Marraskuun muruset *lokakuussa*<3

sw: mä tykästyin tuohon eläinkuosiin

 

SW Tuo eläinkuosi on todella nätti! Olisin itsekin voinut tuollaisen ottaa jos olisi tullut aikaisemmin vastaan..

 

Heippa taas! Ja kiitos uudesta pinosta!

SW mä en kyllä osaa sanoa kumpi ois parempi.. Ehkä se kimalainen..

Mun pitikin teiltä kysyä, et kuinka moni nukkuu vielä selällään. Musta kun tuntuu, että lonkat sattuu niin pirusti kun nukkuu kyljellään, mutten pysty nukkumaan selällään kun alkaa ahdistaa niin paljon ja sit olen lukenut, ettei sais nukkua enää selällään. Mä siis nukun kyljelläni, sen minkä nukun. Viimeiset 2 viikkoa olen nukkunut äärimmäisen huonosti, siis sen viimeisen polikäynnin jälkeen. Neuvolasta tarjosivat unilääkkeitä, mutten mä taida niitä haluta, eiköhän se uni jossain vaiheessa tule.

Hankinnat niitä ei ole tehty, vieläkään. Ja sairaalakassiakaan en pakkaa. Mulla on jotenkin nyt tullut aika paha aavistus siitä, ettei tää pääty hyvin.

Mulla on siis tänään se poli taas. Mä vietän unettoman yön ja mietin vaan, että mitä tuleman pitää. Kuten jo sanoin, mulla on jotenkin TODELLA paha tunne siitä, että... No siitä, ettei meille suoda tätä lasta. En mä tiedä, onko tää normaalia mutta mä oon jo miettinyt, että miten esikoiselle selitetään sitten jos... Äh, toisaalta en todellakaan haluais miettiä näitä asioita, mutta ne vaan kumpuaa tuolta jostain. Ja mä ihmettelen, että mitä pirun pahaa mä olen tälle maailmalle tehnyt?
Mies osaa edelleen olla todella positiivinen ja on sitä mieltä, että Sissi selviää jne, mutta multa on todellakin alkanut usko loppua.

Liirah + Sissi 32+4

 

Voi Liirah Voima halaus ja rutistus sinne:hug: Nyt ei auta kuin uskoa Sissin taistelijan luonteeseen!

Mulle tuli eilen illalla yht´äkkiä ajatus siitä, että nyt pitäis nauttia tästä raskaudesta, kun tämä on viimeinen kerta isolla mahalla! Tai ainakin olen kovasti niin vannonut, totuushan voi olla sitten toinen... Ei meille pitänyt tulla kuin tuo esikoinen, mutta joku kolmenkympin kriisi sai uusiin aatoksiin! Tosi järkevää oli rakentaa kauheen iso talo ja nyt huomaa sitten ettei meillä ole makkareita ku kaksi! Esikoinen saa sitten aikanaan vintiiin huoneen, mutta vauva saa asustella ekat pari-kolme vuotta meidän kammarissa.

Nyt meinaa tuolle esikoiselle tulla joku kiukuttelu kausi. Menee hermot jo ihan näin aamusta kun kaikesta takkuaa ja kiukuttelee... Argh, ei tahtois jaksaa:stick:

 

Huomenta !

Liirah, tseppiä polilla käyntiin ! Elä menetä uskoasi, toivoasti :heart:
Syyskuun vikasivuilla käytiin just keskustelua nukkuma-asennoista. ja muutama meistä vetelee vielä komiasti selälleen, lukeudun siihen joukkoon. Ei selällään nukkumisesta haittaa oo, luonto hoitaa pahalla ololla ja mä ite oon nukkunu esikoisesta ihan viimeiseen yöhön asti raskaana selälleen. Kyljet väsyy.

Mulla on toista päivää huono olo ja maha ihan löysällä.. Oikein tympäsee! Päätäki hiukan särkee =(
Täytyy koitaa jos raittiista ulkoilmasta olis näin aamupäivästä hiukan apua.
Tää viikko menee ihan YH:na ku miehellä yhden kämpän remonttiprojekti ja sit omat oikeat työt päälle. Täytyy vaan toivoo et olo normaalisoituu..l

SW, mä tykkään kans tuosta eläinkuosista =)

No joo, eikai se auta ku alottaa aamuhommelit ja pistää pyykkikone pyörimään!

Syksyistä, Aurinkoista uutta viikkoa kaikille !!!

Moon ja pikkunen 36+4

 

tsempit liirah!!! :hug:

tavara hankinnoista... meillä taitaa nyt olla kaikki tarvittavat, vauvakutsut täydensivät oikein hyvin nuo loput puutteet =) uudinverho ja tanko vielä hankinta listalla, tuo nyt ei tietysti mikään pakollinen ole mutta mun mielestä ihana

mulla on kauheat vieroitusoireet tullu kun ei oo päässy hepan selkään kipuamaan pitkään aikaan.. ja vielä menee muutama kuukausi ainakin, tuskin sitä ennen tammikuuta tai helmikuuta on siinä kunnossa että selkään pääsee ja varsinkin jos tulee sektio. no mä taas kiduttelin eilen itseäni kun menin katsomaan estetuntia kun ystävä jonka kanssa hevoseni omistan oli mukana treenailemassa.. mä en tosiaan huhtikuun jälkeen oo selkään uskaltanu kiivetä.. no, taas joku pvä sitten!

nyt tarttis alkaa vaatteiden pesu urakka huh huh..

saana & 34+3

 

liirahille iso voimahali! :hug: En osaa edes kuvitella, kuinka vaikeilta nämä ajat sulle tuntuu Noi pelot on varmaan ihan luonnollisia tuossa tilanteessa, kait se on itsesuojeluvaisto joka koittaa valmistella sinua pahimman varalle. Älä pode huonoa omaatuntoa siitä, että mietit noita surullisiakin asioita.
Mä pidän täällä paukkuja ja isovarpaita pystyssä, että äippäpolikäynti olisi tällä kertaa mieltä tyynnyttävä, eikä asiat olisi menneet pahempaan suuntaan.

 

Liirah :hug: :heart: :kiss:

AaVee ja pikku L 31+6

 

liirah:hug: Todella raskas tilanne. Älä mieti oletko tehnyt jotain pahaa maailmalle, koska ei tilanne ole sun syy millään lailla! Äläkä pode huonoa omatuntoa synkistä ajatuksista, se on sun mielen keino käydä läpi raskasta tilannetta. Eli täysin tervettä itsesuojelua. Tsemppiä polikäynnille! Toivottavasti käynnistä jäisi parempi mieli.

Tänään neuvolaan, tulen kertomaan kuulumiset sitten myöhemmin.

Nallu ja Hattivatti 37+2 (23.10.)

 

minäkin saavuin eilen yllätys vauvajuhliin! hyvä ystäväni ja äitini olivat järjestäneet. mieskin juonessa mukana. mulle tehtiin jalka ja käsihoito, vieraat taiteili ruokalappuja. mukavaa oli.

Liirah: kovasti jaksamisia, ja toivotaan parasta! :hug:

tänään oli neuvola, kaikki ok.

mulla hammaslääkäri vielä tänään. sitä jännitän nyt. viime yönä nukuin todella huonosti, vaikka en lääkäriä edes miettinyt, vaan kaikkia muita asioita..

rv 33+6

 

liirahille jaksuja. Ei ole mukava tilanne siellä, mutta pitää vaan uskoa vakaasti, että kaikki menee hyvin.

Täällä rupeaa yöt olemaan todella tuskaisia. Mä oikeasti nukun yöllä parinkymmenen minuutin pätkiä ja yhteensä tulee nukuttua ehkä joku 1,5 h 22-06 välillä Mä en vaan löydä mitään asentoa missä olis hyvä olla. Painaa rakkoa, painaa peräsuolta, puutuu jalat yms. Täytynee nyt yrittää päivällä ottaa päikkäreitä, jos siitä olis tähän väsymykseen apua.

Eilen sain pitkästä aikaa tehtyä kaksi kävelylenkkiä, toisen aamulla ja toisen illalla. Molempien lenkkien kesto n.40min. Mutta voi sitä vauhdin hurmaa, mummotkin kipittelee mun ohi

Eipä muuta tällä erää. Huomenna menen yksityiselle ultraan ja alakerran tilanne tsekataan kanssa, saas nähdä onko paikat vielä samassa tilassa kuin noin 1 kk sitten. Mielenkiintoista myös tietää mikä on poitsun painoarvio nyt, kun viikko sitten synnärilääkärin tekemä arvio oli 2370g.

