Leikkipuistossa nähtyä ja koettua

Niin. Tässä onkin vaikeampi käsittää sitä, että ei olla läsnä. Ei sitä, että ei leikitä lasten kanssa tai muuta vastaavaa vaan sitä, että ei yhtään katsota onko se lapsi vaikka häiritsemässä muiden lasten leikkejä.

Ei minunkaan ole enää aikoihin tarvinnut olla ihan vierellä varmistamassa ettei kaistapää tyttöni hyppää jostain todella korkealta, koska hyppääminen on niin kivaa. Mutta vaikka olen omissa ajatuksissani puiston reunalla, yritän silti koko ajan olla tilanteessa mukana. Menen minäkin välillä puistoon siksi, että lapset saavat liikkua energiaa pois ja nähdä kavereita. Mutta en silti ole niin passiivinen, kuin moni muu on. Että en edes katsoisi, mitä lapsi tekee tai en loisi jotain (edes aivan pientä) kontaktia siihen aikuiseen, kenen kanssa lapseni on.

Jos oikein käsitin, niin sellaisesta tässä nyt on kyse.
Jos ihmiset tahtoisivat oikeasti olla yhtä fiksuja kuin yrittävät esittää, he yrittäisivät myös ymmärtää ap:n näkökulmaa tilanteeseen.

Mä taas käsitin niin, etteivät muut vanhemmat leikittäneet lapsiaan ja ap sitten leikitti kaikkia, koska kokee jostain tuntemattomasta syystä sen tarpeelliseksi (ilmeisesti, koska heillä itsellään puistoilu on intensiivistä äiti-lapsiaikaa ja kaikilla muillakin pitäisi olla niin?).

Noita totaalisen välinpitämättömiä näkee välillä, mutta en yhtään usko, että joku puisto on täynnä vain heidänlaisiaan ja sitten joukossa yksi Äidin Blogi, joka ainoana vanhempana on läsnä lapselle tai edes ylipäätään katsoo lapsen perään.
Näitä lukuisia muita vanhempiahan ei ap:n mukaan näyttänyt kiinnostavan tipan tippaa, missä heidän lapsensa viipottavat ja kenen kanssa.

Tai sitten siellä puistossa oli yksi -ehkä jopa kaksi- muuta perhettä ja ap vaan onnistui antamaan sellaisen kuvan, että puistossa olisi ollut kovastikin trafiikkia ja kaikki muut täysin välinpitämättömiä.

 

Mutta!

Mä ainakin kuolisin tylsyyteen leikkipuistossa. Ja raahaisin tottavie läppärin mukaan. Jos siellä vielä on muita lapsia, olisi lapsellani jopa seuraa ja hyvä tilaisuus kasvattaa sosiaalisia taitojaan. Mä vahtisin juuri sen verran, ettei tule tapaturmia tai tappeluita.

Sen sijaan mä voisin kyllä viedä lapseni ja muidenkin lapsia metsään. Opettaa syötävät marjat ja myrkyllisimmät sienet.

Enkä jaksaisi kritisoida niitä vanhempia joille metsä ei ole kiva paikka. Erilaisuus kunniaan! Kukin tyylillään.

 

Joo, on näköjään erilaisia näkemyksiä. En todellakaan ole tajunnut, että yleisessä leikkipuistoissa on kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan on suotavaa osallistua siellä tapahtuviin leikkeihin ennen niiden loppua.

Koskeeko tämä vain tilanteita, joissa on myös aikuinen mukana vai myös niitä, jossa lapset leikkivät sulassa sovussa keskenään? Itse en näe lapsi-vanhemmuussuhteen tai kurinpidon kannalta näissä suurtakaan eroa.

Anteeksi, unohdin että otat lukemasi hyvin kirjaimellisesti. Yritetäänpä uudestaan.

Jos näet lapsesi liittyneen puistossa jonkun vieraan aikuisen ja tämän lasten seuraan, hae näihin ihan ensin katsekontakti. Jos vanhempi näyttää tyytyväiseltä, eikä lapsillakaan ole mitään hätää, anna mennä. Jos koet toisen vanhemman uhkaavan toiminnallaan omaa vanhemmuuttasi, hae lapsesi tässä vaiheessa pois.

Kun leikki on jatkunut kohtuullisen aikaa, käy tilanteessa juttelemassa mukavia. Jos olet sosiaalisesti oikein lahjakas, voit vähän tunnustella, olisiko leikittäjällä itsellään tarvetta välillä istua alas ja selata sähköpostejaan. Joka tapauksessa palaa tilanteeseen, jos oma lapsesi vaikuttaa kaipaavan ohjaamista.

Kun leikkituokio on päättynyt, voit vaikka kiittää toista vanhempaa ja todeta, että olipa mukava kun löytyi seuraa. Jos vanhempi seuraavana päivänä urputtaa anonyyminä nettipalstalla miten joutui hoitamaan toisten lapsia, get over it.

Sen sijaan muskarissa voit viedä lapsesi puoleksi tunniksi toisten leikitettäväksi ja sen jälkeen kysyä, et milloinkas se seuraava kokoontuminen olikaan.

Kiitos, ole hyvä, katsekontakti, hymy. Näillä harvoin mennään pieleen. Muutkin saavat noudattaa ohjeita.

 

Anteeksi, unohdin että otat lukemasi hyvin kirjaimellisesti. Yritetäänpä uudestaan.

Jos näet lapsesi liittyneen puistossa jonkun vieraan aikuisen ja tämän lasten seuraan, hae näihin ihan ensin katsekontakti. Jos vanhempi näyttää tyytyväiseltä, eikä lapsillakaan ole mitään hätää, anna mennä. Jos koet toisen vanhemman uhkaavan toiminnallaan omaa vanhemmuuttasi, hae lapsesi tässä vaiheessa pois.

Kun leikki on jatkunut kohtuullisen aikaa, käy tilanteessa juttelemassa mukavia. Jos olet sosiaalisesti oikein lahjakas, voit vähän tunnustella, olisiko leikittäjällä itsellään tarvetta välillä istua alas ja selata sähköpostejaan. Joka tapauksessa palaa tilanteeseen, jos oma lapsesi vaikuttaa kaipaavan ohjaamista.

Kun leikkituokio on päättynyt, voit vaikka kiittää toista vanhempaa ja todeta, että olipa mukava kun löytyi seuraa. Jos vanhempi seuraavana päivänä urputtaa anonyyminä nettipalstalla miten joutui hoitamaan toisten lapsia, get over it.

Sen sijaan muskarissa voit viedä lapsesi puoleksi tunniksi toisten leikitettäväksi ja sen jälkeen kysyä, et milloinkas se seuraava kokoontuminen olikaan.

Kiitos, ole hyvä, katsekontakti, hymy. Näillä harvoin mennään pieleen. Muutkin saavat noudattaa ohjeita.

Aloituksesta ei kyllä ilmennyt, miten kauan leikki jatkui, ja voisi myös olettaa, että istuvat vanhemmat ovat tulkinneet tilanteen olevan ok myös ap:lle. Hänhän itse antoi tässäkin ketjussa vielä aluksi ymmärtää, että asia oli hänelle ok.

Ja mitä tulee siihen kiittämiseen, niin mikä se ap:n asenne olikaan, kun eräs vanhemmista tuli ap:lle juttelemaan.

 

joku provo täällä taitaa nyt huudattaa palstamammoja. antakaa jo olla, elkääkä enää ikinä laittako mitään vastauksia äidin blogin juttuihin, jos se kerta suurimman osan mielestä ei ole todellinen henkilö edes (niinsanotusti)

 

Heh. Mitä jos seuraavan kerran, kun jonkun passiivisen vanhemman lapsi hakeutuu seuraan, eikä vanhempaan saa kontaktia, niin saanko mennä tämän luo ja sanoa, että "anteeksi, mutta minä olen aivan äärimmäisen huonosti nukkunut yön ja väsynyt, enkä jaksa hoitaa muiden lapsia. Että voisitko ystävällisesti tulla antamaan vauhtia tuolle omalle lapsellesi ettei minun tarvitse? Kiitos".

Mitähän siihen sanottaisiin? Olisi aloitus Mitäs nytillä, että joku biaaaatch tuli ja sanoi etten mä muka hoida omaa lastani. Mikä ämmä. Olisi vaan antanut mun lapselle vauhtia kun kerran siinä vieressä seisoi. Ei voi olla niin vaikeeta. Vai mitä mammat?

Ja kymmenen peesiä perään.

 

Heh. Mitä jos seuraavan kerran, kun jonkun passiivisen vanhemman lapsi hakeutuu seuraan, eikä vanhempaan saa kontaktia, niin saanko mennä tämän luo ja sanoa, että "anteeksi, mutta minä olen aivan äärimmäisen huonosti nukkunut yön ja väsynyt, enkä jaksa hoitaa muiden lapsia. Että voisitko ystävällisesti tulla antamaan vauhtia tuolle omalle lapsellesi ettei minun tarvitse? Kiitos".

Mitähän siihen sanottaisiin? Olisi aloitus Mitäs nytillä, että joku biaaaatch tuli ja sanoi etten mä muka hoida omaa lastani. Mikä ämmä. Olisi vaan antanut mun lapselle vauhtia kun kerran siinä vieressä seisoi. Ei voi olla niin vaikeeta. Vai mitä mammat?

Ja kymmenen peesiä perään.

No tottakai pitää mennä sanomaan vanhemmalle, jos ei edes katsekontaktia saa ja lapsi on jollain tapaa häiriöksi muille puistoilijoille.

 

En jaksa lukea kaikkia 15 sivua taaksepäin. Mutta päällimmäiseksi jäi tästä mieleen: halusitko itse tällä kirjoituksella sen kirkkaimman kruunun? Mitä, jos ne äidit ja iskät olivat juuri viettäneet sen tunnin lapsen kanssa kotona askarrellen tai pelaten? Tai rakentaneet huikean Lego-rakennelman yhdessä? Ja sitten tulleet puistoon KAVEREITA tapaamaan? Ja ottaneet siinä samalla sitä omaa aikaa. Mistä sinä, ap, voit tietää? Nyt halusit vain avautua ja tehdä niistä muista puiston vanhemmista laiskoja vätyksiä, jotka eivät osaa muuta kuin kännyänsä räpläillä. Mutta jos näin on niin älä häikäisty loisteestasi.

 

Heh. Mitä jos seuraavan kerran, kun jonkun passiivisen vanhemman lapsi hakeutuu seuraan, eikä vanhempaan saa kontaktia, niin saanko mennä tämän luo ja sanoa, että "anteeksi, mutta minä olen aivan äärimmäisen huonosti nukkunut yön ja väsynyt, enkä jaksa hoitaa muiden lapsia. Että voisitko ystävällisesti tulla antamaan vauhtia tuolle omalle lapsellesi ettei minun tarvitse? Kiitos".

Mitähän siihen sanottaisiin? Olisi aloitus Mitäs nytillä, että joku biaaaatch tuli ja sanoi etten mä muka hoida omaa lastani. Mikä ämmä. Olisi vaan antanut mun lapselle vauhtia kun kerran siinä vieressä seisoi. Ei voi olla niin vaikeeta. Vai mitä mammat?

Ja kymmenen peesiä perään.

Mä olen useammin kuin kerran sanonut vastaavassa tilanteessa lapselle, että menepäs pyytämään äitiä/iskää. Tai sitten olen antanut vauhtia, jos on huvittanut. En oikeasti tajua miten tästäkin asiasta saadaan kymmenien sivujen mittainen ketju aikaiseksi - ehkä siksi, että ap valitsi riittävän provot sanat aloitukseensa

 

Heh. Mitä jos seuraavan kerran, kun jonkun passiivisen vanhemman lapsi hakeutuu seuraan, eikä vanhempaan saa kontaktia, niin saanko mennä tämän luo ja sanoa, että "anteeksi, mutta minä olen aivan äärimmäisen huonosti nukkunut yön ja väsynyt, enkä jaksa hoitaa muiden lapsia. Että voisitko ystävällisesti tulla antamaan vauhtia tuolle omalle lapsellesi ettei minun tarvitse? Kiitos".

Mitähän siihen sanottaisiin? Olisi aloitus Mitäs nytillä, että joku biaaaatch tuli ja sanoi etten mä muka hoida omaa lastani. Mikä ämmä. Olisi vaan antanut mun lapselle vauhtia kun kerran siinä vieressä seisoi. Ei voi olla niin vaikeeta. Vai mitä mammat?

Ja kymmenen peesiä perään.

Mitä ihmettä? Ei sun tarvitse sanoa (jos eivät häiritse), eikä keinuttaa. Lapsi ei sitten keinu jos ei älyä pyytää vanhemmiltaan. Ja välillä sanonkin, että leikkii jotain muuta hetken ja sitten keinutan molemmat lapset samaan aikaan kun toinenkin leikkinsä keskeyttää. Älä siis nosta sitä lasta sinne, koska sitten en kehtaa olla tulemattakaan ja todennäköisesti sanonkin pian että tulee pois kun en pysty kykkimään keinujen luona ilman taaperoa. Onneksi isompi on oppinut juuri keinumaan niin ei tarvitse odotella pikkuveljeään tai häiritä näitä jotka keinuttavat vasten tahtoaan muidenkin lapsia.

 

[QUOTE="hmmmmm";30256688]En jaksa lukea kaikkia 15 sivua taaksepäin. Mutta päällimmäiseksi jäi tästä mieleen: halusitko itse tällä kirjoituksella sen kirkkaimman kruunun? Mitä, jos ne äidit ja iskät olivat juuri viettäneet sen tunnin lapsen kanssa kotona askarrellen tai pelaten? Tai rakentaneet huikean Lego-rakennelman yhdessä? Ja sitten tulleet puistoon KAVEREITA tapaamaan? Ja ottaneet siinä samalla sitä omaa aikaa. Mistä sinä, ap, voit tietää? Nyt halusit vain avautua ja tehdä niistä muista puiston vanhemmista laiskoja vätyksiä, jotka eivät osaa muuta kuin kännyänsä räpläillä. Mutta jos näin on niin älä häikäisty loisteestasi.[/QUOTE]

Sitäpaitsi oikein laiska vätys ei vaivaudu edes sinne puistoon asti vaan laittaa lapsille kotona pyörimään piirretyt.

 

Mä en yleensä hänelle edes vastaa, samassa kategoriassa kuin Peyote oli. Raskas keskustella kun jatkuvasti käy kierroksilla.

Onko sulla peyosta joku päähänpinttymä?

 

Niin ja olen minäkin lapsia siellä keinutellut, jos ei huvita niin sitten sanon, että pyytäkää omaa äitiä tai isää. Simppeliä, en jaksa vetää ongelmaa asiasta. Vittuuntua siellä keinuttelemassa vaikka ei huvita...

 

Mutta!

Mä ainakin kuolisin tylsyyteen leikkipuistossa. Ja raahaisin tottavie läppärin mukaan. Jos siellä vielä on muita lapsia, olisi lapsellani jopa seuraa ja hyvä tilaisuus kasvattaa sosiaalisia taitojaan. Mä vahtisin juuri sen verran, ettei tule tapaturmia tai tappeluita.

Sen sijaan mä voisin kyllä viedä lapseni ja muidenkin lapsia metsään. Opettaa syötävät marjat ja myrkyllisimmät sienet.

Enkä jaksaisi kritisoida niitä vanhempia joille metsä ei ole kiva paikka. Erilaisuus kunniaan! Kukin tyylillään.

Tässä on hyvä pointti, mikä olisi hyvä jokaisen sisäistää.

Joku vanhempi ei tykkää käydä puistossa, joten käy siellä hampaat irvessä sen max. tunnin lapsen mieliksi ja odottelee itsekseen laidalla, kun lapsi leikkii leikkejään mahdollisten kamujen kanssa.
Tämä sama vanhempi ehkä onkin oikea seikkailija ja vie lastansa viikottain uimahalliin, jossa leikkii intensiivisesti hurjia vesileikkejä jälkikasvunsa kera ainakin sen tunnin ajan.
Välillä ehkä rinteeseen ja laudat alle, yhdessä notskille kitaraa soittelemaan, päivittäisiä pyörälenkkejä, fudista, laulua ja soittoa jne.
Tai sitten on vaikka "vaan" laiska peruspertti/-pirjo, jonka lempipaikka on sohva ja keittiö.
Peruspertti/-pirjo antaa lapselleen paljon hellyyttä, läheisyyttä ja läsnäoloa ihan vaan arjessa "siinä sivussa", kauppareissuilla, yhdessä leipoessa jne.

En tykkää kliseisistä sanonnoista tyyliin "meitä on moneen junaan!" ja "kukin tyylillään!", mutta tähän kohtaan ne kieltämättä sopii.

 

Onneksi lapsillani on sen verran mielikuvitusta, että osaavat puistossa leikkiä ilman aikuisen seuraakin. Tarkkaavaiset aikuisen silmät ja tarvittaessa avustaminen riittävät minun lapsilleni. Heitä on muuten kehuttu siitä, että osaavat hyvin rakentaa leikkiä ja omaavat rikkaan mielikuvituksen. Kuvittelisin enemmänkin höösäykselläni pilaavani lasteni orastavan luovuuden. Eihän se pääse kehittymään, jos äiti häärää koko ajan lapsensa ympärillä. Ja tiedän olevani erinomainen äiti =)

 

Niin ja olen minäkin lapsia siellä keinutellut, jos ei huvita niin sitten sanon, että pyytäkää omaa äitiä tai isää. Simppeliä, en jaksa vetää ongelmaa asiasta. Vittuuntua siellä keinuttelemassa vaikka ei huvita...

... ja sen jälkeen tulla tilittämään sitä vitutusta palstalle

 

Ap saa kiittää onneaan, ettei ole mies. Siinä tapauksessa hänet nimittäin olisi tuon touhun ansiosta ilmiannettu toisten lapsiin sekaantumisesta/pedofiliasta ja istuisi tällä hetkellä putkassa. Ap:n lapset taas olisivat sossun huomassa psykologin kuulusteltavina.

 

Heh. Mitä jos seuraavan kerran, kun jonkun passiivisen vanhemman lapsi hakeutuu seuraan, eikä vanhempaan saa kontaktia, niin saanko mennä tämän luo ja sanoa, että "anteeksi, mutta minä olen aivan äärimmäisen huonosti nukkunut yön ja väsynyt, enkä jaksa hoitaa muiden lapsia. Että voisitko ystävällisesti tulla antamaan vauhtia tuolle omalle lapsellesi ettei minun tarvitse? Kiitos".

Jos jätät sanat "ystävällisesti" ja "kiitos" pois (ne eivät tässä yhteydessä suinkaan luo kohteliasta mielikuvaa) sekä sanot viestisi ystävälliseen sävyyn, ei luulisi kenenkään tuosta vetävän hernettä nokkaan. Tosin minusta olisi luontavampaa ehdottaa keinuttamista pyytävälle lapselle, että tämä pyytää vanhempaansa antamaan vauhtia.

Minusta elämä on mukavampaa ja kanssakäynti muiden kanssa helpompaa, kun ei aina oleta huonointa vaihtoehtoa. Tässä tapauksessa siis sitä, että penkillä passiivisena istuva vanhempi on laiska, piittaamaton ja ylipäätään huono vanhempi. Jos käytöstapoja mielessään arvostelisikin, niin menee jo överiksi arvostella koko vanhemmuutta yhden leikkipuistokohtaamisen perusteella. Aina on mahdollista, että puistoon lapsen kanssa raahautunut on paniikkihäiriöinen tai masentunut ja että hänelle oli siksi suuri ponnistus ylipäätään edes tulla sinne puistoon. Jos lapsella ei ole mitään akuuttia hätää tai vaaraa, niin tämä on minusta kuitenkin parempi kuin sulkeutua kotiin. Joten en ikinä menisi vieraalle ihmiselle raivoamaan tai vanhemmuutta arvostelemaan kevein perustein.

 

Onneksi lapsillani on sen verran mielikuvitusta, että osaavat puistossa leikkiä ilman aikuisen seuraakin. Tarkkaavaiset aikuisen silmät ja tarvittaessa avustaminen riittävät minun lapsilleni. Heitä on muuten kehuttu siitä, että osaavat hyvin rakentaa leikkiä ja omaavat rikkaan mielikuvituksen. Kuvittelisin enemmänkin höösäykselläni pilaavani lasteni orastavan luovuuden. Eihän se pääse kehittymään, jos äiti häärää koko ajan lapsensa ympärillä. Ja tiedän olevani erinomainen äiti =)

Minä en ainakaan tätä edes kiistänyt. Vaan olin huolissani yleisemmän tason kysymyksistä ja ymmärsin myös ap:n reaktiota naisena siihen, että äidit eivät tilanteessa tuntuneet kiinnostuneilta lapsistaan ja vuorovaikuttavan heidän kanssa.

Reaktio on juuri naisellisempi ja moraalisempi kuin järkevämpi pohdinta "ehkäpä he ovat kiinnostuneita jossain muualla, antaa kaikkien olla miten tahtoo". Naisen on syytä olla vaiston varaisesti kiinnostunut lapsen tilasta ja nainen, joka ahtaa tähän mukaan liikaa järkeä on myös vähemmän nainen kuten olen perustellut. Löydän siis vain vähän positiivista populistisesta järkevyyden kasvusta naisilla.

 

[QUOTE="hmmmmm";30256688]En jaksa lukea kaikkia 15 sivua taaksepäin. Mutta päällimmäiseksi jäi tästä mieleen: halusitko itse tällä kirjoituksella sen kirkkaimman kruunun? Mitä, jos ne äidit ja iskät olivat juuri viettäneet sen tunnin lapsen kanssa kotona askarrellen tai pelaten? Tai rakentaneet huikean Lego-rakennelman yhdessä? Ja sitten tulleet puistoon KAVEREITA tapaamaan? Ja ottaneet siinä samalla sitä omaa aikaa. Mistä sinä, ap, voit tietää? Nyt halusit vain avautua ja tehdä niistä muista puiston vanhemmista laiskoja vätyksiä, jotka eivät osaa muuta kuin kännyänsä räpläillä. Mutta jos näin on niin älä häikäisty loisteestasi.[/QUOTE]

Niin ja meillä lapset osallistuu perheen normaaliin arkeen, eivätkä ole vain lahkeessa roikkumassa haitoilla niinkuin ap:lla. Joten kun sitä aamusta asti on touhuiltu yhdessä, lapsi on auttanut petien petaamisessa ja osallistunut siivoiluun, on luettu yms, niin jossain vaiheessa lapselle tulee tarve päästä irti äidistä. Tällöin useinkin voidaan lähteä puistoon, siellä lapsi leikkii tyytyväisenä muiden lasten kanssa ja voi ottaa kontaktia myös muihin aikuisiin, koska on sosiaalinen.
Minä, laiska äiti, taas istun perseelläni penkillä, ja saatanpa lukaista facebookkia tai mitäs nyttiä, ja jos joku silloin vilkaisee minua kohti, niin voi päätellä samaa kuin ap. Minulla ei ole mitään tarvetta lähteä esittämään hyvää äitiä puistoon yleisölle.

Ja minä todellakin katson sivusilmällä, että missä lapseni menee, ja tiedän mitkä ovat hänen fyysiset taitonsa, joten jos jotain liian uhkarohkeaa on meneillään, niin puutun, sinun ap ei tarvitse.

Kiva ap, jos otat lapseni mukaan lapsesi leikkiin, jos et sitä halua, niin voit ystävällisesti sanoa lapselleni, että voisitko mennä muualle leikkimään, kun te olitte siinä ensiksi, hänellä on aivot ja hän osaa ajatella, hän ei tarvitse minua joka asiaan välikappaleekseen. Toisaalta en ymmärrä, miksi menisitte puistoon, jos ette halua lapsellenne sosiaalisia kontakteja, äidin kanssa hän voi seurustella kotipihallakin.

 

Toisaalta en ymmärrä, miksi menisitte puistoon, jos ette halua lapsellenne sosiaalisia kontakteja, äidin kanssa hän voi seurustella kotipihallakin.

Tarviihan noin mahtava äitiys yleisönsä. Ja jos ei sitä meinaa löytyä livenä, niin kuvaillaan se sitten seuraavana päivänä palstalla sopivin maustein. Jolla täydellisyys on, se esille tuotakoon!

 

Ap kertoi puistossa olleen kuusi lasta, jotka leikkivät heidän kanssaan vanhempien istuskellessa passiivisina sivussa.
Tästä ap veti johtopäätöksen, etteivät nuo lapset saa koskaan, ikinä huomiota, läheisyyttä ja kehuja vanhemmiltaan ja tästä syystä leimautuivat tuon yhden tunnin aikana puistossa lapsensa kanssa leikkivään aloittajaan.

Tämän jälkeen ap veti vielä johtopäätöksen siitä, ettei noilla puistopassiivisilla vanhemmilla ole minkäänlaista vuorovaikutusta lapsensa kanssa ja lasten itsetunto jää vajaaksi, kun ei puistossa leikitä yhdessä vanhempien kanssa.
Ja kyse oli nimenomaan vuorovaikutussuhteesta, jonka olemattomuudesta ap siis veti johtopäätökset tuon tunnin puistoreissun perusteella.

Paikalle ratsastaa Phoebsi paheksuen vanhempia, jotka eivät vahdi lapsiaan puistossa vaan jäävät totaalisen passiivisina sivuun muiden vanhempien leikittäessä heidänkin lapsensa.
Tässä vaiheessa AP onkin tarkoittanut koko ajan samaa kuin Phoebsi.

Kivaa, että joku ymmärtää. :heart:

Terveisin oman kuplansa Jumala, joka keposesti heittelee tuomioitaan kanssapalstailijoille tyyliin "toivottavasti sinulla ei ole lapsia" tai "olet ihana äiti", miten milloinkin sattuu huvittamaan.
Tai oikeastaan sen mukaan, miellyttääkö kanssakeskustelijan mielipide itseäni vai ei, ts. myötäileekö omaani.

 

Minä en ainakaan tätä edes kiistänyt. Vaan olin huolissani yleisemmän tason kysymyksistä ja ymmärsin myös ap:n reaktiota naisena siihen, että äidit eivät tilanteessa tuntuneet kiinnostuneilta lapsistaan ja vuorovaikuttavan heidän kanssa.

Reaktio on juuri naisellisempi ja moraalisempi kuin järkevämpi pohdinta "ehkäpä he ovat kiinnostuneita jossain muualla, antaa kaikkien olla miten tahtoo". Naisen on syytä olla vaiston varaisesti kiinnostunut lapsen tilasta ja nainen, joka ahtaa tähän mukaan liikaa järkeä on myös vähemmän nainen kuten olen perustellut. Löydän siis vain vähän positiivista populistisesta järkevyyden kasvusta naisilla.

Anteeksi nyt vain, mutta tämä kommentti kuulostaa siltä että naisen kuuluu olla typerä kana.

 

ihan pakko vielä taas sekaantua, vaikkei ketään kiinnosta, mutta siis toiki, että ap sanoo, ettei vanhemmat kiinnittäneet lapsiinsa huomiota? ni mistä ihmeestä hän sen tietää, oliko hänellä koko ajan tiivis katsekontakti jokaiseen, samalla kun metsästi niitä perkeleitä lasten kanssa pitkin pusikkoja? varmasti jokainen vanhempi vähän väliä vilkas, että missä oma, aa edelleen ton päällepäsmärin kaa, no ok, leikkiköön ku en kehtaa poiskaan hakea

 

Minä en ainakaan tätä edes kiistänyt. Vaan olin huolissani yleisemmän tason kysymyksistä ja ymmärsin myös ap:n reaktiota naisena siihen, että äidit eivät tilanteessa tuntuneet kiinnostuneilta lapsistaan ja vuorovaikuttavan heidän kanssa.

Reaktio on juuri naisellisempi ja moraalisempi kuin järkevämpi pohdinta "ehkäpä he ovat kiinnostuneita jossain muualla, antaa kaikkien olla miten tahtoo". Naisen on syytä olla vaiston varaisesti kiinnostunut lapsen tilasta ja nainen, joka ahtaa tähän mukaan liikaa järkeä on myös vähemmän nainen kuten olen perustellut. Löydän siis vain vähän positiivista populistisesta järkevyyden kasvusta naisilla.

Tekis mieli sanoa pari rumaa sanaa sulle noihin reaktioihin naisena ja äitimyytteihin. Ja alkutekstissähän ei puhuttukaan äideistä vaan vanhemmista, mutta yllättäen jutun juoni piti kääntää kylmiin äitihahmoihin.