Lapsettomuushoidoista plussaan 2012-2013

pikkuperho esikoisesi synnytys kuulostaa ihan samanlaiselta kun minulla oli esikoisen kanssa. Samoja asioita jännitin toisen kanssa etukäteen mutta onneksi toinen tulee todennäköisemmin nopeasti. Ekalla kerralla vietin kaksi vuorokautta sairaalassa, sitä edeltävän yön kotona supistellen. Kolme yötä jäi nukkumatta ja olin ponnistusvauheessa ihan voimaton. Tokasta seurasin kelloa ja laskin supistuksia pari tuntia kotona, kun pääsin sairaalaan sain epiduraalin heti ja salissa ehdin olla kaksi tuntia ennen ponnistusta, joka kesti tasan kahden ponnistuksen verran.

Nyt mietin miten kolmannen kanssa käy. Esikoisenikin tuli sitten vajaassa neljässä tunnissa kun synnytys lähti kunnolla käyntiin. Eka sentin avautuminen vei sen muutaman vuorokauden. Nyt mietin syntyykö matkalla tai joudunko sektioon, tuntuu ettei voi mennä yhtä helposti kuin viimeksi.

Sebu 37+6

 

Tlikohan jeannalle lähtö =)hmm?
Mä niin ärsyynnyn kun mitään ei tapahdu :kieh: eilen koitin kävellä extra paljon..mutta ei se supistuksia aiheuttanu sen kummemmin..huoh..viikko viellä synnytystapa arvioon..

tyty ja poika rv37+3

 

sebu kiva kuulla, että toisella kertaa voi mennä nopeammin. Tosin pienenä pessimistinä aion silti varautua siihen, että kauan menee tälläkin kertaa. Kaikki muu on sitten vaan plussaa, jos pääseekin vähemmällä
Mulla oli loppurutistus myös nopea, ponnistin vain muutaman minuutin, vaikka vauva oli sen neljä kiloa. Eli siihen mulla on aika kova luotto, ettei loppuvaiheessa kauaa mene, jos vauva vaan on oikeassa tarjonnassa tulossa eikä esim. kasvot ylöspäin. Mutta muuten se avautuminen kesti ja kesti ja kesti.. Käytiin välillä näytillkin sairaalassa (noin 15h suppareiden alkamisen jälkeen) ja naftisti parille sormelle auki ja takaisin kotiin ruuhkan vuoksi. Jatkoin kärvistelyä kotona vielä varmaan toiset 15h, jonka jälkeen lähdettiin taas ja meinasin kyllä itkeä, kun sanoivat, että "noo, ehkä väljästi kahdelle sormelle auki". Päästiin silti saliin, kun käynnistysaika oli enää muutaman tunnin päässä.

Onkohan jeanna tosiaan lähtenyt jo?

TanZZZkulle hieman myöhässä ihanaa ensimmäistä äitienpäivää :heart:

 

Heippa! Täällä hieman alakuloisissa tunnelmissa.. Ei mitään erityistä syytä, tänään on vaan pilvistä mun taivaalla. Mutta nyt tulee siis täysin omanapainen purkaus

Ensinnäkin Kiitos kovasti kaikille, jotka kerroitte vatsan kiristymisen yleisyydestä - kyllä taas huojensi!!

Mutta olen kuitenkin varannut täksi iltapäiväksi ylimääräisen gynekäynnin kun nyt huomaan, että mua huolestuttaa nyt "vähän kaikki" Ensinnäkin: Lääkitys. Viime viikon lopulla huomasin, että mulle on myyty apteekista väärää lajia hormonia!! :headwall: Tai siis onneksi oikeaa hormonia, mutta väärään paikkaan tarkoitettua! Mulla on siis edelleen päällä keltarauhashormonilääkitys (200mg illalla, alakautta) ja yhtäkkiä lääkettä laittaessani huomasin, että paketissa lukikin että "nautitaan suun kautta" eikä "emättimen kautta"?! Siis mitä ihmettä?? Soitin gynen sihteerille (tohtori itse ei valitettavasti ollut paikalla) ja sieltä vahvistettiin, että mun viimeisessä reseptissä, aivan kuten aina, oli lukenut, että vaginal, eli apteekki oli nyt mokannut ja antanut yläkautta nautittavaa! (( Sihteeri (en tiedä onko hoitaja koulutukseltaan) sitten sanoi, että no ottakaa nyt sitten suun kautta maanantaihin ja soittakaa sitten uudestaan tohtorille.

Kyllä nyt ottaa päähän, etten huomannut aiemmin, mutta kun olen samaa lääkettä käyttänyt joulukuusta, ja paketti on noita kahta sanaa lukuunottamatta aivan samanlainen, niin en nyt huomannut tota ja olen käyttänyt melkein koko paketin väärän aukkoon... (jos en olis niin stressaantunut niin nauraisin itsekin tätä juttua, onhan se vähän hassua!) Onneksi sentään tän väärän lääkkeen annosmäärä on sama 200mg!

Vauva ei potkinut eilen niin paljon kun yleensä eikä se välttämättä mitään tarkoita, mutta se lisää stressiäni... Enkä sitten tietenkään saanut aamusta lääkärin sihteeristöä kiinni, joka aina vaan pahensi stressaantunutta oloani. Sitten kuin piste iin päälle kotitalostani meni sähköt ennen töihin lähtöäni Joten jouduin tulemaan va-ro-vas-ti kuudennesta kerroksesta pilkkopimeässä (iphonen fikkarin valossa) rappusia. Täällä ei ole tapana, että rappukäytävässä olisi mitään kaiteita ja raput ovat perinteisesti todella kapeita (muutot esimerkiksi hoidetaan AINA ikkunoista hisseillä kadulta suoraan, ei rappukäytän tai sisähissin avulla, niitten käyttö muutossa on kielletty!) joten se pilkkopimeä rappukäytävä oli ihan oikea vaaranpaikka koko matkan -> lisää stressiä. Ei siis lie ihme, että vatsa on piukeena taas, epämiellyttävän ja kivuliaan rajamailla

Sori nyt tällanen purkaus, mutta tää oli saatava ulos. Nyt yritän vaan olla rauhassa, töissä suhtautuvat onneksi aika ymmärtäväisesti.. Tänään on aloittanut tyttö, joka tulee mun seuraajaksi, että jos vain saisin nyt opetettua hänelle töitäni....

Palaan kommentoimaan muitten menoa myöhemmin kunhan saan tuon tumman pilven pois päältäni!!

t. Gabriela & jostain syystä valitettavan hiljainen bebe tänään rv 25 +0 POKS!

PS. Onko kellään muulla tässä vaiheessa hormonilääkitys vielä päällä? Olen kummastellut, että se on jatkunut näin pitkään, mutta eipä se mua haitannutkaan ole..

 

Heissan ja terveisiä sairaalasta :wave:

Lähdin tänne eilen, kun supisteluja oli tullut putkeen viitisen tuntia ja väliä oli enää 7-9 minuuttia. En ollut kuitenkaan kovin kipeä joten arvellutti lähteä. Matkaan meni pari tuntia ja perillä tsekattiin. Yllätyksekseni olin 3 senttiä auki. Käyrillä makasin ehkä kolme varttia, edelleenkään ei sattunut hurjasti ja uudellen tarkistettaessa olin jo 5 senttiä auki. Siinä vaiheessa aloin uskoa että täähän menee vielä hienosti!

Mut vietiin saliin ja esitin uudelleen viimeiset päivät ja viikot vaivanneen ajatuksen, että vauva on väärässä tarjonnassa. Kätilö vakuutti että se on ok ja kääntymässä oikein. Puoli tuntia myöhemmin alkoi jo sattua niin että aloin lämmitellä jyväpusseja. Tsekattiin: 7cm! Oli hyvä fiilis!

Kipupelkoni oli tiedossa joten sain kohdunkaulapuudutteen joka auttoikin hyvin. Pian olin jo 9 cmauki. Sitten alkoii hidastua... Vauva oli ylhäällä ja viimeinen sentti ei vaan auennut. Sain uuden puudutteen. Se ei enää juurikaan auttanut ja aloin ottaa ilokaasua myös, mutta kivut vaan yltyi. Kärvisteltyäni toista tuntia sain spinaalin - ei auttanut. Alkoi vituttaa jo. Jossain vaiheessa todettiin ettei vauva vaan laskeudu alemmas ja sain alkaa varovaisen ponnistelun.

Supistuskivut olivat ihan järkyttäviä, mutta ponnistaminen auttoi hiukan. Kevyt ponnistelu ei tehnyt mitään joten sitten piti alkaa kunnolla hommiin. Asentoja vaihdettiin, hiki virtasi mutta vauva ei tullut alemmas. Kävi aina ponnistaessa alempana ja sitten palasi ylös. Turhautti ja sattui ihan liikaa mun sietokyvyllle. Lopulta lääkäri pyydettiin katsomaan ja ultrassa selvisi, että vauva oli naama eteenpäin. Argh. Jos en olisi ollut niin kipeä, leipääntynyt ja väsynyt, olisin varmaan tässä vaiheessa vetänyt jotakuta turpaan. Tätähän olin itkenyt jo neuvolassa, pelkopolilla ja vielä vastaanottavalle kätilölle. Kiva kun äidin tuntemukset jätetään huomioimatta.

Tässä vaiheessa kiikutettiin imukuppivehkeet saliin ja leikkuriin hätäsektiovalmius. Olin ihan varma, että ensin nyt revitään kappaleiksi alapäästä, sitten kun vauva ei tuu ulos niin viedään sektioon ja siellä menee jotain pieleen ja kuollaan molemmat. Luojan kiitos vauva oli okei, joten sain vielä lisää puudukkeita kun ei ollut sen puolesta.kiire

En siis tuntenut hurjaa kipua imukupin laitossa ja ulosautossa. Vauva oli tosi tiukassa ja sain vielä ihan tosissaan ponnistaakin samalla. Vauva saatiin ulos, parkaisua ei tullut heti ja ehdin jo sitäkin panikoida kunnesitkua alkoi kuulua :heart:

Sain kohta vauvan syliin ja helpotus oli melkoinen. Syntymäaika jäi juuri äitienpäivän puolelle, joten sain ihanimman mahdollisen lahjan. Olin tosi hyvin puutunut joten jälkeisvaihe ja ompelut meni kivutta. Jossain vaiheessa tajusin kysyä kumpi tuli, kun en ollut kuullut tai tajunnut jos sen joku oli sanonut. Mulle kerrottiin että se on tyttö! Kiva kätilöopiskelija kursi mut kasaan (ei pahoja repeämiä, mutta leikattiin) ja jäin vielä saliin pariksi tunniksi. Tässä vaiheessa olisi ehkä kaivannut tukihenkilöä, kun oli jotenkin tylsää olla siellä kahden vauvan kanssa

Kävelin omin jaloin osastolle ja kaiken kaikkiaan mieli on hyvä, vaikka ei sitten lopulta mennytkään ihan niinkuin strömsössä. Pääasia mulle oli että selvittiin isommitta vammoitta ja että ehdittiin puuduttaa hyvinsiinä vaiheessa kun imukuppia piti käyttää. Tyttö oli syntyessään 3700g ja 51cm, eli ihan hyvän kokoinen ja tietenkin söpö kuin mikä Loppu hyvin kaikki hyvin.

Jeanna ja tyttö

 

jenna mä niin arvasin et olit lähteny synnyttää..onnea onnea onnea :heart::heart::hug: ihanampaa äitienpäivälahjaa ei ois voinu saada..ikimuistoinen lahja! Aika hurjalta kuulostaa toi synnytys..se kanssa vituttaa, että eivät voi kuunella äitiä jos se sanoo että epäilee vauvan olevan väärässä tarjonnassa..

 

Oi mahtavaa, ONNEA ONNEA TYTÖSTÄ :heart: Jeanna!!! Mikä maailman ihanin äitienpäivälahja!!

Kiitos kun jaksoit kirjoittaa niin tarkasti, tosi mielenkiintosta lukea kuinka kaikki oikein kävi!

Kyllä oli Päivän piristys ja paras uutinen tämä!

Onnellisena puolestasi Gabriela

 

Onnea Jeanna !! Tyttö halusi tulla äitienpäivä lahjana sulle:heart:

Gabriela Olen kuullut muitakin joilla tuo keltarauhas lääkitys lähes koko raskausajan ja aikoinaanhan hormoonia käytettiin koko raskausajan jotenka se on varmasti ihan ok. Ovatpa tosiaan apteekissa mokanneet! Voi hyvä tavaton sentäs. Luulen että ei kuitenkaan ole mitään hätää. Mulla on myös noita kiristelyjä (supistuksia?) ja menkkamaisia väänteitä ollut, nyt kolmena päivänä peräkkäin iltasella oikein ikävän tuntuista ollut... Mietin jo pitäisikö neuvolaan soitella, ensi maanantaina mulla olisi neuvola lääkäri kyllä jo. Ilmoittelehan mitä gynellä näkyi

Mörkötys ja Mörökölli 25+1

 

Paljon Onnea Jeanna!! Ihania uutisia! <3

 

Hirmuisesti Jeannelle onnea tytöstä!Onneksi kaikesta huolimatta loppu hyvin kaikki hyvin. Mahtavan äitienpäivä lahjan olet kyllä saanut.

Gabriela, munki tytteli on perätilassa ja liikkeet ovat hyvinki vaisuja päiväs aikaan. Oikeastaan vasta illalla kun menen makuulle liikkeet ovat selvemoiä ja voimakkaampia. Johtuen ehkä siitä,että makuulla yleensä kääntää itsensä raivotarjontaan ja näin monottelee ylöskin. Muuten liikkeet tunnen tosi alhaalla tökkimisinä ja möyrimisinä. Olen itsekkin välillä huolissaan liikkeistä,kun esikoiselta ne oli paljon voimakkaampi häben asennon takia. Joten eiköhän sullakin liikkeisiin ja niiden tuntemiseen vaikuta vauvelin asento.

Keltarauhasesta,mulla loppu sen käyttö het mit plussaan,joten muuta en osaa tuohon kommentoida.

Keskiviikkona olis neuvola. Odotan jännityksellä sf-mittaa,joka ratkaisee sen miten edetään seuraavaksi.
Sannuliinu rv 29+4

 

Onnea Jeanna ja koko perhe :flower: Ikimuistoinen äitienpäivä sulla :heart:

 

Onnittelut Jeanna tytöstä :flower: Vaikka hurjalta kuulostaa tuo synnytyksen loppu. Itselläni myös imukuppi synnytys esikoisesta ja eihän se mukavaa ole.

 

Jeanna, paljon onnea koko perheelle!!

Gabriela, joo, olen huomannu et ulkomailla noista valmisteista on eri muotoja. Suomessahan esim lugesteron on sellanen et samaa voi joko niellä tai laittaa alakautta. Täällä taidetaan lähes poikkeuksetta lopetella lääkkeet tuohon 12 viikkoon mennessä, mutta hyvin pitkälti se on tapauskohtaista ja maailmalla käytäntöjä on varmasti enemmän. Onneks kaikki selvisi!

Liikkeet. Täälläki vaihtelee. Riippuu täysin vauvan asennosta kuten Sannuliinukin sanoi. Mä en osaa stressata siitä, uskon että niin kauan ku tuntuu pitkin päivää edes jotain nii kaikki ok..viimesfään jossain vaiheessa kun on ihan rauhallisesti paikallaan. Sitähä sanotaan, että vasta 30 viikosta vois aloittaa liikelaskennan (eli valittuna ajankohtana väh. se 10liikettä tunnin sisään, vaikka mehulla tms imelällä heräteltynä) kun sitä ennen pikkuliikkeet ei välttis tunnu. Esikoisesta ei tuntunut edes tälleen, istukka oli edessä ja vauva enemmänkin möyri kuin potki.

Sannuliinulle peukkuja ja tsemppiä huomiselle!! Tuuhan sit kertoo kuulumiset.

Kiristelyjä on nyt aina vaan enemmän, mut huomaan että näin toista odotellessa ei niistä enää samalleen panikoi ku esikosta. Jos kävelee lenkin nii kiristelyä, suht kipeääkin, mahtuu runsaasti matkan tekoon, mut se ei jää mitenkään "päälle" pitkäksi aikaa ja viim.kotona levossa helpottaa. Jotenkin nyt osaa ajatella et se vaan kuuluu kuvioon kun maha kasvaa ja kohtu on supistusherkkä jne. Muistan että esikoisen aikaan sitä heti lopetti herkästi kaikki lenkit sun muut tai kääntyi äkkiä kotiin kun ajatteli et ne on vaarallisia tms. Mähän olin sormellekin auki ties montako viikkoa ja silti vauva syntyi ihan ajallaan.
Nyt mä ajattelen enemmänkin, että on pirun tärkeää yrittää liikkua ja pitää huolta kunnosta synnytystäkin ajatellen. Liian helposti tulee valittua tuo sohvan nurkka ja suklaa kun esikoinen saadaan nukkumaan. TOKI, jos kellä ne on todella kipeitä ja oikeesti uhkaavat raskautta niin sitten ehdoton lepo on tottakai paikallaan, en mä sitä vähättele millään tavalla!! Mut tää oli yksinpuhelu lähinnä siitä, et toisen kansaa sitä uskaltaa enemmän luottaa rennommin kiputuntemuksiin ku ihan ekassa raskaudessa.

 

Nimimerkki / Ikä / Monesko lapsi / Sairaala


5.5
sekundamamma / 36 / 2. lapsi / TYKS

9.5
Pikkuperho / 30 / 2. lapsi

26.5.
himmeli-80 / 32 / 1. lapsi / Naistenklinikka

27.5.
Sebu08 / 33 / 3. lapsi / Naistenklinikka tyttölupaus

29.5.
jadekivi / 25 / 1. lapsi / Jorvi?

31.5.
tyty86 / 26 / 2. lapsi / pkssk

1.6.
Baby20xx / 31 / 1. lapsi / VKS

3.6.
Amele / 27 / 1. lapsi

5.6
Lila13 / 28 / 1. lapsi / KYS

11.6
0emppu0 / 26 / 1. lapsi

16.6.
inkkunen / 33 / 1. lapsi / TAYS

17.6
Eemiliina/ 33 / 2. l apsi / KOKS poikalupaus

30.6
Lillis85/ 26 / 1. lapsi / KHKS

3.7.

Miles / 34 / 1.lapsi / ? Helsinki tai Jyväskylä? poikalupaus

4.7.
Lumi72 / 40 / 1. lapsi / ulkomailla

7.7.
Häivähdys / 30 / 3. lapsi / K-SKS

18.7.
Vienda / 28 / 1. lapsi poikalupaus

20.7.
nuppuska / 30 / 1. lapsi / Kättäri poikalupaus

25.7.
Sannuliinu / 37 / 2.lapsi / OYS tyttölupaus

6.8
tammityttö/2. Lapsi

7.8.
astrolabe

11.8.
pikku_karhu / 34 / 2.(3.)lapsi / Kättäri

25.8.
Mörkötys / 29 / 1. lapsi

26.8.
-Gabriela- / 40+ / 1. lapsi tyttölupaus

4.9.
meriann / 30 / 2. lapsi / Kättäri poikalupaus
Yoslene / 32 / 2. lapsi / NKL
Nuppu81 / 31 / 1. ja 2. lapsi / KYS

5.9
Annabell-77 / 35 / 2. lapsi/poikalupaus

1.10
Tiggeri/ 33 / 3.lapsi / K-HKS

9.10
Vihervaara

22.10
Tigridia/ 4.lapsi


Pikkumyy-09/ 33 / 2.lapsi

:heart: SYNTYNEET :heart:
6.5.2013 TanZZZku / 30 / 1. lapsi / tyttö
12.5.2013 Jeanna / tyttö


Neuvolat & ultrat

Nuppuska - UÄ- lääkäri 15.5.
Vienda - neuvola 15.5.
Sannuliinu - neuvola 15.5
Inkkunen - neuvolalääkäri 17.5.
miles - neuvola 24.5.
miles - neuvolalääkäri 30.5. (suomessa)
Sannuliinu - istukan sijainti kontrolliultra 3.6.



Äitiysloma alkaa:
Sekundamamma - 28.3
Sebu08 - 19.4
Jadekivi - 22.4
TanZZZku - 22.4.
Tyty86 - 24.4
Lila13 - 29.4
Inkkunen -3.5
Eemiliina - 13.5.
Vienda - 11.6
Sannuliinu - 19.6


Suuren surun kohdanneet
Cisu
Wilbe
Ambrosia85

 

Gynekuulumiset:
Mua ihan itketti kun lääkärille pääsin. Pahoittelin tätä, johon lääkäri totesi lähinnä hämillisesti että "mutta Madame, tehän olette raskaana". Ilmeisesti kyynelehtivät naiset ovat aivan tuttu näky siellä vastaanotolla

Kohdunsuu oli edelleen kuten aina ennenkin, aivan kiinni. Ja ultrassa kaikki OK!! Lapsonen siellä iloisesti vilkutti mulle, availi suutaan (kuulema joi) ja jopa HYMYILI?!?! Pyysin pitkästä aikaa, että voisko yrittää nähdä naamakuvan, kun en ole viikkokausiin saanut 3D kuvaa nähdäkään ja nyt sitten paitsi että näin tyttösen kasvot, todellakin ihan näytti kuin hän olis yhtäkkiä hymyillyt silleen ujosti ja tyytyväisenä!! En tietenkään iloltani ja helpotukseltani ymmärtänyt pyytää lääkäriä printtamaan kuvaa... :headwall: joten se on nyt muisto vain. Mutta ihana!! :heart:

Sitten kuitenkin lääkäri halusi laittaa mut sydänkäyrälle, tai vauvan sydänääniä siinä tsekattiin. Assistenttinsa etsi ja etsi eikä millään meinannut löytää vauvan sydänääniä (minusta aivan liian korkealta, navan vierestä - itse olen dopplerilla saanut usein ne ihan alhaalta, bikinirajan alta esiin). Oli kyllä tosi ystävällinen hoitaja, ja totesi vaan että on vaikea saada niitä sydänääniä esiin kun vauva on vielä niin pieni ja tämä vauva liikkuu NIIN paljon.. Noh, lopulta monitori löysi jotain, ja sykkeet vaihtelivat mun nähdäkseni 129-148 välillä enimmäkseen. Kuulema kaikki ok. Itse olin supistuskäyrällä toista tuntia, mutta yhtään supistusta ei tullut, ja tohtori oli oikein tyytyväinen tähän.

Hormonilääkitystä jatketaan ja nyt kaksinkertaisena, aamuin illoin 200mg vaginaan (eikä kuulema ole vakavaa, vaikka edellisestä paketista laitoinkin vahingossa väärään aukkoon..)

Yllätyksekseni kaikista hyvistä uutisista huolimatta lääkäri määräs mut loppuviikoksi saikulle? Käsky kävi olla sohvalla, katsoa telkkaria ja rentoutua vain. No kyllähän se käy


Kiitos taas ihan hirmuisesti kaikille tuesta! Te ette usko, miten paljon tukenne auttaa, kun yksin näitä tuntemuksia täällä yritän ihan rennosti ja stressaamatta ottaa.. Välillä sitten tulee liikaa stressijuttuja yhtä aikaa kuten tänään. Ja onhan mulla paljonkin kavereita, ihana tukijoukko, ja paras ystävä varsinkin on tosi kannustava kokoajan mutta täällä kun on samassa tilanteessa olevia/olleita, se tuki on valtavan iso. Kiitos ja kumarrus :flower:

Hyvää yötä!

t. taasen onnellinen ja rauhallinen Gabriela ja esim nyt juuri KOVAA muksautteleva, Mona-Lisa-hymyinen tyttönen rv25+o edelleen

 

Ensinnäkin Jeannalle suurenmoiset onnittelut :flower: Aika hurjalta kuulosti toi sun tarina.. mutta onneksi loppu hyvin

Ja tanzzkulle hyviä vointeja ja tsemppiä.. missä ikinä meettekään Olette päivittäin ajatuksissa..

Ja upeetagabriela että sielläkin pikkuisella kaikki hyvin

Mä oon vähän ruvennut jännäämään synnytystä, mut mun mielestä ihan hyvä kuullakin noita hurjempiakin stooreja, sillä vaikkei niihin osaa varautua, mutta itselle on aikakin tärkeä tiedostaa, että kaikki ei välttämättä mee niinkuin elokuvissa. En tiedä oonko ihan hullu, mut oon ajatellut yrittäväni ilman lääkitystä.. tai ilokaasulla.. sit jos ei kestä niin sitten tietty pyytää (toki voi olla jo myöhästä). Mut en haluaisi lähteä sellasesta lähtökohdasta että ehdottomasti epiduraali, sillä enhän mä edes tiedä millaista kipua se on.. vaikea päättää etukäteen haluaako lääkitystä! Mites te muut?

