Mies ei ota osaa perheen arkeen.. :/

Kerrohan suuressa viisaudessasi, miksi olisi ok, että miehen työpäivä kestää alle (!) 8 tuntia, mutta naisen ehkä sellaiset 11 tuntia tai enemmänkin?

Anteeksi mikä naisen työpäivä? Ap on KOTONA.

 

Otan osaa... melkein vois sanoa, että helpommalla pääsis ap kun pistäs miehen kanssa hopiat jakoon. Joutus ainakin etäisänä huolehtimaan ja olemaan lapsillensa läsnä. Minkälaiset naiset kasvattavat poikansa tuollaisiksi? Kyllä kolmen pienen kanssa kotona olo ja huushollin pyörittäminen on täyttä työtä ja se kestää koko valveilla oloajan, jos toinen ei arkeen ottaudu. Eli nainen tekee kaks työvuoroo peräkkäin ja sit nukkuu hyvässä lykyssä sen kahdeksan tuntia?

 

[QUOTE="vieras";27606492]Ei kannata uskoa näitä värittyneitä tarinoita ihan sataprosenttisesti. Naisilla on yleensä tapana höystää näitä tarinoita täysin absurdeilla väittämillä "mies ei anna minun käydä edes suihkussa/vessassa/syömässä". Ne tosin uppoavat tähän palstayleisöön kuin häkä.

AP on sitäpaitsi vapaalla töistä joka päivä. Kotiäitiys ei ole mitään työtä.[/QUOTE]

Jep, se ei ole työtä, mutta käy täysin töistä.

Sen ajan, kun kuopuksemme huusi koliikkia sen kolme kuukautta, mies majoittui vanhempiensa luokse - jolloin hoidin kodin ja lapset itsenäisesti. Nukkua sain kaksi tuntia yössä, vapaa-aikaa ei ollut, koska mies ei viitsinyt käydä jälkikasvuaan edes katsomassa.

Enkä ole missään vaiheessa sanonut, etteikö mies antaisi minun käydä suihkussa - miten hän sen minulta kieltäisi? Sanonpa vain, ettei viitsi viettää lastensa kanssa edes pientä hetkeä, eikä ymmärrä antaa minulle tippaakaan omaa aikaa (=lapsivapaata aikaa), vaikka hänellä itsellään sitä kuitenkin on.

Kuinka lukutaidoton ihmisen pitää olla, ettei tajua?!

 

[QUOTE="vieras";27606510]Anteeksi mikä naisen työpäivä? Ap on KOTONA.[/QUOTE]

Ja koska olen kotona, minulla ei mitenkään voi olla täällä raskasta? Lapset hoitaa itse itsensä, koti itse itsensä? Lapset ei tarvitse isäänsä yhtään ja parisuhdekin pysyy koossa ihan itsestään? Ja koska minä olen kotona ja mies on töissä, on hänellä oikeus mennä ja tulla täsmälleen niin kuin hän itse haluaa samalla viisveisaten lapsistaan?

Kerroinkin jo olevani kotona mielelläni ja hoitavani lapset mielelläni ihan itse, siihen saakka kun tämä pienimmäinen täyttää vuoden.

Pointti ei ollutkaan näissä asioissa, porukka takertuu taas lillukanvarsiin.

 

Tuolla porukalla kaikkia kotitöitä ei välttämättä todellakaan ehdi hoitaa. Ja tosiaan, ei niinkään ihmetytä se, ettei mies työpäivän päälle innolla tartu imuriin tai vessaharjaan vaan se, ettei halua olla lastensa kanssa. Ihmetyttää se ajatus, että lasten kanssa oleminen olisi jotain raskasta velvollisuuden kantamista, ja "elämää" olisi vain se ihan oma aika. Muutenkin hämmentää tämä vinkutus kaiken rankkuudesta. Rankkaa on se, jos koko ajan joutuu tekemään yhtä ja samaa liiaksi, esim. ylipitkiä työpäiviä tai olemaan koko ajan kiinni lapsissa.

Olisiko se vaihtoehto, että aloittaja menisi kuopuksen vanhempainvapaan päätyttyä vaikka viikonlopputöihin (iltatyö ei ehkä miehen työvuorojen vuoksi onnistuisi), jolloin mies saisi maistaa kotiarkea ja opetella olemaan lasten kanssa, ja vaimo vaihtelua puuduttavaan lapsissa kiinni olemiseen, eikä lasten kuitenkaan vielä tarvitsisi mennä hoitoon?

 

[QUOTE="vieras";27606510]Anteeksi mikä naisen työpäivä? Ap on KOTONA.[/QUOTE]

Jossa hän ei ole hetkeäkään yksin ja kasvattaa lapsia. Jos valtaosa miehistä hoitaisi kotia ja naiset kävisivät töissä, koti-isyys olisi taatusti sekä äärimmäisen arvotettua ja rankkaa työtä miesten mielestä että äärimmäisen hyvin tuettua rahallisesti.

 

Ja AP:han nimenomaan puhui miehen töiden jälkeisestä ajasta, eli siitä vapaa-ajasta. Pitäisikö miehen vapaa-ajan olla pelkkää rentoutumista, koska hän tuo rahan perheeseen? Miksi miestä ei kiinnosta viettää aikaa perheensä kanssa?

Siis vihdoinkin joku tajusi, hurraa! Tätä juuri mä hain.

 

[QUOTE="vieras";27606506]Kotihommat tietenkin jaetaan silloin jos molemmat jakavat perheen elannon hankkimisenkin. Mutta silloin jos toinen on kaiket päivät kotona niin ne kotihommat VUORENVARMASTI ehtii hoitaa sen keskimäärin kahdeksan tunnin aikana kun toinen on työssä.

Ja tähän väliin on ihan turha huutaa että kotona olevakin hankkii elantoa, yhteiskunnalta jaettavat almut eivät ole mitään elannon hankkimista.[/QUOTE]

Oletkos kokeillut? Kyllä ne kotihommat ehtii joo hoitaa, jos ei esim. ulkoile lasten kanssa lainkaan. Mutta pieniä lapsia kun ei voi yksinään uloskaan heittää, niin se pari tuntia aamulla ja iltapäivällä on pois kotitöihin käytettävästä ajasta (me ainakin ulkoiltiin paljon). Äkkiä se kahdeksan tuntia menee niin että huomaat ehtineesi vain ulkoilla lasten kanssa, tehdä ruokaa, tiskata, pestä ehkä pyykkiä, ruokkia/pestä/nukuttaa/vahtia lapsia yms. mutta ne varsinaiset siivoukset odottaa tekijäänsä.

Plus että meillä ainakin minä kotona ollessani hoidin yövalvomiset, joita todella riitti. Oma työtehokaan ei ole parhaimmillaan parin tunnin yöunilla.

Mä silti nautin kotivuosista ja nyt nautin töissä käynnistä kun pääsen helpommalla. Muksutkin nukkuu jo öisin, eikä arjessa ole niin paljoa pyörittämistä.

 

Jep, se ei ole työtä, mutta käy täysin töistä.

Sen ajan, kun kuopuksemme huusi koliikkia sen kolme kuukautta, mies majoittui vanhempiensa luokse - jolloin hoidin kodin ja lapset itsenäisesti. Nukkua sain kaksi tuntia yössä, vapaa-aikaa ei ollut, koska mies ei viitsinyt käydä jälkikasvuaan edes katsomassa.

Enkä ole missään vaiheessa sanonut, etteikö mies antaisi minun käydä suihkussa - miten hän sen minulta kieltäisi? Sanonpa vain, ettei viitsi viettää lastensa kanssa edes pientä hetkeä, eikä ymmärrä antaa minulle tippaakaan omaa aikaa (=lapsivapaata aikaa), vaikka hänellä itsellään sitä kuitenkin on.

Kuinka lukutaidoton ihmisen pitää olla, ettei tajua?!

Kuinka sisäänpäinkääntynyt ja itsekäs täytyy olla ettei tajua miten hyvit asiat ovat? Tajuatko sinä ollenkaan että se että saat ja voit ylipäätään olla kotona lapsesi kanssa on länsimaalaista luksusta ja hyvinvointia parhaimmillaan. Se että sitten vielä kaltaisesi naiset kehtaavat tulla tänne palstalle itkemään, valittamaan ja työntämään puukkoa työssäkäyvän miehen selkään on suorastaan raivostuttavaa, ajattelee sitä sitten miehesi tai kenen tahansa veronmaksajan näkökulmasta.

Niitä lapsia EI ole pakko hankkia jos niiden kanssa ei jakseta elää EDES siitä huolimatta että miehen työssäkäynnin ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvin voidaan olla KOTONA kaiket päivät.

 

[QUOTE="vieras";27606492]
AP on sitäpaitsi vapaalla töistä joka päivä. Kotiäitiys ei ole mitään työtä.[/QUOTE]

Kotiäitiyttä/isyyttä voi kutsua vaikka puuhasteluksi tai harrastukseksi, sillä se ei kuitenkaan vaikuta pätkääkään työn - eikun homman rasittavuuteen ja sitovuuteen. Eihän halvaantuneen omaishoitajankaan työ ole raskasta, jos on nostoväline sängyn vieressä, koska siinähän ollaan vaan kotona. Vai mitens se nyt meneekään?

 

Kuinka sisäänpäinkääntynyt ja itsekäs täytyy olla ettei tajua miten hyvit asiat ovat? Tajuatko sinä ollenkaan että se että saat ja voit ylipäätään olla kotona lapsesi kanssa on länsimaalaista luksusta ja hyvinvointia parhaimmillaan. Se että sitten vielä kaltaisesi naiset kehtaavat tulla tänne palstalle itkemään, valittamaan ja työntämään puukkoa työssäkäyvän miehen selkään on suorastaan raivostuttavaa, ajattelee sitä sitten miehesi tai kenen tahansa veronmaksajan näkökulmasta.

Niitä lapsia EI ole pakko hankkia jos niiden kanssa ei jakseta elää EDES siitä huolimatta että miehen työssäkäynnin ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvin voidaan olla KOTONA kaiket päivät.

Terveisiä sinne Porvooseen, jossa kaivetaan esiin mitä omituisemmat esimerkit kun hävitään väittelyssä.

 

[QUOTE="jep";27606541]Tuolla porukalla kaikkia kotitöitä ei välttämättä todellakaan ehdi hoitaa. Ja tosiaan, ei niinkään ihmetytä se, ettei mies työpäivän päälle innolla tartu imuriin tai vessaharjaan vaan se, ettei halua olla lastensa kanssa. Ihmetyttää se ajatus, että lasten kanssa oleminen olisi jotain raskasta velvollisuuden kantamista, ja "elämää" olisi vain se ihan oma aika. Muutenkin hämmentää tämä vinkutus kaiken rankkuudesta. Rankkaa on se, jos koko ajan joutuu tekemään yhtä ja samaa liiaksi, esim. ylipitkiä työpäiviä tai olemaan koko ajan kiinni lapsissa.

Olisiko se vaihtoehto, että aloittaja menisi kuopuksen vanhempainvapaan päätyttyä vaikka viikonlopputöihin (iltatyö ei ehkä miehen työvuorojen vuoksi onnistuisi), jolloin mies saisi maistaa kotiarkea ja opetella olemaan lasten kanssa, ja vaimo vaihtelua puuduttavaan lapsissa kiinni olemiseen, eikä lasten kuitenkaan vielä tarvitsisi mennä hoitoon?[/QUOTE]

No juuri näin. Itse koetan hoitaa kaikki mahdolliset kotityöt päivän aikana, enkä tosiaankaan oleta tai odota, että mies töistä päästyään haluaisi innolla ruveta siivoamaan. Olen kotona - hoidan siis ihan mieluusti ne hommat, joita täällä päivän aikana tuleekaan vastaan. Tokikaan kaikkia en saa hoidettua ihan jo siksi, että jokainen lapsista on vielä niin pieni, ettei heitä voi kovinkaan kauaksi aikaa jättää "vahtimatta" yhtään minkään kotityön takia.

Miehellä on töistä tullessaan ruoka valmiina, asunto on puhdas ja tavallisen siisti, lapset on joko nukkumassa tai vielä jonkin aikaa valveilla. Jos ovat valveilla, haluavat (nämä kaksi isointa) olla isänsä seurassa ja pyrkivät tämän lähelle. Mutta vastaus kuuluu vain, että isiä väsyttää, nyt on isin vuoro levätä, isi on ollut päivän töissä eikä isi jaksa jne.

Toki mikä tahansa työ voi olla - ja omalla tavallaan varmasti onkin - rankkaa, mutta viittaamalla paperitöihin tarkoitin nimenomaan sitä, ettei miehen työ ole ruumiillista ja sillä tavalla väsyttävää työtä. Eli luulisi, että siltä "paperien pyörittelyltä" (ei, älkää käsittäkö väärin, kyllä minä arvostan miehen työtä) jaksaisi seurustella edes omien lapsiensa kanssa.

Tuossa ehdotuksessa voisi kyllä olla ideaa, täytyypäs laittaa mietintämyssy päähän...

 

Wou! Mä tekisin näin, kun seuraavan kerralla miehellä on loma, pakkaisin kamppeeni ja suuntaisin jonnekin viikoksi-kahdeksi ja mies saisi tietää millaista on olla kokopäiväinen äiti.

On se naurettavaa ettei "osallistuta" omien lapsien hoitoon mitenkään! Mitäs sitten kun säkin olet kokopäivä töissä, mikä on miehen veruke sillon? "En mä kuule jaksa" - ei enää pelitä. Voi jumala, en kyllä kestäisi tuota yhtään.

Älä kysy siltä jatkossa mitään vaan sanot vaan "mä meen nyt suihkuun".

 

[QUOTE="Lissu";27606550]Oletkos kokeillut? Kyllä ne kotihommat ehtii joo hoitaa, jos ei esim. ulkoile lasten kanssa lainkaan. Mutta pieniä lapsia kun ei voi yksinään uloskaan heittää, niin se pari tuntia aamulla ja iltapäivällä on pois kotitöihin käytettävästä ajasta (me ainakin ulkoiltiin paljon). Äkkiä se kahdeksan tuntia menee niin että huomaat ehtineesi vain ulkoilla lasten kanssa, tehdä ruokaa, tiskata, pestä ehkä pyykkiä, ruokkia/pestä/nukuttaa/vahtia lapsia yms. mutta ne varsinaiset siivoukset odottaa tekijäänsä.

Plus että meillä ainakin minä kotona ollessani hoidin yövalvomiset, joita todella riitti. Oma työtehokaan ei ole parhaimmillaan parin tunnin yöunilla.

Mä silti nautin kotivuosista ja nyt nautin töissä käynnistä kun pääsen helpommalla. Muksutkin nukkuu jo öisin, eikä arjessa ole niin paljoa pyörittämistä. [/QUOTE]Kuka tahansa normaaliälyllä varustettu ihminen joka kehtaa vakavissaan väittää että normaalikodin taloudenhoito ja lastenhoito keskivertoperheessä vie kaiken ajan ja voimat vaikka toinen vanhemmista on kotona kaiket päivät valehtelee niin että korvat heiluu. Suurperheet ja erityislapset ovat poikkeuksia mutta niitä nyt ei kannata vetää tähän.

Ja jos sitä arkea ei lasten kanssa jaksa niin siinä tapauksessa ne lapset todellakin kannattaa jättää hankkimatta.

 

[QUOTE="vieras";27606510]Anteeksi mikä naisen työpäivä? Ap on KOTONA.[/QUOTE]

Kuinka kauan sä olet hoitanut useampaa lasta yksinäsi?

 

Kuinka sisäänpäinkääntynyt ja itsekäs täytyy olla ettei tajua miten hyvit asiat ovat? Tajuatko sinä ollenkaan että se että saat ja voit ylipäätään olla kotona lapsesi kanssa on länsimaalaista luksusta ja hyvinvointia parhaimmillaan. Se että sitten vielä kaltaisesi naiset kehtaavat tulla tänne palstalle itkemään, valittamaan ja työntämään puukkoa työssäkäyvän miehen selkään on suorastaan raivostuttavaa, ajattelee sitä sitten miehesi tai kenen tahansa veronmaksajan näkökulmasta.

Niitä lapsia EI ole pakko hankkia jos niiden kanssa ei jakseta elää EDES siitä huolimatta että miehen työssäkäynnin ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvin voidaan olla KOTONA kaiket päivät.

Eli jos mies käy töissä, hänen ei tarvitse missään nimessä viettää aikaa lastensa kanssa? Aika kiinnostava näkökulma, kieltämättä. Kukahan ne lapset sitten tuosta näkökulmasta katsottuna hoitaisi, jos minä menisin töihin? Lastensuojelu?

 

[QUOTE="vieras";27606568]Terveisiä sinne Porvooseen, jossa kaivetaan esiin mitä omituisemmat esimerkit kun hävitään väittelyssä.[/QUOTE]Niin, sehän täytyy aina olla provo jos ei asetuta sorretun kotiäidin puolelle jonka elämä on niin rankkaa ja mies tekee aina siitä vielä rankempaa.

Mieti nyt sinäkin vähän.

 

Eli jos mies käy töissä, hänen ei tarvitse missään nimessä viettää aikaa lastensa kanssa? Aika kiinnostava näkökulma, kieltämättä. Kukahan ne lapset sitten tuosta näkökulmasta katsottuna hoitaisi, jos minä menisin töihin? Lastensuojelu?

Kuten sanottu, kannattaa joskus lukea rivien välistäkin ja ohittaa ne väritetyt osat näistä tarinoista.

 

[QUOTE="Maarit";27606472]mieleen (tuosta miehen käytöksestä päätellen), että aloittaja oli se, joka niitä lapsia halusi. Miehelle näköjäään ihan sama, joten en kyllä olisi tuon kanssa niitä lisää tehnyt.[/QUOTE]

Itse asiassa mies oli se, joka esikoisen hankkimista ehdotti... Toisen yrittämistä ehdotin itse, ja mies kolmatta. Yhdessä toki päätökset tehtiin...

 

[QUOTE="vieras";27606598]Kuten sanottu, kannattaa joskus lukea rivien välistäkin ja ohittaa ne väritetyt osat näistä tarinoista.[/QUOTE]

Osaatko tehdä muutakin kuin kierrellä ja kaarrella, eli esimerkiksi antaa suoran vastauksen suoraan kysymykseen? Miten se siis olikaan?

 

Niin, sehän täytyy aina olla provo jos ei asetuta sorretun kotiäidin puolelle jonka elämä on niin rankkaa ja mies tekee aina siitä vielä rankempaa.

Mieti nyt sinäkin vähän.

Lue sinä ketju ihan lukutaidon kanssa, mielellään ilman tuota hyvin ilmeistä naisvihaa, ja mieti itse.

 

Kuinka sisäänpäinkääntynyt ja itsekäs täytyy olla ettei tajua miten hyvit asiat ovat? Tajuatko sinä ollenkaan että se että saat ja voit ylipäätään olla kotona lapsesi kanssa on länsimaalaista luksusta ja hyvinvointia parhaimmillaan. Se että sitten vielä kaltaisesi naiset kehtaavat tulla tänne palstalle itkemään, valittamaan ja työntämään puukkoa työssäkäyvän miehen selkään on suorastaan raivostuttavaa, ajattelee sitä sitten miehesi tai kenen tahansa veronmaksajan näkökulmasta.

Niitä lapsia EI ole pakko hankkia jos niiden kanssa ei jakseta elää EDES siitä huolimatta että miehen työssäkäynnin ja suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvin voidaan olla KOTONA kaiket päivät.

Voi luoja + silmien pyörittelyä. OLLA KOTONA. Pakko olla provovastaus.... Jonkunhan ne lapset täytyy hoitaa, joko kotona tai jossain muualla. Aapeen ukollahan ne pullat on hyvin uunissa, on työpaikka(monella ei ole), paljon kavereita ja ei tarvitse perheestä ja parisuhteesta ku kuoria kermat päältä(ja ihmetellä miks vaimoa ei haluta niinku joskus...).

 

Niin, sehän täytyy aina olla provo jos ei asetuta sorretun kotiäidin puolelle jonka elämä on niin rankkaa ja mies tekee aina siitä vielä rankempaa.

Mieti nyt sinäkin vähän.

Tässä on nyt lähinnä lapsista ja heidän oikeudesta isänsä seuraan. Toki itsekin kaipaan miehen seuraa, mutta mies luuhaa kaiken työn ulkopuolisen ajan muualla. Tällainen ei käsittääkseni kuulu perhe-elämään.

Lapset ne tässä lähinnä sorrettuja ovat. Ihmettelevät ja kaipaavat isäänsä, mutta kun ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.

 

[QUOTE="vieras";27606506]Kotihommat tietenkin jaetaan silloin jos molemmat jakavat perheen elannon hankkimisenkin. Mutta silloin jos toinen on kaiket päivät kotona niin ne kotihommat VUORENVARMASTI ehtii hoitaa sen keskimäärin kahdeksan tunnin aikana kun toinen on työssä.

Ja tähän väliin on ihan turha huutaa että kotona olevakin hankkii elantoa, yhteiskunnalta jaettavat almut eivät ole mitään elannon hankkimista.[/QUOTE]

Ok, kotityöt ehtii tehdä miehen työpäivän aikana. Mutta kun ei AP nyt toisin väittänytkään.

Pointti oli ETTEI MIES VIETÄ KOSKAAN AIKAA PERHEENSÄ JA LASTENSA KANSSA!!

Meneekö se nyt ymmärrykseen, että mies käy töissä ja viettää aikaa kavereiden kanssa ja nukkuu. Vaimo hoitaa lapset ja kodin sekä nukkuu. Heillä on yhteisiä lapsia kolme mutta vain äiti viettää lasten kanssa aikaa ja mies kavereidensa kanssa.

 

[QUOTE="carelia";27606614]Voi luoja + silmien pyörittelyä. OLLA KOTONA. Pakko olla provovastaus.... Jonkunhan ne lapset täytyy hoitaa, joko kotona tai jossain muualla. Aapeen ukollahan ne pullat on hyvin uunissa, on työpaikka(monella ei ole), paljon kavereita ja ei tarvitse perheestä ja parisuhteesta ku kuoria kermat päältä(ja ihmetellä miks vaimoa ei haluta niinku joskus...).[/QUOTE]

Niin, kun kotonahan vaan OLLAAN.