vakka
saahan niitä neuvoja töissäkin ja naapureilta ja\\ kavereilta, ja joskus ne eivät ole mieleisiä. paras kokemani tapa on valikoiva kuulo ja huumorintaju, jos ei niitä olis niin en jaksais ainakaan töissä kuunnella jatkuvaa vähättelimistä. kai sita neuvoa voisi soveltaa muihinkin suhteisiin.
Ihmettelen suuresti tälläistä tapaa suhtautua vähättelyyn? Ymmärrän jos ei jokaisen ohikulkijan vähättelyyn puututa mutta että työpaikallakaan? Kyllä jokaisen itsekunnioitus ja mielenterveys mielestäni vaatii toisten vähättelyn loppuun panemista ja puuttumista.
Neuvoja on myös monenlaisia hyviä ja asiallisia neuvoja vaikka negatiivisiakin voi ottaa vastaan hyvillä mielin mutta että niihin liityy vähättelyä jo kertoo kiusaamisesta ja motiiveista.
Mielestäni myös äidin ohjeiden laiminlyönti on vähättelyä se osottaa ettei vanhempien perjaatteita kunnioiteta. Miksi siis emme siitä loukkaantuisi. Vahinkoja sattuu ja väärinkäsityksiä mutta että samat jutut laiminlyödään tai samoja neuvoja väkisin tuputetaan vaikka tiedetään vanhempien kanta kääntyy tätä henkilöä itseään vastaan. En yhtään ihmettele miksi anoppilassa siksi vieraillaan harvemmin.
Voi olla että joku miniä joskus ottaa jonkun jutun liian kirjaimellisesti ja vakavasti mutta minusta isovanhemmat eivät kuulu ydinperheeseen joten heidän tulisi myös ajatella miten ottavat kantaa perheen asioihin. Siitä miksi yleensä anopit tuntuvat useimmiten röyhkeiltä varmaan johtuu siitä että ainakin minä voin sanoa omille vanhemmilleni suoraan mitä ajattelen ja tiedän että he eivät loukkaannuRakkaudella on sellainen tapa että inhottavatkin jutut anteeksi annetaan. Anoppia ei ole päässyt valitsemaan ja suhdetta täytyy yrittää rakentaa alusta.
Onnekkaita ovat ne joilla ihan oikeasti on hyvä suhde kummankin lapsen isovanhempiin. Olette saaneet jotain mikä ei todellakaan ole itsestään selvää.
Ihmettelen suuresti tälläistä tapaa suhtautua vähättelyyn? Ymmärrän jos ei jokaisen ohikulkijan vähättelyyn puututa mutta että työpaikallakaan? Kyllä jokaisen itsekunnioitus ja mielenterveys mielestäni vaatii toisten vähättelyn loppuun panemista ja puuttumista.
Neuvoja on myös monenlaisia hyviä ja asiallisia neuvoja vaikka negatiivisiakin voi ottaa vastaan hyvillä mielin mutta että niihin liityy vähättelyä jo kertoo kiusaamisesta ja motiiveista.
Mielestäni myös äidin ohjeiden laiminlyönti on vähättelyä se osottaa ettei vanhempien perjaatteita kunnioiteta. Miksi siis emme siitä loukkaantuisi. Vahinkoja sattuu ja väärinkäsityksiä mutta että samat jutut laiminlyödään tai samoja neuvoja väkisin tuputetaan vaikka tiedetään vanhempien kanta kääntyy tätä henkilöä itseään vastaan. En yhtään ihmettele miksi anoppilassa siksi vieraillaan harvemmin.
Voi olla että joku miniä joskus ottaa jonkun jutun liian kirjaimellisesti ja vakavasti mutta minusta isovanhemmat eivät kuulu ydinperheeseen joten heidän tulisi myös ajatella miten ottavat kantaa perheen asioihin. Siitä miksi yleensä anopit tuntuvat useimmiten röyhkeiltä varmaan johtuu siitä että ainakin minä voin sanoa omille vanhemmilleni suoraan mitä ajattelen ja tiedän että he eivät loukkaannuRakkaudella on sellainen tapa että inhottavatkin jutut anteeksi annetaan. Anoppia ei ole päässyt valitsemaan ja suhdetta täytyy yrittää rakentaa alusta.
Onnekkaita ovat ne joilla ihan oikeasti on hyvä suhde kummankin lapsen isovanhempiin. Olette saaneet jotain mikä ei todellakaan ole itsestään selvää.