Liikkeistä mulla tuntuu tosi vaihtelevasti.. istukka on takana, eli sen ei pitäisi vaikuttaa, mutta vauvan asento vaikuttaa tosi paljon. Välillä möyrii kovaa ja vaihtaa asentoa, välillä muksii hiljempaa ja välillä ihan hentosia hipaisuja (niinkuin ekat liikkeet oli). Kerran olen vähän huolestunut, mutta kätilön ohjeiden mukasesti pari lasia mehua ja kylkimakuulle.. tosiaan 10 liikettä tunnissa pitäis tuntua, niin eihän siinä mennyt kun vajaa vartti Ja kätilö sanoi että vieläkin voi olla pitkiä aikoja ettei kunnolla tunnu.. pääasia että tuntuu jotain pitkin päivää ja tarvittaessa tarkkailussa se 10 per tunti.

Itse oon tosi vähän tänne kirjoitellut, kun ei mitään ihmeellistä ole ollut. Jokapäivä kyllä luen teidän jutut ja elän hengessä mukana Tänne kuuluu vain tälläista mahan kasvattelua, välillä kolottaa sinne sun tänne ja tulee harkkasupistuksia, mutta ei mitään ihmeempiä. Väsy on ruvennut taas painamaan oikein urakalla, onneksi tuosta kevätauringosta saa vähän energiaa. Pesänrakennusvietti on kova, kokoajan touhotan jotain vauvahankitoja tai muuten vaan kotia "vauvakuntoon", minkä siis väsymykseltä jaksan! Tuntuu hurjalta ajatella teitä, joilla on jo aikaisempia lapsia että miten jaksatte pyörittää lapsiperheen arkea. Itse kun saa levätä just niin paljon kun jaksaa ja sillon kun huvittaa.

Tsempit kaikille ja palaillaan taas!

Nuppuska 30+3

 

Ihanaa Gabriela,että pikkusella kaikki hyvin.

Nuppuska, hyvä asenne,että ilman puudutetta aiot yrittää. Kannattaa kuitenkin varautua,että suunnitelmat ei mene välttämättä ihan niin kuin toivottu. Nimimerkillä esikoiselta käynnistettiin ja supistukset oli niin rajut ja parin minuutin välein,että ei ollut toivoakaan olla laittamatta epiduraalia. Multa ei edes oikeastaan kysytty vaan sanottiin,että saadaan sut nuihin piuhoihin kiinni ja istumaan aloillaan edes hetki,niin on pakko pistää,että supistukset saatas vähän rauhottumaan. Ilokaasuhan teki mulle vaan karhean kurkun ei muuta.

Itsekkin haluaisin tällä kertaa mahdollisemman luonnon mukaisen synnytyksen,mutta taitaa olla toivoajattelua. Todennäköisesti menee taas yli ja käynnistykseen jne,mutta toivossa on hyvä elää,vaikka mullahan istukan takia vielä suunniteltu sektiokin mahdollista.

Täällä kanssa tänään ollut paljon harjoitussuppareita ja vauveli ollut kovin aktiivinen. Mää olen kanssa tehnyt liikelaskentoja,jos on paniikkia meinannut pukata,vaikka ei virallisesti näillä viikoilla vielä pitäskään.

Sannuliinu ja tytteli rv29+5

 

Hienoa Gabriela että kaikki kunnossa. On tää vaan välillä niin stressaavaa.

Nuppuska olen varannut tens-laitteen synnytykseen ja yritän sen turvin päästä mahdollisimman pitkälle. Esikoisen synnytyksestä opin sen, että haluan mahdollisismman pitkälle ilman epiduraalia/spinaalia. Auttoi kyllä hyvin kipuun mutta "jäin" sängyn vangiksi ja varmaan osittain siksi vauva ei laskutunut kunnolla. Vedettiin sitten tosi korkealta imukupilla ja sen voi arvata miten siinä käy.. Vesi auttoi mulla myös hyvin kipuihin, olin suihkussa varmaan yli tunnin. Nyt salaa haaveilen altaasta mutta kättärin tilanne on varmaan sellainen, ettei sieltä vapaita liikene. Mutta tilanteen mukaan sitä on mentävä ja varmasti spinaalin jossain vaiheessa pyydän jos sellaisen kerkeän saamaan.

Täälläkin muuten kovin tasaista mahan kasvattelua. Tuntuu, että tuo maha on jo niin iso, että haittaa liikkumista.

Meriann rv 23+6

 

^Epiduraalista ja muusta kivunlievityksestä.. itse menen sillä linjalla että haluan ehdottomasti epiduraalin. Olen ollut supistuksista niin krampissa aina että avautuminen tapahtunut tosi hitaasti. Molempina kertoina avautuminen tapahtui tosi nopeasti heti kun sain epiduraalin ja pystyin rentoutumaan.

Täällä alkaa tuleva synnytys "enteilemään".. viikotkin sen jo kertoo, mutta olen saanut jostakin ihan ihme energiaruiskeen. Pari päivää sitten en jaksanut yhtään mitään ja tänään olen siivonnut, jynssännyt, istuttanut kukkasia, pessyt pihakivetystä jne. Olen aikaisemminkin saanut vastaavia puuskia hieman ennen synnytystä, joten oletan tästä ettei menisi ainakin kovin paljon yli lasketun ajan. Supistukset taas ovat melkein tipotiessään, olen kävellyt vaikka millä mitalla eikä siltikään mitään kovia suppareita mitä oli koko talven. Onko sitten tyyntä ennen myrskyä, vai mistä lie johtuu.

