Jendelle onnea!:flower:
Meidän valtakunnassa kaikki hyvin, pääsimme pojan kanssa kotiin vihdoin eilen. Pari päivää seurattiin pojan sokeriarvoja ja bilirubiiniarvot tarkistettiin kaksi kertaa. Kaikki on kuitenkin kunnossa, nyt vain pienen painon vuoksi tarkkaillaan syönnit ja punnitaan tiheämmin. Terkkari tuleekin jo tänään käymään kotona..
Synnytystarinaa:
To-pe yönähän se alkoi. Esikoinen heräsi aikalailla 00,00 itkun kanssa ja kuume oli noussut. Siinä sit hiukan lääkettä sille ja se kömpi meidän väliin nukkumaan. Ehdin ajatella että onneksi ei tarvi vielä synnyttää vaan saa isomman pojan hoitaa ensin kuntoon.. Siitä meni ehkä 5min niin tunsin pienen poksahduksen ja ajattelin ensin että limatulppa, jihuu! Hetken päästä oli pakko nousta ylös, tunsin pari rauhallista supistusta ja sit tuli tunne että jotain valuu.. Vessassa laitoin pikkuhoisunsuojan johon hetkessä holahti reilusti vaaleanpunaista nestettä. Väriero tavalliseen oli niin selkeä, että sen kyllä tunnisti lapsivedeksi. Soitin synnärille et mitä tehdään ja koska ei ollut kiinnittynyt niin käskivät heti sinne. Sain mennä omalla autolla kun olin jalkeilla muutenkin. Siinä sit soitto papalle ja kassi autoon-niin sitä lähdettiin synnyttämään!
Matkalla supistuksia alkoi tulla selvästi enemmän, väli oli n. 4min. Olimme Oyssissa vähän enne kahta ja siitä käyrille suoraan. Vettä tuli kokoajan hiljakseen ja olin ulkosuulta 2 sormelle, sisäsuulta 1 auki ja kanavaa 1.5cm. Käyrien aikana avauduin 2 sormelle ja siirsivät peräruiskeiden yms. jälkeen suoraan saliin. Olo oli hyvä vaikka supisti tihesäti, niiden kanssa pärjäsi vielä.
Salissa supistuksiin tuli voimaa heti erillä tavalla ja pyysinkin epiduraalia aika pian. Lääkäri tuli sitä laittamaan 5 aikaan ja se meinasi olla haasteellista. En pystynyt olemaan liikkumatta kun pistettiin niin jouduttiin ottamaan uudiksi monesti, itkukin pääsi kun lääkäri oli varsin v*ttuuntuneen olonen kun ei heti onnistunut. Se saatiin kuitenkin laitettua ja ah mikä autuus! Siitä aukesi taivas.. Nukuin 6-7 ja vuoron vaihduttua sain uudet kätilöt 7 jälkeen. Tekivät sisätutkimuksen ja olin edelleen n.4cm auki mutta kanava oli vihdoin poissa.
Supistuksia tuli aika harvakseltaan ja alettiin suunnitella oksitosiinin tiputtamista varovasti. Sitä ei koskaan ehditty laittaa kun käyrässä näkyi kaksi selvää sykelaskua vauvalla ja kutsuttiin lääkäri katsomaan. Hän teki sisätutkimuksen ja olin 7-8cm auki-TUNNISSA!! Oksitosiinia ei laitettu vaan sain happiviikset ja olin välillä kontillani niin sykkeet korjaantui. Aika pian tuli paineen tunne ja tarkistettiin uudelleen, oli 9cm auki mutta oikealla oli vielä lippaa edessä. En saanut siis ponnistaa vain olla ja koittaa selvitä paineen kanssa hetki. Vihdoin puoli 10 aikaan olin kokonaan auki ja alotettiin ponnistus pikkuhiljaa. Poika laskeutui kunnolla vasta ponnisusvaiheessa ja siinäkin tuli sykelaskuja. Ponnistus onnistui tosi hyvin ja sain kunnolla voiman käyttöön. 10 aikaan alkoi taas tulla sykelaskuja ja lääkäri teki päätöksen että autetaan imukupilla, puudutettiin ja leikattiin eppari. Se ei tuntunut miltään, sillä kätilö ei puudutteissa säästellyt. 10.08 syntyi sitten hieman hiljainen pikkupoika, joka virkosi kuitenkin hyvin pian. Napanuora oli aika lyhyt ja kätilöillä meinasi loppua kädet kesken kun piti poikaa pitää, napanuoraa leikata jne.. Poika vietiin hetkeksi happikaappiin, mutta varsinaista hätää ei silläkään ollut. Pisteet tuli 6-8-9 joten varsin hyvät.
Istukka syntyi 20min päästä ja minua alettiin tikkailla kasaan. Olin todella hyvävointinen, en juurikaan kipeä vaikka tikkejä tuli..no reilusti! Olin äärimmäisen hämmästynyt siitä kuinka hyvin kaikki meni ja millainen kokemus se oli. Hieman pöllämystynyt kaikesta.
Kaikenkaikkiaan kokemus oli upea, olen todella onnellinen että uskalsin kokeilla synnytystä alakautta vaikka esikoisen synnytys päätyi katastrofaaliseen hätäsectioon. Kokemus oli täysin päinvastainen ja kätilöt olivat kerrassaan uskomattomia. Olimme todellakin samalla aaltopituudella, vitsailimme ja juttelimme muutenkin. He kannustivat minua ja neuvoivat todella hyvin. Puudutteet toimi loistavasti ja palkinto on mitä parhain!
Toivottavasti kaikille kokemus olisi yhtä hieno! Mutta nyt äkkiä kahvin keittoon! Anteeksi kilometrin mittainen sepustus..
Hyviä vointeja kaikille mammoille vielä, kohta se hetki koittaa teilläkin-kun sitä vähiten odottaa!:flower:
Tea ja J-poika 4vrk:heart:
