*Lokakuun `09 Mahapyöriäiset Lokakuussa* *72 nyyttinsä saanutta ja 23 vielä kasvattaa masuaan!* (Vauvautuneet laittakaa tietonne yv:nä!!!)

Toivo82: Eihän siinä vauvan koossa mitään ihmettelemistä ole, pienihän se on joka tapauksessa. Mä oon aina vaan ajatellut äidin näkökulmasta, että millaista on isompi vauva synnyttää. En missään nimessä että vauva olisi pullukka tai mitään Itsekin oon ollut päälle nelikiloinen, aika tavallistahan se on. Jos ihan vaan ulkonäköä ajattelee niin melkein nätimpiä vähän isommat vauvat taitaa olla kuin ihan pikkuiset sintit

 

Moi tänne lokakuun pinoon, täällä on Paulahkin saanut tosiaan jo pienokaisensa :flower: Ja Talvicci, ja niin moni muu :flower:

Olen lueskellut siis juttujanne, vaikka nyt marraskuisissa "vaikutankin" (olen kyllä kirjoitellut tosi vähän, on jotenkin sellainen sisäänpäinkääntynyt olo...). Kiva että olette synnytyskertomuksia kirjoitelleet. Mulla on synnytyspelko helpottanut, kiitos Naistenklinikan loistavan palvelun (että olen saanut jutella).

Mutta siis - erittäin yhtenä kappaleena olen vielä. Luulisin, että vähän yli lasketun ajan menee, kuten ensisynnyttäjällä yleensä tekee (tsemppiä Pinkkimieli, jos sullekin käy niin, ikävää että kärsit kivuista).

Ihanaa vauva-aikaa kaikille lokakuisten äideille ja voimia synnytyksiin niillä, joilla se vielä edessä on

Tervehtien Apollo+Töppönen rv 38+2 :wave:

 

Pikainen ilmotus:
Meille syntyi pieni tyttö 17.10 klo 9.06
Mitat 3570g ja 50cm :heart:
Kertoilen myöhemmin lisää synnytyksestä joka oli uskomattoman nopea ja "helppo"
=)

 

Onnea Aku :flower: !!!

 

Akulle onnittelut prinsessasta :flower: :heart:

 

nettipimennossa ollaan oltu jonka takia on synnytystarinakin vielä kertomatta =) jospa nyt ehtisin sen pikasesti rustata.

mutta ihan ensiksi tasapuolisesti onnea kaikille vauvaantuneille ja tsemppiä vielä omaa nyyttiä odottaville :flower: :heart: :flower: :flower: :heart: :heart:

monta sivua on ehtinyt tulla taas luettavaa ja yritän ehtiä ne lukea,mutta kommentointi jää varmaan vähäiseksi kun nämä lapset pitävät ihan kiitettävän kiireellisenä tämän äipän

synnytystarinaa :

eli silloin 7.10 mulla oli äippäpolilla joka viikkoinen kontrollikäynti raskaushepatoosin sekä matalan hempan takia,no lääkäri päätti että pääsen samantien synnytyssaliin ja synnytys käynnistetään kalvot puhkasemalla,olin noin 2cm auki ja kohdunkaula oli jo hävinnyt.
hetken varttoilin siinä että kätilö tuli mut hakemaan ja pian tuli jo lääkärikin tuli ja tökkäs kalvot puhki ja laittoi sydänääniä mittaavan pinnin vaavin päähän ja supistusanturat mun mahalle,sanovat että tunti odotellaan omia suppareita ja sitten avitetaan tipalla jos ei omia vielä tule,no tunti meni ja pientä polttelua vasta tuntui ja kätilö tuli ehdottelemaan tipan laittoa mutta en suostunut siihin vaan sanoin että haluan hetken vielä odotella,kun tuntui että kohta rupee tapahtumaan.
seisoskelin hetken ja tuntuikin jo tosi napakka supistus,ja niitä rupeskin sitten tulemaan ja ihan vauhdilla,soitin kätilön paikalle ja sanoin että paineen tunnetta tuntuu jo takalistossa,kävin sängylle makaamaan ja kätilö kattoi ja totes että ohhoh olinkin auennut 40 minuutissa 8cm asti auki,tässä vaiheessa isäntä porhalsi sopivasti saliin,eli ehti onneksi mukaan.ponnistutti jo niin pirusti mutta jouduin varttoomaan ja pidättelemään noin 3 supistuksen ajan,ennen kuin sain luvan ponnistaa,ja 5 minuutin ponnistuksella saapui pikku-isäntämme maailmaan :heart:
istukka syntyi helposti 5 minuutin päästä,yhtään repeämää ei tullut joten pystyin heti istumaan.niin ja täysin luomuna mentiin,en edes ilokaasua ehtinyt ottamaan,mutta hyvä näin!! synnytyksen kokonaiskesto ekasta kipeestä supistuksesta on 50 minuuttia
vaihe I : 40 min
vaihe II : 5 min
vaihe III : 5 min

