Miks se on niin kamalaa haluta luonnonmukainen synnytys?

Moni etenkin ensisynnyttäjä huuta jo ovelta kun tulee neuvolaan ilmoittautumaan,synnytän sitten luomuna.
Vaan niin on toinen ääni kellossa kun alkaa ne normaalit supparit ja synnytys alkaa,ensimmäisenä samat äidit huutaa synnytyssalin ovelta 'antakaa minulle heti kaikki puudutteet'
Ei suostuta kokeilemaan sitä oikeaa puhallustekniikkaa,ei ilokaasua ei mitään muuta kin kunnon puudutteita..
Niin jää koko luomuilu,mutta kun taas kavereille kerrotaan niin ihan luomuna vetäsin
Voin kulkaa sanoa että olisi minullakin joa kolmannen äidin kohdalla miltei korjattavaa kun käyvät vauvaa katsomassa ja tuore äiti kehuu kuinka luomuna vedettiin

Itse olen ollut aina sillä kannalla että synnytys menee omalla painolla ja se että et viimeksi edes ilokaasua tarvinnut ei nyt tarkoita sitä etten enään muissakaan tarvi,jokainen synnytys on kuitenkin erilainen ja ei tarvitse vauvan olla kuin hiukan väärässä asennossa niin johan kivut on täysin erilaiset

En ymmärrä mikä siinä on niin noloa synnyttää kivunlievitysten kera, ja varsinkin valehdella kavereilleen..

Äläpä muuta sano

 

Mä en kyllä edes nosta hattua luomu-synnyttäjille... Vapaasti saa ilman kivunlivevitystä synnytää, mutta ei se mikään uroteko ole! Jos on kovat kivut, niin on suorastaan tyhmää... Vai olisko jonkun mielestä hatun noston paikka jos joltain leikataan vaikka umpisuoli ilman puudutusta... En ymmärrä. En myöskään ymmärrä tätä vertailu-hommaa... Naisilla on erilaiset vartalot ja lapset erilaisia, joten kipuakaan tuskin kaikilla saman verran. T. Mamma jolla yks keisarileikkaus ja joulun aikoihin olis sisarus tulossa alakautta. Kivunlievitystä pyydän tarpeen mukaan. Luomunakin saa mennä jos on mennäkseen.

 

Kyllä minuukin nauratti kun kesällä sain esikoiseni,huoneessani oli eräs äiti jolle oli annettu epiduraali.
Hänelle oli sitten jäänyt joku iso mustelma tuolle alueelle ja pari hoitajaa kävi sitä sitten rasvailemassa jotta turvotus lähtee.
Tän mun huonetoverin kaverit sit kävi katsomassa äitiä ja vauvaa niin muija hehkutti täysin kuinka veti luomuna? Sii mä kun luulin et luomuna ei ole sama kuin epiduraalin ottaminen muta siinä tapaukses minäkin vetäsin luomunako?

 

No eihän se oo. Toiset on vaan kateellisia kun ei itse siihen pysty. Hienoa on haluta luomusynnytys. Vaikkei se lopulta onnistuisikaan. Itse päätin jo alussa et kaikki mahdollinen kivunlievitys otetaan jos tarve tulee. Ja laps synty sektiolla. Mutta se ei tee minust yhtään huonompaa äitiä kuin luomusynnyttäjätkään.

Ehkä joillain luomusynnyttäjillä on myös asenne, että ovat jotenkin parempia ja tämä aiheuttaa närää muiden keskuudessa.

 

No eihän se oo. Toiset on vaan kateellisia kun ei itse siihen pysty. Hienoa on haluta luomusynnytys. Vaikkei se lopulta onnistuisikaan. Itse päätin jo alussa et kaikki mahdollinen kivunlievitys otetaan jos tarve tulee. Ja laps synty sektiolla. Mutta se ei tee minust yhtään huonompaa äitiä kuin luomusynnyttäjätkään.

Ehkä joillain luomusynnyttäjillä on myös asenne, että ovat jotenkin parempia ja tämä aiheuttaa närää muiden keskuudessa.

Miksi on hienoa haluta luomusynnytys?

 

mua ei oikeestaan kiinnosta milläkeinoin naiset sen mukulan synnyttää.
vaan sillä miten sen itse teen on merkitystä. koska tiesin jo etukäteen haluavani kivunlievitystä pyysin sitä jo oikeestaan ennenkun sattui. eihöän sitä laitettu ennenkun oli tarvetta,mutta helpotti ajatus siitä että sen saan. aikapitkälle sitä jaksokin ennenkun ne kivut melkein vei tajun.
ois varmaan pitäny käydä jossain "luonnonmukainen synnytys"-ryhmässä ja opetella hengityksiä ja mitälie.
kakkos synnytys oli yrityksistä huolimatta kivulias kun lääkkeet ei vaikuttanu. synnytys oli käynnistetty.
kolmanteen synnytykseen halusin kipulääkkeet kun jäi traumoja edeltävästä. jälkeenpäin olin melekin varma että oisin sen kolmannen ehkä voinu pusata ulos ilman lääkkeitä koska synnytys kesti vaan 3 tuntia.
en pidä luomusynnyttäjiä parempina enkä myöskään huonompina,synnyttäjiä siinä missä muutkin.

 

Itse en ollut päättänyt mitä kivunlievitystä halua, ajattelin vaan että katsotaan sitten kun se tilanne tulee ja synnytyksen käynnistyessä ja edestessä sen verran vauhdikkaasti otin epiduraalin, kun ne kivut oli jotain ihan kamalaa, jalat kramppasi ja ei sekään ole hyvä. Mulla epiduraali ei viennyt sitä paineen tunnetta pois, mutta jalkojen kipu hävisi ja se oksettava olo myös
Niin ja kokeilin ilokaasuakin, mutta siitä se vasta huono olo tuli.

 

Minkä ihmeen takia haluat välttää "kaikenmaailman mittarit", esim. sikiön sydänkäyrän? Eli mieluummin otat sen riskin että sikiön sydänäänet alkaa heikentyä ja se jää huomaamatta, kun otat "kaikenmaailman mittarin"?

Joo kyllä on mun mielestä vähän liian luomuilua. Sen nyt vielä tajuan jos ei halua lääkitystä jos ei oo pakko ym. Mut toi menee yli hilseen.

Käsittääkseni ne mittarit sitoo aika hyvin siihe petiin?
Toki pitää seurata, mutta tarviiko nyt sentään 100% koko ajasta...

koko aikaa siinä käyrillä pidäkkään

 

Mä en käsitä tätä sotaa ja kinaa siitä kuka on paras synnyttäjä ja mikä synnytystapa on paras.. Mun mielestä synnytys kun synnytys niin se lopputulos siinä kai pääasia kuitenkin on..

Mulla on kokemusta yhdestä käynnistetystä synnytyksestä, vaatimalla vaadin epiduraalin, vaikken tiedä olisiko sille koskaan ollut tarvetta. Kätilö yritti mua käännyyttää ettei laitettais kun ei kivut kuitenkaan olleet päätä huimaavia, mutta mä olin päättänyt jo ennen synnytystä että sen haluan. (typerää joo tiedän) Senpä takia ponnistusvaihe meni vituralleen kun sydänäänet laski, en tuntenut mitään ja imukupilla sitte väkisin lapsi ulos, ettei jouduta hätäsektioon. Nyt kun odotan toista, toivon pystyväni synnyttämään ilman epiduraalia/muita kivunlievityksiä. Saa nähdä mitä tuleman pitää, jos kivut menee sietämättömiksi synnytyksen aikana niin sitten mun puolesta saakin laittaa jotain. Mutta tosiaan sillä mielellä lähden, että pystyisin synnyttämään ilman..

 

Suhtautuminen synnytykseen on jotenkin vinoutunutta. Harva kehuskelee miten kestää migreenikohtaukset ilman kipulääkettä (migreenikipu on tasan yhtä luonnollista kuin synnytyskipu), jättää syövän lääkitsemättä (syövät kuuluvat elämän kiertokulkuun yhtä lailla kuin syntyminen), tai jättävät menemättä hammaslääkäriin kun on hammassärkyä (reiät hampaissa eivät ole mitenkään luonnottomia, päinvastoin). Miksi olisi jotenkin hienompaa ja tavoiteltavaa synnyttää "luomuna"? Luonto on antanut meille mahdollisuuden lääkitä kipua (kipureseptorit) ja tarkkailla niin äidin kuin sikiön vointia (mitattavissa olevat elintoiminnot). Tämä luomuvouhkaus perustuu tiedon puutteeseen. Tokihan voi jättää lääkkeet ottamatta jos niitä ei tarvitse, en minäkään ota migreenilääkettä jos ei ole migreeniä, mutta eipä siinä olekaan mitään erityistä kehuskelemista. Ja olisiko kukaan rasittavampi kuin hammaslääkärillä käymättömyydellään kehuskelija? Hankkikaa joitain oikeita aiheita olla ylpeä!

Synnytys on ihan eri asia kuin migreeni, syöpä tai hammassärky. Nuo kolme ovat vikatiloja, synnytys ei. Synnytyksessä on mukana 2 ihmistä, noissa muissa yks. Kivulla on aina tarkoituksensa, synnytyksessä se ohjaa, noissa muissa se kertoo että jotain on vialla. Eikä niitä pitäiskään ainoastaan lääkitä kivuttomaksi, vaan hoitaa sen aiheuttaja.

 

Mä en käsitä tätä sotaa ja kinaa siitä kuka on paras synnyttäjä ja mikä synnytystapa on paras.. Mun mielestä synnytys kun synnytys niin se lopputulos siinä kai pääasia kuitenkin on.

Mä olen samaa mieltä. Mä olen ainakin ylpiä siitä, että mä olen ÄITI LAPSELLENI enkä siitä, että olen synnyttänyt. En mä mitään syytä miksi synnytyksestä pitäisi ylpeillä tai pitää sitä yhtenä elämän suurimpana saavutuksena (kuten joku tuolla aiemmin kirjootti ) vaan pidän sitä äitiyttä ja lapsesta huolehtimista suurena saavutuksena.

 

Ihan oikeasti, Orion. Ymmärsinkö oikein, että et ole vielä edes raskaana, mutta vouhkaat täällä luomusynnytyksen puolesta? Nolaat itsesi. Katsotaan sitten uudestaan, kun sulla on se lapsi, tai mieluummin useampia.

 

Ei siinä musta ole mitään pahaa jos haluaa synnyttää ilman kivunlievitystä...

Mutta tuosta käyrillä olosta pitää kyllä vähän sanoa että sehän tehdään lapsen parhaaks, jos siitä alkaa kieltäytymään niin menee musta jo vähän oudoks hihhuloinniks...

Mä ite oon viimesillään raskaana ja en ole synnytystä sen enempää suunnitellu...
Jos siltä tuntuu niin haluan jotain kivunlievitystä...Eikä siinä mitään...

Minusta kuitenki se että aletaan arvostelemaan toisten kivunlievitysten käyttöä, menee hieman liian pitkälle...

Kuten on monesti sanottu, synnytystä ei kannata liiaksi suunnitella ikinä kun ei voi tietää miten se tosi paikan tullen sitten menee...

Varsinkaan jos kyse on ensimmäisestä synnytyksestä niin sanosin että kannattaa mennä sinne avoimin mielin sen kummemmin mitään heti jyrkästi kieltämättä...

 

Etkös sinä ole ap lapseton ihminen? ymmärrät jos luoja suo niitä lapsi sulle

Niin mitä mä sit ymmärrän?
Tokihan uudet kokemukset antaa aina uutta näkökulmaa asioihi. Mut mitä sä nyt oikeen tarkoitit? Eikö lapseton saa suunnitella synnytystä? Pitäiskö ekassa synntyksessä olla täysin kätilöjen ja lääkärien armoilla ja vasta seuraavassa saa hieman suunnitella? :|

 

Etkös sinä ole ap lapseton ihminen? ymmärrät jos luoja suo niitä lapsi sulle

Niin mitä mä sit ymmärrän?
Tokihan uudet kokemukset antaa aina uutta näkökulmaa asioihi. Mut mitä sä nyt oikeen tarkoitit? Eikö lapseton saa suunnitella synnytystä? Pitäiskö ekassa synntyksessä olla täysin kätilöjen ja lääkärien armoilla ja vasta seuraavassa saa hieman suunnitella? :|

Saat suunnitella, mutta älä rupia arvostelemaan äitejä jotka ovat käyttäneet kivunlievitystä. Siihen kun ei ole kenellekään oikeutta vaikka olisi synnyttänyt 10 lasta.

 

No eihän se oo. Toiset on vaan kateellisia kun ei itse siihen pysty. Hienoa on haluta luomusynnytys. Vaikkei se lopulta onnistuisikaan. Itse päätin jo alussa et kaikki mahdollinen kivunlievitys otetaan jos tarve tulee. Ja laps synty sektiolla. Mutta se ei tee minust yhtään huonompaa äitiä kuin luomusynnyttäjätkään.

Ehkä joillain luomusynnyttäjillä on myös asenne, että ovat jotenkin parempia ja tämä aiheuttaa närää muiden keskuudessa.

Mun on jotenkin vaikee kuvitella että kukaan on kateellinen luomusynnyttäjille. Se kipu kun on niin erilaista kaikille, sitä on turha kadehtia.

 

No eihän se oo. Toiset on vaan kateellisia kun ei itse siihen pysty. Hienoa on haluta luomusynnytys. Vaikkei se lopulta onnistuisikaan. Itse päätin jo alussa et kaikki mahdollinen kivunlievitys otetaan jos tarve tulee. Ja laps synty sektiolla. Mutta se ei tee minust yhtään huonompaa äitiä kuin luomusynnyttäjätkään.

Ehkä joillain luomusynnyttäjillä on myös asenne, että ovat jotenkin parempia ja tämä aiheuttaa närää muiden keskuudessa.

Mun on jotenkin vaikee kuvitella että kukaan on kateellinen luomusynnyttäjille. Se kipu kun on niin erilaista kaikille, sitä on turha kadehtia.

Niin, että pitääs olla kateellinen kivusta vai mistä. Mä en muuten ole vieläkään saanut vastausta, että mitä hienoa on haluta luomusynnytys?

 

mulla kolmosesta luomu ja oli paras synnytys =0) .

 

synnytin poikani ilman kivunlievitystä, vain koska sitä ei ehditty laittamaan. olisin kyllä ottanut jotain jos mah.
eiköhän se ole tärkeintä että se lapsi saadaan ulos ja että äidillä on hyvä mieli, jotta jaksaa sitten vauvan kanssa olla.

mulle tehtiin eppari koska lapsen sydänäänet laski js napanuora oli kaulan ympärillä ja lapsivesi vihreää. ja olen äärettömän kiitollinen siitä että näitä monitoreja on, koska ne luultavasti pelastivat lapsen hengen tai ainakin säästivät vahingoilta.
eli meillä synnytys ei mennyt suunnitelmien mukaan, siltikään ei jäänyt traumoja ja mikä tärkeintä lapsi syntyi terveenä.

 

Mä en käsitä tätä sotaa ja kinaa siitä kuka on paras synnyttäjä ja mikä synnytystapa on paras.. Mun mielestä synnytys kun synnytys niin se lopputulos siinä kai pääasia kuitenkin on.

Mä olen samaa mieltä. Mä olen ainakin ylpiä siitä, että mä olen ÄITI LAPSELLENI enkä siitä, että olen synnyttänyt. En mä mitään syytä miksi synnytyksestä pitäisi ylpeillä tai pitää sitä yhtenä elämän suurimpana saavutuksena (kuten joku tuolla aiemmin kirjootti ) vaan pidän sitä äitiyttä ja lapsesta huolehtimista suurena saavutuksena.

Sulle pitäisi kirjottaa aina niin tarkkaan kaikki, et voi tajuta muuta ku sanasta sanaan sen mitä näet. Helppo varmaan olis ymmärtää että kun sanon "synnytys on mun suurin saavutus", tarkotan sillä tietenkin koko lapsen saantia. Mutta synnytys on aika iso osa sitä siksi, ettei koko lasta olis ilman sitä!

 

No eihän se oo. Toiset on vaan kateellisia kun ei itse siihen pysty. Hienoa on haluta luomusynnytys. Vaikkei se lopulta onnistuisikaan. Itse päätin jo alussa et kaikki mahdollinen kivunlievitys otetaan jos tarve tulee. Ja laps synty sektiolla. Mutta se ei tee minust yhtään huonompaa äitiä kuin luomusynnyttäjätkään.

Ehkä joillain luomusynnyttäjillä on myös asenne, että ovat jotenkin parempia ja tämä aiheuttaa närää muiden keskuudessa.

Mun on jotenkin vaikee kuvitella että kukaan on kateellinen luomusynnyttäjille. Se kipu kun on niin erilaista kaikille, sitä on turha kadehtia.

Niin, että pitääs olla kateellinen kivusta vai mistä. Mä en muuten ole vieläkään saanut vastausta, että mitä hienoa on haluta luomusynnytys?

Se on NORMAALISSA synnytyksessä paras tapa.

 

Mä en käsitä tätä sotaa ja kinaa siitä kuka on paras synnyttäjä ja mikä synnytystapa on paras.. Mun mielestä synnytys kun synnytys niin se lopputulos siinä kai pääasia kuitenkin on.

Mä olen samaa mieltä. Mä olen ainakin ylpiä siitä, että mä olen ÄITI LAPSELLENI enkä siitä, että olen synnyttänyt. En mä mitään syytä miksi synnytyksestä pitäisi ylpeillä tai pitää sitä yhtenä elämän suurimpana saavutuksena (kuten joku tuolla aiemmin kirjootti ) vaan pidän sitä äitiyttä ja lapsesta huolehtimista suurena saavutuksena.

Sulle pitäisi kirjottaa aina niin tarkkaan kaikki, et voi tajuta muuta ku sanasta sanaan sen mitä näet. Helppo varmaan olis ymmärtää että kun sanon "synnytys on mun suurin saavutus", tarkotan sillä tietenkin koko lapsen saantia. Mutta synnytys on aika iso osa sitä siksi, ettei koko lasta olis ilman sitä!

No just niin. Se synnytys/syntymä kun nyt sattuu olemaan ihan jokaisen ihmisen elämän tärkein hetki

 

Mä en käsitä tätä sotaa ja kinaa siitä kuka on paras synnyttäjä ja mikä synnytystapa on paras.. Mun mielestä synnytys kun synnytys niin se lopputulos siinä kai pääasia kuitenkin on.

Mä olen samaa mieltä. Mä olen ainakin ylpiä siitä, että mä olen ÄITI LAPSELLENI enkä siitä, että olen synnyttänyt. En mä mitään syytä miksi synnytyksestä pitäisi ylpeillä tai pitää sitä yhtenä elämän suurimpana saavutuksena (kuten joku tuolla aiemmin kirjootti ) vaan pidän sitä äitiyttä ja lapsesta huolehtimista suurena saavutuksena.

Sulle pitäisi kirjottaa aina niin tarkkaan kaikki, et voi tajuta muuta ku sanasta sanaan sen mitä näet. Helppo varmaan olis ymmärtää että kun sanon "synnytys on mun suurin saavutus", tarkotan sillä tietenkin koko lapsen saantia. Mutta synnytys on aika iso osa sitä siksi, ettei koko lasta olis ilman sitä!

MUN mielestä asia on noin kun mä kirjootin, mikä siinä on niin vaikiaa käsittää? MÄ en pidä sitä synnytystä niin tärkiänä kuin jotkut nyt tässäkin tuntuu pitävän.

 

Orion, oletko raskaana?

 

Moni etenkin ensisynnyttäjä huuta jo ovelta kun tulee neuvolaan ilmoittautumaan,synnytän sitten luomuna.
Vaan niin on toinen ääni kellossa kun alkaa ne normaalit supparit ja synnytys alkaa,ensimmäisenä samat äidit huutaa synnytyssalin ovelta 'antakaa minulle heti kaikki puudutteet'
Ei suostuta kokeilemaan sitä oikeaa puhallustekniikkaa,ei ilokaasua ei mitään muuta kin kunnon puudutteita..
Niin jää koko luomuilu,mutta kun taas kavereille kerrotaan niin ihan luomuna vetäsin
Voin kulkaa sanoa että olisi minullakin joa kolmannen äidin kohdalla miltei korjattavaa kun käyvät vauvaa katsomassa ja tuore äiti kehuu kuinka luomuna vedettiin

Itse olen ollut aina sillä kannalla että synnytys menee omalla painolla ja se että et viimeksi edes ilokaasua tarvinnut ei nyt tarkoita sitä etten enään muissakaan tarvi,jokainen synnytys on kuitenkin erilainen ja ei tarvitse vauvan olla kuin hiukan väärässä asennossa niin johan kivut on täysin erilaiset

Näin se on.