Voimia kaikille odottamiseen!

Sebu 38+1

 

Voi huokaus sentään, kun te naiset olette reippaita!!

Mä kyllä haluan ihan kaiken mahdollisen kipulääkityksen ja puudutteen, laittomat ja lailliset (olis eka kerta käyttää laitonta muuten..) mieluiten vintin ihan pimeäksi.. Mulla on niin matala kipukynnys, että kun nyt joudun mittamaan sokeria päivittäin monta kertaa niin sormenpää tulee siitä piikistä kipeäksi JOKA KERTA Ja kun tiedän että kohta sattuu niin ei tule vertakaan kunnolla.. ja se kipu kestää välillä tunteja!

Että voitte kuvitella miltä kuulostaa tällaselle kipuherkälle, että suunnittelette vapaaehtoisesti lääkkeetöntä synnytystä..?? HUH HUH!! Respectiä täältä!

Vieläkin ottaisin mieluiten sektion... Juuri puhuin aiheesta työkaverin kanssa, ja täällähän ei voida ymmärtää, miksei Suomessa nainen saa itse valita, miten haluaa lapsensa maailmaan saattaa.. Mutta myönnän kyllä, että luettuani teidän juttuja täällä jo viikkokausia, olen alkanut ehkä ihan vähän harkita myös alatiesynnytystä.. Ammeessa olis ihana synnyttää kyllä!! Olen sellanen kylpijätyyppi muutenkin! Kylven talvella joka aamu, ja kesälläkin ellei ihan helle ole niin monta kertaa viikossa. En koskaan enää suostu asumaan asunossa, jossa ei ole kylpyä! Joten kylpy kyllä varmasti auttais mua synnytyskivuissa ja rentoutumisessa. Voi oliskohan Kättärillä sellanen??

Mulle vois muuten lisätä listaan, että synnärini on sitten Kättäri, sinne olen ilmoittautunut

Tänään oli sitten viimenen päivä kun kuljen farkuissa! :stick: Olen vuosikausia käyttänyt vain mekkoja ja hameita mutta ostin Suomesta joululomalla alennusmyynnistä mammafarkut. Ja pitkään ne autto oloa, mutta nyt ne painaa ikävästi just tohon alavatsalle, mikä on ollut kipeän kireänä viime aikoina. Ja kun en muutenkaan käytä housuja kuin Suomessa talvella, niin nyt sai riittää. Täällä on tänäänkin taas kylmä,hyvä jos on 12C?? Mutta kun en mä osaa olla housuissa, mä olen mekkotyttö Että toivottavasti ilmojen herrat nyt kuulis tän ja lähettäs sitä lämpimämpää ilmaa kiitos!!

t. Gabriela & hymytyttö 25+1

 

Mä lähden synnytykseen aika avoimin mielin. Jos tuntuu että pärjään esim. vain ilokaasun voimin, niin koitan välttää epiduraalia viimeiseen asti. Mä tahtoisin säilyttää liikuntakykyni ja pysyä pystyasennoissa mahdollisimman pitkään, toivottavasti myös ponnistusvaiheen. Eikä ihan hirveästi houkuta ne kaikenmaailman piuhat missä joutuu epin jälkeen olemaan kiinni. Mutta kun sitä ei vaan voi etukäteen tietää, miten itse kestää sitä kipua. Jos se on aivan lamauttavaa, niin voi hyvin äkkiä käydä niin, että mä pyörin tuskissani sairaalapedillä ja anelen sitä epiduraalia

Mä toivon, että Jorvissa on saatu amme korjattua ennen kuin lähtö tulee. Musta ois ihanaa päästä sinne lillumaan avautumisvaiheen ajaksi, kun se vesi kuulemma oikeasti helpottaa kipua ja rentouttaa sen verran, että avautuminen lähtee kunnolla käyntiin.


Muhunkin on nyt iskenyt Puuha-Pete-ilmiö, eli tekisi mieli tehdä vaikka ja mitä. Tein itselleni eilen tehtävälistan, jota koitan tässä parhaani mukaan purkaa ja toivon, ettei synnytys käynnistyisi ainakaan vielä viikkoon, mieluusti kahteen


- Jadekivi rv38+0

 

Tuhannesti onnea Jeanna!! :heart: :flower:

Minä olen Gabrielan tavoin ajatellut haluavani kaiken mahdollisen saatavilla olevan kivunlievityksen... Mutta myös nostan hattua teille, jotka ette näin tee! Minulla on "tapana" pyörtyä aika herkästi kivusta ja se vähän hirvittää. Voiko kesken synnytyksen edes pyörtyä??

Tänään neuvolassa kysyttiin, haluanko pelkopolille mutta ei mua oikeastaan synnytys pelota. Tai kipu ja mahdolliset vauriot kyllä vähän mutta uskon selviäväni siitä siinä missä muutkin ovat selvinneet. Kohtukin on onneksi kasvanut hieman käyrän alla, joten toivon nyt kovasti, että vauva olisi sellainen normaalikokoinen, eikä jättiläinen, niinkuin itse olen ollut... :ashamed: Painon olen onneksi saanut pidettyä hyvin kurissa, tullut vain 100g/vko nyt.

