Mikä puudutus ponnistusvaiheessa?

Spinaali puudutus.
Ponnistusvaihe ei tuntunut miltään, koska puudutus vei kaiken tunnon alapäässä. En tuntenut supistuksiakaan ollenkaan ja kätilö joutui kertomaan aina, koska suppari päällä ja silloin eikun kaikki voimat vaan peliin. Ja toi puudutteen teho kesti mulla melki kolme tuntia.
Helpolta hommalta tuntui koko synnytys.

Hyvin se menee, kun vaan pyydät tarpeeksi puudutteita ym. lääkkeitä. :hug:

 

mikä teillä on ollut ja auttoiko se? tunteeko repeämät kun niitä tulee? ja miltä se ponnistusvaihe tuntuu, millasta se kipu on?

Eli toinen synnytys eteni niin nopeaan, että ei ehditty spinaalia eikä epiduraalia. Puhkoivat suonen 5 kertaa, eli ei voitu laittaa ja sitten oli jo myöhäistä Kipu oli aivan kamala!! Huusin, itkin vaikeroin enkä hallinnut kehoani. En voinut uskoa että niissä kivuissa vielä säilyy tajuissaan!! Hammaslääkärissä en ota puudutetta, vaikka viimeksi porattiin aivan juurikanavaan asti, eli siinä en ainakaan ole todellakaan kipuherkkä. Eli siinä tuskassa ei varmaan enää huomais vaikka jalkaa lisäksi leikattaisiin irti, eli ei todellakaan huomaa mitään repeämisiä.
Kipupiikki annettiin alussa ja sen vaikutus oli hävinnyt jo aikaa sitten.


Ekassa ehdittiin epiduraali laittaan ja se helpotti hetkeksi, eli taivan aukesi, mutta heti tuli ponnistuspakko ja kun ei saanut ponnistaa se oli kans melko kamala paikka.

Mutta sitä unohtaa ne kivut =)

 

Ekassa synnytyksessä epiduraali, ei sattunut yhtään eikä ollut mitään hajua koska pitää ponnistaa...
Toka luomuna (ei omasta tahdosta) ja siinä kyllä tunsi jokaisen tapahtuman hyvin hyvin hyvin selkeästi. Ensin lapsivedellä täyttynyt kalvopussi repii alapäätä kahtia, sen jälkeen pää jatkaa repimistä ja sitten vielä "hartioista ahdas" lopetus.
Ponnistusvaiheen alusta kitisen "en osaa, en jaksa, en pysty, en halua, en osaa, sattuu liika jne jne".
(Ponnistus kesti 5min, eikä tullut yhtään tikkiä ja lähes samantien synnytyksen jälkeen oli koko kipu unohtunut ja synnytyksestä jäi vaan hyvä fiilis, joten nou hätä ei synnyttäneet)

 

Mulla oli ekassa synnytyksessa ponnistusvaiheesa vielä päällä epiduraali. Ja se teki koko ponnistuksesta hellvettiä. En todellakaan olisi ottanut koko puudutusta, jos olisin asiasta etukäteen tiennyt. Mä haluan synnytää niin että tunnen synnyttäväni.Synnytyksestä jäi tosi huonot fiilikset.
Toisessa synnytyksessä kärvistelin supparit ilokaasulla, joka ei auttanut. Ja louksi otin kohdunkaulapuudutuksen, joka myöskään ei auttanut kun toispuoleiseti. Ponnistusvaiheessa ei ollut enään mitään puudutusta, joten tällä kertaa tunsin supistukset ja osasin ponnistaa. Musta oli huomattavasti miellyttävämpää synnyttää kun tunsi lapsensa syntyvän. Tietenkin se sattui, sehän kuuluu asiaan. Tästä synnytyksestä mulle jäi tosi hyvä olo =)

 

pudendaalipuudutus ois tarkoitus auttaa ponnistusvaiheen kipuun, ei auttanu ainakaan mulla...

 

Ekassa oli epiduraali, toisessa ei mitään. Ei tuntunut repeämät, ei se oikeestaan tuntunu miltään Ajattelin vaan, että äkkiä tää on ohi, kestän kyllä tän kun mies...

 

kahdessa synnytyksessä ei mitään kipulääkkeitä keretty antaa enkä niitä olis halunnukaan,ponnistusvaihe on helpompi ilman kipuläkkeitä; tuntee sen ponnistamisen tarpeen ja osaa ponnistaa oikein palautuu synnytyksestäkin nopeempaa ku jos sais epiduraalin...
se ponnistusvaiheen kipu on helpompaa kuin supistusten kipu

 

Ekassa synnytyksessä (luomuna) ponnistusvaiheessa toinen häppäri meni poikki ihan totaalisesti, mutta kun se synnyttäminen oli muutenkin niin tuskaa, niin ei sitä erikseen ees huomannut. Ja piru vie, eivät ees ommellu sitä enää entiselleen :/