Terese ja poitsu 34+6

 

Kiitos kaikille onnittelijoille, mä en ole saanut oikein aikaseksi mitään, jotenkin ei vaan nyt jaksa kiinnostaa edes tämä masuasukki... Ja blues soi

Liirahille tsempit tämänpäiväiseen :hug:

SW; eläinkuosi kivempi

Turvotusta on, vaikkakaan paino ei ollut noussut kuin 400g/vko. Mitään en ole saanut hankittua, kaikki tutit, rasvat, imetysliivit yms ovat vielä kapassa. Joskohan sitä tällä viikolla jaksaisi ja saisi aikaiseksi?
Perjantaina pojat menee koko viikonlopuksi hoitoon papalle ja me miehen kanssa päästää viettään vielä laatuaikaa kaksin ennen vauvan tuloa. Tiedossa olisi teatteria ja ravintolaruokaa Viimeksi ollaan vietetty kahden keskeskeistä aikaa varmaan keväällä, tämän masuasukin alun saannin aikaan, eli aikaa on kulunut ihan liikaa viimekerrasta. Meillä on muutenkin joku riisi nyt päällä, kauheita riitoja ihan pikkujutuista

Täällä nukutaan kyljellään ja selällään. Masuasukki kyllä ilmoittaa jos asento ei miellytä ja yössä herätään väh. 3 x vessaan.

Op ja Arvo 34+4

 

liirahille tsempitykset tämän päivän polikäynnille! ja nuo ajatukset ja tuntemukset ovat ihan normaalia itsesuojelua, varautumista pahimpaan :hug: uskon ja sydämestäni toivon että sissi selviää

pitäis jaksaa imuroida..jotenkin ei saa aikaiseksi mut pakkohan se ois..plääh

perjantaita odottelen, silloin olis äitiyspolikäynti

oottekos muut nähneet unta mis näkisitte synnytyspäivän? mä näin viime viikolla unen mis synnytin 9.10.10 mut toivon ettei tuo päivämäärä olis se päivä virallisesti koska tuo päivä kuuluu mun enkeleilleni..ei sillä et uskoisin uniini mut pistäähän tuo mietteliääksi..

kurpitsa ja "A" rv34+6

 

Tällä mammalla on ollu pitkä tauko kirjoittamisessa, ei vain ole jaksanut yksinkertaisesti.


Närästystä tuntuu tulevan veden juonnistakin, käsiä särkee ja sormet puutuu jatkuvasti, harjoitussuppareita todella usein, selällään ei todellakaan tee mieli makoilla ellei jalat ole koukussa.. vasen kylki todistetusti paras.. silloin ei tule huonoa oloa.

Nyt on muutamia kertoja viikon sisällä tullut todella kipeitä SUPISTUKSIA. Eilen oli pahimmat, lattialle oli pakko mennä kontalleen ja heijata itseään, ylös ei päässyt kun uus supistus alkoi.. ei siinä auttanu ku roikkua miehen housuissa kiinni ja purra hammasta .. en tiedä montako supistusta tuli, mutta vartin aikana veikkaisin itse että n. 4, kestoa en osaa sanoa kun kipu oli tajuton.. heti kun helpotti mies auttoi minut sohvalle lepäämään, ja 20min piti siinä maata, ylös kun yritti nousta niin lyhkäsen supistuksen löi päälle heti ja piti taas maata.. sitten helpotti..

Minä, jonka kipukynnys kestää ja kestää, olin itku kurkussa alkusupistukset. Ei, ei pelota synnytys. Mutta nyt se tuntuu totta tosiaan lähenevän hyvää vauhtia..

Poika liikkuu todella paljon ja potkii todella kipeästi, onneksi yöt on suht rauhallisia, silloin herätään kun minäkin menen vessaan, monesti mulla meneekin sitten tunti kaks että saan uudestaan unta, kun tämä veijari potkii patjaa..


H3idi ja erittäin villi masuasukki 35+0 ja POKS

EDIT. olihan mulla jotain hyvääkin. hemppa noussut ja pysyy erinomaisella tasolla taas. rautaa syön enää 1-2 krt viikko

 

Neuvolakuulumisia tältä päivältä (rv 37+2) :

Painon muutos/vko: +1.244kg (ja mullako turvotusta?)
Turvotus: +
RR: 120/82
Prot: + - kuulemma ei ihan yhdellä plussalla
Gluk: -
Hemoglobiini: 124
Sf-mitta: 36cm (enää 1cm yläkäyrän yläpuolella!)
Tarjonta: RT
Sydämen syke: 140
Liikkeet: ++

 

Heippa!
Laitan tän saman tänne kun tonen yli nelikymppisille. Eli:
En tiedä, onko kukaan kaivannut minua. No kuitenkin: poikani syntyi jo raskausviikolla 25 + 2 (ultra 25+6) .5.8. Miltei 2 kk Helsingin Lastenklinikan teholla. Mielettömät lääkärit ja hoitajat! Ja nyt ollaan jatkohoidossa!! Ihana poika, paino eilen 1790g.
Tääl on systeemit muuttuneet.....
Mut tällasta tänne!
Mul oli kohdunsuun tukilanka, mut siitä huolimatta hän tuli näin ajoissa, mut olen ikionnellinen, kun poika selvisi ja ollaan jo jatkohoidossa!

