*Marrastähtien'07 lähtölaskenta*
- Viestiketjun aloittaja Nytkyn
- Ensimmäinen viesti
Taas yksi yö takana - onneksi hyvin nukuttuna. Tuollaisen yön jälkeen sitä herää ajatellen että höh, ei sitten vielä tänäkään yönä.
Painon putoamisesta synnytyksen jälkeen on ollut puhetta - täytyy varmaan synnytysten jälkeen tehdä oma pino tai jatkaa vauvapinossa sitten toistemme tsemppaamista ja vinkkien antamista. Mulla ei ole kiloja tullut paljoa, alle 6, tsemppaajana raskausaikana on ollut vaaka - oli näet kiloja yli 80 jo alkutilanteessa. Nyt oon vaan yrittänyt pitää vaa'an näkymän alle 90 kilossa - ja siinä toistaiseksi onnistunut. Mutta kiloja voisi siis poistua raskauden jälkeen enemmältikin. Mä lainasin kirjastosta sellaisen FIT MAMA - synnytyksen jälkeinen kuntoharjoittelu -DVD:n ja ajattelin (jos jaksan) niin sen avulla sitten aloittaa treenailua synnytyksen jälkeen.
Punkkari:lla oli ylävatsakipuja. Mulla on ollut jo kuukauden verran satunnaisesti kovia ylävatsakipuja, närästyksiä ja pallean puutumista. Välillä ei auta mikään mutta pari asentoa on jotka aika usein helpottaa: Istu lattialla jalkojen päällä, varpaat ristikkäin (ns. timanttiasento), ota hyvä ryhti ja hengittele rauhallisesti syvään sisään ja ulos. Tai sitten istu lattialla, nojaa taakse (itse istun kulmasohvan sisäkulmaan nojaten) nosta kädet vaakatasoon siihen sohvalle (vähän kuin roikkuisit mutta pehva pysyy maassa). Asento ei ole ihan pysty vaan hiukan taaksepäin nojaava. Näin ainakin mulla tulee tuohon ylävatsan seudulle helpotusta.
Ellu24: Mullakin on nyt muutaman päivän ollut etova olo. Koko raskausaikana muuten ei pahoinvointia ole ollut. En tiedä liittyykö se yrittelevään flunssaan vai voisiko (hope so) enteillä jotakin tapahtuvaksi synnytyksen suhteen. Kuulemma joillakin naisilla on kovaakin pahoinvointia ja jopa oksentelua synnytyksen aikana. Ilmeisesti liittyy jotenkin hormooneihin.
Nyt täytyy ruveta imuroimaan, illalla tulee kavereita kylään ja mun mies "unohti" ennen töihinlähtöä imuroida.
SPy ja IidaValtteri 40+3
Painon putoamisesta synnytyksen jälkeen on ollut puhetta - täytyy varmaan synnytysten jälkeen tehdä oma pino tai jatkaa vauvapinossa sitten toistemme tsemppaamista ja vinkkien antamista. Mulla ei ole kiloja tullut paljoa, alle 6, tsemppaajana raskausaikana on ollut vaaka - oli näet kiloja yli 80 jo alkutilanteessa. Nyt oon vaan yrittänyt pitää vaa'an näkymän alle 90 kilossa - ja siinä toistaiseksi onnistunut. Mutta kiloja voisi siis poistua raskauden jälkeen enemmältikin. Mä lainasin kirjastosta sellaisen FIT MAMA - synnytyksen jälkeinen kuntoharjoittelu -DVD:n ja ajattelin (jos jaksan) niin sen avulla sitten aloittaa treenailua synnytyksen jälkeen.
Punkkari:lla oli ylävatsakipuja. Mulla on ollut jo kuukauden verran satunnaisesti kovia ylävatsakipuja, närästyksiä ja pallean puutumista. Välillä ei auta mikään mutta pari asentoa on jotka aika usein helpottaa: Istu lattialla jalkojen päällä, varpaat ristikkäin (ns. timanttiasento), ota hyvä ryhti ja hengittele rauhallisesti syvään sisään ja ulos. Tai sitten istu lattialla, nojaa taakse (itse istun kulmasohvan sisäkulmaan nojaten) nosta kädet vaakatasoon siihen sohvalle (vähän kuin roikkuisit mutta pehva pysyy maassa). Asento ei ole ihan pysty vaan hiukan taaksepäin nojaava. Näin ainakin mulla tulee tuohon ylävatsan seudulle helpotusta.
Ellu24: Mullakin on nyt muutaman päivän ollut etova olo. Koko raskausaikana muuten ei pahoinvointia ole ollut. En tiedä liittyykö se yrittelevään flunssaan vai voisiko (hope so) enteillä jotakin tapahtuvaksi synnytyksen suhteen. Kuulemma joillakin naisilla on kovaakin pahoinvointia ja jopa oksentelua synnytyksen aikana. Ilmeisesti liittyy jotenkin hormooneihin.
Nyt täytyy ruveta imuroimaan, illalla tulee kavereita kylään ja mun mies "unohti" ennen töihinlähtöä imuroida.
SPy ja IidaValtteri 40+3
Onnea vauvan saaneille!!! :flower: :flower:
Olihan se poikakin saatu tähän pinoon! =)
vaikka taisi siellä ppari poikaa ollakin jo, ainakin pömppölillä ja jollakin muulla.
Täällä on taas vedetty sikeitä oikein olan takaa. 10.30 vasta heräilin...
Oon kyl ihan varma, että kun saan nyt näin hyvin nukuttua, niin kohta alkaa vaivat ja muut öisin, että pitää nyt nauttia...
tännekin on lumipeite saatu, tosin plussanpuolella taitaa tuo mittari olla, että eiköhän ne kohta sula. Vois taas lähteä vähän haukkaamaan happea tonne uloskin.
Kiloja tänne tullut jo jotain 15, että siinäpähän tiputellaan ja kun mullakin lähtöpaino oli jo jotain 80kg niin kohta paukkuu satanen :ashamed:
Mutta täytyy kyllä sanoa, että kasvanut en mielestäni ole kun mahasta ja tisseistä, että en ymmärrä mihin noi kilot menee. turvotustakaan ei oikein ole. No toivon, että ne lähtee ja vähän enemmänkin. Mutta stressata niistä en meinaa, kun on tätä muutakin mietittävää tämän ensimmäisen vauvan kansas varmasti. Kaikki aikanaan.... :/
Synnytyskertomuksia lukisin mielelläni minäkin. Että ei muuta kun tänne vaan!!
Perfekta ja HIlla: Kuulumisia kaipailen
Enni ja JalMari 37+1 :wave:
Olihan se poikakin saatu tähän pinoon! =)
vaikka taisi siellä ppari poikaa ollakin jo, ainakin pömppölillä ja jollakin muulla.
Täällä on taas vedetty sikeitä oikein olan takaa. 10.30 vasta heräilin...
Oon kyl ihan varma, että kun saan nyt näin hyvin nukuttua, niin kohta alkaa vaivat ja muut öisin, että pitää nyt nauttia...
tännekin on lumipeite saatu, tosin plussanpuolella taitaa tuo mittari olla, että eiköhän ne kohta sula. Vois taas lähteä vähän haukkaamaan happea tonne uloskin.
Kiloja tänne tullut jo jotain 15, että siinäpähän tiputellaan ja kun mullakin lähtöpaino oli jo jotain 80kg niin kohta paukkuu satanen
:ashamed: Mutta täytyy kyllä sanoa, että kasvanut en mielestäni ole kun mahasta ja tisseistä, että en ymmärrä mihin noi kilot menee. turvotustakaan ei oikein ole. No toivon, että ne lähtee ja vähän enemmänkin. Mutta stressata niistä en meinaa, kun on tätä muutakin mietittävää tämän ensimmäisen vauvan kansas varmasti. Kaikki aikanaan.... :/
Synnytyskertomuksia lukisin mielelläni minäkin. Että ei muuta kun tänne vaan!!
Perfekta ja HIlla: Kuulumisia kaipailen
Enni ja JalMari 37+1
:wave:Maanantaina kotiuduttiin. Eli to 1.11 meille syntyi sektiolla poika 2780 g, 46 cm ja tyttö 2910 g ja 46,5 cm :heart: :heart:
Hyvin meni lukuunottamatta, että menetin verta 2600 ml kun kohtu ei meinannut supistua... onneksi sitten tilanne saatiin hallintaan. Nukutettiin koska spinaali ei puuduttanut minua...
Tässä opetellaan monikkoarkea
Onnea myös muille vauvan saaneille ja tsemppiä odottajille!! :wave:
t. onnellinen mittari ja kaksoset 6 pv
Hyvin meni lukuunottamatta, että menetin verta 2600 ml kun kohtu ei meinannut supistua... onneksi sitten tilanne saatiin hallintaan. Nukutettiin koska spinaali ei puuduttanut minua...
Tässä opetellaan monikkoarkea
Onnea myös muille vauvan saaneille ja tsemppiä odottajille!! :wave:
t. onnellinen mittari ja kaksoset 6 pv
Mittarille onnittelut tytöstä ja pojasta :heart: :heart: :flower: :flower:
Neuvolakuulumisia
Painonmuutos +500g (kokonaisuudessaan 11,5kg)
RR 118/68
SF-mitta 33
Syke 150-170, aika korkea vaikka toinen ei edes liikkunut mittauksen aikana
Mutta kaikista huiminta oli että mun kohdunsuu on auki 4cm , eli kyllä ne supistukset toissayönä on jotain saanu aikaan.
Terkkari vannotti mua että seuraavan kerran kun rupeaa kunnolla supistelemaan niin pitäis heti lähteä, kuopuksen synnytyksessä mulla aukes kohdunsuu 4:stä 10:neen senttiin alle tunnissa.
No kuhan vaan nyt rupeis kunnon supistukset taas tulemaan niin pääsis tositoimiin. Epäsäännöllisiä suppareita onkin ollut sitten toissayön jälkeen kokoajan. Joten niitä odotellessa
Neuvolakuulumisia
Painonmuutos +500g (kokonaisuudessaan 11,5kg)
RR 118/68
SF-mitta 33
Syke 150-170, aika korkea vaikka toinen ei edes liikkunut mittauksen aikana
Mutta kaikista huiminta oli että mun kohdunsuu on auki 4cm
, eli kyllä ne supistukset toissayönä on jotain saanu aikaan.Terkkari vannotti mua että seuraavan kerran kun rupeaa kunnolla supistelemaan niin pitäis heti lähteä, kuopuksen synnytyksessä mulla aukes kohdunsuu 4:stä 10:neen senttiin alle tunnissa.
No kuhan vaan nyt rupeis kunnon supistukset taas tulemaan niin pääsis tositoimiin. Epäsäännöllisiä suppareita onkin ollut sitten toissayön jälkeen kokoajan. Joten niitä odotellessa
Mittarille onnittelut tuplaonnesta!!! :heart: :flower:
Oon aamupäivän siivoillut. Hirveetä ähinää ja puhinaa, onneksi yksin rauhassa sain lyllertää. :/ Lopulta päästä huippasi oikein urakalla ja olo oli senverta epävakaa, että pakko oli pitää ruoka- ja juomatauko. No se auttoi. Nyt sitten tutkaillaan mitä Pulla meinasi tuosta siivouksesta...
Huonovointisuudesta on tainnut olla juttua. Mulla oli alkuraskaudessa tosi etovat olotilat vaivana ja nyt raskauden loppupuolella ne on taas palanneet. Ei niin mukavaa. :ashamed: Mutta eipä sille mitään taida voida. Toivottavasti ei kuitenkaan siellä synnytyksessä pukkaisi pahaa oloa niin kovin! :| :x
Raskauskilojen karistamisessa yritän tukeautua samoihin kikkoihin, kuin ennenkin raskautta: jonninmoinen liikkuminen ja pieni omien syömisten tarkkailu. En ikinä mikään terveysintoilija ole ollut (esim vaa-alla käyn tuskin koskaan), mutta yleensä nuo ovat riittäneet. Nyt sitten tietenkin pitää myös pienokainen huomioida: liikkumaan ei pääse ihan niinkun ennen ja syömisessä pitää huomioida vauvan tarve omaan ravintoon.. Plussaa tietenkin olisi, jos imetys auttaisi kilojen lähtöön, mutta eihän siihen voi luottaa. Katellaan sitten kuinka käy, helppohan se tässä ennakkoon on mietiskellä ja suunnitella.
Iltapäiväteen aika. Täällä aamuiset lumisateet on muuttuneet vedeksi, joten ulos taitaa olla turha edes pyrkiä. Sohvan pohjille vaan.
mussu & pulla 37+5
Oon aamupäivän siivoillut. Hirveetä ähinää ja puhinaa, onneksi yksin rauhassa sain lyllertää. :/ Lopulta päästä huippasi oikein urakalla ja olo oli senverta epävakaa, että pakko oli pitää ruoka- ja juomatauko. No se auttoi. Nyt sitten tutkaillaan mitä Pulla meinasi tuosta siivouksesta...
Huonovointisuudesta on tainnut olla juttua. Mulla oli alkuraskaudessa tosi etovat olotilat vaivana ja nyt raskauden loppupuolella ne on taas palanneet. Ei niin mukavaa. :ashamed: Mutta eipä sille mitään taida voida. Toivottavasti ei kuitenkaan siellä synnytyksessä pukkaisi pahaa oloa niin kovin! :| :x
Raskauskilojen karistamisessa yritän tukeautua samoihin kikkoihin, kuin ennenkin raskautta: jonninmoinen liikkuminen ja pieni omien syömisten tarkkailu. En ikinä mikään terveysintoilija ole ollut (esim vaa-alla käyn tuskin koskaan), mutta yleensä nuo ovat riittäneet. Nyt sitten tietenkin pitää myös pienokainen huomioida: liikkumaan ei pääse ihan niinkun ennen ja syömisessä pitää huomioida vauvan tarve omaan ravintoon.. Plussaa tietenkin olisi, jos imetys auttaisi kilojen lähtöön, mutta eihän siihen voi luottaa. Katellaan sitten kuinka käy, helppohan se tässä ennakkoon on mietiskellä ja suunnitella.
Iltapäiväteen aika. Täällä aamuiset lumisateet on muuttuneet vedeksi, joten ulos taitaa olla turha edes pyrkiä. Sohvan pohjille vaan.
mussu & pulla 37+5
TUPLAONNEA MITTARILLE!! :heart: :hug:
Kiitos sanna pinosta; Kyllä me kaikki täältä varmaan vielä sinne joku pv eksytään
KATJUZA: Huh, no ainakin on jotain saanu kivut aikaseks Kyllä mäkin suosittelen tota mitä terkkakin,muutenhan sä synnytät ennen kuin ehit edes sairaalaan
Kukas se sanoikaan niitä jalkoihin käyvistä suppareista? Täällä taas niitä on tänään ollut mut ei kovinkaan säännöllisiä. Eilen kyllä tuli sit oikein muutaman sellanen että kunnolla sattu.
Eniten nyt tässä ottaa se päähän että särkee taas päätä
:kieh: Eilen se lähti pois ja nyt hetki sit tuli takas. Paineet mittasin ja oli ainakin toistaseks ok.Pissan unohin kattoa,senkin vois seuraavaks tehä :ashamed:
Täälläkin niin helkutin harmaa ilma ja ei oikein mitään tekemistä. Että jos ei muuta niin varmaan lepää vois jos se särky vaikka sillä lähtis..
Tai sit soittelen vielä tänään neuvolaan niin tarkistais siellä nää jutut ja kattois sit mitä tekis. Mut jos pissa on puhdas niin tuskin tekee mitään..käskee seurata vaan..
Oli muuten ihana nukkua niin että tunnin välein suurinpiirtein heräsin veskiin mut sit sain heti unenpäästä taas kiinni..millonkohan tää "hyvä putki" loppuu :O
nita ja vaavi 39+2
Kiitos sanna pinosta; Kyllä me kaikki täältä varmaan vielä sinne joku pv eksytään
KATJUZA: Huh, no ainakin on jotain saanu kivut aikaseks
Kyllä mäkin suosittelen tota mitä terkkakin,muutenhan sä synnytät ennen kuin ehit edes sairaalaan Kukas se sanoikaan niitä jalkoihin käyvistä suppareista? Täällä taas niitä on tänään ollut mut ei kovinkaan säännöllisiä. Eilen kyllä tuli sit oikein muutaman sellanen että kunnolla sattu.
Eniten nyt tässä ottaa se päähän että särkee taas päätä
:kieh: Eilen se lähti pois ja nyt hetki sit tuli takas. Paineet mittasin ja oli ainakin toistaseks ok.Pissan unohin kattoa,senkin vois seuraavaks tehä :ashamed:
Täälläkin niin helkutin harmaa ilma ja ei oikein mitään tekemistä. Että jos ei muuta niin varmaan lepää vois jos se särky vaikka sillä lähtis..
Tai sit soittelen vielä tänään neuvolaan niin tarkistais siellä nää jutut ja kattois sit mitä tekis. Mut jos pissa on puhdas niin tuskin tekee mitään..käskee seurata vaan..
Oli muuten ihana nukkua niin että tunnin välein suurinpiirtein heräsin veskiin mut sit sain heti unenpäästä taas kiinni..millonkohan tää "hyvä putki" loppuu :O
nita ja vaavi 39+2
Onnea kaikille vauvautuneille!
Oma olo alkaa olla jo melkoisen tukala... Sohvalta on vaikea päästä ylös ja vessassa saisi rampata koko ajan. Eilen illalla alkoivat mukavat kivut tuolla alapäässä, semmosta tosi viiltävää/pistävää hetkellistä kipua. Onko muilla ollut samanlaisia oireita? Yöllä supisteli muutaman kerran melko kipeästikin ja tänään on ollut menkkamaista jomotusta lähes koko päivän... Ehkäpä täälläkin joskus alkaa jotakin tapahtua. Vauva ei ole vielä laskeutunut. Miten teitä on käsketty menemään sairaalaan, jos lapsivedet menee, eikä vauva ole vielä laskeutunut? Täällä suositeltiin menemään ambulanssilla...
Täälläkin bb:n 24/7 on pelastanut monta tylsää päivää... Onneksi en ole ainut! :snotty:
-Martta 38+0 (tasan 2 viikkoa laskettuun aikaan, eli mahdollisesti vielä reilut 4 viikkoa vauvan tuloon!)
Oma olo alkaa olla jo melkoisen tukala... Sohvalta on vaikea päästä ylös ja vessassa saisi rampata koko ajan. Eilen illalla alkoivat mukavat kivut tuolla alapäässä, semmosta tosi viiltävää/pistävää hetkellistä kipua. Onko muilla ollut samanlaisia oireita? Yöllä supisteli muutaman kerran melko kipeästikin ja tänään on ollut menkkamaista jomotusta lähes koko päivän... Ehkäpä täälläkin joskus alkaa jotakin tapahtua. Vauva ei ole vielä laskeutunut. Miten teitä on käsketty menemään sairaalaan, jos lapsivedet menee, eikä vauva ole vielä laskeutunut? Täällä suositeltiin menemään ambulanssilla...
Täälläkin bb:n 24/7 on pelastanut monta tylsää päivää... Onneksi en ole ainut! :snotty:
-Martta 38+0 (tasan 2 viikkoa laskettuun aikaan, eli mahdollisesti vielä reilut 4 viikkoa vauvan tuloon!)
Neuvolakuulumisia:
38+1
Paino: -1300g/vko
Paineet:131/91 ja toka yrittämällä 131/87
sf: 33
Rt
Syke.140-160
Liikkeet:++
Vauva oli laskeutunu
Kohdunsuu pehmeä,ulkoa auki,sisältä kiinni,2cm
Paineet tosiaan huiteli missä sattuu joten perjantaina pitää käyä mittauttaa uuestaa ja antaa pissanäyte.
olin aika yllättyny tuosta painosta,että oli tipuunu,koko raskausajan kuitenki noussu aika tasasen kovaa tahtia.nyt siis kokonaisuudessaan painoa tullu 19,7kg.
ukko taas huitelee ties missä..että raivostuttaa.. :kieh:
mutta nyt täytyy lähtee tyhjää tuo kissanloota,haisee ihan karmeelle.
onnea mittarille!
38+1
Paino: -1300g/vko
Paineet:131/91 ja toka yrittämällä 131/87
sf: 33
Rt
Syke.140-160
Liikkeet:++
Vauva oli laskeutunu
Kohdunsuu pehmeä,ulkoa auki,sisältä kiinni,2cm
Paineet tosiaan huiteli missä sattuu joten perjantaina pitää käyä mittauttaa uuestaa ja antaa pissanäyte.
olin aika yllättyny tuosta painosta,että oli tipuunu,koko raskausajan kuitenki noussu aika tasasen kovaa tahtia.nyt siis kokonaisuudessaan painoa tullu 19,7kg.
ukko taas huitelee ties missä..että raivostuttaa.. :kieh:
mutta nyt täytyy lähtee tyhjää tuo kissanloota,haisee ihan karmeelle.
onnea mittarille!
Kaksostyttöjen syntymätarina
Perjantai-aamuna 26.10. kello herätti 5.30. Mies jäi vielä nukkumaan, minä keräilin hiljakseen loput tavarat sairaalakassiin ja jäin odottelemaan siskoani joka oli luvannut kyyditä minut Oyssiin. Vatsa täynnä vauvoja ja perhosia olin osasto 13:lla sovittuna aikana 6.30, hoitaja otti vastaan ja ohjasi mut omaan 1. hengen huoneeseen jossa tulisin asustamaan leikkauksen jälkeen. Sain ohjeeksi käydä suihkussa ja pukeutua leikkausvaatteeseen, sitten vain odoteltiin isää ja lupaa siirtyä leikkaussaliin.
Mieheni oli tällä välin vienyt Milan tarhaan ja saapui osastolle n. 7.40, meidän sektioaika oli sovittu jo kahdeksaksi mutta ainahan oli mahdollisuus kiireemmän tapauksen meno edelle. Olinkin aika yllättynyt kun viittä vaille 8, juuri kun mies oli saanut leikkaussalivaatteet päälle, pari hoitajaa marssii huoneeseen ja sanovat että nyt lähdetään. Olo oli hieman hämmentynyt ja sekava, ja tämä purkautuikin hysteerisenä itkuna leikkaussalin ovella kun kasvojen eteen tuli aina vaan uusi leikkaustiimin jäsen esittäytymään.. kenenkään nimi ei jäänyt mieleen. Mies kysyi salissa olisiko A-vauvan tarjontaa vielä mahdollista tarkistaa ultralla ennen leikkausta, B kun oli viikkoa aikaisemmin vielä yllärikäännöksen tehnyt täysin minun huomaamatta. Ja niin me sitten annettiin anestesiaporukalle ylimääräinen kahvitauko, kun puoli tuntia odoteltiin päivystävää lääkäriä ultraamaan. Eihän se vauva mihinkään ollut kääntynyt, ja näin ruvettiin valmistelemaan leikkausta.
Mut peiteltiin leikkausliinoilla, käteen tuli kanyylia, verenpainemittaria ja vaikka mitä, mies sai kasvojen eteen sermin, hoitaja vielä varmisteli isän vointia ja kertoi mihin suuntaan sitten lähteä jos huono olo sattuu yllättämään. Puudutusten laitto oli tuskainen tapahtuma, puristin miehen kättä ja tämä toisella kädellä pyyhkii mun kasvoilta kyyneleitä pois, sattui niin pirusti! Ensin laitettiin joku paikallispuudute, ja sen perään epiduraali- sekä spinaalipuudutteet. Ensimmäinen spinaaliannos, joka oli siis varsinainen leikkauspuudute, ei toiminut ollenkaan, mutta toinen jämäkkä satsi teki tehtävänsä ja kohta en tuntenut alakroppaani ollenkaan.
Tämän jälkeen kaikki kävi tosi nopeasti, juttelin niitä näitä miehen kanssa ja yritin saada hengitettyä armottoman närästyksen kanssa, että senkin vaivan piti jatkua aivan viime hetkeen saakka! Hoitaja kysyi säännöllisesti vointiani, ja kertoi että vauvat syntyvät pian. Ja kohta sermin takaa kuuluikin A-tytön ensimmäinen parkaisu, itkuhan siinä tuli kun se ääni oli niin ihana. Kello oli tuolloin 9.28. Sain pikkuisen hetkeksi poskea vasten ja suukotin pikkuista päätä, sitten vauva lähti lämpökaappiin ja mitattavaksi. Kaksi minuuttia myöhemmin, 9.30 päästi ensiäänensä neiti B ja huusikin heti keuhkojen täydeltä. Myös häntä pääsin tervehtimään poski poskea vasten, ja mies lähti B-neidin myötä katselemaan vauvojen hoitotoimia ja ottamaan valokuvia.
Molemmat saivat hyvät apgarpisteet, 9-9-9. A-vauvan mitat olivat 2450g ja 46cm, B:n 1950g ja 44cm. Lastenlääkäri tarkisti vauvat ja teki päätöksen siirtää pikkuinen B-neiti lastenosasto 64:lle pienen (alle 2kg) syntymäpainon vuoksi. Hoitaja kävi tästä minulle kertomassa, mikä tuntui hyvältä kun pidettiin ajan tasalla tapahtumista eikä unohdettu sinne leikkauspöydälle. Mut kursittiin kokoon ja mies sai sillä välin syntymäpäiväkahvit.
Minut siirrettiin heräämöön ja mies tuli sinne seuraksi istuskelemaan parkkiajan loppuun asti. Tuntui hassulta, nyt meillä on kaksi vauvaa! Katseltiin digikamerasta vauvojen kuvia ja minä palelin lämpöpeitteen alla. Pääsin heräämöstä osastolle joskus klo.14 jälkeen, kun jalat rupesivat pikku hiljaa ottamaan taas komentoja vastaan puudutteen läpi. A-vauvakin tuotiin viereen ihmeteltäväksi, ja kyllähän sellaisessa minivauvassa ihmeteltävää olikin. Seuraavana päivänä pääsin jo käymään os. 64:lla tervehtimässä pienempää kaveria.
Kaiken kaikkiaan sektio oli kuitenkin positiivinen kokemus, siinä missä alatiesynnytys oli rankka fyysisesti niin tämä tapa koetteli puolestaan henkistä kanttia aika tavalla. Leikkauksesta toipuminen on kuitenkin hyvässä vauhdissa, en ole enää juurikaan kipeä mutta toki liikkumista täytyy vielä jonkin verran varoa, enkä ole vielä uskaltanut aivastaa. Eikä todellakaan ole sellainen olo ettenkö olisi synnyttänyt "ihan oikeasti", tapa vaan oli toisenlainen. Ja kun tästä kaikesta sai palkinnoksi kaksi maailman kauneinta ja pienintä ihmettä, voi tunteet tiivistää laulun sanoin vaikka näin: "Elämälle kiitos, sain siltä paljon.".
Liituraita
Perjantai-aamuna 26.10. kello herätti 5.30. Mies jäi vielä nukkumaan, minä keräilin hiljakseen loput tavarat sairaalakassiin ja jäin odottelemaan siskoani joka oli luvannut kyyditä minut Oyssiin. Vatsa täynnä vauvoja ja perhosia olin osasto 13:lla sovittuna aikana 6.30, hoitaja otti vastaan ja ohjasi mut omaan 1. hengen huoneeseen jossa tulisin asustamaan leikkauksen jälkeen. Sain ohjeeksi käydä suihkussa ja pukeutua leikkausvaatteeseen, sitten vain odoteltiin isää ja lupaa siirtyä leikkaussaliin.
Mieheni oli tällä välin vienyt Milan tarhaan ja saapui osastolle n. 7.40, meidän sektioaika oli sovittu jo kahdeksaksi mutta ainahan oli mahdollisuus kiireemmän tapauksen meno edelle. Olinkin aika yllättynyt kun viittä vaille 8, juuri kun mies oli saanut leikkaussalivaatteet päälle, pari hoitajaa marssii huoneeseen ja sanovat että nyt lähdetään. Olo oli hieman hämmentynyt ja sekava, ja tämä purkautuikin hysteerisenä itkuna leikkaussalin ovella kun kasvojen eteen tuli aina vaan uusi leikkaustiimin jäsen esittäytymään.. kenenkään nimi ei jäänyt mieleen. Mies kysyi salissa olisiko A-vauvan tarjontaa vielä mahdollista tarkistaa ultralla ennen leikkausta, B kun oli viikkoa aikaisemmin vielä yllärikäännöksen tehnyt täysin minun huomaamatta. Ja niin me sitten annettiin anestesiaporukalle ylimääräinen kahvitauko, kun puoli tuntia odoteltiin päivystävää lääkäriä ultraamaan. Eihän se vauva mihinkään ollut kääntynyt, ja näin ruvettiin valmistelemaan leikkausta.
Mut peiteltiin leikkausliinoilla, käteen tuli kanyylia, verenpainemittaria ja vaikka mitä, mies sai kasvojen eteen sermin, hoitaja vielä varmisteli isän vointia ja kertoi mihin suuntaan sitten lähteä jos huono olo sattuu yllättämään. Puudutusten laitto oli tuskainen tapahtuma, puristin miehen kättä ja tämä toisella kädellä pyyhkii mun kasvoilta kyyneleitä pois, sattui niin pirusti! Ensin laitettiin joku paikallispuudute, ja sen perään epiduraali- sekä spinaalipuudutteet. Ensimmäinen spinaaliannos, joka oli siis varsinainen leikkauspuudute, ei toiminut ollenkaan, mutta toinen jämäkkä satsi teki tehtävänsä ja kohta en tuntenut alakroppaani ollenkaan.
Tämän jälkeen kaikki kävi tosi nopeasti, juttelin niitä näitä miehen kanssa ja yritin saada hengitettyä armottoman närästyksen kanssa, että senkin vaivan piti jatkua aivan viime hetkeen saakka! Hoitaja kysyi säännöllisesti vointiani, ja kertoi että vauvat syntyvät pian. Ja kohta sermin takaa kuuluikin A-tytön ensimmäinen parkaisu, itkuhan siinä tuli kun se ääni oli niin ihana. Kello oli tuolloin 9.28. Sain pikkuisen hetkeksi poskea vasten ja suukotin pikkuista päätä, sitten vauva lähti lämpökaappiin ja mitattavaksi. Kaksi minuuttia myöhemmin, 9.30 päästi ensiäänensä neiti B ja huusikin heti keuhkojen täydeltä. Myös häntä pääsin tervehtimään poski poskea vasten, ja mies lähti B-neidin myötä katselemaan vauvojen hoitotoimia ja ottamaan valokuvia.
Molemmat saivat hyvät apgarpisteet, 9-9-9. A-vauvan mitat olivat 2450g ja 46cm, B:n 1950g ja 44cm. Lastenlääkäri tarkisti vauvat ja teki päätöksen siirtää pikkuinen B-neiti lastenosasto 64:lle pienen (alle 2kg) syntymäpainon vuoksi. Hoitaja kävi tästä minulle kertomassa, mikä tuntui hyvältä kun pidettiin ajan tasalla tapahtumista eikä unohdettu sinne leikkauspöydälle. Mut kursittiin kokoon ja mies sai sillä välin syntymäpäiväkahvit.
Minut siirrettiin heräämöön ja mies tuli sinne seuraksi istuskelemaan parkkiajan loppuun asti. Tuntui hassulta, nyt meillä on kaksi vauvaa! Katseltiin digikamerasta vauvojen kuvia ja minä palelin lämpöpeitteen alla. Pääsin heräämöstä osastolle joskus klo.14 jälkeen, kun jalat rupesivat pikku hiljaa ottamaan taas komentoja vastaan puudutteen läpi. A-vauvakin tuotiin viereen ihmeteltäväksi, ja kyllähän sellaisessa minivauvassa ihmeteltävää olikin. Seuraavana päivänä pääsin jo käymään os. 64:lla tervehtimässä pienempää kaveria.
Kaiken kaikkiaan sektio oli kuitenkin positiivinen kokemus, siinä missä alatiesynnytys oli rankka fyysisesti niin tämä tapa koetteli puolestaan henkistä kanttia aika tavalla. Leikkauksesta toipuminen on kuitenkin hyvässä vauhdissa, en ole enää juurikaan kipeä mutta toki liikkumista täytyy vielä jonkin verran varoa, enkä ole vielä uskaltanut aivastaa
. Eikä todellakaan ole sellainen olo ettenkö olisi synnyttänyt "ihan oikeasti", tapa vaan oli toisenlainen. Ja kun tästä kaikesta sai palkinnoksi kaksi maailman kauneinta ja pienintä ihmettä, voi tunteet tiivistää laulun sanoin vaikka näin: "Elämälle kiitos, sain siltä paljon.". Liituraita
Onnea mittarille tuplista!
Tuo Liituraidan kertomus toi kyllä tipan linssiin..onnea vielä siullekin kaksosista!
Mie oonkin tänään ollut kilttinä..käytiin kaverille ostaa lahja ja sitten "päästin" miehen pelaa korttia, yleensä tästä tulee aina sanomista kun en tykkää et se "jatkuvaan"(n.1-2krt/vko on nyt käynyt) ravaa..
No, yllätin miehen ja sanoin että käyppä sitä ennen nyt vielä kirjastossakin, kun se aina valittaa että on jo kaikki kirjat lukenut eikä ikinä pääse käymään kirjastosta uusia(siis ei itse oo joutanut tms, tätä en oo ikinä "kieltänyt"
)No, sitten kuhan se tulee niin mennäänkin sit synttäreille.
Äitinihän tuo tuntu kans odottelevan pienen syntymää..kyseli tuossa että saako hän vauvan synttärilahjaksi, äidillä synttärit tänä isänpäivänä, 11.11.
Siinähän sitä oiskin..
mittarille paljon onnea! =) :flower:
Liituraita:kyllä oli liikuttava kertomus tyttöjenne syntymästä, mä olin täällä kans ihan tippa linssissä! nyt vasta jännittääkin oma sektio. Oon koko ajan "pelänny" siinä just tota puudutusten laittoa. En nimittäin voi sietää ajatusta että selkään pistetään piikillä :x ehkä sen kuitenkin kestää kun ajattelee että mitä ihanaa siitä seuraa
Tänne ei mitään ihmeempiä, päivä on menny aika pitkälti lorviessa...
Mulla on muuten alkanut myöskin kuulumaan mahasta naksumista. Kukas siitä aiemmin puhuikaan että ois vauvan nivelet jotka paukkuu? Tiiä sitte, mut jännältä kuulostaa
Ehkä mä lähen jatkamaan lorvimista :snotty:
H82 38+1
Liituraita:kyllä oli liikuttava kertomus tyttöjenne syntymästä, mä olin täällä kans ihan tippa linssissä!
nyt vasta jännittääkin oma sektio. Oon koko ajan "pelänny" siinä just tota puudutusten laittoa. En nimittäin voi sietää ajatusta että selkään pistetään piikillä :x ehkä sen kuitenkin kestää kun ajattelee että mitä ihanaa siitä seuraa Tänne ei mitään ihmeempiä, päivä on menny aika pitkälti lorviessa...
Mulla on muuten alkanut myöskin kuulumaan mahasta naksumista. Kukas siitä aiemmin puhuikaan että ois vauvan nivelet jotka paukkuu? Tiiä sitte, mut jännältä kuulostaa
Ehkä mä lähen jatkamaan lorvimista :snotty:
H82 38+1
LIITURAITA* Ihana tuo sun kertomus :heart: Ihan täälläkin tippa linsissä
MARTTA-A: Toi sun kuvailemas kipu kuulostaa aikasamalta kuin se mitä mulla on tuolla alapäässä aina sillon tällön,varsinkin öisin. Vauva vissiin painaa ja koittaa puskee tuonne alas niin että se sit vihlasee.. ainakin terkka noin sanoi. Tuntuu vaan tosi ilkeelle kun mitenkään voi olla ja sattuu niin pirusti
(.) Vähän on päänsärky lakannu ja paineet ollu ok. Otin sen pissan ja ph muuttu ihan vihreeks ja soitin sit neuvolaan mut sano että se kontrolloi "vaan" mun syömisiä että onko kuin emäksisiä tjn
En oikein tajunu mut ei kuulemma mitään hätää.. ja jatkan vaan seurailuu ja jos viel tulee jotain niin soittelee sit uusiks. Onneks muuten pissa puhdas. Pelästyin kyllä vaan :O
Mua jotenkin on alkanu jännittää se synnytys! Tai siis se kipu.. et miten sen kestän ja kaikkee Kai tää on ihan normaalii näin ensisynnyttäjällä mut silti :ashamed: En koko aikaa pohdi asiaa mut varsinkin nyt kun l.a on maanantaina ja jos ei öisin saa unta niin sillon sit.. :ashamed:
Turhaan mä jännitän eiks niin? :snotty:
Ottaa päähän kun mies vaan auton kimpus.. ja mulla tylsää !! |O
MARTTA-A: Toi sun kuvailemas kipu kuulostaa aikasamalta kuin se mitä mulla on tuolla alapäässä aina sillon tällön,varsinkin öisin. Vauva vissiin painaa ja koittaa puskee tuonne alas niin että se sit vihlasee.. ainakin terkka noin sanoi. Tuntuu vaan tosi ilkeelle kun mitenkään voi olla ja sattuu niin pirusti
(.) Vähän on päänsärky lakannu ja paineet ollu ok. Otin sen pissan ja ph muuttu ihan vihreeks ja soitin sit neuvolaan mut sano että se kontrolloi "vaan" mun syömisiä että onko kuin emäksisiä tjn
En oikein tajunu mut ei kuulemma mitään hätää.. ja jatkan vaan seurailuu ja jos viel tulee jotain niin soittelee sit uusiks. Onneks muuten pissa puhdas. Pelästyin kyllä vaan :O
Mua jotenkin on alkanu jännittää se synnytys! Tai siis se kipu.. et miten sen kestän ja kaikkee
Kai tää on ihan normaalii näin ensisynnyttäjällä mut silti :ashamed: En koko aikaa pohdi asiaa mut varsinkin nyt kun l.a on maanantaina ja jos ei öisin saa unta niin sillon sit.. :ashamed: Turhaan mä jännitän eiks niin? :snotty:
Ottaa päähän kun mies vaan auton kimpus.. ja mulla tylsää !! |O
:heart: Onnea mittarille :heart:
Ja kiitos SPy neuvoista!!! :flower:
Kyllä taas itkuhanat aukes kun luin tuon LiituraitaRuutupaidan synnytyskertomuksen :hug:
Tänään on ollut kyllä kamala päivä, pelkkää itkemistä, luin tuosta Jokelan ammuskelusta, ihan hirveetä, ja kun vasta täällä meidän kulmilla tapahtui se sisarusmurha, välillä tuntuu että maailma on niiiin kamalan paha paikka :'( tapahtuuhan tollasia aina, mutta jotenkin sitä kuvittelee että vaan esim. Jenkeissä, ei Suomessa!!!
Ja kiitos SPy neuvoista!!! :flower:
Kyllä taas itkuhanat aukes kun luin tuon LiituraitaRuutupaidan synnytyskertomuksen
:hug: Tänään on ollut kyllä kamala päivä, pelkkää itkemistä, luin tuosta Jokelan ammuskelusta, ihan hirveetä, ja kun vasta täällä meidän kulmilla tapahtui se sisarusmurha, välillä tuntuu että maailma on niiiin kamalan paha paikka :'( tapahtuuhan tollasia aina, mutta jotenkin sitä kuvittelee että vaan esim. Jenkeissä, ei Suomessa!!!
Onnea uusille synnyttäneille :flower:
Juu,synnytys oli mulla nopea ja kerettiin just ja just sairaalaan...kun joku sitä kyseli
Edelliset synnytykset on mulla olleet 3h ja 1,5h.
Näin meni perjantai...
Viiden aikaan illalla alkoi supistelemaan 10-20min. välein välillä kovemmin ja välillä tuli miedompia suppareita.
Yheksän aikaan luin esikolle iltasadun ja huikkasin miehelle ,että käyn suihkussa ja sen jälkeen pikkuhiljaa lähetään saikulle päin...suihkussa tuli pari supparia 5 min. välein ja sen jälkeen rupeskin supistamaan niin etten sukkia meinannu jalkaan saada
Eikun kaasu pohjassa saikulle (matkaa on onneksi vain alle 10km ja siihen aikaan illasta vähän liikennettä)
Synnytyssalinkynnyksen yli kun pääsin alkoi ponnistuttaa...Vaatteet kiireesti supistusten välissä pois ja pöydälle! Tuossa vaiheessa supisti käytännössä jo koko ajan ilman pienintäkään taukoa!
Vedet meni samointein ja tyttö oli maailmassa klo 21.55 . :heart:
Tiesin kyllä ,että nopea synnytys on edessä, mutta että niin vauhdilla tapahtui se loppuhuipennus oli mullekin aikamoinen yllätys!!
Missään synnytyksessä ei ole tarvinnut edes haaveilla mistään kivunlievityksistä, mutta tuollaisen ajan sitäkin kestää varmaan paremmin.
Kätilö vain sanoi,että oispa heidänkin homma aika helppoa jos kaikki synnytkset ois tälläisiä...niin erilaisia ovat kaikki.
Tässä tämä lyhykäisyydessään...
lumi*+tyttö 5pv :heart:
Juu,synnytys oli mulla nopea ja kerettiin just ja just sairaalaan...kun joku sitä kyseli
Edelliset synnytykset on mulla olleet 3h ja 1,5h.
Näin meni perjantai...
Viiden aikaan illalla alkoi supistelemaan 10-20min. välein välillä kovemmin ja välillä tuli miedompia suppareita.
Yheksän aikaan luin esikolle iltasadun ja huikkasin miehelle ,että käyn suihkussa ja sen jälkeen pikkuhiljaa lähetään saikulle päin...suihkussa tuli pari supparia 5 min. välein ja sen jälkeen rupeskin supistamaan niin etten sukkia meinannu jalkaan saada
Eikun kaasu pohjassa saikulle (matkaa on onneksi vain alle 10km ja siihen aikaan illasta vähän liikennettä)
Synnytyssalinkynnyksen yli kun pääsin alkoi ponnistuttaa...Vaatteet kiireesti supistusten välissä pois ja pöydälle! Tuossa vaiheessa supisti käytännössä jo koko ajan ilman pienintäkään taukoa!
Vedet meni samointein ja tyttö oli maailmassa klo 21.55 . :heart:
Tiesin kyllä ,että nopea synnytys on edessä, mutta että niin vauhdilla tapahtui se loppuhuipennus oli mullekin aikamoinen yllätys!!
Missään synnytyksessä ei ole tarvinnut edes haaveilla mistään kivunlievityksistä, mutta tuollaisen ajan sitäkin kestää varmaan paremmin.
Kätilö vain sanoi,että oispa heidänkin homma aika helppoa jos kaikki synnytkset ois tälläisiä...niin erilaisia ovat kaikki.
Tässä tämä lyhykäisyydessään...
lumi*+tyttö 5pv :heart:
Onnea vauvaantuneille!
Ja liituraidan synnytyskertomus oli kyllä ihana
Tää päivä on kyllä ollu melkonen... aamulla oli se sokerirasitus (hienosti viikoilla 37+6 ) josta tietenki näppäränä neitona myöhästyin 1,5 tuntia ku satuin nukkuman pommiin :ashamed: Noh, onneks labratäti oli kiltti ja teki sit kuitenki kokeen mulle. Hirveetä se litku. Aivan järkyttävää!!! Tuoloksista en tiiä sen kummemmin, kai huomenna neuvolassa selviää. Noh, soitettiinpa sitte neuvolasta just ku kotiin olin päässy että on laitettu lähete äitipolille. Äitipolilta soitettiin ja sanottiin että pitäis tulla päivystykseen, koska mulla on pään jomotusta ja nään tähtiä ja ne paineet tosiaan koholla. Pakkailin varalta sairaalakassin valmiiks mutta jätin sen kuitenki kotio, mutta sillain että mies sen helposti löytäis jos tarvis tulis. Päivystyksessä mitattiin paineet ja nehän oli aika korkeet.. 135/90. Sitte jouduin käyrille, jossa makasinki tuntosen ku anturit piirsi sydänkäyrää ja supistuksia. Ihme juttu, ku niitä supistuksia tuli että se arvo nousi 100 ja ylikin niin silti en tuntenu mitää että olis supistanu Jotain verikokeitakin siinä käytiin ottamassa ja sit päädyin lääkärin tutkittavaksi. Käyrät oli kaikki ok ja mulla kaikki arvot ok paitsi tuo verenpaine. Lekuri teki sit sisätutkimuksen ja ultras. Ja mulla oli kahelle sormelle auki ja kohdunsuuta ei enää jälellä lainkaan. JEE! jotain edistystä edes Napavirtaukset oli ok, ja painoarvio 3168g. Lääkäri sitten siinä kauan aikaa pohdiskeli että päästääkö mua lähtemään vai jättääkö mut seurantaan yön yli.. ONNEKSI päästi sitte kuitenki mut kotiin ku sanoin että mulla on neuvola kumminki heti huomenaamulla että eikös sitä vois yöks kumminki kotiin mennä :saint: Ei todellakaan huvita sinne jäädä ku itestä tuntuu että mitään ei ole.. pientä päänsäryn ja tähtien näkemisen lisäks. Joten kotona ollaan ja nyt vaan odotellaan kimakoita supistuksia jotta prosessi etenis
punkkari, minäki luin tuosta Jokelan kouluammuskelusta ja aivan kauhee fiilis tuli Luin iltalehestä just että on vahvistettu että 8 on kuollu ja useita loukkaantunu. Ei tätä oikeen osaa todellakaan hahmottaa että tää olis tapahtunu Suomessa :'(
edla 37+6
Ja liituraidan synnytyskertomus oli kyllä ihana
Tää päivä on kyllä ollu melkonen... aamulla oli se sokerirasitus (hienosti viikoilla 37+6 ) josta tietenki näppäränä neitona myöhästyin 1,5 tuntia ku satuin nukkuman pommiin :ashamed: Noh, onneks labratäti oli kiltti ja teki sit kuitenki kokeen mulle. Hirveetä se litku. Aivan järkyttävää!!! Tuoloksista en tiiä sen kummemmin, kai huomenna neuvolassa selviää. Noh, soitettiinpa sitte neuvolasta just ku kotiin olin päässy että on laitettu lähete äitipolille. Äitipolilta soitettiin ja sanottiin että pitäis tulla päivystykseen, koska mulla on pään jomotusta ja nään tähtiä ja ne paineet tosiaan koholla. Pakkailin varalta sairaalakassin valmiiks mutta jätin sen kuitenki kotio, mutta sillain että mies sen helposti löytäis jos tarvis tulis. Päivystyksessä mitattiin paineet ja nehän oli aika korkeet.. 135/90. Sitte jouduin käyrille, jossa makasinki tuntosen ku anturit piirsi sydänkäyrää ja supistuksia. Ihme juttu, ku niitä supistuksia tuli että se arvo nousi 100 ja ylikin niin silti en tuntenu mitää että olis supistanu
Jotain verikokeitakin siinä käytiin ottamassa ja sit päädyin lääkärin tutkittavaksi. Käyrät oli kaikki ok ja mulla kaikki arvot ok paitsi tuo verenpaine. Lekuri teki sit sisätutkimuksen ja ultras. Ja mulla oli kahelle sormelle auki ja kohdunsuuta ei enää jälellä lainkaan. JEE! jotain edistystä edes Napavirtaukset oli ok, ja painoarvio 3168g. Lääkäri sitten siinä kauan aikaa pohdiskeli että päästääkö mua lähtemään vai jättääkö mut seurantaan yön yli.. ONNEKSI päästi sitte kuitenki mut kotiin ku sanoin että mulla on neuvola kumminki heti huomenaamulla että eikös sitä vois yöks kumminki kotiin mennä :saint: Ei todellakaan huvita sinne jäädä ku itestä tuntuu että mitään ei ole.. pientä päänsäryn ja tähtien näkemisen lisäks. Joten kotona ollaan ja nyt vaan odotellaan kimakoita supistuksia jotta prosessi etenis punkkari, minäki luin tuosta Jokelan kouluammuskelusta ja aivan kauhee fiilis tuli
Luin iltalehestä just että on vahvistettu että 8 on kuollu ja useita loukkaantunu. Ei tätä oikeen osaa todellakaan hahmottaa että tää olis tapahtunu Suomessa :'( edla 37+6
LUMIHIUTALE: sulla tosiaan ollu nopea synnytys,voi ku ois itelläänkin tollanen onneks sentään kerkesit sairaalaan
EDLA: Hyvä että kotiin kuiteki pääsit ja kaikki ihan ok.. toivottavasti ei tuu mitään :hug: Saas nähä joudunko mä menemään kättärille ennen synnytystä,jos nää paineet vaan nousee tai jos tulee lisää oireita. Päänsärkyy ei nyt onneks ole.
Mäkin tosta Jokelasta kuulin/luin. On se kyllä oikeesti hirveetä miten suomessa noin käy.. :'( Kauheeta varmasti omaisille !
Mutta nyt meen käyttää koirat ja sit telkkarin pariin !
onneks sentään kerkesit sairaalaan EDLA: Hyvä että kotiin kuiteki pääsit ja kaikki ihan ok.. toivottavasti ei tuu mitään :hug: Saas nähä joudunko mä menemään kättärille ennen synnytystä,jos nää paineet vaan nousee tai jos tulee lisää oireita. Päänsärkyy ei nyt onneks ole.
Mäkin tosta Jokelasta kuulin/luin. On se kyllä oikeesti hirveetä miten suomessa noin käy.. :'( Kauheeta varmasti omaisille !
Mutta nyt meen käyttää koirat ja sit telkkarin pariin !
Onnittelut mittari! :heart: :heart: :flower: :flower: :heart: :heart:
Nyt rupes tätä tätiä pelottamaan,kysillä menee lakon tullessa teho,vauvojen kiinni ja synnytyksistä voidaan hoitaa vaan normaalit!!!Eivät ilmeisesti voi hoitaa ees hätäsektioita!Kuulostaa tosi hyvältä...Meni nimittäin sympatiat ja jos tää syntyy samalla tavalla ku veljesäkki,eli viikoilla 40+3,päivä on just toi 19.Prkl!!!Tähän asti kuvittelin,et käynnistäävät ennen laskettua,mut kun noi verenpainelääkkeet on alkanu auttamaan,ni tuskin käynnistäävät!Sori purkaus,mut nyt pelottaa oikeesti!
Nyt rupes tätä tätiä pelottamaan,kysillä menee lakon tullessa teho,vauvojen kiinni ja synnytyksistä voidaan hoitaa vaan normaalit!!!Eivät ilmeisesti voi hoitaa ees hätäsektioita!Kuulostaa tosi hyvältä...Meni nimittäin sympatiat ja jos tää syntyy samalla tavalla ku veljesäkki,eli viikoilla 40+3,päivä on just toi 19.Prkl!!!Tähän asti kuvittelin,et käynnistäävät ennen laskettua,mut kun noi verenpainelääkkeet on alkanu auttamaan,ni tuskin käynnistäävät!Sori purkaus,mut nyt pelottaa oikeesti!
hei käyn vaan kertomas nopeasti,etten ole poksahtanut,vaikka tänään taas muutaman supistuksen sain kokea.
Luin kaikki tähän astiset jutut.
Enpä ole ikinä kuullut sektiosynnytyksestä noin tarkkaa selontekoa kuin liituraita teki.Tietää nyt jotain siitäkin.
Nyt kohta sänkyyn,en saanut tänään nukutuua päikkäreitä,kun kuuntelin radiosta Jokela-juttuja ihan järkkynä...
Onnea kaikille uusille synnyttäneille! :hug:
Luin kaikki tähän astiset jutut.
Enpä ole ikinä kuullut sektiosynnytyksestä noin tarkkaa selontekoa kuin liituraita teki.Tietää nyt jotain siitäkin.
Nyt kohta sänkyyn,en saanut tänään nukutuua päikkäreitä,kun kuuntelin radiosta Jokela-juttuja ihan järkkynä...
Onnea kaikille uusille synnyttäneille! :hug: