Lapsi kommentoi ulkonäköäni kuuluvasti äidilleen uimahallissa

mitä se todellakin siinä sitten tarkoittaa?

Eihän se välttämättä tarkoita sen kummempaa. Kenties se on ko henkilön tapa puhua. Mistäs sitä tietää. Miksi se pitää tulkita negatiiviseksi?

 

Eihän se välttämättä tarkoita sen kummempaa. Kenties se on ko henkilön tapa puhua. Mistäs sitä tietää. Miksi se pitää tulkita negatiiviseksi?

Niin no, jos lapsi sanoo että ompa lihava täti, niin vastattaisiinko siihen, että niin todellakin on? tai että todellakin näin että täti on lihava?

 

Niin no, jos lapsi sanoo että ompa lihava täti, niin vastattaisiinko siihen, että niin todellakin on? tai että todellakin näin että täti on lihava?

No mun mielestä tuo on taas haukkumista, vastaisin lapselle ettei ole kohteliasta sanoa noin. Esimerkki oli aivan eri asia kuin toisen haukkuminen.

Kyllähän sitä negatiivista tietysti saa revittyä vaikka mistä, kun ajattelee negatiivisesti. Jospa ajattelisi vaihteeksi positiivisesti?

 

Niin no, jos lapsi sanoo että ompa lihava täti, niin vastattaisiinko siihen, että niin todellakin on? tai että todellakin näin että täti on lihava?

"Tolla naisella on ruma paita"
"No todellakin on".

 

Mikä niiden kuvien tarkoitus sitten on, jos niitä ei saisi katsoa? Kyllä minä katson muiden tatuointeja, ja etenkin jos on paljon, niin kyllä niitä tulee tuijotettua just uimahallissa (siellähän ne parhaiten näkyy). Minusta ne on yleensä hienoja ja etenkin naisilla suuret kuvat vaan vetää mua puoleensa. Ja jos niitä ei saisikaan tuijottaa..? No, ehkä uimahalli ja bikinit ei ole kuviaan piilottelevalle oikea paikka viettää aikaa?

Jos mun lapsi sanois suihkussa mulle että "näitkö äiti kuinka paljon kuvia tätillä on" niin en helvetissä alkaisi moittiman lasta! Sehän on lapselta ihan oikea huomio. Joo, on kuvia ja on paljon. Vastaisin, että joo, eikö olekin hienoja.

Säkö siis ap haluaisit, että moittisin lasta huomiostaan?

(Ja ei, en lukenut kuin aloitusviestin...)

 

mitä ihmettä porukka vastailee niinku ei ois edes lukenut aloitusta.

 

Ap kirjoitti, kuinka äiti antoi lapsen arvostella ulkonäköään kuuluvasti. Lapsi sanoi, näitkö kuinka paljon tatuointeja tuolla tytöllä oli. Missä kohtaa se arvostelu oli?

 

Ilmeisesti siis muutamien mielestä on ihan OK kommentoida ulkonäköjä. En missään vaiheessa ole paheksunut lapsen kommenttia enkä ole mieltäni pahoittanut enkä myöskään paheksu päin katsomista uteliaana. En häpeile kuviani tai kroppaani.

Jos aloitukaeni lukee ajatuksella niin voi ymmärtää että olen moittinut äidin vastausta. En mitenkään olisi toivonut äidin moittivan lastaan vaan vastaavan jotenkin neutraalimmin. Enkä loukkaantunut äidinkään kommentista koska en ole herkkänahkainen.
En vaan käsitä kuinka joku lapsensa aikana itse osoittaa oman tyhmyytensä.
Just näin " kato ompa musta mies" " joo niin _todellakin_ on" . ja näin annetaanlapselle esimerkki kuinka voi oikein painottamalla tuoda mielipiteensä esille.

 

Itse jokainen kestäköön omaan ulkonäköönsä kohdistuvat kritiikit.

Just näin, sen kestää minkä kantaa.

 

Helvetti sentään, se äiti todellakin näki sun kuvat. Ja se silmienpyörittely, senhän sä vaan itse kuvittelit.

Jos sulla on paljon kuvia, ne todellakin näkyy, eikö?

Mitäs olisit miettinyt, jos se äiti olis lapselleen sanonut että no enpäs todellakaan huomannut?

 

Ja hei, eri asia nuo tatuoinnit, kuin esim. vammasta johtuva poikkeama tai lihavuus. Vai onko sinusta ne samanlaisia asioita, ap?

 

Just näin, sen kestää minkä kantaa.

öööö... Tosi kummallinen mielipide.

 

Niin. Jos joku on ottanut tatuointeja, niin eikö se aika luonnollista, että ihmiset katsoo niitä? Minua ainakin kiinnostaa, millaisia kuvia ihminen on itseensä hakkauttanut. Eikö ne ole just sitä varten, että niitä katsotaan?

 

Äänensävystä voi kyllä päätellä aika paljon. Jos se äiti on vastannut lapselle, että "no todellakin näin", ja äänensävy sellainen paheksuva, niin ei siinä hirveästi jää arvailun varaan, miten äiti tatuointeihin suhtautuu. Ja millaisen suhtautumismallin lapselleen antaa.

Kyllä munkin lapsi aiemmin saattoi laukoa ihan mitä vaan. Piti vaan olla ikään kuin askeleen edellä. Tyyliin "tuolta tulee mies pyörätuolissa, kohta tulee kysymys että miksi". Muistaakseni ei ole koskaan mitään loukkaavaa sanonut, mutta on kyllä katsonut ihmisiä pitkään. Ai niin, kerran kysyi multa, kun oltiin ohitettu yksi ihminen, että "äiti, oliko tuo nainen vai mies". Ja mun oli pakko vastata, etten oikeasti tiedä. Tiedättekö, kun etenkin vanhemmat naiset saattavat joskus olla hyvin maskuliinisen näköisiä? NÄin tässäkin tapauksessa... enkä todellakaan tiennyt, kumpi oli kyseessä.

Mitä tulee tatskoihin ja uimahalleihin... Mua kiinnostaa ihmisten tatskat, ehkä siksi, että haluaisin sellaisen mutten ole vielä uskaltanut ottaa. Ja kun likinäköinen koittaa ilman laseja katsoja, mitä tatskassa on saatika että mitä siinä lukee, niin se voi näyttää aikamoiselta tuijotukselta. Joskus olen itsekin sen huomannut ja siinä kohtaa vaan kehunut niitä tatskoja .

 

Ja hei, eri asia nuo tatuoinnit, kuin esim. vammasta johtuva poikkeama tai lihavuus. Vai onko sinusta ne samanlaisia asioita, ap?

Eitietenkään. Vammalleen ei voi mitään. Tatuoinnit ja myy tyyli, pukeutuminen yms on omia valintoja. Silti mun mielestäni on erittäin epäkohteliasta MIHINKÄÄN näihin kommentoida paheksuvasti. Se on ihan sama onko vammainen vai jonkun mielestä ruma, kenenkään ulkonäköön EI puututa ja piste.
Se on kaikkien OMA valinta miltä näyttää. Mutta luultavasti persoonallisemmat tyypit ovat kyllä tiedostaneet sen että maailma on väärällään näitä mitäänsanommattoman näköisiä idiootteja jotka ovat omasta mielestään niin täydellisiä, että se antaa oikeuden arvostella muita ikäänkuin vähempiarvoisena. Ja tällätavalla kun käyttäydytään, niin en yhtään ihmettelisi vaikka tuijottelisi ja arvostelisi vammautuneitakin.
Ja näin siirretään muiden eriarvoisuus sitten kätevästi lapsille.

 

[QUOTE="TattooMama";29407681] arviolta viisi vuotias tyttö sanoi äidilleen että "näitkö äiti kuinka paljon tatuointeja tuolla yhdellä tytöllä oli?".

Kuinka ihmiset voi olla näin tyhmiä! [/QUOTE]

Niin mikä tuossa lapsen sanomisessa oikein oli arvostelua? Totesi sinulla olevan paljon niitä tatuointeja, mitä itsekin selitit sinulla olevan. Jos ei niitä missään vaiheessa rumiksi tai kamaliksi sanonut, niin eipä tuota arvosteluksi voi sanoa.

Voisi melkein kysyä, että kuka se tyhmä on.

 

[QUOTE="TattooMama";29407681]


....
äidin tapa antaa tytön arvostella avoimesti toisen ulkonäköä kuuluvalla äänellä
....


[/QUOTE]

En saanut tuota lauseen kohtaa lihavoitua, mutta joo, kirjoitin tuos väärin että tytön tapa ARVOSTELLA ulkonäköäni. Ehkä paremminkin kuten otsikossa, että kommentoida. Jos tähän kohtaan useampi takertui.
Ja kun ajatuksella lukee koko aloituksen, ymmärtää että olen tässä moittinut enemmänkin äidin tapaa arvostella kuin lapsen. Ehkä olisi pitänyt otsikoida erilailla =)

 

Annan periksi. Jos ihan oikeasti se äiti teki sen paheksuen, niin se on tosiaan väärin. Mutta kun meillä on vaan sun puoli tästä asiasta, niin mietin aina sitä, josko se toinen osapuoli näkeekin tilanteen menneen ihan toisin. Jos se oli vaikka saanut juosta villin vekaran perässä koko uimahallin läpi kymmeneen kertaan, ja siksi jaksoi enää vain huokaista, että "todellakin näin" kun ei jaksanut alkaa syvällisempiin analysointeihin? Tai jokin muu syy, muttei paheksunta kuviin saati sinuun. Ei voi tietää.

 

[QUOTE="viera";29410202]Niin mikä tuossa lapsen sanomisessa oikein oli arvostelua? Totesi sinulla olevan paljon niitä tatuointeja, mitä itsekin selitit sinulla olevan. Jos ei niitä missään vaiheessa rumiksi tai kamaliksi sanonut, niin eipä tuota arvosteluksi voi sanoa.

Voisi melkein kysyä, että kuka se tyhmä on.[/QUOTE]

Hienosti sä irroitit tuon vipan lauseen niinkun olisin tyttöä moittinut tyhmäksi.. Voi hyvänen aika..
Sen äidin kommenttihan siinä se tyhmä oli, ja musta on tyhmää antaa tuollasta esimerkkiä että voi puuskahdella ulkonäöstä mitä vaan..

 

Äänensävystä voi kyllä päätellä aika paljon. Jos se äiti on vastannut lapselle, että "no todellakin näin", ja äänensävy sellainen paheksuva, niin ei siinä hirveästi jää arvailun varaan, miten äiti tatuointeihin suhtautuu. Ja millaisen suhtautumismallin lapselleen antaa.

Voihan se olla eetä sillä äidillä oli jotain muuta mielessä, ressas jotain. Ja vain puolihuolimatta tokas lapselle ärtyneenä että todellakin on. Eikä sen kummempaa.

Enkä tiedä onko tuolla "todellakin"-sanalla eri merkitys eri puolilla Suomea? Mutta jos täälläpäin lapsi sanoisi torilla esim. että ompa paljon puluja! Ja äiti vastaa että "no todellakin on", niin en ihan heti ajattelisi että äiti vihaisi tai inhoaisi puluja. Se nyt vain on semmonen täytesana jota jotkut käyttävät enemmän kuin toiset.

 

Voihan se olla eetä sillä äidillä oli jotain muuta mielessä, ressas jotain. Ja vain puolihuolimatta tokas lapselle ärtyneenä että todellakin on. Eikä sen kummempaa.

Enkä tiedä onko tuolla "todellakin"-sanalla eri merkitys eri puolilla Suomea? Mutta jos täälläpäin lapsi sanoisi torilla esim. että ompa paljon puluja! Ja äiti vastaa että "no todellakin on", niin en ihan heti ajattelisi että äiti vihaisi tai inhoaisi puluja. Se nyt vain on semmonen täytesana jota jotkut käyttävät enemmän kuin toiset.

Tää on ihan totta, eriyhteyksissä kuulostaa erilaiselle. Niinkun täällon akat, ja etelämmässä se on paha sanana. Mutta jotenkin tää äänensävy oli niin ikävä että se sai mut kirjoittaan tänne. Arvasin että tulee mulle sontaa niskaan ja enemmänkin olisin tälläsiä kantaaottavia kommentteja kaivannut ja jutustelua siittä kuinka voi äänenpainolla ja täytesanoilla saada arvostelua, ja siinä siirtää se taito lapselle.
'Kiitos fiksuusta kommenteista

 

[QUOTE="TattooMama";29410296]Tää on ihan totta, eriyhteyksissä kuulostaa erilaiselle. Niinkun täällon akat, ja etelämmässä se on paha sanana. Mutta jotenkin tää äänensävy oli niin ikävä että se sai mut kirjoittaan tänne. Arvasin että tulee mulle sontaa niskaan ja enemmänkin olisin tälläsiä kantaaottavia kommentteja kaivannut ja jutustelua siittä kuinka voi äänenpainolla ja täytesanoilla saada arvostelua, ja siinä siirtää se taito lapselle.
'Kiitos fiksuusta kommenteista [/QUOTE]

No, kyllä musta se "todellakin" kalskahtaa ikävältä vaikka miten neutraalilla äänellä sanottuna. Toisekseen 9-vuotias on aivan liian vanha päästelemään isoon ääneen kommentteja toisten ulkönäöstä - tai ainakin sen ikäinen, että siihen kommentointiin pitäisi puuttua jo tiukemmin.

Ja näille "mitäs läksit"-tyypeille: Sen verran tahdikkuutta pitää olla, että oli ihminen kuinka erikoisen näköinen tahansa, ei tuijoteta eikä kommentoida. Miten juntti pitää olla, ettei tajua sitä, että ne mölyt pidetään mahassa? Sellaiset myönteiset kommentit, jotka osoitetaan suoraan ihmiselle itselleen, on eri asia.

 

No, kyllä musta se "todellakin" kalskahtaa ikävältä vaikka miten neutraalilla äänellä sanottuna. Toisekseen 9-vuotias on aivan liian vanha päästelemään isoon ääneen kommentteja toisten ulkönäöstä - tai ainakin sen ikäinen, että siihen kommentointiin pitäisi puuttua jo tiukemmin.

Ja näille "mitäs läksit"-tyypeille: Sen verran tahdikkuutta pitää olla, että oli ihminen kuinka erikoisen näköinen tahansa, ei tuijoteta eikä kommentoida. Miten juntti pitää olla, ettei tajua sitä, että ne mölyt pidetään mahassa? Sellaiset myönteiset kommentit, jotka osoitetaan suoraan ihmiselle itselleen, on eri asia.

Juurikin näin. Tää olis voinut olla mun näppikseltä, mut sulla olikin parempi ulosanti
Mä kyllä aiemmin yritin selittää., mutta kukaan ei siihen kommentoinut, ei vastannut 9-vuotiaan äitikään. :/