 

rinja: sydämelliset onnittelut pikkuisen pojan syntymän johdosta!!:flower:

 

Rinja Paljon onnea pienen pojan äidille!:flower:

 

Rinja, Lämpimät onnittelut pikkuisen syntymän johdosta !! :heart:
Teillä on elelty siellä jänniä aikoja! Minä ainakin kuulisin mieluusti lisää, mitä teille kuuluu ja miten teillä menee? Kuinka pieni poika oli syntyessään?
Voi mahoton, on se niin ihmeellistä miten pikkuisetkin jo selviää hienosti huipun sairaalahoidon ansiosta!
Juuri pari vkoa sitten näin serkkuni tyttöä joka tänäpäivänä 11v. Aikanaan hän syntyi 25+5vkolla, eikä merkkiäkään siitä että olisi ollu alle kilon kokoinen keskonen joskus :heart:

Millähän viikolla mahtaa olla syntynyt suomeen se kaikista pienin eloon jäänyt keskonen? tietääköhän joku?

Me nukuttiin päikkärit ja nyt iso motti kaffea edessä =P
Pian lähdetään neidin serkkutyttöjä moikkaamaan heppatallille !!

 

Onnea paljon Rinja! :heart:
Ihanaa kuulla hyviä uutisia, tuntuu että tässä meidän pinossa on ollut niin paljon suru-uutisia :'(

 

Rinjalle valtavat onnittelut pikkuisen johdosta! Onneksi hän on saanut hyvää hoitoa sairaalassa ja on kasvanut hyvin :heart:

Liirah: älä menetä toivoasi! Sissi varmasti selviää..me uskotaan täällä myös sinun puolesta!

(.) Huomenna on neuvolalääkäri...aika alkaa jo käymään vähiin =) Esikoinen syntyi 37+2 ja tämäkin tuntuu olevan jo laskeutunut niin alas, että en usko pikkuisen kovin kauaa enää masussa köllöttelevän.
Haluaisinkin jo saada vauvan mahasta ulos, sen verran vaikealta olo tuntuu ajoittain! Vaikka maha ei ole valtavan iso, vauvan pää painaa alapäätä ihan tolkuttomasti, jolloin tuntuu kuin vauva tipahtaisi itsekseen ulosa

Pikku-Katti (35+5)

 

Rinjalle lämpimät onnittelut :heart: :flower:

Itse kävin pitkästä aikaa aamulla neuvolassa. Sieltä ei mitään erityisiä uutisia tullut, kaikki ok - ei turvotusta tms. Eilisillasta saakka mulla on kuitenkin tullut epäsäännöllisesti ihan tuntuvia supisteluja. Ilmeisesti nyt täytyy ihan oikeasti alkaa hiljentään tahtia sillä mä en todellakaan halua tämän syntyvän vielä ainakaan kahteen viikkoon!! Koko ajan pelottaa milloin lapsivedet menee tms Mulla on edelleenkin kaikki vauvan vaatteet pesemättä ja sairaalakassikin pakkaamatta.. joskin sinne nyt ei mitään kummoista tartte ottaa, viimeksi oli ihan liikaa kampetta mukana. Vaihtovaatteita, siteitä, "kylppäripussin" ja vauvan kotiutumisvaatteet kun ottaa mukaan niin luulisin selviäväni.. ellen sit unohtanu nyt jotain tosi oleellista

Pirtsi 36+2

 

Valtavat Onnittelut täältäkin Rinjalle :heart::flower:


Kävin äippäpolilla raskausmyrkytys kontrollissa, ja tilanne ei ole muuttunut proteiinien suhteen, edelleen keikkuvat samoissa lukemissa kuin löytöhetkelläkin
Verenpaineet oli 142/96, käyrillä olin puolisen tuntia ja käyrä on kuulemma erinomainen
Ultrattiin poikaa, painoarvio oli 2300g, eli kasvaa tasaisesti alakäyrällä, ei syytä huoleen <3

Lääkäri teki sisätutkimuksen, jonka tulos oli mulle suorastaan häkellyttävän yllättävä: kohdunsuun 3cm on kadonnut kokonaan, ja se on kahdelle sormelle aunneena, paikat ovat myös pehmenneet ja pojan pää on hyvin alhaalla kiinnittyneenä

Tanya & herra hukkapätkä 36+3

 

Rinjalle täältäkin onnittelut!

