vierailija
Oon pienen lapsen äiti, vauva oli koliikkivauva mutta nyt jo mennyt hieman paremmin. Univelkaa on edelleen kamalasti ja se ei varsinaisesti vähenny, kun vauva ei vieläkään oo mikään hyvä nukkumaan.
Yllättävää kyllä mun ongelmaksi on muodostunut lähipiiri, jonka mielestä mun on PAKKO pöästä tuulettumaan, eli siis baariin, keikalle, yömenoihin, mutta mä en HALUA. Haluan nukkua. Haluan olla vauvan kanssa. Haluan olla illat kotona. Päivisin mulle ois ihan ok nähdä, mutten halua iltamenoja.
Nyt painostus alkaa mennä naurettavuuksiin, ku mua syytetään isäsuhteen muodostumisen estämisestä, kireästä napanuorasta, ylihuolehtivuudesta, lapsen edun polkemisesta ja vaikka mistä, kun en ANNA lapsen jäädä isän kanssa ja oppia olemaan ilman mua.
Mikä järki tässä on? Siis mulle ihan ok jos joku haluaa ja jaksaa mennä mut mä en HALUA. Varmasti tulee sekin aika että haluan, mut se aika ei oo nyt. Ihan sama kuka siitä suuttuu.
Yllättävää kyllä mun ongelmaksi on muodostunut lähipiiri, jonka mielestä mun on PAKKO pöästä tuulettumaan, eli siis baariin, keikalle, yömenoihin, mutta mä en HALUA. Haluan nukkua. Haluan olla vauvan kanssa. Haluan olla illat kotona. Päivisin mulle ois ihan ok nähdä, mutten halua iltamenoja.
Nyt painostus alkaa mennä naurettavuuksiin, ku mua syytetään isäsuhteen muodostumisen estämisestä, kireästä napanuorasta, ylihuolehtivuudesta, lapsen edun polkemisesta ja vaikka mistä, kun en ANNA lapsen jäädä isän kanssa ja oppia olemaan ilman mua.
Mikä järki tässä on? Siis mulle ihan ok jos joku haluaa ja jaksaa mennä mut mä en HALUA. Varmasti tulee sekin aika että haluan, mut se aika ei oo nyt. Ihan sama kuka siitä suuttuu.