Miks se on niin kamalaa haluta luonnonmukainen synnytys?

Mutta, sitten meitä on toisen kastin ihmisiäkin. Niitä, joille itikan pistoskin tuntuu kuolemalta jne...
heitä varten on kivunlievitykset keksitty.

Jos tuo ei kuulosta ylimieliseltä, niin mikä sitten?

Miten sitä nyt haluaa tulkita. Meitä vaan on erilaisia ja ihmiset kokevat kivun eri tavalla. Toiset ovat kipulääkkeiden suurkuluttajia, esim. nappaavat särkylääkkeen pieneen hedariin ja flunssaan, kun toiset eivät koe sitä tarvitsevansa. Toiset ottavat hammaslääkärissä puudutepiikin, toiset eivät. Toiset eivät kestä yhtään kovakouraista käsittelyä hieronnassa, kun toisten mielestä se taas on ainoa tapa hieroa...Esimerkkejähän riittää.

Ihmisten kipukynnys on toki erilainen, mutta väite siitä että kivunlievitykset on keksitty niitä varten, joilla on olemattoman pieni kipukynnys, on kyllä naurettava.
Ei kipu ketään jalosta, kärsimys ei kaunista. Jos on kovin pitkä synnytys, niin puudutus voidaan antaa siksi, että äiti saisi levätä välillä. Jos on tiedossa, että joudutaan antamaan oksitosiinia, niin epiduraalia voidaan suositella otettavaksi vaikkei synnyttäjä kipua kokisikaan. Jos synnytys on hidastunut, niin kivunlievitys voi edesauttaa äidin rentoutumista ja täten nopeuttaa synnytystä. Sen sellaista.

Puhut asiaa, näinhän se juuri on. Mutta jos ei lääkettä ei ole tarpeen antaa pitkittyneen synnytyksen vuoksi tai äidin jaksamisen vuoksi, niin ei kai sitä mikään pakkokaan ole ottaa.

Minulle on aivan yksi ja hailee, kuka mitäkin ottaa ja kuinka paljon.

 

BV - Kyllähän KOKSissa on nimenomaan se yksi amme ja siellä mä olen molemmista köllötellytkin aikani B) Aina on ollut vapaana kun olen synnyttämässä ollut, ei taida olla kovin suuressa suosiossa käyttönsä osalta. Enkä itsekään siellä hirveän pitkään kyennyt olemaan, kun piti päästä sitten liikkumaan.

Eli sä synnytyssalista kävelit sinne jos se vaan oli vapaana?
Pitääpä ens kerralla pyytää päästä siihen =)

 

Kaksi luomusynnytystä takana, vähän vahingossakin ku ei keretty mitään kivunlievityksiä antaa/laittaa Mutta en kyllä usko että oisin ottanutkaan vaikka olis ollu mahdollista. Helpot oli synnytykset.

 

No eikai kukaan huvikseen niitä epiduraaleja, tippoja ja mittareita ota joten sen takia mun mielestä on älytöntä metelöidä siitä miten joku HALUAA lounnolloisen synnytyksen. Eikö se ola ihan meistä kaikille se lähtökohta ja tilannetta sitten katsotaan suntaan ja toiseen kun synnytys etenee ja tiedetään mitä epiduraaleja, tippoja ja mittareita siinä tarvitaan.

Mun kumpikaan synnytys ei ole sujunut ilman epiduraalia, tippaa tai edes niitä mittareita sillä syystä taikka toisesta mun vauvat jää mieluummin masuun kun poistuu sieltä. En tiedä, ehkä kuulun niihin muutamaan prosenttiin jotka eivät synnyttämään kykene ilman niitä tippoja, kalvojen puhkaisuja yms. toimenpiteitä joilla vauhditetaan vauvojen tuloa maailmaan?

Mutta kiitos siitä että Epäluonnolliset" synnytykset on keksitty sillä ilman niitä mulla olisi mahdollisesti jo 2 enkelivauvaa, enkä tiedä olisinko ensimmäisestä synnytyksestä edes hengissä selvinyt.