Tanya Hienoa, että vaikka nuo paineet on sinulla hieman kohonneet, niin mitää muuta vaivaa ei niistä sinulle tullut. Viittaisiko tuo sisätutkimuksen tulos nyt siihen, että H-hetki saattaa kohtapuoliin olla jo edessä

Terese ja poitsu 34+6

 

Rinjalle onnittelut pikkuisesta pojasta ja paljon onnea myös jatkoon. Hienoa kuulla näitä mahtavia uutisia, kun kaikki sujuu hyvin aikaisesta elämän alusta huolimatta

Liirah, älä nyt menetä toivoasti. ymmärrän kyllä, että huoli on suuri ja olet päässäs pähkäilly jo vaikka mitä. Mun on nyt ihan pakko kertoo sulle siskon tarina pähkinänkuoressa. Rakenteessa todettiin, että munuaisissa on jotain vialla. Seuraavassa kontrollissa todetiin ja erinäisten kokeiden jälkeen, että tilanne on todella huolestuttava ja vauvalla on harvinaien munuaisvika, joka yleensä johtaa siihen pahimpaan jo raskaus aikana. Sisko oli päättäväinen ja piti lapsen. Hän halusi viedä asian loppuun asti ja ottaa vastaan mitä annetaan. Hänkin pakkasi kaiken pois, kätki varastoon ja vei mummolaan piiloon. 30 viikon jälkeen todettiin, että vauvan munuaiset ovat täysin menetettyä tavaraa ja kasvu hidastui ja hidastui. Rv 31+5 pieni poika tuli maailmaan hätäsektiolla ja oli teholla alkuun hyvin huonossa kunnossa. Painoa pojalla oli tuossa vaiheessa vain 680g Munuaiset eivät toimineet ollenkaan. Siskolla ja hänen miehellä on sellainen ikävä geeniyhdistelmä, joka aihuettaa tätä vakavaa munuaissairautta. Sekin selvis tutkimuksissa. Pieni poika kuitenkin sinnitteli ja sinnitteli. Meni päivä eteenpäin, meni toinenkin. Pian oli viikko ikää ja kuukausi... Ikää tuli 2kk ja oli ristiäisten aika. Hätäkaste oli toki annettu, mutta teholla pidettiin sitten oikeatkin ristiäiset. Minä olin kummina ja tein pikkuruiselle pojalle oman kokoisensa kastepuvun. Tein sen nuken kaavoilla 42cm. Tähän mennessä oli päästy eroon nasaalista, monista eri muistakin kojeista. Nenämahaletku oli vielä, kun syöminen oli joskus liian väsyttävää ja tarvi loput antaa letkulla. Tippa oli vielä varalla, mutta siitäkin luovuttiin pari viikkoa ristiäisistä. Teholta kummipoika pääsi pois lasketun ajan tuntumassa, mutta suoraan lasten osastolle. Dialyysiä tarvittiin ja painoa oli vielä niin vähän, että piti vähän kasvatella osastolla. Alkukuukaudet poika vietti sairaalaelämää, mutta hän voi olosuhteisiin nähden hyvin. Kotiin hän pääsi, kun painoa oli vähän vajaa 3kg ja syönti onnistui omin voimin kokonaan. Tämän jälkeen dialyysissä piti käydä säännöllisesti kauan. Munuaissiirrejonossa hän toki oli ja muutaman epäonnistuneen yrityksen jälkeen löytyi sopiva siirre ja silloin hän oli 4v. Leikkaus sujui hienosti ja voi silmin nähden huomata, kun poika alkoi kasvaa kohisten ja vointi kohentui. Nyt hän on 8-vuotias, ikäistensä kokoinen ellei isompi, aurinkoinen poika, joka nauttii elämänsä jokaisesta hetkestä. Kiipeää puissa, kuskaa sammakoita taskussaan, harrastaa jalkapalloa ja pitää uimisesta. Nyt ennuste on hieno ja hän voi elää normaalia elämää. Vielä kerran ´vuotta käyvät verikokeissa, mutta joskus nekin saattavat loppua. Eli, täysin toivottomaksi luokitellusta tilanteesta, siitä pisteestä, että vauva ei voi selviytyä, tämä pieni sitkeä poika kuitenkin selvisi vaikka lääkäritkään eivät siihen uskoneet. Iso tsempitys ja halaus:hug:

Tanya, jopas on sulla paikat hyvin kypsyny. Taitaa herra hukkapätkä tulla vauhdilla maailmaan, sitten kun on tullakseen. Toivottavasti noi myrkytysoireet ei pahene kuitenkaan tuosta.

(.) Ei oikein mitään uutta, poksumis päivä vain tänään

Lumi-Marja ja neiti Nuppunen 32+0 Poksista poo