Lapsi kommentoi ulkonäköäni kuuluvasti äidilleen uimahallissa

Niin, olisihan äiti voinut sanoa vaikka 'no niinpäs onkin. Onpa hienoja.' ja iso hymy perään. Ei todellakaan aina tarvitse paheksua vaikkei tykkäisikään...vai?

 

No tietenkin on mun tulkintani.
Ja en mä tiedä kuinka olisin oikeen sen muuten voinut tulkita, kun en ole mitenkään erityisen herkkä suuttumaan tai ottamaan itseeni tms..

 

En huomannut lapsen kommentissa mitään pahaa. Silmien pyörittelyt jäi sun oman mielikuvituksen varaan.

 

Oli muuten erittäin kiusallista kun tyttäreni nelivuotiaana kommentoi erään naisen suurta vatsaa uimahalissa. En edes osaa sanoa miksi se teki niin, en ollut koskaan sanonut sen kuullen mitään negatiivista kenestäkään. Kaipa se ei ymmärtänyt, että jotkut toteamukset ei ole positiivisia. Hävetti niin kovasti. Menin niin paniikkiin että pullistin omaa vatsaani.

Ihana.:heart:

 

Ihana.:heart:

Se oli kamalaa. Sanoin myös että me ollaan kaikki eri näköisiä ja eri kokoisia. Se nainen sanoi kuuluvalla äänellä, kun tyttö oli sanonut "kato miten iso masu", että "sanoppa muuta!"

 

Lapset tapaa kommentoida kaikenlaista epäkorrektiakin, eikä aloittaja sitä kritisoinutkaan. Itse yleensä vastaan neutraalisti tyyliin "juu, meitä ihmisiä on niin monennäköisiä". Että kyllä mun mielestä tuo äidin kommentti oli vähän tyhmä.

Peesi! Just samalla tavoin sanon.
Saatan lisätä siihen vielä; "kuinka oliskaan tylsää jos oltaisiin kaikki samanlaisia".

Moni ei varmaan ymmärrä, että vanhemmalta joku pienkin äänen sävy tai halveeraava ele, saattaa olla ratkaiseva minkä lapsi muistaa pitkään. Ja lapsi voi loppupeileissä ajatella että on ihan ok käyttäytyä noin.:|

Olen todella tarkka mitä lasten kuulleen puhun, mutta välillä aikuisporukassa lähtee vitsit lapasesta, huumorin varjolla:ashamed:

 

Se oli kamalaa. Sanoin myös että me ollaan kaikki eri näköisiä ja eri kokoisia. Se nainen sanoi kuuluvalla äänellä, kun tyttö oli sanonut "kato miten iso masu", että "sanoppa muuta!"

Noihan toimivat sellaisina hyvinä opetustilantena lapselle, vaikka ovatkin hävettäviä tilanteita vanhemmille.

 

Niin, olisihan äiti voinut sanoa vaikka 'no niinpäs onkin. Onpa hienoja.' ja iso hymy perään. Ei todellakaan aina tarvitse paheksua vaikkei tykkäisikään...vai?

No mä kyllä tyytyisin kertomaan tuosta erilaisuudesta. En mä lähde imartelemaan enempi kuin on tarpeen.

 

Noihan toimivat sellaisina hyvinä opetustilantena lapselle, vaikka ovatkin hävettäviä tilanteita vanhemmille.

Joo sen jälkeen se kuuli multa ekaa kertaa, että isoa vatsaa ei pidetä positiivisena asiana, ellei ole raskaana. Kerroin, että koska ei koskaan tiedä mistä joku loukkaantuu, kannattaa aina kommentoida vain silloin, jos haluaa kehua toista.

 

No mä kyllä tyytyisin kertomaan tuosta erilaisuudesta. En mä lähde imartelemaan enempi kuin on tarpeen.

Mä saatoin joskus sanoa tuollaista, jos huomasin, että lapsi itse pitää jotain kommentoimaansa ihanana. Esimerkiksi Johanna Tukiainen lehden kannessa oli tyttärestäni aivan ihana. Häntä klmmentoimme usein prinsessaksi siis.

 

Joo sen jälkeen se kuuli multa ekaa kertaa, että isoa vatsaa ei pidetä positiivisena asiana, ellei ole raskaana. Kerroin, että koska ei koskaan tiedä mistä joku loukkaantuu, kannattaa aina kommentoida vain silloin, jos haluaa kehua toista.

Mun poika ihmetteli 4-vuotiaana miksi lähikaupan täti on niin 'pullea'...ja itki vuolaasti kun kerroin, ettei kannata toisista puhua sellaista ääneen. Hän kun ei ymmärtänyt sellaisen ihmettelyn olevan ilkeätä eikä pitänyt pulleuttakaan negatiivisena, lähinnä vain ihmettele...noh, kuten lapset tekevät. You know them kids...