Kolmas synnytys lähestyy ja tietenkin olisi kivaa saada synnyttää ilman epiduraalia (joka tarkoittaa sitä että kipu on kestettävissä), tippaa (joka tarkoittaa sitä että synnytys etenee eikä pysähdy tai edes ala, kuten mulla pakkaa käymään) ja ilman niitä mittareita (joita ei välttämättä tarvita jos ei jouduta laittamaan tippaa ja puhkomaan kalvoja). Mutta synnytys kaikin mahdollisin apukeinoinkin on ihan jees, kunhan saan sen vauvan.

 

Musta on surullista kuinka länsimaiset ihmiset suhtautuvat lääkkeisiin kun karkkeihin.
Moniko oikeasti edes ajattelee mitä ne lääkkeet sisältää?
Moniko syö jokaiseen pikku kipuun jotain lääkitystä?
Moniko turvautuu pillereihin heti kun vähänkin ahdistaa?
Moniko pitää automaatisesti selvänä että synnytyssalissa otetaan kaikki mahdolliset mömmöt?

:flower: :flower: :flower:

Peesi.

Toisaalta olen samaa mieltä, mutta sitten löytyy iso joukko ihmisiä jotka ovat sairaita tai esimerkiksi ahdistuneita, mutta eivät tajua että jos ei lääkkeitä halua niin itseään pitää hoitaa jollain muullakin tavalla. Nostetaan se lääkitys jalustalle, vaikka samalla kritisoidaan sitä. Jalustalle sillä tavalla, että ei kuitenkaan tehdä mitään muitakaan hoitotoimenpiteitä, koska itseisarvo on välttää lääkkeitä.

En tiedä ymmärtääkö kukaan mitä tarkoitan, mutta esimerkiksi moni selvästi masentunut ja ahdistunut ihminen kitkuttaa päivästä toiseen, yleensä toistellen vielä mantrana että minähän en tähän olotilaan ala lääkkeitä syödä, mutta silti ei tehdä elettäkään sen eteen että jollain muulla tavalla sitten sitä olotilaa parannettaisiin. Oikea masennus tai ahdistushäiriö ei ole mikään luonnollinen olotila, vaan jotain hoitoa tarvitseva epätasapaino ihmisen elimistössä.

Sama koskee montaa muutakin "vaivaa", on iso joukko ihmisiä jotka periaatteesta eivät syö lääkkeitä mutta eivät kuitenkaan tee elettäkään hoitaakseen itseään muillakaan keinoin.

 

Mitä te luomuilijat olette sitten käyttäneet apuna synnytyksessä,kauratyynyä jne?
Ja ootteko saaneet sitä kivun tunnetta hallittua millään muulla kuin kiroilulla?

Ei minulla ollut muuta "apua" kuin liikkeellä pysyminen (kävin mm. kävelyllä ulkona) ja lantion heijaaminen, jumppapallo.
En kironnut kertaakaan (ei olisi minulle luontevaa), enkä huutanut, vaan olin suht tyyni. Purin hammasta ja annoin kivun tulla.

Okei, okei, mulla oli varmaan synnytys sieltä helpoimmasta päästä sitten (jos vertailla pitää). Mutta tosiaan: ei minulla ollut mitään suunnitelmia luomusynnytyksestä, se vaan meni niin.

 

Eli jos esim. menee pitkästi yliaikaseksi niin et halua apua käynnistykseen lääkkeillä?

Ja kyllä se asiaa johonkin muuttaa, jos ensin puhutaan "luonnollisesta synnytyksestä ilman lääkkeitä ja kaikenmaailman mittareita", ja sen jälkeen halutaankin vain ilman kivunlievitystä. Haluatko tikkejä jos repeät, ne ei oo kauheen luonnollisia?

