Lastensuojelun omituisissa toimissa ei välttämättä ole kyse aina pahansuopuudesta tai rahanhimosta, vaan kyse voi olla siitäkin, että sossutädit projisoivat asiakkaisiinsa omaa hysteeristä tunne-elämäänsä. En suoraan sanottuna tiedä kumpi on pelottavampi, aidosti pahansuopa lastensuojelija, joka haluaa kasvattaa yksikkönsä budjettia, vai tuhoavasti käyttäytyvä lastensuojelija, joka kuvittelee vain auttavansa. Jälkimmäistä on nimittäin mahdoton saada edes tietoiseksi toimiensa vääryydestä, koska hän kuvittelee olevansa jokin kritiikin yläpuolella liihotteleva suojelusenkeli.
Yhden teorian mukaan Eurooppaan on levinnyt Yhdysvalloista alkanut sosiaali-terapeuttinen herätysliike, joka perustuu hysteeriseen ja moraalista joukkopaniikkia muistuttavaan lastensuojelutarpeiden liioitteluun. Suomenkin sosiaalitoimeen ja sitä lähellä oleviin tahoihin on arvattavasti pesiytynyt hysteerikkoja, joitten päät ovat menneet pyörälle amerikkalaisten virkasisarten ja -veljien höpötyksistä. Eräs väärien insestisyytösten tehtailusta useaan kertaan tuomittu lastensuojelija murjaisi MOT-ohjelmassa, että hän ei ole kuullutkaan insestitapauksesta, jossa ei olisi ollut taustalla oikea insestikokemus. Hän on esim. pelkkien puhelinsoittojen perusteella päättänyt, että insestiä on tapahtunut ja pistänyt lastensuojelukoneiston liikkeeseen.
Joku virkasisarensa oli päätynyt oikein psykiatriseen pakkohoitoon vallan mahdottomiksi äityneiden pedofiliavainoharhojen takia. On mahtanut tuntua veikeältä, kun systeemi kolahtikin omaan nilkkaan.
Tullaanko Suomessakin lopulta näkemään sellainen lastensuojelufarssi, joka on pyörinyt viime vuosina Portugalissa? Siellä lapsilta on lypsetty pedofiliatunnustuksia monivalintatestiä muistuttavalla menetelmällä. Lapsille on annettu tehtäväksi valita kuva-albumista tietty määrä miehiä, jotka ovat muka käyttänee heitä seksuaalisesti hyväkseen. Mukana on mm. tunnettuja poliitikkoja ja viihdemaailman henkilöitä, ja mielenkiintoista kyllä useita pedofiliakohuun skeptisesti suhtautuvia henkilöitä. Kun eräs toimittaja oli alkanut kirjoittamaan aiheesta kriittisiä juttuja, hänen kuvansa oli vaivihkaa lisätty albumiin!
Ruotsista muistan tapauksen, josta oli juttua FST:n Noitien aika -dokumentissa. Siellä oli alettu vainoamaan peruskoulun opettajaa pedofiliasyytöksillä, ja todistusaineistona olivat lastensuojelijat esitelleet mm. roskiksesta kaivetun appelsiininkuoren, jonka syytetty oli muka tarkoituksella kuorinut genitaalien muotoon lasten edessä. Mitään sen konkreettisempaa eivät olleet saaneet esille. Tätä sirkusta oli jatkunut peräti kaksi vuotta ennen kuin lastensuojelu joutui sulkemaan tapauksen, ja silloinkin äärimmäisen pettyneenä, kun mitään syytettä ei saatukaan aikaan. (Tämän prosessin oli laittanut liikkeelle sosiaalityöntekijä, joka oli saanut inspiraationsa amerikkalaisesta herätyskristillisestä/salaliittoteoreettisesta lastensuojelukirjallisuudesta).
Lapsiin kohdistuvaa pahuutta ja välinpitämättömyyttä on tässä maailmassa varmasti ihan riittämiin ilman, että suojelusenkelikompleksinsa ohjaamina hortoilevat lastensuojelijat sekoittavat tilannetta vielä entisestään. Mutta eiköhän tässäkin yhden totuuden maassa tapahdu vähitellen jotain muutosta, kun tarpeeksi moni perhe joutuu kasvuhakuisen sosiaalitoimen mielivallan kohteeksi?
