Torjantai-iltaa :flower:
Nalle1Puh; Onnea matkaan! Ihailtava asenne että vesien meno hymyilyttää
Itse odotan tuota hetkeä lähinnä pelonsekaisin tuntein.
Kinderillekin ISOT tsempitykset, toivottavasti lähtö on lähellä ja saat pian nyytit syliisi :heart:
Tällä viikolla on ollut ohjelmaa, joten ei ole juurikaan ehtinyt kuulumisia lueskella. Useammallakin tuntuisi olevan lähtöfiilis lähellä =) Tuntuu ihan uskomattomalta, nytkö jo..vastahan sitä plussattiin!!
Ja etten poikkeaisi muusta porukasta, niin kävinpä minäkin viimeisessä neuvolalääkärin tarkastuksessa viime tiistaina. En hirveästi odottanut käynniltä, joten en juurikaan pettynyt. Lääkäri tarkasti kohdunkaulan ultralla (3,1 cm) ja on edelleen kiinteä. Vauvasta otti pään ja reisiluun mitat ja kommentoi että pitkäkoipinen lapsi on tulossa
Yritin kysellä tämän hetkistä painoarviota, mutta en sitä saanut. Lääkärineuvolan täti arvioi että paino olisi arviolta 3,4 kg syntyessä, mutta tämäkin oli puhdas veikkaus.
Kokonaispainonnousu tällä hetkellä on siinä 17 kg:n hujakoilla ja verenpaine oli hiukan koholla jännityksestä johtuen. Mittari näytti lukemaa 143/88. Pissat oli kaikki miinuksella.
Yritin siinä sitten kysellä että miltä näyttää, mahtuuko tulemaan alakautta. Lääkärin vastaus oli että yleensä minun pituudella (165 cm) mahtuu tulemaan. Tähän liittyen tarkasti nyrkillä istuinkyhmyjen leveyden (ulkokautta) jonka mukaan kaiken pitäis olla ok. Jostain syystä en ole oikein vakuuttunut näistä "tutkimusmenetelmistä" jolla synnytystapaa arvioitiin, mutta muutakaan ei ole tarjolla. Sisätutkimusta tämä meidän lääkäri ei tosiaan tee laisinkaan.
Tiistaisen neuvolakäynnin jälkeen saunottiin illalla jonka jälkeen sain ikävän mahakivun riesakseni. Olo oli tosi tukala ja sänkyyn mennessä aloin epäilemään että kyseessä olisi olleet supistukset. Rytmi tasoittui niin, että kipuaalto kesti jonkin aikaa ja sitten rauhoittui, kunnes tuli taas uudelleen. Koko maha oli ihan pinkeänä.
Onhan miulla supistellut n. 17 viikosta lähtien, mutta tämä oli jotenkin erilaista. Ensimmäistä kertaa sattui ihan oikeasti. Supparit menivät kuitenkin ohitse lepäilyn seuraksena, mutta aiheutti kuitenkin pientä paniikkia. Vauva saattaa syntyä ihan oikeasti kohtapuolin!!
Kassi on edelleen pakkaamatta ja mies kehotti että asia pitäisi hoitaa pikaisesti, mutta jotenkin se tekee synnytyksestä vielä konkreettisemman enkä uskalla käydä asiaan käsiksi vaikka oikeasti pitäisi :ashamed: Sitä miettii että mihin sitä on itsensä saattanut...
Tiistai-iltaisen supistelun mainingeissa ajattelin kaikkia synnytysohjeita missä neuvotaan ottamaan rennosti ja olemaan jännittämättä lihaksia ettei jännittämisellä hidastaisi synnytyksen etenemistä, mutta itse olin niin paniikissa että tuskin uskalsin liikahtaa milliäkään kipuaallon ollessa päällä. Hyvä jos muistin hengittää...
Jos kellään hyviä vinkkejä miten panikoinnista pääsee eroon niin ne otetaan kiitollisena vastaan..
Pakokauhuinen Miimon ja Hengari-Hertta 36+5