synnytyksestä jäi tosi hyvä mieli!!!
ja kuulema jos joskus vielä viidennen teen niin tuun saamaan käynnistyksen mun nopeiden synnytysten takia,ja olinkin tosi onnellinen että lääkäri päätti tämänkin käynnistää kun olisi todennäköisesti syntynyt kotiin tai autoon matkalla synnärille,joten loppu hyvin kaikki hyvin!!
poika oli 3495g ja 48cm ja pipa 34cm ja sai heti 9 pistettä :heart: :heart:

kaurisäiti ja pikku-isäntä 12pvä :heart: :heart: :heart:

 

Onnea Aku!

Inkan tyttö on niin tomeran näköinen.

Toivo: tsemppiä käynnistykseen! itse enempi ihmettelen vauvan isoa kokoa äidin kannalta, onhan se eriasia tehdä 3,5 kg kuin 4,5 kg. Ja mielestäni isompaa vauvaa on helpompi käsitellä kuin aivan pientä kirppua.

Anelie: toipumista! Yleensä noi leikkaushaavat paranee ihan hyvin vaikka vähän aukeaisivatkin.

kaurisäidillä on kyllä ollut nopea synnytys, ja kiva että siitä jäi hyvä mieli.

Peppi

 

:attn: Tampereen ja lähikuntien äidit :attn:

Meille on perustettu oma ryhmä Facebookiin. Porukkaa alettiin kerään jo odotusaikana täällä kaksplussalla Syysvaavit -09-kerhossa ja muutama tapaaminenkin ehdittiin pitää. Nyt on kuitenkin aika aktivoitua uudelleen vauvojen kanssa! Tarkoituksena on järkkäillä vaunulenkkejä, kahvitteluja ym. sekä tietty vaihtaa ajatuksia muiden kanssa.

Kerho on salattu, jotta ulkopuoliset ei pääse kurkkimaan juttuja. Tästä syystä mun täytyy ryhmän perustajana lähettää kutsut uusille jäsenille. Jos siis haluat mukaan, laita yksityisviestiä tulemaan ja kerro, millä sähköpostiosoitteella oot Fb:ssä, niin pyydän sut kaveriks ja kutsun ryhmään.

Tervetuloa kaikki uudet ja vanhat jäsenet :heart:

 

Kiitos kommenteista mun synnytyksestä. Seuraavaa kun alan odottaa, on varmaa, että pelkopolin kautta mennään. Tällä hetkellä en edes telkasta pysty kattoo raskaana olevia naisia... Palaa synnytys niin vahvana mieleen. Mutta eiköhän se tästä.

Mulla alkaa nyt olemaan ihan siedettävä toi välilihan haava, eli sohvalla pystyy istuu ihan normaalisti... Muuten tuli muutama pieni repeämä.... Jälkivuoto on ihan niukkaa, luulin et vuotaisi paljon enemmän.

Jaahas, neiti kutsuu... :heart: Ihana yninä vaan kuuluu :heart: :heart:

 

Täällä istutaan sitruunanviipaleet liiveissä Kiitos vinkistä vaan vielä Unihiekalle :wave: Vauvakaan ei tykänny pahaa, kun imetin sitruunatissistä peppimamma, hammaskeiju (jos olet vielä kuulolla) ja muut, kuinkakohan usein tuota kielen "sitrunointia" olisi hyvä tehdä ettei tule liikaa läträttyä? Joka syötöllä vai harvemmin? En löytänyt kaupasta sokeroimatonta puolukkamehua, pitäis kai ostaa pakastepuolukoita sitten. Tosin luin jostain, että karpalo olis vieläkin happamampaa, joten sitäkin vois ehkä kokeilla.

 

Sitruunaa/puolukkaa kannattaa sivellä kielelle 4-6 kert päivässä ja jatkaa noin 2 viikon ajan vaikka oireet häviäisivät aiemmin. Samalla tavoin käsittele myös rinnanpäät ja jatka niidenkin hoitoa ainakin se pari viikkoa. Jos pystyt niin anna rinnoille ilmakylpyjä ja vältä pitämästä pitkään, jo kostuneita liivinsuojuksia. Sieni nimittäin viihtyy kosteassa.
Käyttääkö teidän vauva tuttia tai käytätkö pulloa? Niitä molempia olisi hyvä steriloida vedessä keittäen pari kertaa päivässä 10 min ajan. Jos käytätte tutteja niin vaihda ne uusiin viikon välein.

Voit kokeilla kielen pintaa vanupuikolla, jos saat valkoista peitettä irtoamaan kyseessä tod.näk maitokertymää mutta jos ei irtoa niin sitten sammasta.

Toivottavasti oli jotain apua =) :flower:

 

Anelie: Tsemppiä sinne ja pidä puolesi lääkärien jne kanssa :hug: Tuntuu, että usein ovat sitä mieltä, että hienosti on toivuttu ja kaikki ok vaikka potilas itse olisi ihan eri mieltä. En sitten tiedä, ehkä tuo on siinä mielessä normaalia, että ovat tottuneet näkemään vastaavaa. Ikävältä tuo kieltämättä kuulostaa mutta varmastikin haavat paranevat.

Haluamatta lietsoa pelkoa täällä, muakin harmittaa neuvolassa tuo asenne, että eivät oikeen myönnä että ei ne synnytykset aina niin hienosti mene. Kuten tällä palstallakin näkee, useimmilla menee ihan ok mutta joukossa on sitten muutama epäonnisempi. Ihan turha sitä heidän on kieltää. Munkin huoneessa synnärillä oli yksi nainen, jolle oli käynyt juuri ne jutut, joita mä pelkäsin. Ja näistäkin sanottiin että "äärimmäisen harvinaisia".

Silti, kyllä varmasti joidenkin kuukausien kuluttua toipuminen on ihan eri luokkaa jos ei mitään vakavampaa käynyt. Kyllä ne varmasti paranevat vaikka ymmärrettävästi tuollainen aiheuttaa huolta. Ja onhan vaivoja mahdollista sitten myöhemmin korjata vaikka tuskin siihen tilanteeseen joudut kuitenkaan.

 

Onnittelut täältä vauvautuneille :flower:

Ja tseppiä vielä nyyttiä odottaville :hug:

Täällä on netissä käynnit jääneet aika vähälle, vaikka vauva onkin aika helppo tapaus. Kotona ollaan oltu jo 1,5vk ja ihan kivasti on lähtenyt vauva-arki sujumaan. Vaipan vaihtoa ja imettämistä lähinnä, vauvan uniaikoina esikoisen kanssa touhuilua. Oma maito ei ihan riitä, lisämaitoa sai jo sairaalassa alhaisten sokereiden takia ja nyt sitten siitä pyritään eroon tiheillä imetyksillä ja paljon nannin määrää onkin saatu vähenemään, huomenna mennään neuvolaan punnitukselle. Viime keskiviikkona painoa oli 3680g ja pipaa 36,1cm eli sillon ollu ihan hyvin paino jo nousussa sairaalasta lähtöpainosta. Yöllä neiti on tosi laiska imemään tissiä, vaikka on nälkäinen. Oisko kellään vinkkiä?


Synnytyskertomusta (käynnistetty synnytys):

Maanantaina 5.10 oli yhdeksältä ilmoittautuminen osastolle käynnistystä varten. Lääkärintarkastuksessa selvisi että viikonlopun supistuksilla oli ollut vaikutusta, 4cm auki. Neiti yritti kätellä lääkäriä, joten pillereiden popsimisen sijaan lääkäri päätti että käynnistetään suoraan oksitosiinitipalla kun kohdunsuukin oli jo niin hyvin auki.

Saliin pääsin pikkasen yhden jälkeen. Jo toisella tai kolmannella oksitosiiniannoksen nostolla supistukset alkoivat tuntumaan, mutta niistä selvisi ihan vaan hengittelemällä. Kolmen aikaan supistukset tulivat 3-4min välein ja alkoivat jo tuntua sille, että pyysin kohdunsuun tilanteen tarkistusta. Sama lääkäri, joka aamulla oli tutkinut tuli tarkastamaan tilannetta 15.30 ja yhä olin sen 4cm auki, mutta vauva oli jo tosi alhaalla, joten puhkaistiin kalvot 15.45. Samalla soitin miehelle, että josko töiden jälkeen tulisi suoraan sairaalaan. Tässä vaiheessa mut pakotettiin sänkyyn kyljelleen makaamaan, oli ihan kamala asento. Eka asia mikä tässä synnytyksessä alko ärsyttämään, nimittäin mitään syytä ei sanottu ja vauvan äänet oli hyvät koko ajan.

Kalvojen puhkaisusta alkoi supistushelv*tti. Esikoisen synnytyksessä supistukset eivät oikeastaan tuntuneet millekkään, joten niiden voimakkuus tuli melkoisena shokkina. 16.20 aloin jo hermostuneella katella kännykkää, missä mies oikein viipyy, työpaikalta ei ole kuin pari km sairaalaan. Onneksi se tulikin suurinpiirtein samaan aikaan, ja samassa mulla petti ihan kokonaan kontrolli ja musta pääsi melkoinen huuto jokaisen supistuksen tullessa.

Kätilö tuli huoneeseen 16.30 kysymään, että oikeastikko olet noin kipeä, haluatko sen pcb-puudutteen mistä oli puhetta ja mä en kyennyt kuin nyökkäämään. Kätilö lähti juoksujalkaa hakemaan lääkäriä ja puudutteen sain 16.35, olin jo 8cm auki. Kätilö jäi huoneeseen hommaamaan jotain ja about 15min päästä pääsin jo ponnistamaan.

Ponnistaminen tässä synnytyksessä oli helppo nakki, ei tehnyt yhtään kipeää. Esikosta kun se oli ollut koko synnytyksen kivuliain vaihe. 16.53 syntyi ihana tummatukkainen tyttö, jonka sain heti rinnalle ja siinä silittelin häntä. Ja oli täyden kympin neito! Vähäksi aikaa jouduin luovuttamaan neidin isille ja kätilölle, että saivat napanuoran leikattua, oli lyhyt. Sitten sain neidin imetettäväksi.

Jälkeisvaihe ei ollut kiva, kätilöt irrottivat istukan painamalla mahan päältä ja mitään syytä mulle ei tähän kerrottu. Ei kestänyt normia kauempaa, enkä pahemmin vuotanut :/

Synnytyksen kesto oli reilu 2h: I-vaihe 1h 48min, II-vaihe 3min, III-vaihe 14min.

Kuvankin voisin laittaa, jos joku vaikka kertaisi miten se onnistuu..

Katiia + tyttö 2vk

 

anelie: Tsemppiä toipumiseen. :hug: Voisitko kysyä toisen lääkärin mielipidettä alapään tilanteesta? Että kaipaisiko revennyt haava kuitenkin tikkamista? Tiedän miten epävarmalta tilanne varmasti tuntuu, vaikkakin käsittääkseni välilihan haavat paranevatkin hyvin. Aikaa se tosin voi viedä. Mutta kun on omasta kropasta kyse, niin ei ole yhtään liioittelua hankkia toisenkin lääkärin kommenttia.

Olen myöskin samaa mieltä siitä, että lääkärit helposti vähättelevät jos jotakin menee pieleen. Mulle on tehty yksi epäonnistunut leikkaus ja sen seurauksena pari hoitovirhettä komplikatioineen, minkä vuoksi on kadonnut osittain luottamus Suomen sairaanhoitojärjestelmään. Vaikka onhan meillä asiat täällä todella hienosti kuitenkin. Enemmänkin se taitaa olla huonoa tuuria, jos jotain menee pieleen.

Voi miten ihania vauvakuvia! Sydän lääpällään täällä odotellaan oman pienokaisen näkemistä... :heart:

 

Anelie: Mulla esikoisen aikana episiotomia-haavasta leikkasi tikit läpi, kun kätilö oli ommellut ne liian tiukalle... lisäksi koko alapää oli niin turvoksissa, että lääkäri epäili hematoomaan jossain siellä leikkaushaavan alueella ja olin siis 5 päivää synnytyksestä (jo kotiutuneena) kun jouduttiin takaisin sairaalaan ja mut pistettiin leikkaukseen, eli jo osittain parantunut epparihaava leikattiin auki ja irroteltiin tikit - no, hematoomaa ei löytynyt ja ompelivat uudelleen kiinni, tosin tällä kertaa paljon löysemmin. Sen leikkauksen jälkeinen kipu oli TUSKAA kun puudutukset loppui... oon ääneen itkeny kunnon kipulääkkeitä - ja sanoinkin miehelle että kyllä naisen oma puudutusjärjestelmä synnytyskessä on vaan aika huippu, sillä esikoisen aikana en saanut mitää puudutteita, mutta kipu ei ollut mitään verrattuna tuon leikkauksen jälkeiseen kipuun. Toipumisessa meni viikkoja ja söin makuultani varmaan 3 viikkoa.. silloin sanoinkin miehelle etten KOSKAAN tahdo aamupalaa sänkyyn äitienpäivänä tms.. tahdon syödä pöydän ääressä Olin pitkään varovainen istumisen kanssa ja tuttu kätilö sanoikin että kannattaa istua kovalla istuimella, niin tuntee miten paljon uskaltaa varata painoa jne... sohvalla istuu helposti vahingossa liiankin "tavallisesti"... samoin tämä kätilö oli sitä mieltä että renkaan päällä istuessa se haava-alue on tosi kovassa venytyksessä, että renkaan päällä ei kannattaisi hirveästi istuskella... Mutta, toivon että sä paranet helpommin mitä allekirjoittanut ensimmäisen lapsen jälkeen! Ja toivonkipinää siihen, että kakkosen kanssa ei ollut mitään ongelmia kun epparia ei tarvinnut leikata...

Ja onnittelut vauvautuneille!

-Miekkavalas ja pikkuneiti 10päivää-

 

Huh esikko nukkumassa,vauva tuhisee tossa viekussa ja kotikin oli pysyny yllättävän siistinä eli kerkee vähän synnytystarinaa rustata.

Eli pe iltana harrasteltiin sitä mukavinta ässää jonka jälkeen ilmaantu sellanen napakka menkkajomotus selkään ja alamahaan.Kävin nukkumaan ja heräsin klo 02 ekaan kipeään suppariin.Välit oli alkuun 12-17 min,klo 04 jälkeen painelin suihkuun kun alkoi tehdä aika kipeetä.Melkeinpä tunnin suihkuttelinkin.Se helpottikin mukavasti,mutta supparit alko tulee 4 min välein tajusin että nyt tuli kiire.Soitin vanhukset esikkoa hoitamaan ja kuuden jälkeen lähdettiin synnärille.Pysähdyttiin matkalla ostaa mulle limpparia ja supistukset piti matkan ajan taukoa.Kiroilinkin että mut pistetään takas himaan sieltä :kieh:

Klo.6.50 meidät kirjattiin kättärille sisään ja laitettiin käyrille.Vähän ennen kasia kätilö tutki paikat ja totes että oot 6 cm auki ja jos haluut jotain puudutetta tms. niin nyt ois aika pyysin epiduraalin ja sen laiton jälkeen olo olikin taivaallinen.En tuntenut kipua,mutta joka supparilla tunsin vauvan liikkuvan alaspäin.Puol ysin maissa alkoi tuntua mojova paine alakerrassa.Kätilö totes että jos saan tehdä pieniä työntöjä oman tahtiin jos tuntuu että helpottaa.Ja helpottihan se. 8.55 kirjattiin ponnistusvaihe alkaneeksi ja 9.06 syntyi virkeä 9 pisteen tyttö :heart:

Yhden pienen nirhauman kätilö löysi ja pisti yhden tikin.Hyvin kestää hanuri istua tehä ihan normijuttuja.

Eli kaikenkaikkiaan nopea ja erittäin "helppo" synnytys jos näin voi sanoa =) Jäi kyllä superhyvä mieli reissusta kaikenkaikkiaan.

Tänään siis kotiuduttiin ja esikko on kovasti innoissan sisko-vauvasta :heart: Rauhalliselta tapaukselta vaikuttaa tämä kakkonen ainakin näin alkuun.Hyvin ymmärtää tissin päälle ja meillä syödäänkin paria pidempää unipätkää lukuunottamatta aika usein Vähän meinaa rinnanpäät mennä rikki eli täytyy rasvailla ahkeraan ja heilua lollot paljaana

Onnea kovasti kaikille nyyttinsä lunastaneille ja jaksamisia teille jotka vielä omaa nyyttiään odottavat =)

Lueskelen paremmalla ajalla teidät jutut tarkemmin läpi.Paranemisia teille joille synnytys syystä tai toisesta aiheutti ongelmia :hug:

T.Aku ja typy

 

ONNEA Akulle :flower:

Missahille tsemppauksia sekä henkiseen, että fyysiseen toipumiseen!!

Huomenna aamulla suuntaan nyyttiä hakemaan, joten palaan toivottavasti hyvien uutisten kera loppuviikosta :wave:

Toivo ja tytteli 42+0 :heart:

 

Hei kysymys käynnistämisestä ja sen aikataulusta!

Onko yleensä niin, että yliaikakontrollissa rv 41+5 ei vielä lähdetä käynnistämään (jos äidin ja vauvan vointi ok), vaan vasta rv 42? Jostain lisäksi luin, että käynnistetyssä synnytyksessä ei pääsisi ammeeseen/suihkuun/liikkumaan suonensisäisten tiputusten takia, tietääkö joku onko näin?

Toivo82: Tsemppiä huomiseen!

 

Peppi30 minulla käynnistettiin esikoinen juuri yliaikaiskontrollissa 41+5. Tosin silloin arvioitiin vauva suureksi, joten se saattoi olla syynä. Kuitenkin on vielä mahdollista, että ya-kontrollista passitetaan kotiinkin vielä odottelemaan.

Suonensisäistä tippaa minulla ei käynnistyksessä tullut, eli liikkuminen oli mahdollista (epiduraalipumpun laittoon saakka: siinä jäi letku selkään kiinni).

 

onnittelut vauvautuneille :flower: :flower:


( . ) neuvolassa tuli tänään taas käytyä. Vauva on laskeutunut jo melko alas, mut alemmaskin vielä kuulemma pääsee. Kiinnittynyt pää ei ole vielä. Turvotus on ihan järkyttävää ja siitä syystä onkin tullut nyt viikossa painoa 2500g Jalat on kuin tukit. Pissa oli taas puhdas ja paineet meikäläiselle ihan ok.
Sanoi terkkari et saattaa kyllä viikon sisään lähteä kaveri tulemaan kun on niin alhaalla jo Tulis vaan mun puolesta.
Tänään ollut kokonaiset 2 kivuliasta supistusta niin etten ole kyennyt liikkumaan niiden aikana Lisää tällaisia tänne kiitos.

Anteeksi oma napaisuus :ashamed:

pinkkimieli ja pallopää 38+4

 

Toivolle tsemppiä tämän päiväiseen!

Peppi: riippuu varmaan sairaalasta ja sun omasta tilanteesta että käynnistävätkö 41+5 tilanteessa vai vasta 42+0. Käynnistystapakin on sitten aina tilanteesta riippuvainen.

Tänne ei mitään uutta. Nyt on siis 41+0 POKS! Jatketaan kuopuksen kanssa normaaleita päivärutiineita, vaikka olis ihana jos vauva olisi jo syntynyt.

Peppi ja tytsi 41+0

 

Ekaa kertaa tulin oikein asioikseni poksuttelemaan B)

Ei siis mitään muuta uutta meikäläiselle, kunhan vaan viikot täyttyvät!

~Tiila 40+0 POKS :attn:

 

Talvicille ja ukolle Oikein lämpimät onnittelut pojasta :heart: :flower: Muille vauvatuneille myös oikein paljon onnea! :flower:

 

Heissan kaikille!

Olette olleet viikonloppuna oikein ahkeria kirjoittajia, hetki meni ennen kuin sain kaikki luettua
Onnea kaikille vauvansa saaneille :heart: :flower:

Täällä ollaan oltu viikonloppu ilman tietokonetta ja koneettomuus olisi jatkunut vieläkin ellei mies olisi ottanut työpaikkansa konetta hetkeksi kotiin. Sain eilen tehtyä pojan Syyläri Cityn kokonaan valmiiksi ja siinä oli kamala homma, 6-7 tuntia sitä väkersin. Ja se siis on sellainen paperihärpäke mitä on saanut kerätä Autot lehdestä. Ja meillä ei kaikkia lehtiä ole niin ostimme lehdestä erikoisnumeron missä on kaikki osat. Mutta aamulla oli poitsu tyytyväinen kun sai autoilleen "kodin"

Mutta omaan oloon ei mitään ihmeellistä, odottelua odottelua ja vielä kerran odottelua... Tämä toukka saisi tulla täältä massusta pois jo, en jaksa enää yhtään sillä en pysty nukkumaan kun missään asennossa ei ole hyvä olla. Jos tämä jatkuu vielä kauan niin en todellakaan jaksa synnyttää tätä lasta maailmaan... Eilen illalla tuli pari vähän kipeämpää supparia mutta siinä se sitten olikin. Tänään on neuvola ja meinaan siellä kyllä puhua tästä mun väsymyksestä, yritin kyllä viimeksikin mutta se meidän on vähän kummallinen. Nimittäin siellä kaikki on aivan normaalia ja asiaankuuluvaa, joo sen ymmärrrän mutta se ei voi olla normaalia että ihmistä valvotetaan tietentahtoen monta viikkoa! Mutta joo kai tämä valitus tältä erää jo riittää

Yritän mennä nukkumaan tätä päänsärkyä pois :wave:

-himpsuli, poika ja 40+4

 

Hurjasti onnea kaikille vauvansa saaneille tasapuolisesti :flower: :flower: :flower:

Tiilalle onnea viimeisestä pyöreästä poksustasi

Täällä arki mennä raskuttaa...tyty on nyt 3vk ja 1pv..ihan mahdottoman nopeasti aika menee =)
Tyttö syö ja nukkuu ja on pulskistunut.
Tyttö herää edelleen maks 2 kertaa yössä...viime yönä ei herännyt kuin vasta 05.30 ja nukahti heti kun sai tissin suuhunsa ja sitten jatkettiin unia klo 08.30 asti..varsinainen unelma vauva saanen minun sanoneen

Saatiin isyys vahvistettua ja nyt päästään sitten kirkkoa varaamaan marraskuun lopulle, jotta kaikki varmasti pääsevät kun varoaika on niin pitkä =)

Minä täytän huomenna vuosia...mitähän on mies keksinyt

Poika on ylpeä veli, joka tykkää auttaa vaipanvaihdoissa ym. pienessä ja on kovin huolissaan, jos tyty hiukan älähtääkään

Eli arki sujuu mahtavasti eikä imetyskään ole aiheuttanut päänvaivaa suihkuamisesta huolimatta...tyttö on niin kova syömään, että hotkii muutenkin, joten runsas maidon tulo ei näemmä ole hänelle juttu eikä mikään

Tulipa mieleeni...mitenköhän sen vauvaantuneiden ketjun laita on?? Mitähän Talvicci silloin mahtoikaan sen perustamisesta sanoa, kun en mitenkään nyt muista :ashamed:
Muistasikos joku?

Pitää näpsiä noista lapsosista kuvaa...ehkä kimppa kuva, jos vain poika pysyy aloillaan ja laittaa tänne...jos ei yhdessä, niin sitten tytystä vain =)

Oikein antoisaa päivää kaikille massun kanssa vielä oleville...nyt ei mene kovin pitkään enään kellään :hug:

paapelo+poju+Tyty-I 3vk 1pv :heart: :heart: