MARRASKUUN 2012 masuasukit <3 *huhtikuussa*

No, meinasin etten hehkuta tohon heti perään, mutta no.. Me käytiin uudestaan ultrassa ja kaikki oli hyvin. Pikkuruinen oli 4,6cm, niskaturvotus 1,4mm ja virtaukset ja rakenteet kunnossa.. 4D:ssä piilotteli vaan kovasti naamaansa istukkaan niin ei saatu kovin hyviä kuvia tällä kertaa. Ja istukka oli kohdun takaseinässä, mikä on tosi kiva.. Mun mielestä mulla kun on ollut tossa edessä molemmissa raskauksissa.. Ja mikä kumminta, ekassa raskaudessa oli etinen istukka, joka siirtyi sitten lopulta kuitenkin tarpeeksi synnytykseen (harvemmin tulee kuulemma esikoisen raskaudessa).

Vauveli vastasi viikkoja 11+3 mutta neuvolan LA:ta ei vaihdettu. Mä alan nyt sitten menemään sen mukaan eli listaan voisi vaihtaa LA 10.11.

Ainiin, ja meidän nämä pikkuiset 2,5- ja 3,5-vuotiaat, tulevat isosisaruksetkin pääsivät näkemään vauvan ruudulla.. Täti siis erikseen näytti vauvaa vatsan läpi ultralla näille meidän murusille :heart: Jäi tosi hyvä mieli

 

fourth gift:ille myös jaksamista..

 

Hippunen82 :hug::'( Nyt tulee kyllä aivan liikaa näitä surullisia uutisia!

 

Hippunen 82 ja Tulkinnanvarainen pahoitteluni ja voimia toipumiseen. :hug:

Fourth gift toivon huomenna lukevani hyviä uutisia sinulta.

Täällä vaivaa valtava väsy, tämän vapaan olen käyttänyt nukkuen. Vein esikon päiväkotiin, vaikka yleensä pidän arkivapailla kotona. Nyt vaivaa huono omatunto...

Nämä huonot uutiset saavat hermoilemaan. :/ Vielä piitkä aika ultraan, joka on 9.5.

Kuume ja pikkuinen 10+5

 

Hippunen 82 ja Tulkinnanvarainen :hug: Pahoittelut kokemaanne..kyllä meidän pino ei helpolla etene loppua kohden... PALJON jaksamisia tulevaan :hug:

Fourth gift Täällä toivotaan kanssa että teillä olis kaikki mallillaan siellä masussa :heart:

Tällä ei ole tullut sitä rusehtavaa vuotoa kuin sen yhen illaan joten epäilisin kuivia limakalvoja. väsymys valtaa mutta muuten olo ihan ok.=)

Vakuutus otetaan ku ekallakin on ja se on hyvä turva syntyvälle vauvalle.. PKKS. on kuuluisa kömmähdyksistä : / vaikka ekaa tehdessä kaikki meni ok, ni silti varuix vakuutus.

Asuminen asutaan omassa rivitalo kolmiossa ja tässä me meinataan jonkin aikaa vielä asua..ollaan asuttu jo 5 vuotta ja tykätään tästä kovasti =)

 

Voimia Hippuselle ja Tulkinnanvaraiselle :hug:

Jaksamisia myös Fourth giftille, toivottavasti tänään asiat selkenee ja kääntyy parhain päin. :hug:

Aina kun näitä ikäviä uutisia lukee, niin saa kyllä kiittää kaikkea mahdollista jos terveen pienen syliin saa.

Erään raskauskalenterin mukaan tässä vaiheessa raskautta äidin keskimääräinen painon nousu olisi vaan kilo. Kääk, en taida tohtia puntarilla käydä ja munkkejakin olisi tarkoitus paistella vappua varten, ei hyvältä näytä

Inari & Juri (POKS) 11+0

 

osantotot jälleen pienensä menettäneille...:hug: ei löydy sanoja...

kiitos tsempityksestä!!! mulla lääkäriaika klo 13:15. ei olis montaa tuntia enää. lohduttavaa että verta ei ole koko eilisen päivän aikana enää tullut. ei vaikka petipuuhillakin koitimme päivää piristää... kaikki toivo ei siis ole hävinnyt meillä on silti toisemme :heart:

kohta lähden suihkuun ja tälläytymään. itkua varmasti tähänkin päivään luvassa, mutta kohdataan pää pystyssä asiat joita mahdollisesti edestä löytyy. mukavaa perjantaita kaikille, ja onnea kerpeleelle ultra-kuulumisista ja muille myös

 

Tulkinnanvarainen ja Hippunen82 voimia! :hug:

Fourth gift olen ihan sydän syrjälläni lukenut kirjoituksiasi, toivottavasti tänään saat vain hyviä uutisia. Tsemppiä!

Asuminen me asutaan alle 60 neliöisessä kaksiossa kahden koiran kanssa, joten tiivistä tunnelmaa odotettavissa. Kuitenkin päätettiin mahdollisimman kauan asua tuossa. Jos sitten pikkuhiljaa alkais isompaa katteleen..

Hankinnat ihan hassua miten sitä jo alkaa miettimään kaikkia hankintoja, vaikka mikään kiire ei ole. Anoppi ja appiukko ilmoittivat kustantavansa meille rattaat, joten niistä on jo puhetta riittänyt Muuten ajattelin ostaa kyllä mahdollisimman paljon käytettynä mm. hoitopöydän ja sängyn, jottei kustannukset nouse kovin suuriksi. Vaikka pärjätäänkin taloudellisesti ihan mukavasti, silti sitä miettii, että miten pärjää kasvavien kulujen kanssa. Häätkin pitäisi vielä loppukesästä järjestää, joten rahalle on kyllä käyttöä

Oma napa eilen oltiin np-ultrassa, voi elämä, sitä onnen tunnetta, kun sai ensimmäisen kerran nähdä ja kuulla pienen! :heart: Kaikki on kunnossa, pituutta oli 50,5mm ja niskaturvotus oli 1mm. Oli erittäin liikkuvainen tyyppi, joten mittoja ei meinattu millään saada. Ei kyllä yhtään haitannut, kun olisi voinut vaikka kuinka kauan tuijotella näyttöä. Molemmat oltiin aivan haltioissamme, ja kyllä nyt on huojentunut ja onnellinen olo. Laskettu aika ei muuttunut eli la 7.11.

Olo on mitä mainioin, pahoinvoinnista en juurikaan ole edes kärsinyt ja väsyneisyys on mielestäni vähän helpottanut. Ehkä siihen vaikuttaa aurinko ja lämpimät ilmat myös! Vatsa voisi kyllä toimia vähän paremmin, ettei koko ajan olisi niin turvoksissa...

Tulipa höpöteltyä, jos sitä tekisi töitäkin välillä

Suzyy ja darth vader 12+2

 

Tulkinnanvarainen ja Hippunen Voimia, tsemppiä, haleja :hug:

 

kaikki hyvin :heart: vauva tulossa siis, aivan uskomatonta !!!! yksi pieni eläjä, ei siis mitään moitittavaa. lääkäri kuvaili täydelliseksi :heart: vastaa viikkoja 9+3 vaikka neuvolan mukaan ois 9+1. no, sama se , yhdentekevää tämän kaiken riemun keskellä
kohdun laskeuma löytyi myös... kuten pelkäsinkin. mutta sillepä ei voi tehdä mitään! se todennäköinen syy oli vuotoon, ja sanoikin että vielä mahtuu näillä viikoilla tippumaankin näin alas, ja voi seuraavat 10 viikkoa vaivatakin, mutta sitten on jo niin iso että nousee automaattisesti ylöspäin ja vaiva häviää. mutta synnytyksen jälkeen todennäköisesti laskeuma jälleen vaivaa. lantionpohjan lihasten tehotreeni alkaa just nyt eikä huomenna. ei riitä muutamat toistot!
Sairaslomaa ei enempää tullut, ei pakkolepoa, ei varomista minkään asian suhteen näin se kaikki kääntyi hyväksi :heart:
Mä olen vieläkin ihan euforia-shokissa, ainuttakaan ilon kyyneltä ei ole tullut , ei vaan ymmärrä....
Olin niin varautunut jo ikäviin uutisiin, kävin ennen lääkärille menoa ostamassa pihalle kukkasiakin jotka istuttaisin sitten keskenmenon toteamisen jälkeen. itkisin menetettyä pientä ja antaisin kukat hänen muistoksi. No nyt nuo kukat saavat uuden merkityksen.

Pienen ihmeen sydän pumputti hienosti, liikuikin hiukan. En voi lakata tuijottamasta kuvaa jonka sain....
Kiitos korkeimmalle että tilanne on tämä... Ja rakkaat lähimmäiseni ketkä eläneet myötä tämän viikon täydessä epätietoisuudessa meidän kanssa. Nyt suru vaihtuu iloksi, ja uskon että tuo traaginen tapaus mitä perheessäkin tapahtui, saa uuden voiman tästä pienestä ihmisestä.

Ette voi uskoa miten suunnaton voima on myös ollut tällä palstalla :heart: Te jaksoitte uskoa loppuun saakka kaiken olevan hyvin, ja minä, neljättä odottava hysterisoi...
Toisaalta, jos olisin heti päässyt tutkimuksiin eikä päivätolkulla ois odotutettu, mielikuvitus ja huoli ei olisi päässyt tekemään tällaista soppaa.
Kunnallinen puoli on täysin per########tä!!!! eikö meitä äitejä lainkaan ajatella....

No niin, nyt otan palkkioksi muutaman rivin tummaa suklaata :heart:

Fourth gift ja pikkupalleroinen :heart: 9+3

 

Ihanaa fourth gift :heart: Kaikki siis paremmin kuin hyvin! Sydän jätti ehkä lyönnin välistä kun huomasin että olit viimeisin kirjoittaja tässä ketjussa ja oli pakko pikapikaa kurkata kuulumisesi! Oikein ihanaa viikonloppua ja keväistä Vappujuhlaa iloisissa merkeissä!

 

Tulkinnanvarainen ja hippunen82 suuret pahoittelut ja hirmusesti voimia! :hug:

Tiedän kyllä, että on menossa arimmat viikot raskausajasta, mutta silti tämä keskenmenojen tulva ei voi olla vaikuttamatta omaankin mielialaan. Sanattomaksi vetää.

Fourth gift luojalle kiitos sinulla oli kaikki hyvin! Näillä iloisilla uutisilla on nyt elämää suurempi merkitys ja näiden arvo moninkertastuu huonojen keskellä. Älyttömän suuret onnittelut ja tsemppiä myös lihaskuntotreeniin!

Täällä ei mitään ihmeellistä, ihan kun alkais jo pieniä hetkiä pilkahdella keskiraskauden vähemmän väsyneestä olotilasta. Sitä siis odotellessa ja huomenna lähetään koko pesue siskon perheen luokse vappulomalle.

Huomisen 13+0 kunniaksi jo nyt POKS ja kaikille myös HYVÄÄ VAPPUA ja HYVÄÄ VOINTIA! :flower: opcorn:

Haavemamma 12+6

 

Tulkinnanvarainen ja Hippunen: osanotto ja jaksamisia:hug::hug:

Fourth Gift: niin ihanaa, onnea hyvistä uutisista!:flower:

Olenkohan mä ainut, joka murehtii noita seulontoja kun paljon kukaan ei ole niistä mulle vastannut kun kysyin? Itse olen joka toinen päivä sitä mieltä, että otan vain ultrat ja joka toinen päivä ajattelen, että kyllä menen myös verikokeeseen. Olipas noiden kahden aikaisemman raskauden kanssa helppoa, kun ei ollut tällaisia päätöksiä edessä. Turhaa stressiä tämän pahoinvoinnin lomassa:| Tänään on ollut taas huonompi päivä pahoinvoinnin suhteen. Juúri kun pitää huomenna palata sairasloman jälkeen töihin ja neljä työvuoroa edessa, "jippii". No ei auta, pakko yrittää jaksaa, mutta oikeasti, eikö tämä pahoinvointi voisi jo loppua?

Melanie 9+2

 

Melanie75 minulta onkin varmaan mennyt ihan totaalisesti ohi aihe. Tai oikeastaan siitä taidettiin jonkun verran keskustella jo aiemminkin, niin ehkä en nyt vaan tajunnut.

Me päätettiin siis olla käymättä veriseulassa, vaikka esikoisesta kaikki tehtiinkin. Ultrassa niskaturvotus kuitenkin mitattiin, mitataan kuulemma yleensä aina. Tuohan ei kuitenkaan kerro mitään varmaa, kuten ei minun mielestä nuo seulatkaan tai edes kromosomitutkimukset, aina on mahdollisuus siihen, että lapsi ei ole syntyessään terve, tai sairastuu hyvin pian tai jotain vielä pahempaa.

Kuitenkin toki toivomme tietoa etukäteen, jos jotain vakavaa on silmämääräisesti huomattavissa, koska osaisimme ehkä sitten valmistautua tilanteeseen paremmin. Tämän takia siis käymme kuitenkin ultraseurannat, eli tuon alkuraskauden ultran ja rakenneultran. Tuo verikoe siis jätettiin kuitenkin pois, koska uskon että pelkkä suurilukuinenkin riski tuosta yhdistelmäseulasta olisi saanut minulle suhteettoman suuren huolen, joka ei välttämättä edes hyvällä tuloksella poistuisi. Tässä siis vähän ajatuksia tuon meidän päätöksen taustalta .

Kamalan sekavaa tekstiä, mutta en taida jaksaa nyt jäsennellä tämän paremmin . Toivottavasti saat tuosta jotain tolkkua.

Haavemamma 12+6

 

Voi eiiii... Ei enää näitä menetyksiä. :'(

Fourth gifth Onneksi teillä oli siellä kaikki hyvin. Varmasti huojentavaa kaiken kokemanne jälkeen!!!

On kyllä ihana lukea hyvistä ultra kuulumisista, itsellä olisi np-ultra edessä ensi keskiviikkona ja pelko kasvaa päivä päivältä... Onko siellä elämää vai ei? :/

Yökkiminen jatkuu ja on ihan joka päiväistä. Vedet silmissä saa nieleskellä että kaikki pysyy mahassa, eikä tule oksua.

Tänään vähän masentuneena,

Harakanhattu ja pieni 11+6

 

Melanie75 multakin on mennyt ihan ohi
Mä on nt-ultran käynyt ja osallistuin myös veriseulaan. En osaa perustella miksi, se vain jotenkin tuntui luontevalta. En tiedä mitä mahdolliset tulokset saisivat aikaan, tänään on kaksi viikkoa verikokeista ja täällä päin verikokeista tulee kirje kotiin JOS niissä on jotain hälyttävää. Jos veriseulat on ok, ei ilmoista tule. Ainakaan vielä ei postilaatikko ole kolahtanut.

 

Tulkinnanvarainen ja Hippunen82 Voimia! :hug:

*metsätähti* okei, kiitti =) Mulla kun ei ollu mitään muistikuvia millon siinä on se takaraja. Harmittaa kyllä kovasti, mutta eihän sille mitään voi. Pakko vain malttaa oottaa sinne keskiviikkoon.

Täällä ei mitkään herkut maistu, ei sitten yhtään. :x Pelkkä suklaan ajatteleminenkin yököttää, karkit, jäätelö yms tulee samantien ylös.. Kaupassa pitää melkei silmät kiinni kulkea namuhyllyjen ohi, etten ala yökkiä. On siinä kuitenkin se hyvä puoli, ettei painoa ole tullut kuin 300g. Siitäkin varmaan osa turvotusta.

Ilmavaivoja on ja maha löysällä, välillä saa juosta, että ehtii vessaan. Mahassa tuntuu välillä pientä kuplintaa ja minä tietysti ajattelen ja toivon, että pikkukaveri se siellä heiluu ja ilmoittelee itestään.. vaikka tuskin se vielä näillä viikoilla tuntuu.
Se vaan jotenkin tuntuu niin erilaiselta kuin nuo muut suolen kuplimiset; alamahalla semmonen pienenpieni hipaisu. Tai sitten minä vaan kuvittelen, ei olisi ihme sekään.


kiukuttelija 12+4

 

kiitos kaikki ihanat taas nyt kun päivä on illassa, on todellinen olo, että hei, mä saan vielä sen viimeisen vauvan saakuran alapää on enää se minkä kanssa on opittava nyt elämään, ja levättävä kaikki milloin vain mahdollista... muutoin tulee kipuja ja kiristävää tunnetta... mikä ei todellakaan ole mukavaa, mutta ainakin tiedän ettei kohtu sieltä pihalle kokonaan voi tippua tai sitten kuljen haavi jalkojen välissä loppukuukaudet

seulonnat en oikeastaan ole miettinyt, kaipa niihin osallistun taas, mutta mitään lapsivesi-punktiota EN anna ottaa. niskaturvotuksen annan mitata myös. jotenkaan en noista ole koskaan osannut otta painetta, koska on aina ollut vaan niiiiiiiin iloinen että pienen sydän lyö, ja kaikki raajat on havaittavissa

paino laskusuunnassa on.... aloituspainoon tullut sieltä plussasta saakka vain 400g.... mutta eiköhän tuo ala kohoamaan

huono olo poissa aika ihanaa, mun etovuus siis on oikeasti poissa, vaikka lapsi on hengissä karkkia tehnyt mieli ihan muutama... no joo, pussillinen menny yhteensä eilisen ja tämän päivän aikana. sekä kolme palaa tummaa suklaata. tuo tumma suklaa on siitä hyvä, että kun iskee makean himo, muutama pala riittää! ja sitten ei teekään enää lainkaan mieli. hyvä konsti sen välttämiseksi ettei tule liikaa vedettyä.

himot no niin, jos ei tuota mun miestä lasketa niin tänään iski hilitön himo greippilimsaan ja siis mähän en juo oikeesti ikinä limsaa. ja kohta oon koko 1,5l:n pullon tyhjänny hahahah, menköön nyt tämän kerran ...

turvotus on poissa sekin.... vatsa on tosi pieni, mutta siinä on selkeä kumpu. ei enää valtavaa rantapalloa sormukset tippuu sormista, ja olo on muutenkin ollut tosi normaali.

ulkoiltiin tuossa alkuillasta oikein kunnolla, istuttelin ostamani kukkaset ja tulikin valtava hyvän olon tunne ja onnellisuus hiipi mieleen oikeasti. kuinka kiitollinen saankaan olla tämän päivän hyvistä uutisista.
kuinka meillä on niin monta asiaa hyvin, että ei yksi ikävä paina tässä vaakakupissa paljoakaan. sille on vain sen oma tila
kaikesta selviämme, yhdessä ja käsittämätöntä ajatella, että kohta sitä taas pusketaan issiaksen, närästyksen ja huonosti nukuttujen öiden, kesken loppuvien supistusten kanssa, ja jännitetään milloin on aika lähteä laitokselle Tämä on meidän viimeinen vauva, se tekee erityisen haikean tunnelman. Nautin siis kaikesta viimeistä kertaa, täysillä

Henkisesti erittäin raskaan viikon jälkeen olemme niin huokaisseet, nyt väsyttää, mutta saammepa nukkua yömme ilman huolta. Kaikki jännitys on lauennut, on aika katsoa eteenpäin

hyvää yötä palstalaiset, jatkamme jälleen ....

 

Ihania uutisia Fourth giftiltä, aivan mahtavaa, että pienoinen voi hyvin :heart:

Melanie75 me osallistutaan seulontoihin, olen aiemmissakin raskauksissa niihin osallistunut. Meillä ei tosiaan noista seuloista saa tietoa ennen rakenneultraa, jossa sitten niskaturvotuksen ja veriseulan yhteinen riskiluku kerrotaan, mikäli veriseula hälyyttää. Mä olen aina ennättänyt unohtaa koko veriseulan ennen rakenneultraa, katsotaan miten tällä kertaa käy.

 

Huomenta!

fourth gift Ihania uutisia, nyt voit huokaista :flower:

Melanie75 Multa ei ole koskaan otettu niitä seulontaverikokeita. Tosin eihän niitä nyt vielä kovin montaa vuotta ole otettukaan. Mutta viim. neljässä raskaudessa vuodesta 2007 --> en ole niihin osallistunut. Niskaturvotus on mitattu ja kun siinä ei ole ollut mitään hälyyttävää, niin olen antanut olla. Kolmen keskenmenon ja kohtukuoleman jälkeen olen sitä mieltä, että minä en pysty niin rankkoja ratkaisuja tekemään, että toisen hengestä päättäisin. Vastaanotetaan mitä annetaan ja jos toinen ei ole elinkelpoinen niin luonto päättää siitä.

Nykyään kun ikää alkaa olla (39v), niin tuo seula hälyyttäisi varmasti automaattisesti. 10-15v sitten punktiot ja muut tutkimukset tarjottiin automaattisesti yli 38v, silloin ei vielä mittailtu niskaturvotuksia.

Inari-11 Aika outo käytäntö teillä, enpä ole koskaan kuullutkaan, että tuloksia joutuisi noin pitkään odottamaan. Jos seulasta saa hälyyttävän tuloksen, niin niiden lisätutkimuksien tuloksien odottelu kestää 1-3 viikkoa. On raskaus aika pitkällä jo, jos tutkimukset päästään aloittamaan vasta rakenneultran jälkeen.

ON Painoa on tullut varmaan 2kg silloin heti plussan jälkeen, ja siinä on pysynyt. Olen alkanut syömään rd-ruokavalion mukaisesti ja tavoitteena on, että paino ei kovin paljon nousisi, sitä kun on valmiiksi riittävästi. Viime raskaudessa nousi vain 6kg ja painoin synnytyksen jälkeen 3kg vähemmän kuin ennen raskautta. Eilen oli sokerirasitus ja saas nähdä miten käy. Mulla on ollut rd joka toisessa raskaudessa, mutta aina on selvitty vain ruokavaliohoidolla.

Lapsille kerrottiin vauvasta silloin torstaina ultran jälkeen. Yllättävän normaali oli vastaanotto: "aha, okei, milloin syntyy?" Ainoastaan esikoisen (17v) kasvoista paistoi ajatus: "Apua, tekees mun vanhemmat vieläkin sitä?"

kotidopplerista vielä. Huomasin, että täysi virtsarakko vaikuttaa ainakin minulla äänien kuulumiseen. Aamulla ennen ylösnousua on ollut tapana kuunnella, ja jos rakko on täynnä, en saa ääniä kuuluviin. Tämä vinkkinä teille, jotka vielä niitä ensimmäisiä ääniä etsitte.

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Scala rv 12+1

 

fourth gift onnea kamalasti hyvistä uutisista. Nyt vaan kaikki huolet pois ja nauttimaan raskausajan helpoista kuukausista, ennen kuin alkaa maha kunnolla pyöristyä ja tulla tielle. Tiedän millainen tuo valtava helpotus on, kun itsekin ravasin viikoilla 6 ja 7 polilla tutkimuksissa vuotojen takia. Kahdesta alkiosta meni tuolloin toinen kesken, ja pelko oli tietenkin ennen tulosta aivan hirveä. Olin jo asennoitunut siihen, että tämä meni nyt kokonaan tässä, kun en tiennyt raskauden alkaneen kaksosraskautena ennen kuin vasta sillä hetkellä kun läkäri löysi yhdet sydämenlyönnit ja vierestä elottoman toisen. Osaan samastua tuohon tunteeseesi ja sitä suurempi oli ilo täälläkin kun sinulla nyt kuitenkin oli kaikki hyvin. Onnea siitä.

melanie75 seulontoihin en osallistunut ollenkaan sen vuoksi, että veriseula on kuitenkin vain 85% tarkka ja paljon tulee vääriä hälytyksiä. Kuitenkaan en olisi antanut tehdä punktiota juuri sen keskenmenoriskin vuoksi. Sitten jos veriseula olisi hälyttänyt, niin olisi loppuraskauden joutunut arpomaan, että mikähän siellä nyt on vialla vai onko mikään. Enkä usko, että olisin kuitenkaan pystynyt raskautta keskeyttämään enää siinä vaiheessa kun se olisi tullut aiheelliseksi jos jotain olisi ollutkia vialla.

Haluan uskoa, että kaikki on hyvin ja menee hyvin loppuun saakka, ja siksi siis en osallistunut seulaan ollenkaan. Ultrassa kuitenkin katsottiin silmämääräisesti niskaturvotusta, eikä se aiheuttanut huolta, joten nyt mennään vain loppuun saakka peukut pystyssä.

Nyt on alkanut jatkuva etominen helpottaa ja olo alkaa normalisoitua. Väsymys on edelleen seurana koko ajan, mutta kun muuten on parempi olo, niin energiaa tuntuu silti olevan enemmän. Jospa se tästä helpottisi ajan kanssa.