Minulle voisi päivittää seuraavan neuvolan 28.5. ja lääkärineuvolan 11.6. Äitiyslomakin näköjään alkaa vasta 12.6 kuitenkin... Ihmetyttää, että lääkärineuvola on jo viikoilla 34+5, eikö tämä ole aika aikaisin? Yleensä kaiketi 36+ vai...?

Vienda 30+6

 

mua on ruennu ahdistaa nyt koko synnytys..supparit on tullu kivuliaammiksi ja on ruennu kummittelee esikon synntys joka meni ihan vituiks mua stressaa eniten et miten meijän esikko pärjää kotona jos mä oon synnärillä miehen kanssa..ei se suostu nukahtaa muiden ku mun ja miehen kaa..jotenki kaikki synnytykseen ja sairaalaan liittyvät asiat nyt stressaa. Ei huvittas enää hetkeekään kantaa tätä mahaa mut sit jotenki en mä haluukkaa synnyttää |O se koskee..apua|O..helkkarin hormoonit..huoh..
maanantaina sit synnytystapa arvioon..voi hitto..jännittää et mitä ne sanoo siellä..helpottas jos pääsis sektioon suoraan mut taidan toivoa liikoja..mä otan kaikki lääkkeet ja nuijanukutuksen jonka vaan voin saada synnytyksen aikana esikkoa tehdessä olin ihan varma että mä kuolen kesken synnytyksen, huusin ku päätön sika ja sanoin miehellekki et voitteko ampuu mut tähä samoin tein. Sit pääsinki leikkuriin tytön väärän tarjonnan ja pysähtyneen synnytyksen vuoksi..

tyty ja poika rv37+5

 

Nimimerkki / Ikä / Monesko lapsi / Sairaala


5.5
sekundamamma / 36 / 2. lapsi / TYKS

9.5
Pikkuperho / 30 / 2. lapsi

26.5.
himmeli-80 / 32 / 1. lapsi / Naistenklinikka

27.5.
Sebu08 / 33 / 3. lapsi / Naistenklinikka tyttölupaus

29.5.
jadekivi / 25 / 1. lapsi / Jorvi?

31.5.
tyty86 / 26 / 2. lapsi / pkssk poikalupaus

1.6.
Baby20xx / 31 / 1. lapsi / VKS

3.6.
Amele / 27 / 1. lapsi

5.6
Lila13 / 28 / 1. lapsi / KYS

11.6
0emppu0 / 26 / 1. lapsi

16.6.
inkkunen / 33 / 1. lapsi / TAYS

17.6
Eemiliina/ 33 / 2. l apsi / KOKS poikalupaus

30.6
Lillis85/ 26 / 1. lapsi / KHKS

3.7.

Miles / 34 / 1.lapsi / ? Helsinki tai Jyväskylä? poikalupaus

4.7.
Lumi72 / 40 / 1. lapsi / ulkomailla

7.7.
Häivähdys / 30 / 3. lapsi / K-SKS

18.7.
Vienda / 28 / 1. lapsi poikalupaus

20.7.
nuppuska / 30 / 1. lapsi / Kättäri poikalupaus

25.7.
Sannuliinu / 37 / 2.lapsi / OYS tyttölupaus

6.8
tammityttö/2. Lapsi

7.8.
astrolabe

11.8.
pikku_karhu / 34 / 2.(3.)lapsi / Kättäri

25.8.
Mörkötys / 29 / 1. lapsi

26.8.
-Gabriela- / 40+ / 1. lapsi tyttölupaus

4.9.
meriann / 30 / 2. lapsi / Kättäri poikalupaus
Yoslene / 32 / 2. lapsi / NKL
Nuppu81 / 31 / 1. ja 2. lapsi / KYS

5.9
Annabell-77 / 35 / 2. lapsi/poikalupaus

1.10
Tiggeri/ 33 / 3.lapsi / K-HKS

9.10
Vihervaara

22.10
Tigridia/ 4.lapsi

27.10
Pikkumyy-09/ 33 / 2.lapsi

:heart: SYNTYNEET :heart:
6.5.2013 TanZZZku / 30 / 1. lapsi / tyttö/ 1695g/ (rv 31+5)
12.5.2013 Jeanna / tyttö/ 3700g, 51cm/ (rv 39+2)


Neuvolat & ultrat


Inkkunen - neuvolalääkäri 17.5.
miles - neuvola 24.5.
Vienda - neuvola 28.5.
Sannuliinu - neuvola 29.5
miles - neuvolalääkäri 30.5. (suomessa)
Sannuliinu - istukan sijainti kontrolliultra 3.6.
Vienda - neuvolalääkäri 11.6



Äitiysloma alkaa:
Sekundamamma - 28.3
Sebu08 - 19.4
Jadekivi - 22.4
TanZZZku - 22.4.
Tyty86 - 24.4
Lila13 - 29.4
Inkkunen -3.5
Eemiliina - 13.5.
Vienda - 12.6
Sannuliinu - 19.6


Suuren surun kohdanneet
Cisu
Wilbe
Ambrosia85

 

Piti tulla vain poksumaan "maagisen" 24+0 kunniaksi.

Tytylle jaksamisia loppurutistukseen.