.•*¨*•.•*¨*•. Maalismussukat 2011 .•*¨*•.•*¨*•.

Hyvä Kaana, kun huutelet perään! =) Itsekin käyn täällä aika ajoin kurkkimassa, mutta harvemmin tulee kirjoiteltua, kun tuntuu, ettei mitään niin kovin ihmeellistä ole tapahtunut. Elämä on mukavasti tasaantunut - etenkin, jos verrataan siihen, miten vauva-aikana kaikki oli niin uutta ja ihmeellistä ja lapsen kehitys eteni nopeampaa ja oli alkuajan epävarmuutta, johon enemmän kaipasi vertaistukea ja muiden vinkkejä.

Kesä on mennyt mukavasti ulkoillessa, mökkeillessä, puistoillessa, vieraillessa ja rantsussakin ollaan joitakin kertoja käyty. Ei mitään sen ihmeempää. Kovasti olen nauttinut siitä, kun pojan kanssa voi tehdä jo niin paljon kaikenlaista (etenkin kun verrataan viime kesään).

Poikaa istutan potalla säännöllisen epäsäännöllisesti, noin kerran pari päivässä. Joskus menee useampikin päivä, ettei pottailla ollenkaan. Kuivaksi opettamista en ole miettinyt, joten siihen en osaa sen kummempia vinkkejä antaa. Lisäilen pikkuhiljaa pottailua ja katsotaan, mikä on tilanne, kun poika on lähempänä 2 v.

Sanoja on alkanut tulla hiljalleen yhä enemmän. Noin 15 sanaa taitaa tällä hetkellä olla aktiivisessa käytössä. Uusimpia ovat kiitos ja päivää. =) Päikkäreitä poika nukkuu pääsääntöisesti yhdet, mutta illalla on jo seitsemän jälkeen niin rättiväsynyt, että sammuu sänkyynsä. Omassa sängyssään nukkuu joitakin tunteja ja yleensä haluaa meidän sänkyyn vähän sen jälkeen, kun mennään miehen kanssa nukkumaan. Perhepedissä mennään siis suurin osa yötä. =)

Tämmöistä tänne, mitäs muille?? =)

Terveisin

Marni ja Hymypoika 1 v 3,5 kk
 
Minäkin voisin liittyä mukaan. Itsellä ikää 28v, poika syntyi 19.3 eli on nyt 1v 3kk ja esikoinen on :)

Kävelemään oppi pari kuukautta sitten ja nyt ei pysäytä enää mikään :D Juoksentelee pitkin kämppää ja ehtii joka paikkaan kun selkänsä kääntää. Kiipeilemään on myös tosi kova, meidän sänky taitaa olla ainoa paikka, johon ei vielä pääse itse kiipeämään.

Sanoja tulee jo muutamia: äiti, isi, kukka, kakka, sukka, hiljaa (komentaa koiria :D), eiei, too (joo), mama (maito), auuuu (auto), kukakuka (kuka(tulee)), kukkuu, ittuu (istu). Kovasti matkii koko ajan meidän sanoja ja joutuukin nykyään itse olla tosi varovainen mitä suustaan päästää, kun jätkä heti nappaa ja alkaa hokea :D

Pottaillaan päivittäin, alettiin istuttaa potalla jo alle 10kk ikäisenä, kun on siinä aina tosi hyvin viihtynyt ja tulostakin alkoi tulla melkein heti. Nykyään yritän potattaa aina vaipanvahdon yhteydessä, mutta joskus menee päiviä, että on istunut vain aamulla sängystä noustua. Jonkunasteista pottaprotestiakin joskus ilmenee eli ukko livahtaa potalta itsekseen ja pinkoo kikattaen karkuun, kun huomaan asian :D Joskus yöllä havahdun pojan pieneen kitinään ja levottomuuteen, syynä on varmasti pissahätä. Joskus olen ottanutkin potalle keskellä yötä, mutta useimmiten on vain saanut raivarit yöunen häiritsemisestä tai on nukahtanut potalle eikä oo mitään tullut. Ehkä syksymmällä kokeillaan uudestaan, kun on vähän kasvanut.

Kovasti meillä on vauvakuumetta, sain km tuossa toukokuussa ja olenkin ollut tuolla keskenmenon jälkeen kuumeilevissa, mutta ajattelin, että täällä pääsee paremmin juttelemaan tuon esikoisen touhuista :) Toivottavasti tämä palsta vähän vilkastuu syksyn myötä, kun lomat ym loppuu :)
 
Viimeksi muokattu:
Pottaa ei ole kaivettukaan vielä, pitäisi varmaan :xmas:
Eikai tänne mitään sen ihmeellisempää kuulu, lapsiperheen arkea kolmen kera. Mies on viikon työmatkalla, ja meillä ei juuri viikonloppu viikosta eroa. Syödään jäätelöä, käydään uimassa, esikoinen kävi juuri sirkusleirillä muutamana päivänä..
Allergioita tuntuu tulevan vaan lisää, uutena on mansikka jota on syöty jo 6kk ajan ja nyt se kaatui ruokavaliosta pois :headwall:

V on siis meidän ihana ja rakastettu kuopus, kaikkien lellitty silmäterä ;D 20.3 syntynyt. V:llä on isoveli 08/06 ja isosisko 11/07. Kotona on suunnitelmissa olla toivottavasti vielä vuoden, mulla olisi ehkä hiukan vauvakuumettakin mutta miehellä ei :) Ehkäpä näin monen "kotivuoden" jälkeen olisi kivaa vaihtelua olla älillä poissakin täältä!
 
Yksi vanha Maalismussukka 11 palstailija ja nyt vasta muistin tulla tääl käymää!
Kiva kun on jonkun näköst puhetta menossa!
Pottailu noo niin ja näin. Kyllä koitellaan päivän mittaan.
Kesä mansikat maistuu! Kelit vaan ollu aika huonot! Alkukesästä rannalla. Ulkona hyvillä ilmoilla ollaan. Ja itellä vähä "kesä" romantiikkaa kun Eemilin isä jätti jo heti ensimmäisten raskauskuukausien aikana. Yhdessä kahviteltu tietenkin Eemil mukana! Saa nähdä kehkeytyykö mitään :)
Allergiat niiku mullaki luumu. Joten sitä ei tässä perheessä syödä
Vilkas poika on!!
Opiskeluihin paluu mietin jos syksyllä jatkaisin tai talvella. Päädyin jatkaa joulun jälkeen ja vuosihan enää ois jäljellä. Vauvakuume on ollut hetken mutta ei nyt sovi oikein kuvioihin ja ei sitä vakituistakaa oo. HAH!

Pinsku ja Eemil 1.5.v (pian)
 
:wave:

meillä motoriset taidot on 2 vuotiaan tasolla,mut sit sanoja tulee vain muutamia.nyt ihan vast ikään alkanu enemmän sanomaan.nytki se tuossa avaa ite makkarin ovee ja juoksee ees takas.
hampaita oisko niitä ny 7 tai 8...

pottailla ei vielä oikeestaan ollenkaan. käy se siinä välillä istumassa mut yleensä vaatteet päällä. ei tuolla oo kiire,oppii sit ku on siihen valmis.

mulla raskaus alkaa olla jo aika pitkällä. huomenna rakenneultra ja loppuviikosta saa viedä kelan hakemuksetvetämään :)

 
Heippa!

Ajattelin pitkästä, pitkästä aikaa tulla kirjoittelemaan meidän kuulumisia.

Meillä 1v 5kk touhukas neiti, jolla jo kovasti uhmaa. Omaa tahtoa on kyllä löytynyt vauvasta saakka.

Sanavarastoa on kertynyt jo paljon. Muutamia lauseitakin on vilahtanut: "kato äiti, täällä" "äiti pois" "äiti syö" jne. Matkii paljon. "Pois" - on nyt ihan ykkös sana. Kaikki on vaan pois, pois ja poiiiis.

Pottaharjoittelut on kesän mittaan vähän jäänyt mutta eipä sillä kiire olekaan. Potta ei neitiä kiinnosta, ei sitten ollenkaan.

Kesällä käytiin puuhamaassa ja linnanmäellä. Tyttö on sellainen vauhtihirmu, että nautti ihan tosissaan. " Huiiiii" huuteli vaan mennessään. Ihanaa, että ei ollut helteinen kesä niin pystyttiin paljon ulkoilemaankin :) Itse olen niin kärsinyt kahdesta aiemmasta kesästä migreenin kanssa jne.

Yhdillä päikkäreillä menty jo keväästä asti. Tosin ne kestävät puolesta tunnista kahteen. Välillä koko päivä mennyt puolen tunnin päikkäreillä ja pelottavan hyvin jaksanut :D Äitin jaksaminen onkin sitten eriasia ;) Yöt menee vaihtelevasti. Vähän huono nukkuja tämä meidän neiti.

Mites teillä muilla, onko tutti vielä käytössä? Meillä on ja pitkään se oli vaan nukkuessa mutta nyt... Tyttö karjuu kurkkusuorana, jos ei sitä saa ja jos en anna imeskelee sitten sormiaan. Olen antanut sitten, kun itse olen ollut peukku lapsi ja todella pitkään, siitä kun ei sitten pääse eroon. Puhetta kuitenkin tulee hyvin. Ehkä sitten 2v tienoilla lähtee kerrasta.

Vauvakuumetta ei kyllä ole havaittavissa. Meillä tämä eka siis lapsettomuushoito lapsi ja seuraava suunnitteluaika on kyllä varattu joulukuulle mutta en vielä tiedä menemmekö, voi olla että perutaan se. Jotenkin nautin nyt elämästä yhden lapsen kanssa. Puistossa, kun katsoo monilapsisia perheitä niin tulee useasti surku siitä kun on tehty heti peräjälkeen monta ja sitten ollaan itse ihan uuvuksissa ja huudetaan vaan kiukkuisena isommalle. Tapauskohtaistahan se tietysti on, että miten kukakin jaksaa. Meillä ei kovin suurta tukiverkostoa ole, joten oma jaksaminen mietityttää. Tyttö ei ole koskaan ollut missään hoidossa eikä meilläkään ole ollut kuin max. 2h mummu hoitamassa. Sitä ihmettelen, kun jotkut tulee puistoissa, kerhossa ym. sanomaan "helppoahan se on kun on vaan tuo yksi lapsi mutta kun meillä... voi voi." Ymmärrän siis, että raskasta on mutta mikään pakkohan ei ole tehdä kolmea peräkkäin, se on ihan oma valinta myöskin. Mietinkin, että seuraavan kerran vastaan että "no siksi meillä onkin vain tämä yksi lapsi" :D

Töihin palaan Loppiaisen jälkeen 2013 eli on tässä vielä reilu vuosi aikaa olla tytön kanssa kotona :) Sitten meille tulee hoitolapsia, kun palaan omaan Pph:n työhöni.

Kivaa, kun tyttö ymmärtää jo paljon. Päivät menee touhutessa kaikkea mukavaa, normaali arkea. Koin vauva-ajan paljon raskaammaksi kuin mitä nyt. Vaikka sitä uhmaa onkin ja kovasti. Kovasti harjoitellaan palapelejä tekemään. Sellainen koottava rengas torni on tytön mielestä paras. Heti vauvojen ja kärryjen jälkeen ;)

Mukavaa syksyn alkua kaikille!
 
Mulla on Marrr aika samanlaiset fiilikset vauvakuumeen kanssa kun sulla. Ajatuksissa on toisinaan, että toista lasta voisi jossakin vaiheessa ruveta yrittämään, mutta mitään kiirettä ei ole. Mä myös nautin tästä helpommasta vaiheesta ja on niin kiva, kun pojan kanssa voi kaikenlaista puuhastella. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että haluaisin palata joksikin aikaa työelämäänkin ennen uuden "projektin" aloittamista. Kotona olis kuitenkin tarkoitus olla vielä vuoden verran. Itsestä tuntuu, että 2,5 vuotias olisi jo aika hyvän ikäinen hoitoon. Mutta kun näitä vuosia ynnäilee, niin pitänee ottaa huomioon sekin, ettei tässä enää mitään teinejä olla. :p

Vaikka pojan on tarkoitus mennä hoitoon vasta vuoden päästä, niin hiljalleen on päiväkotivalinnat alkaneet pyöriä päässä. Meidän kunnassa on ilmeisesti hieman nihkeä päiväkotitilanne ja jos mielii johonkin tiettyyn päiväkotiin, niin hakemusta kannattaa laittaa jo vuos aikaisemmin. Tässäpä siis muutamia kysymyksiä teille muille mammoille päiväkotiin liittyen: Minkälaisia kriteereitä teillä on päiväkodin suhteen?, Ootteko ennen päiväkotiin hakemista käyneet siellä (tai miten paljon sellaista edes tehdään?)? Minkälaisia kysymyksiä ootte päiväkodin henkilökunnalle esittäny ennen päätöstä?

Muita kuulumisia.... Vaikka nautinkin näistä kesän kenties viimeisistä hellepäivistä, niin toisaalta odottelen jo syksyn tuloa. Mulle syksy on aina ollut sellasta uuden alun aikaa. On kiva, kun alkaa taas muskari ja perhekerho. Myös joku uus harrastus olis kiva aloittaa, kenties tanssi. Enpä ole sellaista ikinä harrastanut, mutta monesti olen haaveillut. Syksyn edetessä ja säiden viiletessä pitänee uusia myös pojan vaatevarastoa. 80 cm vaatteet alkaa olla liian pieniä. Lindexissä kävinkin pyörähtämässä ja sinne oli tullu ihania syysvaatteita. Se on mun yks lempparilastenvaatekauppa. Kivoja vaatteita kohtuuhinnalla!! Kirppareilla olen myös alkanut käydä yhä enemmän ja pojalle olenkin tehnyt hyviä löytöjä.

Siinä vähän turinaa. Nyt muihin hommiin, terquin

Marni ja hymypoika 1 v 4,5 kk
 
Päiväkotiin liittyen
Eemil aloittaa joulukuun alussa ja ilmottelin siitä jo kesäkuussa oli sillon jo kuulemma tullut paljon ilmotettu lapsia.
Mä ainakin vaatisin että pääsen pojan kanss tutustumaa lupaskin että päästän ja jos haluan niin voi käydä useemmin
Muutenki päiväkoti sais olla simmone että ryhmät ei ois nii kauhee isot tuolla päiväkodiss on iha sopivan kokoset ja et tilat on ihan hyvät :)
 
Heipähei.

Päiväkodista, mulla ei ollut vaihtoehtoja. Kun täällä ei oo kun tuo yks vuoropäiväkoti. Oon tykännyt ja poika kans :)

Pottailee satunnaisesti. Kakasta osaa joskus ilmoittaa.

Vauvakuumetta ei todellakaan ole!!

Poika on kiltti ja iloinen, mutta tahtoa kyllä löytyy. Mutta voisin ehkä sanoa että nyt ns. helppohoitoinen. Kokemustahan mulla ei toki ole kun tästä yhdestä. Mutta arki rullaa mukavasti :) Sanoja tulee jo aika paljon ja varmaan on motorisesti jne. ihan ikäisensä tasolla.

Mitä muuten Naurukohtaukselle kuuluu? Olis kiva kuulla kuulumisia, jos täällä käyt lueskelemassa. Muistelen että hänelle tuli synnytyksen jälkeen masennusta tmv. kuten mullekin.

Itellä masennus lähti helpottamaan viime syksynä/talvena ja kevät ja kesä ovat menneet hyvin. Lääkitys on ja terapiaa joka on kyllä nyt ollut pitemmällä tauolla. Mutta nyt on sitten taas ahdistuneisuushäiriön kans tullut takapakkia ja viime viikolla soittelinkin taas mielenterveystoimistoon. Mitään häikkää ei pitäisi missään olla ja meillä on kaikki perusasiat hyvin. Mutta tämmöstä tää on.

S + T
 
Heippa pitkästä aikaa! :)

Meillä poika täytti eilen 1v6kk. Iso poika jo. :heart:
Sanoja tulee jo jonkin verran ja liikkumaaanhan tuo on ollut aina ihan mahdoton! Kiipeilee, juoksee, hyppii jne. Vauhtia ja vaaratilanteita ei meiltä puutu! :D

Pikkumies on joko älyttömän hyvällä tuulella, hymyilee, nauraa ja pelleilee tai sitten raivoaa, kuin mielipuoli. Kultaista keskitietä ei ole. :D Etupäässä se on onneks hyväntuulinen.
Jos ukkeli suuttuu niin se on tulta ja tappuraa!

Tuttia tai tuttipulloa meillä ei ole syöty ikinä. Nokkamukista juo piimää. Piimää meneekin melkein litra päivässä, kun maito ei kelpaa.
Lopetin imetyksen silloin, kun poika oli 10,5kk uuden raskauden takia ja siitä lähtien poika on juonut piimää. :D

Päiväkotiin meno ei ole meillä vielä ajankohtaista, mutta sitten kun on niin täällä ei ole kuin yksi vuoropäiväkoti joten sinne poika sit menee. Hyväks se on jo aiemmin todettu.

Pottailut on meillä nyt jäänyt vauvan syntymän myötä. Pitäis ottaa taas käytäntöön uudestaan.

Meillehän syntyi kesäkuun alussa tyttö, joten pojat saivat siskon ja pieninkin mies on nyt isoveli. :heart:

Touhua piisaa, mutta ihanaa sellaista.
Käymme paljon perhekahviloissa ja tapaamme ystäviä, joten kotona olo ei ole päässyt vielä tylsäks käymään, eikä kiirettä töihin ole! Elämä on ihanaa! :heart:

Tiitulipiituli ja pikku-ukkeli 1v6kk
 
Hei pitkästä aikaa!

En tiedä muistaako mua enää kukaan.. On niin pitkä aika kun viimeksi tänne olen kirjoittanut.
Edellisen kirjoituksen jälkeen on tapahtunut vaikka mitä.. Jaksoin yrittää suhteen toimimista elokuun loppuun
,mutta sitten riitti. Alkoholi oli syy miksi lähdin etsimään asuntoa mulle ja tytölle. Eli olen nykyään yksinhuoltaja.
Enpä olisi uskonut tätä silloin kun tyttöä odotin.. Mutta parempi näin, huomaan itseni olevan paremmalla tuulella, eikä pinna pala niin nopeaan. Rankkaahan tää on kun teen 3-vuorotyötä. Tyttö oli viimeviikolla isällään 3 päivää, oli muuten tuskasia noi päivät olin ekaa kertaa yötä erossa tytöstä:( Asunto laitettiin myyntiin, vielä ei olla saatu myytyä, toivon että menis äkkiä myydyksi.

Päiväkoti silloin kun oltiin yhdessä miehen kanssa oli Venla pph:lla, entisellä työkaverillani. Halusin pph:lle siksi että ei joutuisi isoon ryhmään kun oli 9kk kun aloitti hoidon. Mutta nythän tyttö on vuoropäivähoidossa, ollaan kyllä molemmat tykätty. Tyttö jää mielellään hoitoon ei jää itkemään (ei ole koskaan jäänyt itkemään) ja kun meen hakemaan tulee juoksulla syliin <3

Pottailut Meillähän on käyty potalla 7kk iästä alkaen aina kakalla niin hyvin huomaa tytöstä koska tulee kakka. Nyt on ollu viimeviikolla aina päikkyjen jälkeen vaippa kuiva, niin oon sit tormannu potalle niin isot pisut on saatu pottaan. Joskun ilmoittaa pissasta kun on tullut vaippaan, tulee näyttää vaippaa. Olen "kiittänyt" että ilmoitit äitille:)

Tutti ja tuttipullo Tuttipulloa ei ole sitten 1v jälkeen ollu käytössä. Mutta tutti on, välillä riistäytyi ihan käsistä toi tutin käyttö olis koko ajan luputtanut sitä, mut nyt oon saanu vähennettyä taas niin että olis vain unilla. 26.10 olis hamppi tarkistus, siellä sit kuulee onko vaikuttanut hampaisiin.

Sanoja tulee vain kakka ja ei. Muita selviä sanoja ei ole. Muutenkin puhe on semmoista omaa höpöttelyä.. Kysyin tuosta neuvolassa niin sanoi että ei hätää vielä kerkii oppia puhumaan..

Hampaita on nyt vissiin 11 vai peräti 12. Poskihampaat on tehny kipeetä, niitä on monet yöt ja päivät itketty.

Korvatulehduksia on meillä ollut nyt 6 tammikuusta lähtien. Viimeksi lääkäri sanoi että jos syksyllä jatkuu niin sit lähete korvapolille. Ollaan kuitenkin saatu aina ab-kuurilla korvat puhtaaksi.

Tässäpä jotain meidänkin kuulumisia.
Katjahei ja V 1v6kk
 
Lueskeleeko Tintti83 palstaa enää? Kirjoittelehan kuulumisia =)

Meille tulee vauva toukokuussa :heart: On aivan erilaista olla raskaana toista kertaa, lähellekään joka päivä en edes ajattele asiaa kun eka kerralla olin raskaana ihan 24/7 :LOL: Kaikki on mennyt suht kivasti, mutta se hirveä olo on välillä niin vahvasti läsnä, että on käynyt jo mielessä, että enää se en ole minä joka on raskaana tämän jälkeen. Kovasti toivon, että paha olo loppuisi ja aika menisi pian, että saadaan ihana vauva taloon ja esikoiselle kaveri.

Oho pitääkin jo mennä! Kirjoitelkaa kuulumisia!!!
 
heipä vaan.

täällä olo ihan sitä samaa. pikku-neiti kasvaa ja keksii joka päivä jotain pirruutta :p
ite osaa syödä ja juoda lasista. juoksee niin lujaa etten enää taho perässä pysyä!
oma olohan alkaa olla kuin ryhävalaalla :whistle: enää 30 päivää laskettuun aikaan nääs :LOL: sitte onki pikkumies talossa <3
 
Hei! Pitkästä aikaa tulin lukemaan. Vasta, kun vaihdoin sähköpostia, ja hain eri selaimesta kirjanmerkit Chromeen, niin tämäkin ketju tulla tupsahti kirjanmerkkipalkkiin. Olin jo täysin unohtanut. :ashamed:

Päivät menevät opiskellessa ja kolmatta kuumeillessa. Lapset hoidetaan kotona joko minun tai mieheni toimesta. Muutaman kerran pojat ovat olleet hetkisen jonkun kummitädin tai isovanhemman hoidossa.

Kuopus sanoo joka päivä jotain uutta sanantapaista, mutta oikeita, "täydellisiä" sanoja on ihan vain muutama. Meillähän ei esikoisen neuvolantäti hyväksynyt sanoiksi mitään muita kuin täydellisiä suomen kielen sanoja (ei murretta eikä kirjainvajaita sanoja), joten kovasti jo murehdin kuopuksen 2-vuotisneuvolaa etukäteen. Joudummekohan taaskin puheterapeutin arviokäynneille vuodeksi turhaan?

Maalismussukkani opettelee nyt kovasti riisumaan, mutta potalle ei suostu lainkaan. Jokin aika sitten vielä istui huviksensa potalla, mutta nyt heittäytyy kaarelle ja kirkuu, jos olen lähellekään pottaa ohjaamassa häntä. Poika on kova kiipeilemään ja hyppimään alas joka paikasta. Ei huimaa päätä - paitsi äidillä. Hän on hymyilevä, pussaileva, halaileva, menevä, itsenäinen seikkailija, nokkela ja kaiken kaikkiaan ihana lapsi. :heart: Osaa raivotakin, mutta varsinaista uhmaa ei vielä (sittenkään) taida olla. Minähän luulin, että hänen uhmaikänsä olisi alkanut veljeänsä aiemmin, mutta taisi ollakin vain osaamattomuuden aiheuttamaa turhautumista. Poika on oppinut pitämään puoliaan veljensä "veljesrakkaudenosoituksia" vastaan. Hampaita on 17, mutta harjaaminen ei ole mitään lempipuuhaa. Kovasti tohottaa aina, ja yrittää yrittämistään ennen kuin oppii jonkun asian.

Onnea raskautuneille! Toivottavasti seuraan pian perässä. Kohta puoli vuotta ilman ehkäisyä takana, mutta toisaalta eivätpä kumpikaan poika saaneet alkuansa näin lyhyessä ajassa. Nyt vieläpä yritän varsinaista ovulaatiopäivää välttää, jotta X-kromosomisiittiöt saisivat mahdollisuuden.
 
heipparallaa! :wave:

on ollu vähä hektistä ja en oo ehtiny kirjottelemaan...

meille syntyi 3.12 poika mitoin 3630/51 ja synnytys kesti vain 2,5 tuntia...
helppo vauva:syö,nukkuu ja paskoo :) iltasin sillon tankkaus/seurustelutunti. pari kertaa yössä syö

likka ottanu tosi hyvin pikkuveikan vastaan,aina hoitamassa ja paijaamassa <3. siitä on muutenki tullu jotenki iso tyttö nyt ku on vauva hoidettavana. viihtyy ittekseen leikkimäs vaikka kuinka kauan.
mut sitä uhmaaki on alkanu ilmaantua. kärsivälisyyttä sille on tullu ja odottaa sen aikaa,et saan vauvan hoidettua. niitten kans ihan hyvin pärjää kun ollaan päivät kotona keskenään.

tässä kuvaa alkuviikosta,poika 5vko

 
Moikka!

Tämä palsta on kyllä unhontunut pitkäksi aikaa, mutta nyt kurkkasin kuulumisia!

Meillä on reipas tyttö, joka alkaa pikkuhiljaa puhua kahden sanan lauseita. Sanavarasto karttuu kovaa vauhtia. Kovasti kiipeilee, juoksee, hyppii ja kaikkea touhuilee. Isoveljen perässä pitäisi pysyä. Sisarukset ovat tosi ihanat, kun touhuavat keskenään kaikenlaista =) Tytöllä on melkein kaikki hampaat jo tulleet. Omaa tahtoa on todella! Tyttö haluaa tehdä kaiken mahdollisen MINÄ ITE. Ja kun ei meinaa onnistua, esim. haalarin pukeminen ilman apua, menee hermot. Joskus on aika temppuilua juuri tuo pukeminen ja muutkin jutut, kun pitäisi vaan kaikki saada tehdä itse.

Aloitin työt elokuussa ja lapset menivät päiväkotiin. Päiväkotia ei kauheasti voi meillä valita. Toki saa esittää toivomuksen, minkä niistä muutamasta vaihtoehdosta laittaa etusijalle. Halusimme lapset kotia lähimpänä olevaan päiväkotiin, jossa isompi lapsista oli jo ennenkin ollut. Se oli hyväksi todettu ja tyytyväisiä ollaan. Tämä on musiikkipainotteinen päiväkoti, mutta pääasiassa valittiin siis alunperin ihan sijainnin vuoksi ja toisaalta kyllä oli myös kuultu pelkkää hyvää tästä paikasta tutuilta. Tutustumassa käytiin aikanana vasta siinä vaiheessa, kun päivähoitopaikasta oli tullut päätös.

Alkuun päiväkotiin meno oli tytöllä hankalaa, itkua kesti kuukauden verran, mutta sen jälkeen ei olekaan ollut enää mitään vaikeuksia. Nykyään hän menee reippaasti suoraan leluhyllylle ja sanoo heippa.

Mulla on liian pitkä työmatka! Tunti suuntaansa menee. Onneksi on mummu auttamassa meitä. Hän hakee lapset jo n. klo 15 päiväkodista, kun minä ja mies tullaan vasta siinä klo 17 kotiin. Aamut on aika lentoa, kun klo 7 yritetään heittää lapset hoitoon. Usein arkipäivät on tosi väsyttäviä, mutta jotenkin on selvitty. Toisaalta on ikävä sitä kotona olemista lasten kanssa, toisaalta on tehnyt hyvää päälle, että pääsee aikuisten maailmaan.

Tekisin mielellään lyhennettyä työviikkoa, mutta kun työpaikka on uusi ja määräaikainen, se ei nyt ihan heti onnistu. Katsotaan, missä vaiheessa onnistun löytämään vakituisen työn, jossa sitten aikanaan voisi lyhentää työaikaakin.
 

Yhteistyössä