Acacia ja toukka 12+4

 

Melanie75 Kirjoittelin ja kyselin aiheesta aiemmin ja siksi en jaksanut vastata sulle erikseen, mutta kerrattakoon nyt kuitenkin, kun kaipailit kokemuksia Olin siis veriseulannoissa. Mies etenkin halusi mun osallistuvan niihin ja itsekin lopulta taivuin samalle kannalle, vaikka hetken mietinkin, että osallistunko vai en. Verikokeiden jälkeen olin hetken huolissani, että mitä jos kaikki ei olekaan kunnossa, mutta kun ultrassa niskaturvotus oli vain 0,67mm eli reilusti alle 3mm, joka ainakin meidän sairaalassa oli joku jatkotutkimuksiin johtava raja, niin en ole sen jälkeen pelännyt veriseulantojen tulosta. Meille ilmoitetaan veriseulannan tulos vain, jos on jotain häikkää, mutta mitään ei ole vielä ainakaan kuulunut ja tuskin kuuluukaan, kun turvotusluku oli noin hyvä. En tiedä olisinko ollut valmis jatkotutkimuksiin tai keskeyttämään kauan toivottua raskautta, mutta jotenkin vaan ajauduimme noihin seulantoihin, koska ne tavallaan kuuluu normaaliin käytäntöön, vaikkakin moni myös jättää ne väliin.

Tänään poksuu 13+0 :heart:

 

Seulonnoista: v 2007 kun odotin esikoista, veriseulaa ei tehty/tarjottu kaikille. Nyt sen saa täällä kaikki jotka haluaa. Kävin kokeissa sillä ajatuksella että haluan tietää, jos jotain on mahdollisesti pielessä. Ultrissa haluan käydä ehdottomasti, yhden eteisistukan kokemuksella suosittelen sitä kaikille. Nimittäin on todella tärkeää tietää mm. istukan sijainti ihan synnytystä silmällä pitäen. Muuten olen vähän skeptinen noiden seulojen paikkansa pitävyydestä, monia hätyytellään ihan turhaan. Tosin seulontojen tarkoitushan on nimenomaan antaa tietoa ja todennäköisyyksiä NIITÄ HALUAVILLE eikä mun neuvolan täti kyllä mitenkään niitä automaationa pitänyt vaan kysyi erikseen, haluanko ultraan, haluanko verikokeisiin jne. Infektionäytteet olikin pakollisia mutta nehän liittyykin sitten eri asiaan kuin seuloihin

muoks. Seulan tuloksen sai valita että soittavatko vai laittavatko kirjeen. Valitsin kirjeen joka tapauksessa ja alle viikossa kokeen jälkeen tuli vastaus (kaikki oli ok). Mulle sanottiin NKL:lla että nt-ultra ja verikoeseula pitää tehdä parin päivän sisällä toisistaan, jotta tulos on mahdollisimman luotettava.

Oma napa: Kipuilee. Flunssa iski eilen ja yskiminen ja aivastelu tekee tosi kovia repäisykipuja. Vähän huolestuttaa muttei paljon..pahoinvointi hellittämässä muttei kyllä kokonaan ohi. Paino on vielä -2 kg eikä herkut maistu, ei makeat eikä rasvaiset. Nytkin hörpin sitruunalla terästettyä vettä ja jääkaapissa odottaa greippi. Liha ei maistu edelleenkään eikä maitotuotteet. Lounaaksi tänään taas pelkkää perunaa kun mikään muu ei uponnut.

HilmaVilma 12+3

 

Voi kurjuus taas täällä huonoja uutisia.

Onneksi myös paljon hyviä kuulumisia! Me saatiin eka ultra-aika 8.5 ja tottakai mennään siihen veriseulaan kans, ihan mitä vaan jotta pystytään olla varma kaiken olevan hyvin ja turvallista minulle ja vauvalle. Samoin kun on itsestään selvyys, että haluamme tietää sukupuolen heti kun mahdollista ja aiomme luultavasti jopa mennä 4D-ultraan.

Saisikos kysellä nt-ultra kokemuksia? Mitä siellä tapahtui, miten eteni, miten varauduit? Kiinnostaa kovasti kuulla!

 

seulonnat: osallistuin kyllä. Haluan tietää jos jotain hässäkkää on.. Edellisten kohdalla en ole käynyt kuin ultran mutta tilanne on nyt vähän eri kun on kaks viipeltäjää jne. haluan tietää niin hyvin kuin mahdollista että mitä odotetaan.
Suostun ja peräti haluan muutkin tutkimukset jos niitä nähdään hyväksi määrätä.

Mä olen ihan koukuttunut greippilimuun myös. Enkä normaalisti juo edes limuja, ehkä sen pari kertaa vuodessa jonkun pienen pullollisen fantaa tmv. Greippilimua en oo juonut sitten lapsuuden.. Ja nyt on jo toinen 1,5 litran pullo menossa.