Mies järkytti lasta (ja minua)

Kyllä taas huomaa että kaikkien pitäs kasvaa maalla niin ei tuu kauheita traumoja yms. Olen aina puolustanut maalla asumista että lapset oppii ja näkee ja kokee perusasioita. Olen töissä erään kaupungin päiväkodissa, kiusaamista esiintyy helpommin juuri näin kun toiset näkee paljon ja toiset on kasvatettu pumpulissa... Lapset jotka näkevät ja kokevat on reippaampia, rohkeampia ja uteliaampia... Pumpulissa kasvatetut lapset eivät uskalla irrottautua aikuisestakaan. Metsässä ollessa toiset liikkuu sujuvasti ja toiset kompuroi, miksköös? Onneksi ite oon saanu pienestä asti kalastaa ja perata omat saaliini

 

Kyseinen äiti on ensimmäisen jumalaisen kukkahattusukupolven inkarnaatio ja nyt hän aivopesee samalla systeemillä 6 vuotiastaan kuin millä hänet on aivopesty ja pidetty pumpulissa kaikelta maailman pahuudelta.

 

No,Kyl miekin olen kertonu lapsilleni, Miten kala perataa.yms.
Eikä noi mitää traumoi siit ole saanu.
Ite pienenä jopa olin syöny elävää ahventa.
Et tällei.Ja kyl mun lapset on ainakin hyvin tietosia mite kalaa käsitellää.

 

Perheemme kesäpaikka on todella kalaisan merenlahden rannalla. Söimmekin kesäkaudet tuoretta kalaa. Lisäksi isäni kävi kavereineen syksyisin tuulastamassa ja niinikään syysaikaan Suomen lahdella lohestamassa, joten kalaa riitti läpi talven. Siellä maalla oli eräs erityisen hyvä ahvenpaikka, josta kävimme onkimassa kukkokalat, jotka ukin kanssa perkasimme. Ukki oli vanhankansan mies, jolta opin lukemaan iltataivaalta huomisen sään ja samalla sen, missä kala milläkin säällä liikkuu. Opin myös perkaamaan (ja nylkemäänkin tarvittaessa) kalat ja yllättäen saatoin tuntea taidostani pientä ylpeyttäkin, kun kaupunkilaisystäväni olivat sekä ihmeissään, että vähän kauhuissaankin moisesta puuhasta. Tämän varsinaisen "kalarumban" alkaessa sisko lienee ollut kahden ja minä neljä vuotta vanhempi.

 

Kyllä taas huomaa että kaikkien pitäs kasvaa maalla niin ei tuu kauheita traumoja yms. Olen aina puolustanut maalla asumista että lapset oppii ja näkee ja kokee perusasioita. Olen töissä erään kaupungin päiväkodissa, kiusaamista esiintyy helpommin juuri näin kun toiset näkee paljon ja toiset on kasvatettu pumpulissa... Lapset jotka näkevät ja kokevat on reippaampia, rohkeampia ja uteliaampia... Pumpulissa kasvatetut lapset eivät uskalla irrottautua aikuisestakaan. Metsässä ollessa toiset liikkuu sujuvasti ja toiset kompuroi, miksköös? Onneksi ite oon saanu pienestä asti kalastaa ja perata omat saaliini

Ja eikö menekin niin, että ne paljon nähneet kiusaavat pumpulissa kasvaneita?

 

Lapsihan suhtautuu asioihin juuri niin kuin vanhemmat suhtautuvat. Jos sinä äitinä / isänä reagoit, että "voi kamalaa!!" niin kyllä varmasti niitä traumoja jää. Mutta jos olet vain ihan normaalisti vaikka sinua itseäsi ällöttäisi niin lapsesi ei "traumatisoidu". Kalojen perkuu on vaan elämää... Sama juttu on hämähäkkien yms. pelko siirtyy sukupolvelta toiselle.

 

sama täällä. ja traumoja saamatta . pelkkiä hyviä muistoja.

 

Kyllä onkimies on murhamies ja verkkokalastaja on massamurhaaja! Kyllä täällä kehä III:n ulkopuolella on aikamoisia juntteja, kun vievät lapsensa kalaan! Pleikkaritkin on keksitty, niin pelaisivat mieluummin vaikka COD:ia tai WOW:ia päivät, niin saisivat kunnon kasvatuksen!

 

Kyllä pienemmätkin jo osaa suhtautua normaalisti perkaamiseen ym mitä miehesi teki "pienen" silmien edessä. Kuule, seuraavalla kerralla se lapsi ei enää tuu sanomaan sulle mitään, kun tottuu siihen, että kalat perataan ja suolet otetaan sisältä pois.

 

..aiheutettu jo kauan sitten, kun aloittajan vanhemmat ovat laiminlyöneet lapsensa kasvatuksen ja jättäneet näyttämättä elämän tosiasioita. Nyt tämä pumpulissa kasvatettu on sitten tekemässä samaa virhettä omien lastensa kanssa. Onneksi isä sai ainakin kerran vietyä lapsiraukkansa kalaan.

Ikävä kyllä en usko että oli edes provo.

 

nyt kyl meni vähä yli

 

toivottavasti miehesi pääsee susta pian eroon. olet todella vieraantunut luonnosta. mitä nuorempi sen helpompi heille on selittää. eivätkä tosiaan tule hysteerisiksi kuten sinä, liian myöhään oppinut. älä vaan kerro lapsellesi ihmisen ällöttävästä tavasta lisääntyä ennenkuin lapsesi on täysi-ikäinen. huh huh.

 

Olen sitä mieltä, että juuri näin lapsi oppii arvostamaan elämää ja kunnioittamaan eläimiä. se mikä tapetaan - syödään! jos lapsi ei tiedä' mistä liha tms. tulee, niin hän ei koskaan ymmärrä elämän arvoa. Miten joku ihminen voi olla niin hemmetin vieraantunut elämästä?

 

Joo siis kyl tosiaanki huomaa et sun jäbä o landelt ku menee perkaa fisui skidien edes!!! HYI HITSI MITEN RUMAAA!!! Uskon että sun skidistä tulee vähintään syrjäytynyt tuon asian takia!!

 

Oliskohan se kuitenkin ihan hyvä kun kaikki, myöskin äidit ja isät tietäis miten sitä lihapullaa ja kalapuikkoa tehdään niin että voi sitten ihan itse omalta kohdaltaan tehdä omat henkilökohtaiset ratkaisunsa. Osais sitten arvostaa pikkuisen enemmän sitä mitä syö. Suurempi tragedia tuo sille kalalle oli.

 

mitenköhän se lapsi pärjää tulevaisuudessa... Ilman Äitiä...

 

Suosittelen aloittajalle laittamaan elävät kalat suolineen suomuineen kuumalle pannulle. Siinä kylläkin syyllistyy eläinrääkkäykseen.

 

meillä teurastettiin sikoja alusta loppuun ja katsoinkin mielenkiinnolla koko prosessin. silloinen ikä oli 5 tai 6v... ihme pulla mössö nössäjä nuista tulee jotka elää ''eristyksessä''

 

Yleensä en näihin vastaa mutta nyt täytyy ap:tä järkyttää kertomalla että jos meillä on esim. kanankoipia uunissa niin 2v poika viisaa uuniin "tititititititi nam nam"
Lehdessä kun on hirven kuva niin poika tuumaa "Pum pum, nam nam"
Pannulla kun paistetaan jauhelihaa niin kysyy "röh röh vai muuuuu"
Tervetuloa kivikaudelle?

 

Ota äkkiä ero juntista miehestäsi ja heittäydy lepakoksi. Toki miehesi saa lapsen yksinhuoltajuuden, mutta mitäpä sinä siitä. Lopsuttelet sitten lepakkoystäväsi kanssa ituja käkättimeen ja paheksut kaikkia tappajia.

 

Hyvähän pojan on tietää pienestä pitäen miten kala valmistetaan... Aijotko lopun ikäs suojella poikaas siltä tosi asialta et liha on joskus ollut elävä olento mikä on sit teurastettu, revitty nahka yms. Ei täs jutus oo mitää järkee D Tottahan isä pojalle näyttää miten hommat hoituu

 

Mie itte asun lapissa ja minun koko perhe on semmosta mettäläisporukkaa että tuo on ihan normaali...ite olen ollu jo pienestä pitäen äitin, isän, papan ja muiden kanssa metsässä ja kalassa...eikä se ollu kyllä yhtään ällöä vaikka kalasta, hirvestä, linnusta ja kaikesta muusta otettiin suolet pois...ja kyllähän kaikkien pittää saaha tietää mistä ruoka tulee...ei ne kalapuikotkaan itsestään ui sinne ruokapöytään. Ite olen sen verran metästäny ja kalastanu että tuo on mulle melkeinpä arki päiväää...milloin pikkuveli saa kalaaa ja ne perataan ja milloin pappa tuo meille muutaman kilon haukia, joissa on hauen syömiä kaloja sisällä...me ne annetaan yleensä kissalle tai viedään ketulle. Miten sitte ku sinun lapsi alakaa kyselemhän että mitä ihmisen sisässä ja on ja mistä vauvat tulee...se jos mikä on rajun näköstä (esim. mie olen jo 4 vuotiaana kattonu vierestä ku isä on auttanu lehmän vasikan uuteen maailmaan???
Järkiä päähän hyvä ihminen!

 

rupee toki kasvis syöjäks poikassa kanssa ni ei tarvii kestää sitä tosi asiaa et syöt teurastettua elukkaa minkä sisällä on joskus sykkinyt veri ja ollut suolia

 

Minkähänlainen hirviöisä minäkin sitten olen? Tyttären kanssa ollaan yhdessä perattu muikkuja satoja kiloja. Neljä vuotiaana tyttö perkasi pienet kalat jo kuin vanha tekijä. Pitänee vielä pojatkin opettaa....

 

ehkä pojastas tulee kirurgi