mitä mieltä olette tästä huostaanottotapauksesta?

En tunne tapausta niin todella vaikea alkaa analysoimaan. Se verran kuitenkin pakko sanoa että lehtijutun tekijä olisi voinut perehtyä paremmin sanastoon. Oikeilla sanoilla puhuttaessa tuokaan juttu ei olisi noin kirjavan kuuloinen. Kiireellinen sijoitus ei ole huostaanottoa lähelläkään näin esimerkiksi.

Lisään vielä että lapsia ei voi viedä (tässä tapauksessa hoitoon) laitokseen ilman pykälää joka luonnollisesti tässä oli kiireellisen sijoituksen pykälä. Se mitä tuon jälkeen on tapahtunut ei ainakaan mulle auennut täysin.

 

Jotenkin puutteellisesti kerrottu koko tarina...vaikea sanoa yhtään mitään. Selvää on, ettei 12 vuotiasta jätetä vastuuseen nuoremminsta, varsinkaan vaippaikäisistä...

 

Sossut ovat varmaan jututtaneet lapsia, ainakin vanhimpia. Saaneet ehkä sitä kautta tietoonsa nuo kotityöjutut ja nukkumaanmenoajan ja hankkineet sitten lisätietoa. Tosiaan kun tästä jutusta ei näe kuin tuon äidin kertomuksen, luulen että taustalla on jotain muutakin.

 

[QUOTE="miu";23284267]Äiti on ollut paikalla lähes joka päivä... hmm puutun nyt tuohon että onko oikeesti ja vaikka olis niin onko ollut paikalla mutta ei läsnä?? Sitähän se tollaisissa tapauksissa usein on. Ja ehkä väärin aseteltu mun kommentti subjektiivisuusdesta tarkennan, että vanhempi voi julkisuudessa kertoa oman subjentiivisen yleensä hyvin todesta poikkeavan ja omia toimiaan kaunistelevan näkemyksen asiasta ja se sosiaalityöntekijä ei voi kertoa asiasta juuri mitään lähinnä tätä tarkoitin tuolla kommentilla johon puutuit [/QUOTE]

Pointtini ei tässä ollut se, että onko tämä kyseinen äiti nyt sitten syyllistynyt laiminlyönteihin vai ei. Vaan se, että noin periaatteessa sellainen henkilö, joka on paikalla aina voi helpommin muodostaa kokonaiskuvan asioista verrattuna sellaiseen, joka käy joskus tekemässä tarkastuksen.

Olen myöskin kansalaisena huolissani sosiaalitoimen toimintatavoista. Yksi konkreettinen asia on se, että sosiaalitoimessa asiakkaalla on käytännössä huonommat oikeudet kuin poliisin kanssa asioivalla. Jos henkilö joutuu esim. poliisikuulusteluun epäiltynä rikoksesta, hänellä on oikeus nähdä itse, mitä hänen lausumakseen on kirjoitettu ja sitten hän voi allekirjoittaa tai olla allekirjoittamatta lausumaa omakseen. Vastaavaa oikeutta ei sosiaalitoimen kanssa asioitaessa ole, vaikka sosulla onkin isommat aseet käytössä useissa tapauksissa. Rikoksesta epäilty voidaan vakavassa tapauksessa toki tuomita vankilaan, mutta lasten pois otto on monta tavanomaisesta rikoksesta määrättyä rangaistusta pahempi asia. Ja silti kansalaisella on sossuun nähden pienempi puolustatutumisoikeus.

 

No eipä 11-12 vuotiaan homma ole hoitaa nuorempia sisaruksiiaan.
Ja jospa se aikuinen joka on sinne kotiin mennyt, todennut että kaikki ei ole ok. Mahdollisesti lapsille vaaarallisia paikkoja ym, onko ollut ruokaa, kämppä kuin sikolätti, lapset satuttaneet toisiaan (raapineet naaman joltain verille) ym....
Eikö tuo tervettä toimintaa ole ollut äidiltä, että lättää lapset keskenään koko sakin.

 

Mä en nyt ymmärrä täät juttua.

SIIS
-Äiti jätti viisi lastaan kotiin, kaksi nuorinta vaipoissa
-äiti oletti että 12vuotias hoitaa nämä taaperot/vauvat, vaihtaa vaipat ja syöttää?
-vai uskoiko äiti että sairaalankautta lapsille saadaan hoitaja piakkoin?
-hän oli 2 päivää sairaalassa eikä kertaakaan varmistanut että lapsilla on hoitaja?
-palaa kahden päivän kuluttua kotiin ja SURPRISE lapset on viety.

Ei yllätä jos asia on mennyt näin.

 

Pointtini ei tässä ollut se, että onko tämä kyseinen äiti nyt sitten syyllistynyt laiminlyönteihin vai ei. Vaan se, että noin periaatteessa sellainen henkilö, joka on paikalla aina voi helpommin muodostaa kokonaiskuvan asioista verrattuna sellaiseen, joka käy joskus tekemässä tarkastuksen.

Olen myöskin kansalaisena huolissani sosiaalitoimen toimintatavoista. Yksi konkreettinen asia on se, että sosiaalitoimessa asiakkaalla on käytännössä huonommat oikeudet kuin poliisin kanssa asioivalla. Jos henkilö joutuu esim. poliisikuulusteluun epäiltynä rikoksesta, hänellä on oikeus nähdä itse, mitä hänen lausumakseen on kirjoitettu ja sitten hän voi allekirjoittaa tai olla allekirjoittamatta lausumaa omakseen. Vastaavaa oikeutta ei sosiaalitoimen kanssa asioitaessa ole, vaikka sosulla onkin isommat aseet käytössä useissa tapauksissa. Rikoksesta epäilty voidaan vakavassa tapauksessa toki tuomita vankilaan, mutta lasten pois otto on monta tavanomaisesta rikoksesta määrättyä rangaistusta pahempi asia. Ja silti kansalaisella on sossuun nähden pienempi puolustatutumisoikeus.

Kyllä äiti on selkeästi syyllistynyt laiminlyöntii tilanteessa jossa jättää 11 vuotiaan huolehtimaan neljästä pienemmästä sisaruksesta kahdeksi vuorokaudeksi+ mitä kaikkea muuta perheessä mahtaakaan olla taustalla, koska lastensuojeluasiakkuus ilmeisesti jo on ollut olemassa...

 

epäpätevä virkaintoinen sossu, joka syyllistänyt äidin. miksi isään ei otettu yhteyttä?

 

[QUOTE="miu";23284321]Kyllä äiti on selkeästi syyllistynyt laiminlyöntii tilanteessa jossa jättää 11 vuotiaan huolehtimaan neljästä pienemmästä sisaruksesta kahdeksi vuorokaudeksi+ mitä kaikkea muuta perheessä mahtaakaan olla taustalla, koska lastensuojeluasiakkuus ilmeisesti jo on ollut olemassa...[/QUOTE]

Kuten sanottu, en puolustele tätä kyseistä äitiä enkä tunne tätä tilannetta. Mutta mitä mieltä sinä sosiaalityötekijänä olet tuosta jälkimmäisestä kirjoittamastani kappaleesta?

 

Ilmeisesti Jenny sulla on lastensuojelunasiakkuus en nimittäin missään tapauksessa voi muuten ymmärtää komenttejasi, koska ko. tapauksia lähteltä seuranneena tiedän, että lapsi perheitä tuetaan avohuollontukitoimin liian pitkään ja monia tilanteita on, että lasta ei huostaanoteta kurjasta tilanteesta mielenterveys/päihdeongelmaiselta vanhemmalta koska lapsi on ainoa oljenkorsi joka pitää vanhemman jossakin kuosissa :O eli siis lapsi hoitaa oman hyvinvointinsa kustannuksellaan vanhempaa. Lisäksi jos vanhempi on ns. hankala tapaus ja herkkä tekemään valituksia/viemään asioita oikeuteen lapset saavat olla hyvin hyvin kurjissa oloissa koska heitä ei huostaanoteta. Että se siitä sossujen mielivallasta.
Edelleenkään mun mielestä turhia huostaanottoja ei ole.

 

[QUOTE="miu";23284347]Ilmeisesti Jenny sulla on lastensuojelunasiakkuus en nimittäin missään tapauksessa voi muuten ymmärtää komenttejasi, koska ko. tapauksia lähteltä seuranneena tiedän, että lapsi perheitä tuetaan avohuollontukitoimin liian pitkään ja monia tilanteita on, että lasta ei huostaanoteta kurjasta tilanteesta mielenterveys/päihdeongelmaiselta vanhemmalta koska lapsi on ainoa oljenkorsi joka pitää vanhemman jossakin kuosissa :O eli siis lapsi hoitaa oman hyvinvointinsa kustannuksellaan vanhempaa. Lisäksi jos vanhempi on ns. hankala tapaus ja herkkä tekemään valituksia/viemään asioita oikeuteen lapset saavat olla hyvin hyvin kurjissa oloissa koska heitä ei huostaanoteta. Että se siitä sossujen mielivallasta.
Edelleenkään mun mielestä turhia huostaanottoja ei ole.[/QUOTE]

Ääh pitäisi kirjottaa rekkautuneena, korjaus et missään tapauksessa on liian jyrkkä kommentti Tosa voisi lukea, että ymmärrän sinun kirjoitustasi paremmin siinä valossa että sinulla taitaa olla omakohtaista kokemusta lastensuojeluasiakkuudesta. Ja lisään vielä, että sossu antaa kyllä tietoa asiakkaalle ja kansionkin saa lukea ihan lainmukaan, mutta toki sosiaalityöntekijöissä on kirjavaa kirjoa ja niistä on pulaa niin joissakin tapauksissa heillä ei välttämättä ole riittävää koulutusta työhönsä.

 

Häh, mihin viestini tästä ketjusta on kadonnut? Kirjoitin viime yönä, ehkä kahden aikaan.

Hyvä ihmiset: Sijoitus ja huostaanotto ovat kaksi eri asiaa. Tottakai tässä tapauksessa lapset piti sijoittaa jonnekin äidin sairaalassaoloajaksi. Niin hän varmaan kuvitteli tapahtuneenkin. Sijoitus avohuollon tukitoimenpiteenä tehdään vanhemman suostumuksella ja yhteistyössä. Huostaanotto on aivan eri asia.

Seuraavaksi: Tässä maassa todellakin tehdään perusteettomia huostaanottoja, ja paljonkin. Minut otettiin aikoinaan huostaan koska isäni on narsisti ja onnistui manipuloimaan sosiaaliviranomaiset puolelleen. Ensiksi hän sai erossa lähivanhemmuuden, ja kun vastustin tätä hirmuvaltaa ja olin aikeissa muuttaa äidilleni, soitti hän poliisille ja sosiaalipäivystykseen. Hän keksi ihan omasta päästään minulle vaikka mitä ongelmia, väitti minun käyttävän huumeita ja muuta tyypillistä.

Vaan miten kävikään? Huumeseula tuli puhtaana takaisin, menestyin hyvin koulussa, mitään varsinaisia ongelmia ei ollut. En edes tupakoinut! Minun isäni valehtelun takia olin laitoksessa useita kuukausia. Ajatelkaa, jos teidät yhtäkkiä laitettaisiin vankilaan, ilman oikeudenkäyntiä, ilman mitään sen erityisempää syytä. Huostaanottoprosessissa tehtiin lukuisia virheitä joista huomauttelin. Sain vastaukseksi olankohautteluja ja "Oho, se varmaan unohtui..."

Niin... Nyt toki te voitte sanoa, että minä valehtelen. Että taustalla on muutakin. Sehän sosiaaliviranomaisista tekee erityisen vaarallisia: Heitä on lähes mahdotonta saada tilille virheellisistä teoistaan. Kaikki on niin salaistasalaistasalaista... Vaikka itse antaisin luvan sosiaaliviranomaisille julkaista kaikki minun tietoni niin he eivät sitä tee. Miksi? Koska he jäisivät kiinni. Minä voisin hyvinkin näyttää puuttteelliset paperini ja kertoa virheistä, mutta niin kauan kun sosiaaliviranomaisten hiljaisuuden muuri pitää, on AIVAN YKSI JA SAMA mitä minä kerron tai mitä papereissani lukee. Aina voidaan vedota siihen, että kyllä he tietävät mitä tekevät.

Mihin tuo luottamus perustuu? Miksi olette niin varmoja, että sossut tekevät aina oikein? Eikö yhtään huolestuta kerta toisensa jälkeen julkisuuteen tulleet tapaukset? Eikö yhtään ihmetytä mikä kiire sossuilla aina on erottaa sisarukset toisistaan? Tässäkin tapauksessa _toimittaja on ilmeisesti lukenut huostaanottopäätöksen ja nähnyt kirjalliset todisteet_ mutta silti huudellaan, että taustalla on oltava muuta. Jos taustalla on muuta, niin missä se muu on? Miksei sitä ole dokumentoitu? Miksei kerrota tarkemmin mistä on kyse??

Koska silloin sosiaalityöntekijöiden asiantuntemattomuus ja puolueellisuus tulisi esille.

PS. Laitokset eivät ole mitään mukavia turvallisia paikkoja muuta kuin ehkä ihan kaikista kauheimmista perheistä tulleille. Kuvitelkaa miten kauheaa on lapselle yhtäkkiä joutua vieraaseen paikkaan, vieraiden aikuisten hoidettavaksi, ongelmalasten/nuorten joukkoon. Vankila on lähin vertailukohde. Itse kärsin vieläkin seurauksista, psyykkisistä ongelmista jotka johtuvat sijoituksestani ja sen aiheuttamasta traumasta.

 

[QUOTE="miu";23284347]Ilmeisesti Jenny sulla on lastensuojelunasiakkuus en nimittäin missään tapauksessa voi muuten ymmärtää komenttejasi, koska ko. tapauksia lähteltä seuranneena tiedän, että lapsi perheitä tuetaan avohuollontukitoimin liian pitkään ja monia tilanteita on, että lasta ei huostaanoteta kurjasta tilanteesta mielenterveys/päihdeongelmaiselta vanhemmalta koska lapsi on ainoa oljenkorsi joka pitää vanhemman jossakin kuosissa :O eli siis lapsi hoitaa oman hyvinvointinsa kustannuksellaan vanhempaa. Lisäksi jos vanhempi on ns. hankala tapaus ja herkkä tekemään valituksia/viemään asioita oikeuteen lapset saavat olla hyvin hyvin kurjissa oloissa koska heitä ei huostaanoteta. Että se siitä sossujen mielivallasta.
Edelleenkään mun mielestä turhia huostaanottoja ei ole.[/QUOTE]

Ikävää, että joudun purkamaan toivomasi asetelman, jossa saisit minut asetettua pahiksen rooliin. Mutta ei minulla eikä kenelläkään perheeseeni kuuluvalla ole lastensuojeluasiakkuutta.

Yhdysvalloissa on käytössä kuolemantuomio, joissa tietysti yritetään olla tarkkoja, ettei virheellisiä tuomioita tulisi. Silti näitäkin on joskus sattunut. Jo teoriassa on väistämätöntä, että turhia huostaanottoja joukkoon mahtuu, vaikka niitä olisikin vain 0,01%. Mutta, ymmärrän, että jonkinlainen virhemarginaali näissäkin asioissa on, ihmisiä kun on asioita hoitamassa, toivottavasti myös sinä ymmärrät sen.

Ja, mitä tuossa kirjoituksessa halusin tuoda esiin, ei rajoittunut mitenkään pelkästään huostaanottotapauksiin. Ongelma on siinä, että sosiaaliviranomainen on viranomainen, jolla on periaatteessa valta hyvin radikaaleihin asioihin. Paljon radikaalimpiin, kuin vaikka ylinopeussakko. Ja silti sosiaalitoimella ei ole samanlaisia velvollisuuksia asiakasta kohtaan kuin poliisilla, siitäkin huolimatta, että kuulusteltavaa epäillään rikoksesta. Okei, myönnän rikollisuuteni, olen saanut kerran ylinopeussakon, mutta se ei nyt kuulu tähän.

 

Niin lastensuojelutyössä liikutaan hyvin tunteita herättävällä tasolla Hankalia juttuja on edelleen väitän kuitenkin, että turhia huostaaottoja ei ole. Ja kiva Jenny kun oikasit näkemykseni, en kuitenkaan asettanut sinua pahiksen rooliin Enkä muutenkaan ole sitä mieltä, että huostaanotettujen lasten vanhemmat olis erityisen pahiksia, on vaan perheitä joissa on isoja ongelmia ja niihin pitää saada apua. Joskus vanhemmat eivät tätä avuntarvetta omista syistään/ongelmistaan johtuen ymmärrä ja silloin pitää yhteiskunnan kantaa huoli lasten hyvinvoinnista

 

[QUOTE="miu";23284422]Niin lastensuojelutyössä liikutaan hyvin tunteita herättävällä tasolla Hankalia juttuja on edelleen väitän kuitenkin, että turhia huostaaottoja ei ole. Ja kiva Jenny kun oikasit näkemykseni, en kuitenkaan asettanut sinua pahiksen rooliin Enkä muutenkaan ole sitä mieltä, että huostaanotettujen lasten vanhemmat olis erityisen pahiksia, on vaan perheitä joissa on isoja ongelmia ja niihin pitää saada apua. Joskus vanhemmat eivät tätä avuntarvetta omista syistään/ongelmistaan johtuen ymmärrä ja silloin pitää yhteiskunnan kantaa huoli lasten hyvinvoinnista [/QUOTE]

On niin raivoistuttavaa, että sulla selkeä mielipide asioista, joita et edes tiedä Et kai oikeasti ole niin sinisilmäinen, että luulet systeemin olevan täysin aukoton? Kuten Jenny tuossa mainitsi: Kuolemantuomiota on pyritty jakamaan vain varmasti syyllisille, silti virheitä on tapahtunut. Sosiaaliviranomaisilla on huomattava valta, valta sulkea lapsia laitoksiin välittömästi, ilman varoitusta ja kiireellisen huostaanoton kautta kuukaudeksi.

Minä tiedän, minä olin paikalla, se oli minun elämäni jonka he rikkoivat. Kyllä, perheessämme oli ongelma: Isäni. Ongelma olisi korjaantunut sillä, että muutan äidilleni. Kaiken tämän sotkun jälkeen minä niin teinkin. Molemmat vanhempani olivat jo eron yhteydessä todettu kelvollisiksi vanhemmiksi sosiaaliviranomaisten toimesta (huoltajuusoikeudenkäynnissä) niin ei todellakaan ollut mitään syytä sulkea minua laitokseen. Ei mitään!

Sijoituksen jälkeen palasin (toiseen) kotiini, mutta olin henkisesti aika rikki tuon jälkeen. Kokeile ensin itse asua laitoksessa ja tulla kohdelluksi roskaväkenä. Kokeile itse menettää itsemääräämisoikeutesi, joutua vieraiden ihmisten keskelle 24/7 valvonnan alaiseksi ilman mitään kontrollia. Se ei tunnut *turvalliselta ja mukavalta* vaan se on helvetin pelottavaa. Vain jos on tullut todella extreme-oloista voi tuo olla parempi vaihtoehto.

Laitoshoito on vieläpä niin kallista, että sillä summalla saataisiin työntekijä perheeseen 40h/viikko. Tällaista ei kuitenkaan koskaan tehtäisi vaikka siitä olisi huimasti apua. Perheiden tukemisen sijaan lasta rangaistaan, lapsi eristetään.

 

Kurjaa apila, että sulla on ikävä kokemus elämässäsi. Ja uskon silti, että sun näkemys tilanteestasi ei ole ollu eikä ole absoluuttinen totuus tilanteestasi. Näin siksi, että kohtaan työni puolesta kaltaisiasi ihmisiä.
Hae ihmeessä apua ongelmiisi, vaikka varmasti oletkin jo näin tehnyt. Ei kannata rypeä vääryyksissä joita kokee kohdanneensa ja antaa näin elämänsä mennä tavallaan hukkaan koska vihan ja katkeruus ovat hyvin kuluttavia sekä voimavaroja syöviä tunteita.
Voimia ja jaksamista sinulle elämääsi.
ps. sinisilmäinen en ole, mutta silti mielipiteeni on ettei turhia huostaanottoja ole

 

Lue uudelleen tämä kappaleesi, huomaatko siinä mitään erikoista? En nyt ota kantaa varsinaiseen huostaanottotapaukseen, kun en siitä mitään tiedä, mutta tartun tuohon "todellisen tolan" -lausahdukseen. Sosiaalityöntekijä näkee asian omalta kannaltaan ja sen mukaan mitä hän on tietoa / ilmiantoja saanut, äiti omaltaan. Näistä kahdesta äiti on ollut paikalla lähes joka päivä, sossu ehkä tehnyt joitain käyntejä.

Kumpikin, sekä sosiaalityöntekijä että äiti, ovat vain ihmisiä, jotka katsovat asioita omasta, subjektiivisesta näkövinkkelistään, ja joille voi lisäksi sattua virheitä. Ei muuten, mutta asenne, että sossun näkökulma = totuus on hyvin huolestuttava.

Tässä viisautta kun sitä aina toitotetaan kuin SOSSU tietää sen TODELLISUUDEN. Ja äidin/vanhempien näkemys onkin vain subjektiivinen. Eihän se näin mene

 

[QUOTE="miu";23284663]Kurjaa apila, että sulla on ikävä kokemus elämässäsi. Ja uskon silti, että sun näkemys tilanteestasi ei ole ollu eikä ole absoluuttinen totuus tilanteestasi. Näin siksi, että kohtaan työni puolesta kaltaisiasi ihmisiä.
[/QUOTE]

Ketjua lukiessa on hämmästyttävää miten helposti hahmon "miu" esittämät kommentit ja asenne tuovat mieleen eräänkin henkilön Libyasta.

No onhan se kivaa olla aina oikeassa, mutta faktojen tarkistaminen voisi olla paikallaan. Suosittelenkin aloittamaan vaikkapa ihan oikeasti vertailemalla täällä asiallisesti esitettyä rinnastusta poliisin ja sosiaaliviranomaisten menettelytavoista, toimivallasta ja siihen liittyvästä asiakkaan oikeuksista.

Nämä Mutu-höpinät "miu":n esittämästä lain mukaisuudesta ei todellakaan tarkoita tässä kohtelussa yhtään mitään muuta kuin sitä, että sosiaalipuoli ei suoranaisesti pyri rikkomaan tietosuojalain kirjainta vastaan.

Esitetäänpä kysymyksiä, olettaen että olet sosiaalivirkailijan kanssa eri mieltä jostain asiasta:
- miten esittämäsi mielipide kirjataan ?
- miten tiedät mitä sinusta, sanomastasi tai tilanteestasi dokumentoidaan?
- miten voit varmistaa että eriävä mielipiteesi on edes kirjattu?
- miten voit riitauttaa tai kiistää virheellisinä pitämäsi kirjalliset väittämät?
--> ja tapahtuuko tämä automaattisesti (vrt. poliisi) vai vaatiiko se sinulta aktiivisia ja aikaavieviä lisätoimia?
- miten voit varmistaa, että oma näkökulmasi huomioidaan jatkossa tasa-arvoisesti kaikissa sinua koskevissa tulevissa päätöksissä?

Entäpä mitä teet jos olet poliisin kanssa eri mieltä?
--> Jätät aluksi sakon tai tutkintapöytäkirjan allekirjoittamatta.
--> Esitutkintakertomukseen saat myös lisätä haluamasi asiat, jotka kirjataan ylös ja kuulluiksi sinun kertomanasi. Tämän kertomuksen myös näet heti.
LOPUKSI: Asia käsitellään tarvittaessa käräjillä, jonka jälkeen vasta ryhdytään toimenpiteisiin. Sossu tosin toimii yleensä ensin, jonka jälkeen saa yrittää vaikuttaa asioihin.

Joten kysynkin, mistähän utopiasta "miu" oikein puhuu, kun hän kuittaa lain mukaisuudella asiakkuuksissa ja asemassa esitetyn varsin merkittävän eron?

Mutta hei - mitään hätäähän ei ole. Kyllä sossu tietää (paremmin), etenkin sen mikä on absoluuttinen totuus asiassa kuin asiassa!

Tässä vielä tukku hymiöitä liitettäväksi tähänkin viestiin, jotta julkisesti ja ääneen lausutut typeryydet jotenkin kevenisivät ja ylimielinen asenne muka ei näkyisi.

 

Ketjua lukiessa on hämmästyttävää miten helposti hahmon "miu" esittämät kommentit ja asenne tuovat mieleen eräänkin henkilön Libyasta.

No onhan se kivaa olla aina oikeassa, mutta faktojen tarkistaminen voisi olla paikallaan. Suosittelenkin aloittamaan vaikkapa ihan oikeasti vertailemalla täällä asiallisesti esitettyä rinnastusta poliisin ja sosiaaliviranomaisten menettelytavoista, toimivallasta ja siihen liittyvästä asiakkaan oikeuksista.

Nämä Mutu-höpinät "miu":n esittämästä lain mukaisuudesta ei todellakaan tarkoita tässä kohtelussa yhtään mitään muuta kuin sitä, että sosiaalipuoli ei suoranaisesti pyri rikkomaan tietosuojalain kirjainta vastaan.

Esitetäänpä kysymyksiä, olettaen että olet sosiaalivirkailijan kanssa eri mieltä jostain asiasta:
- miten esittämäsi mielipide kirjataan ?
- miten tiedät mitä sinusta, sanomastasi tai tilanteestasi dokumentoidaan?
- miten voit varmistaa että eriävä mielipiteesi on edes kirjattu?
- miten voit riitauttaa tai kiistää virheellisinä pitämäsi kirjalliset väittämät?
--> ja tapahtuuko tämä automaattisesti (vrt. poliisi) vai vaatiiko se sinulta aktiivisia ja aikaavieviä lisätoimia?
- miten voit varmistaa, että oma näkökulmasi huomioidaan jatkossa tasa-arvoisesti kaikissa sinua koskevissa tulevissa päätöksissä?

Entäpä mitä teet jos olet poliisin kanssa eri mieltä?
--> Jätät aluksi sakon tai tutkintapöytäkirjan allekirjoittamatta.
--> Esitutkintakertomukseen saat myös lisätä haluamasi asiat, jotka kirjataan ylös ja kuulluiksi sinun kertomanasi. Tämän kertomuksen myös näet heti.
LOPUKSI: Asia käsitellään tarvittaessa käräjillä, jonka jälkeen vasta ryhdytään toimenpiteisiin. Sossu tosin toimii yleensä ensin, jonka jälkeen saa yrittää vaikuttaa asioihin.

Joten kysynkin, mistähän utopiasta "miu" oikein puhuu, kun hän kuittaa lain mukaisuudella asiakkuuksissa ja asemassa esitetyn varsin merkittävän eron?

Mutta hei - mitään hätäähän ei ole. Kyllä sossu tietää (paremmin), etenkin sen mikä on absoluuttinen totuus asiassa kuin asiassa!

Tässä vielä tukku hymiöitä liitettäväksi tähänkin viestiin, jotta julkisesti ja ääneen lausutut typeryydet jotenkin kevenisivät ja ylimielinen asenne muka ei näkyisi.

Hei ja kiitos tästä erittäin hyvästä kirjoituksesta! Tällä olisi käyttöä muillakin foorumeilla
Sosiaaliviranomaiset toimivat mafian tavoin, ei kaikki mutta mahdollisuus siihen on monella. Varsinkin sadistisuuteen taipuvat persoonat voivat valtaansa hämääntyä ja alkaa leikkiä ihmisten elämillä (tukku hymiöitä perään jottei sossut ota tätä tosissaan )

 

Usein se subjektiivisuus vanhemman näkemykseen tulee kykenemättömyydestä nähdä omaa tilannettaan koska on niin keinoton/voimaton psyykkisesti sairas/päihdeongelmainen tai kaikkia näitä ja väsymys kaupan päälle. Ketään tuomitsematta siihen sitten tarvitsee apua ja saa yhteiskunnan taholta, apua on vaan vaikea ottaa vastaan koska on sen tilanteensa kanssa niin jumissa. Ja kuten aiemmin totesin, lastensuojeluasioissa liikutaan hyvin tunteita herättävällä alueella :|

 

Muuhun keskusteluun kantaaottamatta, alkuperäinen tapaus kuulostaa uutisoituna vähintäänkin oudolta ja on todella vaikea uskoa että äiti olisi vain viaton sivullinen uhri mielivaltaisen sossun toimiessa päättömästi miten sattuu, tulee sen verran omituinen kuva lapsista huolehtimisesta jo pelkästään tuon uutisen perusteella : /

 

up

 

No ei turhaan otettu lapsia pois. Ei 11v voi huolehtia vielä pienemmistään.

 

No jos lapsia uhkaa pysyvä huostaanotto niin taustalla muutakin kuin tämä tapaus.

Peesendaali.

 

Porukan vanhin ei ollut edes 12-vuotias. Hän oli yksitoista. Melkein kaksitoista ei ole sama kuin kaksitoista.

Eikä ole kyse parista tunnista vaan parista päivästä. Kyllä se ihan maalaisjärjellä pitäisi olla tajuttavissa, että 11-vuotias ei voi olla kahta vuorokautta vastuussa pienemmistään. Jos äiti ei asiaa muulla tavalla ole kyennyt hoitamaan, niin ihme juttu...