoton) kuvitella, mitä käymme läpi, mutta pianhan tuo on teilläkin vauva maailmassa ja sitten (ehkä???) paremmin aikaa pitää huolta myös suhteesta..

Olen Tammitytön, Sebun ja Eemiliinan kanssa samaa mieltä, että antakaa palaa vaan ja purkakaa tänne hyvät naiset tuntojanne. Ei tässä kukaan olla sokerista tehty, ja yleisesti ottaen tää palsta on säilynyt kuukausitolkulla tosi kannustavana ja positiivisena foorumina mielipiteille ja kokemuksille. Itselleni tää on ihan henkireikä, kun ei mulla edes ole sitä puolisoa, jolle voisi valittaa.. Me kuitenkin voimme parhaiten toisiamme ymmärtää kun raskaana ollaan kaikki - ja jos ei ymmärretä niin se ainakin ymmäretään, että kun on raskaana saa olla vaikka mitä mielipiteitä!!

Ihanaa kuulla hyviäkin uutisia välillä, mahtavat uutiset Sebu! Vaikka vähän naurattaakin ohjeistus nukkua yöt rauhallisesti - minkäs sille voi jos ei saa vaan nukuttua??!

Tyty: Mä vähän kauhulla olen seurannut menoa Suomessa kun olen kuitenkin viitisentoista vuotta asunut Suomen ulkopuolella ja "tottunut" jo tähän ajatusmaailmaan. Täällä esim. suunniteltu sektio on aina viimestään 2 viikkoa ennen laskettua aikaa. Laskettu aika on takaraja, ja jos sen yli mennään, käynnistetään aina. Yliaikaisuus on täällä paljon isompi paha kuin käynnistys. Täällä juhlitaan ku on 37 viikkoa täynnä = lapsen ajatellaan olevan jo "täysiaikainen" ja ainakin valmis syntymään.
Ei tietenkään kukaan halua keskoslasta ehdoin tahdoin, mutta ymmärrän erittäin hyvin, jos on huolia ja vaikea raskaus, jatkuvia kipuja ym. että sitä toivoisi vauvan tulevan, heti kun tämä on valmis. Voimia ja kärsivällisyyttä - mä en taatusti kestäisi päivääkään niissä kivuissa missä joudut olemaan.

Eemiliina: Toivottavasti antibiootit tepsivät ja olo helpottuu tai on jo helpottunut!

Sannuliinu: Mielenkiintosta kuulla, että sokerin syömisestä tulee paha olo.. Olen huomannut saman! Mulla tulee edellen sitä kuvotusta (jota kutsun nimellä bleurh - lausutaan blöööör) mutta nimenomaan yleensä enää vain kun olen syönyt makeaa!

Miten jakselevat Sekundamamma ja pikkuperho? Teillä alkaa olla aika mahtavat viikot jo!

Tiggeri: Kurja kuulla, että sokeriarvot sulla koholla. Kuinka pitkään sitä pitää mitata, loppuunko asti? Täällä täytys kuulema pyytää, että synnytyssalissa (!!) vielä joku mittaisi mun sokerin, ja laittas sitten tarvittaessa insuliinia?? Kuulosti aika eksoottiselta mulle, mutta mitäpä minä tiedän.. Mulla on sokeriarvot olleet ihan ok siitä lähtien kun aloin mitata. Tämäkin asia on täällä toisin kuin Suomessa (hiljainen huoh). Täällä ei nimittäin mitata arvoa mMol/litrassa vaan mg/dl.. Eli aamulla ennen aamiaista pitäs lukeman olla alle 90 ja 1,5 tuntia syömisen jälkeen (mikä tahansa ruokailu) alle 130 niin on hyvä. Mulla on vissiin kerran ollut 92 ja kerran joku ihme 177??? pari tuntia Ikean lihapulla ja ranskalais-lounaan (ja kahden jälkkärin) jälkeen. Mutta silti pitää mitata kaksi kertaa päivässä (vähintään) ja siis koko loppuraskauden ajan, synnytyssaliin saakka!! Onko Suomessakin näin?

Aurinkoa ja kevätmieltä kaikille teille ihanillel naisille. Muistetaan, että ihan jokainen tähän ketjuun kirjoittava on ansainnut tulla raskaaksi!! Toiset tulevat luomusti, toiset hoidoilla. Jokaisella on siihen kuitenkin yhtäläinen oikeus.

Haleja,
t. lempeällä tuulella oleva Gabriela & paljon potkiva bebeläinen 23+3

PS. Sellanen vielä tiedoksi, että ostin vasta tässä vaiheessa dopplerin, vaikka potkutkin jo tuntuvat, mutta kun täältä ketjusta löytämälläni linkillä sai niin halvalla.. (19,50e)
Ja kyllä se on kiva laite!! On aivan ihana kuunnella oman vauvan sydämenlyöntejä! Että suosittelen kyllä lämpimästi kaikille!!

 

Täällä mä käyn kyttäileen varsinkin sebun ja tanzzzkun tilanteita

Hyvä ettei täälä ole mitään katastrofeja kelleen käynyt :hug:

Mä soittelin eilen naikkarin hormoonipolin kanssa, ja jossei jälkitarkastuksessa mitään löydy niin sitten katotaan miten saadaan kierto käyntiin (terolut) ja ei muuta kun takas piikkeihin Me ollaan siis edelleen "vanhoja potilaita" eikä jouduta mihkään jonojen hännille edes
Ja kun kuulema hormoonipolin kesäsulku ei koske edes pistoshoitoja, niin oon niin positiivisella fiiliksella atm


Lisäks saatiin vauvasta kuva. Vakavasta sairaudesta huolimatta hyvinkin normaalin näköinen vauva :heart:
Mä ehdin ennen rakenneultran huonoja uutisia nauhottaa vauvan sykkeet ja nämä yhdessä on tosi tosi tärkeitä muistoja. vaikka hölmönä jossain vaiheessa mietin että pitäis varmaan poistaa ne sydänäänet.. onneks en poistanut <3

Tämmöstä tänne - ehkä mä vielä kesän aikana pääsen tänne takaisin?

Mahakasta Toukokuuta teille - tuun taas kurkkimaan odotustanne :heart:

 

Voi Ambrosia, miten mä nyt noin kirjoitin, että ollaan täällä kaikki raskaana.. Anteeksi
Mutta onpa ihana kuulla, että saitte kuvan ja säästit sydämensykkeet. Kaikista elämän tärkeistä henkilöistä haluaa säästää muistoja! Ja tosi mahtava juttu, että pääsette suoraan jatkamaan hoitoja kesälläkin. Toivon sydämestäni, ja uskonkin, että pääset pian pian takaisin tänne plussanneena!!

 

-Gabriela- höpsishöpsis olinhan minäkin raskaana, ja jos vaan jakautuminen olis mennyt oppikirjojen mukaan niin väitän että olisin vieläkin - sen verran hanakasti kuitenkin mun kroppa vauvaa kantoi

Mä oon tosiaan ihan yltiöpositiivisella mielellä kun sain kuulla ettei periaatteesa mitään estettä hoitojen jatkoon heti ole kun vuoto vaan tulee. Nyt vaan pistäkää kaikki neljä peukaloanne (osalla niitä on kuusi !) pystyyn ettei jälkitarkastuksessa mitään löydy ja voin kesällä jo liittyä takaisin tähän pinoon.

Meillä kun tyttö sai alkunsa kuitenkin ekasta pistoshoidosta, joten lääkäritkin uskoo että ei kauaa menis

 

Ihana kuulla Ambrosia, että teillä uudelle hoidolle ei ole estettä. Muutenkin kiva, että käyt täällä kertoilemassa kuulumisiasi. Pidän peukut pystyssä, että uuteen tärppiin ei menisi kauan, jos itse olet siihen valmis.

Hienoa, että Sebulla kaikki hyvin, ja olikin vain pienoinen säikähdys.

Annabell, mullakin ollut välillä koviakin menkkajomotuksia, mutta viime viikon kontrollissa paikat olivat täysin kuitenkin kiinni, joten tuskimpas sullakaan mitään nuista on aiheutunut.

Kiva kuulla, että Gabrielalla oli mukava Italian reissu ja muutenkin kaikki hyvin.

Omaa napaa. Tänään soittelin sokereista taas diabeteshoitajalle. Periaatteessa kaikki arvot ok, mutta itse olen huomannut, että aamupala tahtoo jäädä hyvin niukaksi, koska muuten arvo sen jälkeen nousee korkealle kuitenkin rajoissa pysyy. Niin nyt otetaan sitten aamupalan säätömittauksia mun seuraavaan neuvolaan asti. Sen jälkeen sitten soittelen taas diabeteshoitajalle ja katsotaan miten on saatu aamupala kohdilleen ja mikä mun sf-mitta on, jos kovin korkea edelleen, niin mulle varataan sitten ultra aikaisemaksi. Meinasi hänkin vaan, että todennäköisesti mittaan vaikuttanut eri mittaaja. Yritti kyllä katsoa, että olisiko lääkäri laittanut mitään mainintaa paljosta lapsivedestä, mutta eipä se vanha muori ollut kirjoittanut järjestelmään mitään mun käynnistä. No ei se paljon neuvolakorttiinkaan kirjoittanut, mutta ei hän kyllä mullekkaan maininnut mitään paljosta lapsivedestä vaan enemmänkin vauvan ehkä isosta koosta.

Niin muuten Gabriela, täällä ainakin missä minä asun niin on käytäntö, että mittailaan arvoja ihan synnytykseen saakka ja vielä syntymän jälkeenkin sairaalassa minulta ja vauvalta. Se, että kuinka monesti pitää mitata riippuu ihan siitä millaisena arvot pysyvät. Itse mittailen nyt kahdesti viikossa kuus kertaa päivässä ja nyt tän seuraavan yks ja puoli viikkoa about joka päivä nuita aamuarvoja.

Mukavaa viikonloppua kaikille.

Sannuliinu ja tytteli rv 28+1

 

Hienoa lukea, että Ambrosia on positiivisella mielellä ja hoidot alkaa uudelleen. Lohdullisen kuuloista myös, että teille jäi vauvasta kauniita muistoja :heart:

 

Hello kaikille...
Vieläkin yhtenä kappaleena. Tulehdusarvoissa pientä muutosta mutta ovat vielä normaalin rajoissa.
Viime yö oli taas hieman huonompi, heräilin suppareihin joita ei tullut onneksi kuin n. 3kpl.
Edelleen valtavat pelot jyllää mielessä, suurimpana kuolemanpelko
AIka hurjaa ja radikaalia, mutta kun on.
Jos tästä selviän hengissä, niin lapsista en haaveile enää ikinä. En ole ikinä aiemmin elämässäni kokenut näin suurta ahdistusta, pelkoa ja epätietoisuutta.
Ja jos olisin tämän tiennyt, olisin jättänyt hoidot väliin.
Olen pahoillani jos jotakuta nyt loukkaa tää mun kirjotus, mut toivottavasti se kertoo mun tän hetkisen fiiliksen ja elämän paremmin kuin hyvin.
Koko ajan mieleen herää uusia kysymyksiä, esim tällainenkin, nythän tää naikkari menee remppaan, ni mitäs jos esim tämänkin osaston kaikki naiset alkavat synnyttämään yhtä aikaa, ni mihin me mahdutaan????? Siihen pari päällekkäistä hätäsektiota ni voi vittu ku siistii. Mä en kestä. Pää hajoo.
TanZZZKu ja Toivotypykkä, 31+2

 

Piti vielä tulla sanomaan Ambrosialle :hug: Toivottavasti tärppi käy pian
Muillekin myös tsemppiä vaiheisiinne, en vaan jaksa oikein kommentoida kelleen tällä hetkellä vaik ahkeraan lueskelenkin.....

 

Voi TanZZZku kulta! Nyt yrität päästä juttelemaan jonkun kanssa siellä! Jonkun täytyy voida auttaa sua ja saada sut pois noista kuoleman- ym. peloista! Täältä iso hali, vaikkei varmaan paljon auta yli 2000 km päästä, mutta yritän parhaani mukaan lähettää hyviä viboja sinne!! Kuulostaa ihan kauhealta mitä joudut siellä käymään läpi, ja ihan totta, olis hyvä, että saisit puhua jonkun kanssa nyt. Tänään vielä. SE voisi auttaa sua!

Jos kaikki naikkarin naiset alkais nyt synnyttää yhtä aikaa, (mikä ei ole mahdollista mutta JOS) niin teidät jaettas kätevästi ambulansseilla pääkaupunkiseudun muihin sairaaloihin. Siinä ei kauaa mene kun ambulanssilla kuskataan sinne missä on tilaa. Sitä on turha pelätä (vaikka onkin ymmärrettävää että sekin pelottaa).

Olet siellä ammattilaisten käsissä, ihan parhaassa mahdollisessa paikassa siinä mielessä, juuri tällä hetkellä. Mutta kerro please niille hoitajille tai jollekin sun ajatuksista! Mua ahdistaa niin sun puolesta täällä kun en voi kun joitain sanoja sulle netin kautta laittaa.

Älä hyvä ihminen pyydä anteeksi oloasi, täällä saa ja pitääkin purkaa tuntojaan!!

Ja siellä myös. Sairaalassa täytyy olla joku, joka voi selittää sulle, niin että ei tarvitse ainakaan olla epätietoisuudessa. Ahdistukseen ja kuolemanpelkoonkin, NIIN ymmärrettäviä ja normaaleja tunteita ne sun tilanteessa kuin ovatkin, löytyy kyllä myös apua - täytyy löytyä!!

Voimia, TanZZZku pieni, kaikki järjestyy vielä. Paljon hyviäkin asioita on tapahtunut tässä. Taas on kokonainen päivä ollut vauvalla aika kasvaa isommaksi! Ja vaikka tulehdusarvoissa oli jotain, ne oli kuitenkin normaalin rajoissa, se on hyvä asia! Ja se, että tuli lopulta vain 3 supistusta yössä, sekin on hyvä asia!!