Mitä ajattelet naisesta joka ollut jo 6v yksinhuoltaja ilman seurustelua / treffejä?

Mä elin monta vuotta yksin ilman seurustelua tai treffailua. Ei ollut elämä silti tylsää, päinvastoin. Nyt olen avioliitossa ja kaksi lasta on, mutta aika rankkaa tämä on ollut, joten jos yh:ksi päätyisin, niin luultavasti viihtyisin taas ilman miestä ihan hyvin.

 

Ei kai sitä tarvi erikseen juoksennella perässä tai mitään haudanvakavaa suhdetta solmia, saati sitten uusperhekuvioita.

Pelkkien lasten ympärillä eläminen on mun mielestä just se tylsäksi tekevä elementti elämässä, viitaten tuohon "onhan yh:lla yleensä myös lapsi/lapsia".
Voihan sillä tietty olla hauskoja kavereita ja illanistujaisia ilman mitään seksuaalista/romanttista sävyä, hulvatonta huumoria ja muuta hauskaa, mut mä en henkilökohtaisesti sellasta työ-lapsi-harrastus-hima-elämää pidä kovin hauskana.

Niin että elämässä ainoa mielenkiintonen asia on seurustelu vai? Voi helvetti mitä paskaa.

Kuka on myöskään sanonut että elämä pyörii pelkkien lasten tai työn ympärillä ellei ole miesystävää.
Anteeks mutta on sulla aika suppea maailmankuva, ja ton perusteella hyvin tylsä.