Kata76:lle
Toivottavasti voit vielä harkita luovuttavasi munasoluja. Vaikka lahjamunasoluilla hoitoja tehdään pikkusen enemmän kuin lahjasiittiöillä, munasolujen jonotusajat ovat pidemmät ja saatavuus on paljon hankalampaa.
Sukusolujen luovuttamista voisi jollain lailla verrata verenluovuttamiseen, tai elinten testamenttaukseen. Toki verenluovutuksessa ei mene tieto vastaanottajalle, kenen verta oli saanut. Uuden lakimuutoksen myötä sukusolujen luovuttajien pitää olla rekisteröityneitä, mutta ei se tarkoita sitä, että tämä "jälkeläinen" tulee esittämään jotain vaatimuksia ovellesi jonain kauniina päivänä 18-vuotta täytettyään. Rekisteröitymisessä ajatellaan lapsen ja sen tulevan perheen parasta, esimerkiksi jos lapsi alkaa sairastella, voidaan tiettyjä asioita jäljittää ja ehkä siten saada arvokasta tietoa lapsen hoitoa varten.
Juuri viime viikolla uutisoitiin joissakin lehdissä, että luovutetuilla sukusoluilla tehtävät hoidot loppuvat tai vähintään vähenevät dramaattisesti syyskuun 1. päivän jälkeen, ja jo nyt joillakin klinikoilla on puutetta rekisteröityneistä luovuttajista, jopa lopetettu hoidot joksikin aikaa. Se merkitsee sitä, että ne pariskunnat, jotka eivät omilla sukusoluilla lasta voi saada, joutuvat odottelukannalle entistäkin pidemmiksi ajoiksi tai heille suositellaan jopa suoraan adoptiota! Ja kun se ei kaikkia kiinnosta, niin sitten ei jääne mitään muuta vaihtoehtoa kuin jäädä kokonaan lapsettomaksi.
Kannattaa myös muistaa, että eivät kaikki vanhemmat aina kuitenkaan kerro lahjasolutaustasta lapselleen (vaikkakin asian kertomista suositellaan, jottei myöhemmällä iällä asia paljastu vaikkapa vahingossa ja tee sitten vanhinkoa ihmisen itsetunnolle ja identiteettikuvalle). Näissä tapauksissa luovuttaja on siis ainakin teoriassa melko "turvassa".
Itse olen melko varmasti jossakin vaiheessa tarvitsemassa lahjamunasolua, ja toivon hartaasti, etteivät potentiaaliset luovuttajat luovu aikeistaan
Ja mikä vielä parempaa, saisivat mahdollisimman monta ystävää luovuttajiksi, sekä munasoluja että siittiöitä.