Mä en ymmärrä mikä nimenomaan synnytyksen yhteydessä saa vieroksumaan länsimaista lääketiedettä. Kivunlievitystä ei ole pakko ottaa jos ei koe tarvitsevansa, mutta mun mielestä on omituista jos ei halua varmistua omasta ja lapsensa hyvinvoinnista jos se kerran on melko yksinkertaisesti tehtävissä.

JOS raskaus/synnytys menee normaalisti, niin raskaus ei mene yliaikaiseksi. Se on poikkeustilanne. Ja poikkeustilanteissa tehdään niinku parhaaksi on. Jos silloin on parasta ottaa se käynnistävä lääke, ni sit otetaan.
Ja jos mahdolliset repeämät tarvii tikkejä, ni sit niitä laitetaan.

Tarkoitin niillä kaikenmaailman mittareilla ja sen välttämisellä sitä, ettei ois jatkuvasti kiinni niissä. Tässäkin asiassa taas, jos se on ehdottoman tarpeellinen asia maata sängyssä ja olla kiinni mittareissa, niin se on taas poikkeustilanne.

En ole ehdoton. Ainoastaan toivon että omalla kohalla synnytys sujuis täysin luomusti, lääkkeellistä kivunlievitystä en halua, varsinkaan epiduraalia. Toki asiat tehdään tilanteen mukaan. Jos satunkin kuulumaan siihen pienempään prosenttiin...Mutta suunnittelen mieluummin synnytyksen luomusti. Otan selvää myös muista vaihtoehdoista, jos vaikka niitä sattuiski tarvimaan. En halua jäädä vain kätiöitten ja lääkärien armoille, haluan olla itekin tietonen vaihtoehdoista ja siitä, miten normaali luomusynnytys etenee (tai miten lääketieteellinen synnytys etenee ja mitkä asiat vaikuttaa mihinkin).

 

BV - Kyllähän KOKSissa on nimenomaan se yksi amme ja siellä mä olen molemmista köllötellytkin aikani B) Aina on ollut vapaana kun olen synnyttämässä ollut, ei taida olla kovin suuressa suosiossa käyttönsä osalta. Enkä itsekään siellä hirveän pitkään kyennyt olemaan, kun piti päästä sitten liikkumaan.

Eli sä synnytyssalista kävelit sinne jos se vaan oli vapaana?
Pitääpä ens kerralla pyytää päästä siihen =)

Kätilö kävi vedet laskemassa ja sitten jolkottelin sinne köllimään Pyysin ammetta heti kun kävelin synnäriltä sisään.

 

Mä olen molemmat jätkät synnyttänyt ihan luomuna eikä synnytykset olleet sieltä nopeimmasta päästä toinen 11h ja toinen 7h.Sattuhan se ihan perkeleesti kärvistellä kivuissa,mutta hengissä selvisin.. :snotty:

 

JOS raskaus/synnytys menee normaalisti, niin raskaus ei mene yliaikaiseksi. Se on poikkeustilanne. Ja poikkeustilanteissa tehdään niinku parhaaksi on. Jos silloin on parasta ottaa se käynnistävä lääke, ni sit otetaan.
Ja jos mahdolliset repeämät tarvii tikkejä, ni sit niitä laitetaan.

Tarkoitin niillä kaikenmaailman mittareilla ja sen välttämisellä sitä, ettei ois jatkuvasti kiinni niissä. Tässäkin asiassa taas, jos se on ehdottoman tarpeellinen asia maata sängyssä ja olla kiinni mittareissa, niin se on taas poikkeustilanne.

En ole ehdoton. Ainoastaan toivon että omalla kohalla synnytys sujuis täysin luomusti, lääkkeellistä kivunlievitystä en halua, varsinkaan epiduraalia. Toki asiat tehdään tilanteen mukaan. Jos satunkin kuulumaan siihen pienempään prosenttiin...Mutta suunnittelen mieluummin synnytyksen luomusti. Otan selvää myös muista vaihtoehdoista, jos vaikka niitä sattuiski tarvimaan. En halua jäädä vain kätiöitten ja lääkärien armoille, haluan olla itekin tietonen vaihtoehdoista ja siitä, miten normaali luomusynnytys etenee (tai miten lääketieteellinen synnytys etenee ja mitkä asiat vaikuttaa mihinkin).

Mun mielestä sulla on ihan realistinen ja hyvä suhtautumistapa asiaan. Jokaisella synnyttäjällä saa olla toiveita sen suhteen, että miten synnytyksessä edetään. Silloinkin, kun synnytyksessä tulee jotain poikkeamia on vaihtoehtoja siihen että miten asiat hoidetaan.

Mä en oikeastaan ymmärrä sitä, että miksi pitää pelotella etukäteen, että et kuitenkaan pärjää ilman kipulääkitystä tai että jotain tulee menemään pieleen ja tarvitset hätäsektion. Ei kipulääkkeetön synnytys ole useinkaan mikään helvetillinen kokemus, varsinkin jos synnyttäjä on mm erilaisin mielikuvaharjoituksin asiaan valmentautunut, siis siihen että haluaa olla ilman kipulääkitystä.

Sitä paitsi, se että joku haluaa synnytyksensä sujuvan esimerkiksi mahdollisimman pienin lääkinnällisin toimenpitein, ei tarkoita sitä etteikö kukaan muu missään ikinä saisi sitä epiduraalia itselleen ottaa. Jostain syystä se vaan aina tunnutaan tulkitsevan niin.

Mä en vaan näe mitään syytä sille, että synnytyksen pitäisi automaattisesti olla kovin medikalisoitu toimenpide, koska suurin osa synnytyksistä sujuu ongelmitta. Ei voida olettaa, että kaikki synnytykset pitäisi tehdä samalla tavalla kuin riskisynnytykset. Samaa logiikkaa olisi aloittaa sädehoito jokaiselle, joka kuitenkin joka neljäs tulee joskus sairastumaan syöpään.

 

Ja APn kannattaa ajoissa miettiä kohtaamistaan kätilön kanssa. Esikoiseni kätilö oli tosi ihana ja suhtautui erittäin positiivisesti haluuni synnyttää ilman epiduraaleja, käyttää ammetta, kaurapusseja yms. Kuopusta kun olin synnyttämässä, nuorehko kätilönainen oli tosi nuiva näitä asioita kohtaan ja kommentoikin synnytystäni kärsimyksenä. Ärsyttävä tyyppi, mutta eipä ollut väliä kun olin salissa vain pari tuntia synnyttämässä ja tiesin kyllä miten homma etenee, muistutin häntäkin siitä että olen jo kerran synnyttänyt ja TIEDÄN että se ilokaasu ei ole hyväksi ja tekee vain huonon olon.

Minä olisin halunnut ammeeseen, mutta sellaista ei ollut vapaana.

 

Olen synnyttäny luomuna ja nyt vasta tajuan, että se voisi olla meriitti, tai sitten ei. Eihän luomu, tai lääkkeellinen synnytys ole mikään äitiyden mittari.

Mun äiti on synnyttänyt kaksi lasta ilman kivunlievitystä, veljen aikaa hänellä taisi olla jotakin lievitystä, eikä hän sillä mitenkään ylpeile. Hän vain on todennut, että synnytti ilman kivunlievitystä ja se siitä.

Joo ennen se oli normaalia, nykysin on normaalia käyttää puudutuksia. Luomusynnytyksillä "ylpeilijät" tulee siis ihan niistä ei-luomuista

Ja en mä tajua miksei saa olla ylpeä, miksei synnytystä saa pitää saavutuksena? Joo, lapsia syntyy maailmassa koko ajan, mut mulle itelleni ei. Sillon kun mä synnytän, se on mulle erikoinen ja harvinainen saavutus. Ja hieno, varmasti elämäni suurin saavutus.

Mä taas pidän huomattavasti suurempana ja tärkiempänä saavutuksena sitä, että saisin kasvatettua tasapainoisen ihmisen lapsestain, annan hänelle rakkautta ja tukea. En mä sitä synnytystä pidä minään kovin kummoisena saavutuksena, koska se on vain tapa millä se kauan toivottu lapsi saadaan maailmaan. Mulle se lapsi on tärkiä saavutus, ei mikään synnytys tai kuinka se synnytys on tapahtunut.

 

tosiasia nyt on vaan se että luonnonmukaisissa synnytyksissä ihmisillä on kipuja, joillakin niin kovia kipuja että siihen pyörtyy tai kipu aiheuttaa krampin jonka vuoksi ei voi ponnistaa. Niistä kivuista voi jäädä elinikäiset traumat, eikä se ole asennekysymys. kehitysmaiden traumatisoituneet naiset synyttävät lisää lapsia vain koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Äiti- ja lapsikuolleisuus on aivan toista luokkaa kuin länsimaissa. Lapsia kuolee ja vammautuu synnytyksissä, osittain kivunlievityksen ja synnytyksen aikaisen tarkkailun puutteen vuoksi, samoin äitejä.

Hieno asiahan se on jos joku ei tarvitse kipulääkitystä, se ei kuitenkaan tarkoita että kivunlievitystä tarvitseva olisi huonompi synnyttäjä tai muutoin heikompi, vaan synnytykset ovat erilaisia, jopa saman naisen synnytykset eroavat toisistaan joskus paljonkin.
Siinä vaiheessa kun tulee olotila että kipulääkkeitä tarvitsee, meillä länsimaissa onneksi yleensä ne ovat myös saatavilla. Eikä voi mennä sanomaan että koska joku toinen tai itse edellisellä kerralla ei ole lääkkeitä tarvinnut, niitä ei tarvitse nytkään. Voi tarvita eikä siinä ole mitään väärää.

:flower: Mulla on toinen ja viimeinen synnytys tulossa ja edellisen synnytyksen perusteella ensimmäinen rukoukseni kuuluisi, että voi kun luoja antaisi synntyksen käynnistyä itsekseen, ei niillä kamalilla lääkkeillä jotka tekevät supistuksista rajuja mutta tehottomia (ainakin minun kohdallani). Toinen toive olisi se että jos epparia tarvitaan, niin kätilö sen tekisi heti huomattuaan ettei lapsi mahdu tulemaan, jotta vältyttäisiin yli puolentoista tunnin ponnistusvaiheelta. Ja toivoisin ettei kipu veisi minua sellaiseen shokkitilaan että olen varma tulevasta kuolemasta enkä voi muuta ajatellakaan.
Sillä voi tosiaan pyyhkiä persettä jos joku väittää että kipu on kiinni asenteesta ja että kipu on pään sisällä. Minä menin reippain mielin, taisteluasenteella synnyttämään esikoista. Tulin pois traumatisoituneena, pelokkaana ihmisenä, joka nyt toista odottaessa on pelkopolin asiakas ja en edes uskalla ajatella mitä tuleman pitää. Mulle on ihan herttaisen yhdentekevää otanko lääkettä vai en, kunhan kroppani jaksaa eikä uuvu ja kramppaa.

 

BV - Kyllähän KOKSissa on nimenomaan se yksi amme ja siellä mä olen molemmista köllötellytkin aikani B) Aina on ollut vapaana kun olen synnyttämässä ollut, ei taida olla kovin suuressa suosiossa käyttönsä osalta. Enkä itsekään siellä hirveän pitkään kyennyt olemaan, kun piti päästä sitten liikkumaan.

Eli sä synnytyssalista kävelit sinne jos se vaan oli vapaana?
Pitääpä ens kerralla pyytää päästä siihen =)

Minä pyysin yöllä kahden aikaan ekan kerran päästä ammeeseen ja viimeisen kerran aamupäivällä ja en päässyt.

 

Katsos kun se on se ainoa kipu ja kamaluus, joka on toivottavaa ja tavallaan aihe, josta saa olla ylpeä. Naisen elämässä ainakin. Vaikea selittää, mutta minusta oli hyvä synnyttää luomuna, ilman mitään ylimääräisiä mittareita tai lääkkeitä. Tosin en niitä tarvinnutkaan =)

Onko sulla ensimmäinen tulossa?

Hoh hoijakkaa.

 

Mutta niinhän se menee aina, että jos itsellä on ollut kivunlievitystä, toisellakin pitää olla että hän ei vaan saa kehuskella luomusynnytyksestä. Joka asiassa se tuntuu menevän niin. Mulla on takana 2 luomua ja olen erittäin ylpeä niistä Toivottavasti myös sun toiveesi toteutuu!

No ei muuten mene aina Esim mulle annettiin epiduraali, ja jos joku ei halua, ni ihan samahan se mulle on. Ja mulle voi kyllä tulla kehuskelemaankin sillä, tosin ei tee vaikutusta, koska jokainen synnytyshän on yksilöllinen.
Oman synnytykseni perusteella voisin sanoa että nostan hattua niille luomuna synnyttäjille, mutta en silti lähtisi siihen itse oman synnytys kokemukseni perusteella.

 

Ei tulisi mieleenkään olla pyytämättä kivunlievitystä jos sattuu perhanasti. Ihan sama kun en viitsi paikkauttaa hampaitani ilman puudutusta. Kipu ei ole kivaa eikä se jalosta ketään paremmaksi äidiksi. Mutta jos jotkut haluaa olla kivuissaan niin mikäs siinä. Ei se mua haittaa. Se mikä sen sijaan haittaa on että kiillotetaan sitä naiseuden ja äitiyden kruunua sillä että ei oteta kivunlievitystä.

 

Ja kolmas lapsi tulossa.

 

Ei tulisi mieleenkään olla pyytämättä kivunlievitystä jos sattuu perhanasti. Ihan sama kun en viitsi paikkauttaa hampaitani ilman puudutusta. Kipu ei ole kivaa eikä se jalosta ketään paremmaksi äidiksi. Mutta jos jotkut haluaa olla kivuissaan niin mikäs siinä. Ei se mua haittaa. Se mikä sen sijaan haittaa on että kiillotetaan sitä naiseuden ja äitiyden kruunua sillä että ei oteta kivunlievitystä.

Miksi se on niin vaikea tajuta, että kaikki eivät tunne kipua samalla tavalla? Minä en "kiillota naiseuden ja äitiyden kruunua" sillä, etten kivunlievitystä synnytyksessä tarvinnut. Sen sijaan otttaa pattiin, että muut luulevat tietävänsä miksi en kivunlievitystä ottanut. En minäkään esitä täällä mitään analyyseja lääkkeiden avulla synnyttäneiden naisten äitiyden kruunusta.

 

Kiitos yhden luomusynnytyksen siitä jäi elinikäinen kammo jonka vuoksi seuraavat olivat pelon vuoksi leikattu..istukka ei irronnu,sain paniikkikohtauksen ym vaan sen takia et halusin kärvistellä

 

Höh, jokainenhna saa toivoa omasta synnytyksestään mitä vain! Itekin haluisin sillai luomun että ois kiva jos joskus sais synnyttää ilma käynnistystä... Vedet menis Prisman kassalla ja siitä sais hirveellä haloolla lähteä laitokselle Ei sillai että aamulla piikki suoneen, ootellaa suppareita, makaat käyrissä koko helvetin jana kytättävänä... |O

 

Moni etenkin ensisynnyttäjä huuta jo ovelta kun tulee neuvolaan ilmoittautumaan,synnytän sitten luomuna.
Vaan niin on toinen ääni kellossa kun alkaa ne normaalit supparit ja synnytys alkaa,ensimmäisenä samat äidit huutaa synnytyssalin ovelta 'antakaa minulle heti kaikki puudutteet'
Ei suostuta kokeilemaan sitä oikeaa puhallustekniikkaa,ei ilokaasua ei mitään muuta kin kunnon puudutteita..
Niin jää koko luomuilu,mutta kun taas kavereille kerrotaan niin ihan luomuna vetäsin
Voin kulkaa sanoa että olisi minullakin joa kolmannen äidin kohdalla miltei korjattavaa kun käyvät vauvaa katsomassa ja tuore äiti kehuu kuinka luomuna vedettiin

Itse olen ollut aina sillä kannalla että synnytys menee omalla painolla ja se että et viimeksi edes ilokaasua tarvinnut ei nyt tarkoita sitä etten enään muissakaan tarvi,jokainen synnytys on kuitenkin erilainen ja ei tarvitse vauvan olla kuin hiukan väärässä asennossa niin johan kivut on täysin erilaiset

 

Kiitos yhden luomusynnytyksen siitä jäi elinikäinen kammo jonka vuoksi seuraavat olivat pelon vuoksi leikattu..istukka ei irronnu,sain paniikkikohtauksen ym vaan sen takia et halusin kärvistellä

No ei oo sulla ollut kovin ammattitaitoista kätilöä tai muuta hlökuntaa synnytyksessä paikalla. Harvemmin istukkaa aletaan irroitella ilman kivunlievitystä, vaikka synnyttäjä kuin tahtoisi "kärvistellä".

 

Moni etenkin ensisynnyttäjä huuta jo ovelta kun tulee neuvolaan ilmoittautumaan,synnytän sitten luomuna.
Vaan niin on toinen ääni kellossa kun alkaa ne normaalit supparit ja synnytys alkaa,ensimmäisenä samat äidit huutaa synnytyssalin ovelta 'antakaa minulle heti kaikki puudutteet'
Ei suostuta kokeilemaan sitä oikeaa puhallustekniikkaa,ei ilokaasua ei mitään muuta kin kunnon puudutteita..
Niin jää koko luomuilu,mutta kun taas kavereille kerrotaan niin ihan luomuna vetäsin
Voin kulkaa sanoa että olisi minullakin joa kolmannen äidin kohdalla miltei korjattavaa kun käyvät vauvaa katsomassa ja tuore äiti kehuu kuinka luomuna vedettiin

Itse olen ollut aina sillä kannalla että synnytys menee omalla painolla ja se että et viimeksi edes ilokaasua tarvinnut ei nyt tarkoita sitä etten enään muissakaan tarvi,jokainen synnytys on kuitenkin erilainen ja ei tarvitse vauvan olla kuin hiukan väärässä asennossa niin johan kivut on täysin erilaiset

En ymmärrä mikä siinä on niin noloa synnyttää kivunlievitysten kera, ja varsinkin valehdella kavereilleen..

 

Moni etenkin ensisynnyttäjä huuta jo ovelta kun tulee neuvolaan ilmoittautumaan,synnytän sitten luomuna.
Vaan niin on toinen ääni kellossa kun alkaa ne normaalit supparit ja synnytys alkaa,ensimmäisenä samat äidit huutaa synnytyssalin ovelta 'antakaa minulle heti kaikki puudutteet'
Ei suostuta kokeilemaan sitä oikeaa puhallustekniikkaa,ei ilokaasua ei mitään muuta kin kunnon puudutteita..
Niin jää koko luomuilu,mutta kun taas kavereille kerrotaan niin ihan luomuna vetäsin
Voin kulkaa sanoa että olisi minullakin joa kolmannen äidin kohdalla miltei korjattavaa kun käyvät vauvaa katsomassa ja tuore äiti kehuu kuinka luomuna vedettiin

Itse olen ollut aina sillä kannalla että synnytys menee omalla painolla ja se että et viimeksi edes ilokaasua tarvinnut ei nyt tarkoita sitä etten enään muissakaan tarvi,jokainen synnytys on kuitenkin erilainen ja ei tarvitse vauvan olla kuin hiukan väärässä asennossa niin johan kivut on täysin erilaiset

En ymmärrä mikä siinä on niin noloa synnyttää kivunlievitysten kera, ja varsinkin valehdella kavereilleen..

Enkä minä. Sen sijaan se on noloa, että naureskelee potilailleen jossain keskustelupalstoilla.