no niin
synnytystarinaa luvassa:
Lauantaina heräsin aamulla neljän pintaan supistuksiin (rv 42+0) joita tuli pitkin aamua aika voimakkaina (söin 3 panadolia aamun mittaan että edes vähän helpottaisi) mutta epäsäännöllisinä 4-12 minuutin välein. Soitin seiskalta Kätilöopistolle niinkuin piti siitä kalvojenpuhkaisusta. Kätilöopistolta sanottiin heillä olevan sulku päällä ja onniteltiin supistuksista ja pyysivät soittaa kahden tunnin päästä uudestaan. Minä tietty ihan paniikissa ja voimistuvissa suppareissa että mitä hemmettiä mihkä ne mut sit heittääkään..
no ysiltä soitin ja sain kuulla olevan edelleen ruuhkaa mutta voisivat silti ottaa mut kymmeneks sinne. Ihan hirvee jännitys iski ja pakkailtiin miehen kanssa kamoja kasaan ja lopulta soitettiin sit taksi. Just ennen taksiin astumista tuli yks supistus (laimea) ja koko taksimatkalla (joka kesti 14minuuttia kuulemma) ei ainuttakaan!!! sitten kun kättärin pihaan saavuttiin ja nousin ulos autosta, tuli supistus ja kun otettiin odottelemaan olohuoneeseen tuli yks. eli tosi vähän ja aloin olemaan jo aika masentunut että ei hitto ne kummiskin heittää mut kotiin odottelemaan.
Kauaa ei venailtu vaan meidät päästettiin saliin jossa tehtiin sisätutkimus. Olinkin jo 4 senttiä auki ja kaula hävinnyt täysin! Vähän ihmeteltiin että mites nyt näin pääsi käymään kun kalvojen puhkaisuun oltiin tulossa!
nyt oli siis tosi hyvä hetki puhkaista kalvot kun kuulemma varmaan aika vauhdilla saataisiin vauva maailmaan ja näin sit kävikin.
Olin hetken käyrillä ja kaikki oli ok, sain peräruiskeen toiveestani (yh ja hyi mutta todellakin helpottaa). Supistelut jatkuu mutta ihan siedettävinä vielä.
klo 11.55 puhkaistaan kalvot (tosi nopea ja kivuton toimenpide) ja lapsivettä tulee tosi vähän mutta on kirkasta. Siitä sit alkaakin supistukset kipeytymään tosi nopeaa ja välit lyhenevät. Mulle tarjotaan ilokaasua ja se onkin tuttua kamaa ja auttaa ihan kivasti, tosin toivon samalla jo että varmaan kohta kaipaan epiduraalia.
13.20 saan epiduraalin. Lääkäri yrittää sitä kolmeen otteeseen kylkiasennossa mutta ei onnistu ja sit kampean istumaan jossa sit saa sen laitettua. Supistukset on jo tosi kovia. Ehkä jonkun 20 minuutin päästä huomaan että se epiduraali ei nyt oikein vaikutakaan,ainoastaan vasen puoli on puutunut... : / tunnin päästä epiduraalista saan jotenkin ilmoitettua asiasta kun kysytään että toimiiko epiduraali, saan toisen lisäannoksen 15.15 (ja ilmeisesti menetän tajuntani hetkeks) mutta saman tien mua alkaakin jo ponnistuttamaan (muistaakseni karjuin täysiä "nyt se tulee", se tunne oli jotain ihan mieletöntä). Ja niinpä pääsen aloittaan ponnistamisen.
Ponnistuksen kestoksi laitettiin 12 minuuttia ja vauva, tummatukkainen tyttö, syntyi avotarjonnassa, napanuora kerran kaulan ympärillä ja sai 8/9 agpar-pisteitä! :heart:
Painoa neidillä oli 4225g ja pituutta 51,5cm. Mies sai leikata napanuoran mistä oli ihan innoissaan kun esikoisesta ei sitä saanut tehdä.
Istukka syntyi ihan itsekseen (plumpsahti melkein vaan pihalle) ja siitä todettiin että oli kalkkeutunut ja nukkapintaa puuttuu. Pieni repeämä tuli välilihaan johon sain 2 tikkiä.
Hetken vauvaa ihasteltuamme ja itkettyämme kävin suihkussa (jee jalat kantoi eikä huipannut) ja mies pesi vauvan.
Nyt esikoinen kaipaa huomiota ja vauvan sain ekan kerran kotona nukkumaan koppaansa joten :wave:
