Lasten synttärilahjoista kaverisynttäreillä

Minusta olisi ok ostaa lahja vaikka kirppikseltä. Lapsilla on tavaraa muutenkin liikaa, ja sitä tuotetaan maailmaan yhä kiihtyvällä vauhdilla.

 

Mä olen itse sitä mieltä, että lapsen lahjominen on pääasiassa vanhempien ja lapsen sukulaisten vastuulla. Kaverisynttäreiden idea on hauskuuttelu kavereiden kesken. Minun lasteni kavereilla on olleet toistaiseksi hyvin vaatimattomat lahjatoiveetkin, kun vanhemmilta niitä on kysytty. Itse olen pyrkinyt ostamaan toiveiden mukaista ja/tai laadukasta, kivaa tai kehittävää muuta, mutta kuitenkin jotain mitä saa pienellä rahalla. Meillä on 3-4 lasta, joista onneksi vasta 2 käyvät kaverisynttäreillä, mutta niitäkin on niin tiuhaan tahtiin, että ei pysty paljoa sijoittamaan yhden kaverin lahjaan. Joskus voi olla myös, ettei kiireessa kerkeä hankkimaan kummosta lahjaa.

 

[QUOTE="aapee";29477722]Kiitos ymmärtävistä vastauksista. En ole pinnallinen eikä lapsenikaan ole. Vain ihmettelen, miten perhe kehtasi ostaa muutaman euron lahjan (tiedän mistä kaupasta kynsilakka on) ottaen huomioon mitä olen tehnyt heidän perheensä eteen. Anteliaisuuteni loppui kyllä tähän, ja todella mietin kaksi kertaa mitä vien tuon perheen lapsille lahjaksi.[/QUOTE]

:O Nyt ei sanat riitä.

Joo, älä auta muita. Myy mieluummin palveluksiasi, se sopii paremmin sulle. Laita ennen lapsen synttäreitä lista vieraille, että minkä hintahaarukan lahjat on soveliaita, ellei halua joutua äidin shitlistille.

 

Entäpä, jos synttäreille tuleva lapsi on ihan itse valinnut mielestään ihanan lahjan, jollaisen haluaisi myös itse (feikkibarbi, kynsilakka)?

 

Kaikilla perheillä ei ole varaa ostaa monien kymmenien eurojen lahjoja lasten kavereille. Meillä taas on, joten lasten kavereille annettavien synttärilahjojen hintahaarukka on ollut 30-50 e, emmekä todellakaan odota, että omat lapsemme saisivat kavereiltaan vastaavan hintaisia lahjoja sitten omilla synttäreillään. Kaupassa mietitään yhdessä oman lapsen kanssa, että mistä lahjasta kaveri mahtaisi tykätä ja sen mukaan ostetaan. Ja vaikka perheellä olisikin varaa, niin perheessä voi olla periaate, että kaverisynttärilahjat saavat maksaa maksimissaan sen ja sen verran.

 

Meillä on jo monia vuosia järjestetty juhlia, eikä mitään lahjoja ole haluttu, vaan jos jokaine tuo kortin se on muisto joka kuitenkin säilyy pidempään kuin sen hetkinen buumi lelu ymm, koska lapsille on yleensä tärkeämpää ja antoisampaa yhdessä olo kiireettömästi esim naamiaisten merkeissä tai puuha kekkereissä

 

[QUOTE="vierailija";29478512]Kaikilla perheillä ei ole varaa ostaa monien kymmenien eurojen lahjoja lasten kavereille. Meillä taas on, joten lasten kavereille annettavien synttärilahjojen hintahaarukka on ollut 30-50 e, emmekä todellakaan odota, että omat lapsemme saisivat kavereiltaan vastaavan hintaisia lahjoja sitten omilla synttäreillään. Kaupassa mietitään yhdessä oman lapsen kanssa, että mistä lahjasta kaveri mahtaisi tykätä ja sen mukaan ostetaan. Ja vaikka perheellä olisikin varaa, niin perheessä voi olla periaate, että kaverisynttärilahjat saavat maksaa maksimissaan sen ja sen verran.[/QUOTE]

30-50 e???? Oletko hullu? Mitä järkeä, anteeksi vaan?

Pitää näyttää että on varaa, vai?...

 

[QUOTE="aapee";29477590]Edelleen, lapseni piti kaikista saamistaan lahjoista. Ihan vain vinkkinä kaikille, huonolaatuisia feikkibarbeja ei kannata ostaa. Jos niitä ei kukaan osta, kaupat lakkaavat tilaamasta niitä ja niiden valmistus lakkautetaan. Näin voimme yhdessä tehdä hyvän työn. Ja kynsilakasta, olen yrittänyt selittää miksi pelkkä YKSI kynsilakka on MINUN mielestäni huono lahja sellaiselta jota pidin hyvänä ystävänäni ja jonka perheen eteen olen tehnyt paljon, mutta en osaa selittää niin että osa teistä ymmärtäisi.[/QUOTE]

Voisitko kertoa, mitä olet tehnyt heidän perheen eteen? Ja onko tällä perheellä varakkuutta?
Jos olette läheisiäkin ystäviä, niin onhan tuo aika mitätön lahja, mutta ei silti lahjasta voi suuttua. Millaisia lahjoja olet itse antanut heidän perheelleen? Vai pidätkö tätä lahjaa jotenkin piilovttuiluna? Vai mikä tässä on ongelma? Voihan olla että perheen rahatilanne oli sillä hetkellä tiukoilla? Ymmärrystä kehiin, kiitos.

 

Ai että alestakaan ei saa enää ostaa ettei ole pihi? Just ostin varastoon muutamia kaverisynttäreille sopivia legopaketteja kun oli hyvässä tarjouksessa. Pari kirjaakin on varastossa. Meillä on kuukauden sisään kahdelle lapselle tullut jo 7 kaverisynttärikutsua joten en todellakaan osta mitään parinkympin lahjoja, katto menee n 10 eurossa. Pieni legopaketti, joku kirja, puuhakirja+tarroja, pikkuautot jne on semmoisia mitä meiltä saa. Ihan hyvin on tainneet kelvata kun eivät ole jättäneet kutsumatta uudelleen

 

No sitten ei kyllä auta kuin selvittää kuka pahuksen pentu toi ne huonot lahjat ja jättää jatkossa kutsumatta. Ihan voi vanhemmillekin laittaa vaikka viestiä, että miapetteriä ei enää kutsuta sofiaeerikin synttäreille kun noin huonon lahjan toitte! Tai vaikka heippalappu eskarin eteiseen aiheesta ?

 

Joo o. On ihmisellä isot murheet, pitäskö hankkia elämään vähän muutakin sisältöä. Ehtii noinkin paljon miettimään lapsen saamia lahjoa ja ihan palstalle asti tulla hakemaan oikeutta kokemalle vääryydelleen!

 

Minä ostan usein 10-20e maksavia lahjoja jos molemmat lapset menee samoille synttäreille niin lahja on vähän arvokkaampi. Tämä siksi että omat lapset ovat kaksoset ja heille järjestetään vain yhdet synttärit. Jotenkin ajattelen että koska me saadaan kaksi lahjaa, viedään sitten "vastalahjaksi" kahden lahjan arvoinen lahja tai kaksi lahjaa. Vaikea ehkä tajuta jos ei itse ole samassa tilanteessa.

 

[QUOTE="hohhoijaa";29478915]Ai että alestakaan ei saa enää ostaa ettei ole pihi? Just ostin varastoon muutamia kaverisynttäreille sopivia legopaketteja kun oli hyvässä tarjouksessa. Pari kirjaakin on varastossa. Meillä on kuukauden sisään kahdelle lapselle tullut jo 7 kaverisynttärikutsua joten en todellakaan osta mitään parinkympin lahjoja, katto menee n 10 eurossa. Pieni legopaketti, joku kirja, puuhakirja+tarroja, pikkuautot jne on semmoisia mitä meiltä saa. Ihan hyvin on tainneet kelvata kun eivät ole jättäneet kutsumatta uudelleen [/QUOTE]

Nuo sinun mainitsemasi lahjat ovat ainakin minun mielestäni oikein hyviä. Ei kai tässä hinnasta ollut kyse, vaan sisällöstä? Mielestäni kynsilakka on melko tylsä lahja, kun ei edes tiedä laittaako tyttö sellaista, tai antaako äiti edes laittaa??

 

[QUOTE="aapee";29477590]Edelleen, lapseni piti kaikista saamistaan lahjoista. Ihan vain vinkkinä kaikille, huonolaatuisia feikkibarbeja ei kannata ostaa. Jos niitä ei kukaan osta, kaupat lakkaavat tilaamasta niitä ja niiden valmistus lakkautetaan. Näin voimme yhdessä tehdä hyvän työn. Ja kynsilakasta, olen yrittänyt selittää miksi pelkkä YKSI kynsilakka on MINUN mielestäni huono lahja sellaiselta jota pidin hyvänä ystävänäni ja jonka perheen eteen olen tehnyt paljon, mutta en osaa selittää niin että osa teistä ymmärtäisi.[/QUOTE]

Et kyllä todella pysty tätä nyt kovin ymmärrettävästi selittämään. Lapsellani oli ystävä, jonka lähtökohdat heikommat kuin meillä (ihan kaikella kunnioituksella sanottuna, ei ollut tarkoitus olla ilkeä, emme itsekään nyt kieri rahassa jne). Olen auttanut paljon ja eri tavoin. Enkä kyllä hitto soikoon siitä mitään odota takaisin, kiitokset olen saanut ja siitä ollut iloinen! En suostu ajatukseenkaan, että mun pitäisi kyylätä tai selvittää kuka on tuonut minkäkin lahjan ja minkä arvoinen se on. Lapseni eivät ole mistään lahjasta koskaan sanoneet, että se on tyhmä, huono tai liian halpa. Enemmän mä kiusaannun "liian" kalliista lahjoista, ei me lahjojen takia synttäreitä juhlita (vaikka lapset niistä lahjoista tykkäävätkin). Mä tuntisin oloni surkeaksi jos alussa mainitun lapsen vanhempi ostaisi mun lapselle turhan kalliin lahjan, se olisi heillä konkreettisesti pois jostain muusta tärkeämmästä. Omat lapset vievät lahjan, jonka arvo on n. 10-20 e, riippuen siitä mitä kaveri on toivonut ja mitä löytyy kaupassa käydessä. Ja viime vuonna kun olin hoitovapaalla, voin vannoa, etten kovin ilahtuneena niitä lukuisia synttärikutsuja vastaanottanut (vaikka minuakin ilahduttaa tietty, että lapsilla on kavereita, jotka kutsuvat!), rahanmenon puolesta, pakko oli vähän karsia lahjabudjetissa.

 

Vahvaapa on ap:n ystävyys, jos se yhteen kynsilakkaan kaatuu, kun pitää sitä vittuiluna.

 

olen nähnyt lapseni kyyneleet kun yksikään kaveri ei tullut paikalle. Siinä vaiheessa mulle olisi ollut ihan sama toiko kukaan lahjaa vai oliko se feikki barbi tai yksi kynsilakka tms. kunhan joku olisi tullut. kutsussa luki, ilmoitathan jos et pääse eikä kukaan ilmoittanut ettei pääsisi. Anteeksi jos en ymmärrä sinua, kannattaa ensi kerralla pitää juhlat oman perheen kesken niin ei tule pettymyksiä vanhemmille lapsen lahjoista.

 

Mietin minäkin, että me aikuisetko arvostamme ja luokittelemme toisiamme rahan mukaan? Tästä synttärilahjaketjusta tulee mieleen se, että ajatusmalli, lahjan rahallinen arvo on yhtäkuin perheen varallisuus, tukee käsitystämme lapsen kavereista. Aika järkyttävää Lapset eivät ajattele näin, sillä heille on tärkeintä yhdessäolo kavereiden kanssa, eikä se lahja tai sen hinta.Itselleni on myös tärkeää, että lapsi saa ikimuistoisen päivän kavereiden kanssa, eikä näiden äitien ostamien lahjojen takia Lapsi käy vuodessa yli kymmenillä synttäreillä, joten kipuraja menee siinä kymmenessä eurossa, jottei taloutemme kaadu. Samasta syystä en myöskään järjestä teemasynttäreitä kodin ulkopuolella, vaikka kotisynttärit taitavat maksaa melkein yhtä paljon, jos haluaa oikein hifistellä.DVanhempana en ainakaan järjestä lapselleni synttäreitä mahdollisimman kalliiden ja hienojen lahjojen toivossa, vaan siksi, että lapsi haluaa juhlia tärkeää päiväänsä ystävien kanssa

 

Itse lasteni synttäreille yleensä sanon tai pyydän lapsia etsimään omista 'vanhoista' leluista, minkä haluaisi antaa lahjaksi.
Toisen vanha on toisen aarre. Silloin jokainen on samalla viivalla. Ihan sama onko rikas köyhä tai pihi.

Ja jos joku haluaa tuoda jotain ostettua,niin tuo. Yleensä lapset ovat tyytyväisiä kun saavat avata paketteja ja kivoista esim.itse askarrelluista korteista tms.

Huippu kivaa ollu kaikilla. Sitten voi taas pistää omia kamoja kiertämään, kun on juhlia. Ehkä muuttuu jossain vaiheessa, mut mua ei todella hävetä antaa tai saada jo valmiiks käytettyjä, jos ei nyt pikkareita kirpparilta osta! Ja kirpulta voi löytää muutamalla eurolla aivan aarteita. Viimeks löysin RalphLaurenin pari tunikamekkoa ja lahjaksi lähti. Ihan muuten vaan lahjaksi.

Ja kyllä kynsilakka olis ja on varmasti pikku tyttöjen mieleen. Eiku vaan kynsistudio pystyyn ja omat lakat vielä siihen lisäks, ni on ohjelmakin sitten valmiina juhliin. Varmasti toteutettavissa vaikka sillä yhellä pullolla siellä hoplopissa.

Hei, huippuja synttärikemuja kaikille 20€ paketilla tai jo valmiiks rakastetulla lelulla! Eiks elämä oo itestä kiinni!

 

Siis ymmärsinkö oikein? Sinä olet ollut jollain tavalla antelias ja tehnyt kynsilakkaperheen eteen jotain. Vastalahjaksi odotat ja oletat että lapsellesi olisi ostettu mieleisesi synttärilahja? Oletko sanonut perheelle, että "palveluksistasi" odotat sitten jonkinlaista vastalahjaa vai antanut olettaa, että olet ihan pyyteettömästi heitä auttanut? En tiedä, mitä tarkoitat tuolla anteliaisuudellasi ja perheen eteen tekemilläsi töillä, mutta ainakin jos olet rahallisesti heitä tukenut, niin osaat varmaan laskea silloin 1+1 ettei perhe ehkä voinut enempää lahjaan satsata ja toisekseen, voivat ajatella että teillä on jo kaikkea ettekä mitään isompia tarvitse.

Ehkä tuon kynsilakkaperheen ajatusmaailmassa materialla ei makseta takaisin jotain auttamista. Ehkä he aikovatkin tehdä joskus vastapalveluksen kun kerran olet heitä autellut, mutta eivät ajattele että sitä millään lapsen lahjalla korvataan vaan esim. jollain konkreettisella auttamisella. Ja sinähän olet perhettä auttanut, ei lapsesi. Lapsesi synttärilahjan ei pitäisi millään tavalla liittyä siihen, mitä sinä olet perheen eteen tehnyt. Synttärilahja taisi kuitenkin olla niiltä lapsilta sinun lapsillesi?
Miksi pitää sotkea aina ne lapset aikuisten välisiin asioihin, en jaksa ymmärtää.

Parempi ettet enää palveluksiasi heille annakkaan, jäävät viellä lopuniäkseen kiitollisuudenvelkaan, vieläpä tietämättään.

Hyviä pointteja ja nyt ymmärrän paremmin tätä ystäväperheen lahjaa. Ehkä heillä tosiaan oli taloudellisesti tiukkaa, tai ehkä he eivät ajatelleet, että voisivat osoittaa kiitollisuuttaan lahjalla, koska kuten sanoit, eihän minun apu varsinaisesti liity omaan lapseeni.

Hyvä keskustelu, joka sai itseni miettimään asioita uudelta kannalta. En miellä itseäni materialistiksi ollenkaan eikä raha ole ykkösprioriteettini, joten on mielenkiintoista huomata, että palstan mukaan tällaisen kuvan saattaa saada.

 

No vastaavia lahjoja meidänki lapset saanu on hyvin tyytyväisiä oltu. Meillä on kolme lasta ja joka kuukausi monet kaverisynttärit,ei tod. Osteta kun maks. Kympin lahjoja. Tässäki kuussa vaikka miten monet synttärit.

 

Huh huh. Siis näinkin valopäitä äitejä on....

Ikävää lapsesi puolesta. Ei lahjojen huonous, vaan tuommoinen äiti.