 

Käskeekö joku piirtämään ihonsa täyteen kuvia jos ei halua niitä ihmisille näyttää? Laita ihmeessä peittävä asu jos häpeät kuviasi.

Onko käynyt mielessäsi että ihmiset ehkä vain haluavat katsoa kuviasi eikä sen enempää tuijottaa kuin puolijauhoista?

 

...voi huoohh.. Ja siinä taas yksi kenen mielestä on OK kommentoida "poikkeavan" näköistä.
Kyllä mun tatuoinnit saa piiloon, sun naamaasi ei saa :*

 

[QUOTE="TattooMama";29409257]...voi huoohh.. Ja siinä taas yksi kenen mielestä on OK kommentoida "poikkeavan" näköistä.
Kyllä mun tatuoinnit saa piiloon, sun naamaasi ei saa :*[/QUOTE]

Ja mun naama liittyy tähän aiheeseen... miten?

Sain kuvan että pidät pahana kun ihmiset tuijottavat. No miksihän tuijottavat? Ja lapset perinteisesti eivät osaa kuiskata hiljaa joten mikä tässä nyt on uutta?

 

Taas kerran esimerkki miten tahallaan (siltä tuntuu) tulkitaan ap:n viesti väärin. Hänhän ei paheksunut eikä ihmetellyt lapsen kommenttia mitenkään. Vaan lapsen äidin vastausta siihen. Järkevä vastaus olisi ollut vaikka: Joo, näin. Jotkut tykkää tatuoinneista ja jotkut ei.
Etelä-Pohjanmaalla...joo, tämä on monessa mielessä aikamoinen takapajula...

 

Arviolta 5v sanoo, että "näitkö äiti kuinka paljon tatuointeja oli tuolla tytöllä". Miten minä en huomaa tuossa kommentissa mitään pahaa..? Sehän on vain tuon ikäisen tapa reagoida asiaan huomauttamalla siitä vanhemmilleen, että huomasitko. Eihän lapsi sanonut, että katso äiti, kuinka paljon rumia kuvia tuolla on tms.
Oletkohan itse liian herkkänahkainen (ei nyt sanan varsinaisessa merkityksessä, kun kerta itsesi olet tatuoinut kuvia täyteen)? Ei ehkä kannattaisi tehdä itsestään huomiota herättävää, jos sitä kestä.
Äiti olisi voinut kommenttiaan siloitella, mutta lapsi minusta ok.
Eri asia sitten, jos tuon ikäinen lapsi kommentoi ulkonäköä tyyliin "katso, mitkä riipputissit tuolla on tai katso, kun maha roikkuu kamalasti". Tatuoinnit, lävistykset yms. menevät minusta hieman eri kategoriassa kuin sellaiset ulkonäköön liittyvätseikat, joille ei välttämättä mitään voi.

 

Siis tuon äidin "paheksuva" ääni ja silmienpyörittelyt oli vaan ap:n omaa tulkintaa, hänhän ei äidin ilmettä nähnyt. Lapsen kommentissa en näe mitään vikaa, enkä kyllä äidin vastauksessakaan. Itse saattaisin sanoa jotain vastaavaa, että näin kyllä. Ja ajatukset olisi ihan muualla kuin niissä tatuoinneissa.

 

Siis tuon äidin "paheksuva" ääni ja silmienpyörittelyt oli vaan ap:n omaa tulkintaa, hänhän ei äidin ilmettä nähnyt. Lapsen kommentissa en näe mitään vikaa, enkä kyllä äidin vastauksessakaan. Itse saattaisin sanoa jotain vastaavaa, että näin kyllä. Ja ajatukset olisi ihan muualla kuin niissä tatuoinneissa.

"Kyllä, näin todellakin". ilman silmien pyörittelyjä ja mitään tulkintoja se on pahan kuuloinen.

 

Mitä sitten. Itse en pidä tatuoinneista ja lapsenikin tietää sen. Mitä sitten...

 

[QUOTE="TattooMama";29409257]...voi huoohh.. Ja siinä taas yksi kenen mielestä on OK kommentoida "poikkeavan" näköistä.
Kyllä mun tatuoinnit saa piiloon, sun naamaasi ei saa :*[/QUOTE]

No lapset nyt sattuvat ihmettelemään, jos näkevät jonkun poikkeavan näköisen ihmisen. Samalla lailla ihmettelevät ihonväriä, pyörätuolia, violettia irokeesia tmv kun ensimmäistä kertaa näkevät. Mitä pahaa siinä on, jos eivät kuitenkaan hauku? Kai ihmetellä saa?

 

lapselle ei ollut kukaan opettanut, että kenenkään ulkonäköä ei kommendoita

 

Lapset tapaa kommentoida kaikenlaista epäkorrektiakin, eikä aloittaja sitä kritisoinutkaan. Itse yleensä vastaan neutraalisti tyyliin "juu, meitä ihmisiä on niin monennäköisiä". Että kyllä mun mielestä tuo äidin kommentti oli vähän tyhmä.

Tiedättekö, mikä minua joskus ärsyttää uimahalleissa? Se, että jotkut äidit antaa lastensa tuijottaa. Minussa ei pitäisi olla mitään ihmeellistä, eikä lapsissanikaan, mutta silti aika ajoin joku kakara on meidän pukukaapin luona tuijottamassa. Ja äitinsä tyytyväisenä kai siitä, että saa itse olla rauhassa.

Se, että joku on tatuoitu tai arpinen tai isosti raskaana, on lapsesta varmaan mielenkiintoista. Mutta kyllä sitä toivoisi, että aikuiset sanoisivat, ettei saa tuijottaa.

Ai että vihasin joskus raskausaikana uimahalleja.

 

"Kyllä, näin todellakin". ilman silmien pyörittelyjä ja mitään tulkintoja se on pahan kuuloinen.

Ilmeisesti tuo riippuu ihan ihmisestä, kuka ottaa asian mitenkin. Mun mielestä ei kuulosta pahalta.

 

Ilmeisesti tuo riippuu ihan ihmisestä, kuka ottaa asian mitenkin. Mun mielestä ei kuulosta pahalta.

mitä se todellakin siinä sitten tarkoittaa?

 

[QUOTE="TattooMama";29407681]Olimme lasten kanssa eilen uimassa yhden pikkupaikkakunnan uimahallissa. Naisia pääosa, ja tuijotus oli tällä kertaa aivan omaa luokkaansa! Täällä etelä-pohjanmaalla ei kai paljoa ole ihmisillä tatuointeja, koska törmään tuijotukseen jatkuvasti täälläpäin. Minulla on runsaasti isoja kuvia. Tuijotus ei sinänsä häiritse, varsinkaan lasten, mutta aikuisten kohdalla ihmettelen moukkamaisuutta. Noloa tuijottaa ja tehdä itsestään jälkeenjääneen oloinen. Näin ajattelen itse, ja aina opetan muksuillekin kuinka on rumaa tuijottaa eikä ketään saa jäädä tuijottamaan, et se ei tosiaan ole mukavaa. Mulla tää on vapaaehtoista, mut jos nää ihmiset tuijottaa jotenkin sairauden vuoksi ulkonäköpoikkeavaa.. Ja ymmärrän jos katsotaan mielenkiinnosta kuvaa kpohtaan että mikä siinä on, hiukan pidempään. Mut suoranainen tuijotus ei mene jakeluun..

Suihkussa kun olin menossa pois, en kunnolla kulman taakse kerinnyt kun arviolta viisi vuotias tyttö sanoi äidilleen että "näitkö äiti kuinka paljon tatuointeja tuolla yhdellä tytöllä oli?". Äidin vastaus tähän "no näin _todellakin_", puuskahtaen oikein halveksuvan kuuloiseina ja sillätavalla ettei jäänyt epäselväksi kuinka pyöritti silmiään seläntakana mun ulkonäölleni .. Eikä todellakaan pidä tatúoinneista
No ei siinä, ei niistä tarvitsekaan pitää. Pisti vaan korvaan tää äidin tapa antaa tytön arvostella avoimesti toisen ulkonäköä kuuluvalla äänellä eikä kieltää. Itsellä olisi ensimmäisenä ollut vastaus " juu näin, mutta on tosi rumaa puhua kenenkään ulkonäöstä näin..." ja se perinteinen plaaplaa mitä aina sanon, ettei kenenkään ulkonäköön tai vaatteisiinkaan saa puhua nuon tai muille rumasti. Kaikki on sen näköisiä mitä itse haluaa. Nyt siirsi tosi tehokkaasti tän oman kauniin käytöksensä lapselleen.
Hyvä hei! Ei tartte ihmetellä jos lapset on ilkeitä toisilleen, jos kotona ollaan nuon suvaitsevaisia ja opetetaan kuinka toisista voi puhua.

Mua lähinnä naurattaa et ei voi olla totta. Kuinka ihmiset voi olla näin tyhmiä! [/QUOTE]

Itse jokainen kestäköön omaan ulkonäköönsä kohdistuvat kritiikit.