Mitä tehdä,kun mies ei edes yritä ymmärtää pms-oireitani..:(

Mitä ihmeen paskamaisuutta se on, jos otat sen minkä sulle kuuluu??

Jos olette aviossa ja ero tulee, omaisuus puoliksi. Ei siinä paskamaisuutta jommankumman otsaan heitetä, reilua hommaahan se on.

Paitsi että mulla ei oo asuntolainaa, eli mies maksaa kaiken kuten laskutkin kun ei mulla oo mitään tuloja (nyt). Ne mitä oli aiemmin (ne pienet kelan tuet jne.) meni omiin laskuihin ja sitten siirsin miehelle jos oli sillä rahat loppu...eli ruokaan, muihin laskuihin jos pystyin antamaan. Eli mä olen ollu ja tulen olemaan persaukinen, tää sairaus on sellnen joka ei näy paranevan. Putosin kaikesta kun ei myönnetä mitään työkyv.eläkkeitä (vaikka aikoinaan lääkäri useat lausunnot kirjoitti) vaan perustellaan että "tilanteenne voi muuttua"...

Jos asuttas vuokralla, sais mies lähteä, jäis mulle ja lapselle tuttu koti. Mutta hyvähän sen on nyt sanoo mulle että "etsi asunto itelles" ja kun sanoin että lapsi lähtee mun mukaan kun hoidan itse, niin totesi vaan että "niin tietysti"...kuvittelee että saa lapsen aina kun haluaa kuhan mut pihalle. Miten hitossa saan asunnon ja tuun toimeen, paitsi jos oon niin paskamainen että vaadin talosta puolet...olispa alkurahat. Miksi vain minun pitää kärsiä tästä kun MINÄ olen yrittänyt pelastaa suhteen/perheen nyt kun olen käytökseni tajunnut.

 

Kysymys nro. 1, syötkö pillereitä?

Mä olen ite täsmälleen samanlainen hirviö jos syön pillereitä, se on ihan kokeiltu juttu, heti kun pillerit heivattiin pois, mun mieliala tasottui eikä tollasia purkauksia enää tule..

Tuo juttu oli kuin mun näppikseltä, ihan oikeasti, mä voin rehellisesti sanoa olleeni just tuollainen ..kusipää...anteeks, mut muuta sanaa en tolle keksi ja miehen reaktio meillä tismalleen samanlainen, pakko se vaan oli peiliin kattoo ja tuumata et himmaas vähän, ei kukaan jaksa tollasta katella...

 

[QUOTE="aloittaja";23015500]Niin..Sen kun oppisin..Olen "tuulella kävijä"..Haaveilija,epärealisti..Teen ensin,ajattelen sitten..Siinäpä järkevälle miehelleni haastetta..[/QUOTE]
Miten sitten luulet, että tässä ongelma on sinun PMS-oireesi tai se, miten miehesi niihin reagoi???

Puolet omaisuudestaon sinun, mutta miettisin vakavasti kannattaako ottaa niitä rahoja, koska kuitenkin menevät taivaan tuuliin. On sitten edes toisella vanhemmalla oma asunto.

 

[QUOTE="joo";23016554]Paitsi että mulla ei oo asuntolainaa, eli mies maksaa kaiken kuten laskutkin kun ei mulla oo mitään tuloja (nyt). Ne mitä oli aiemmin (ne pienet kelan tuet jne.) meni omiin laskuihin ja sitten siirsin miehelle jos oli sillä rahat loppu...eli ruokaan, muihin laskuihin jos pystyin antamaan. Eli mä olen ollu ja tulen olemaan persaukinen, tää sairaus on sellnen joka ei näy paranevan. Putosin kaikesta kun ei myönnetä mitään työkyv.eläkkeitä (vaikka aikoinaan lääkäri useat lausunnot kirjoitti) vaan perustellaan että "tilanteenne voi muuttua"...

Jos asuttas vuokralla, sais mies lähteä, jäis mulle ja lapselle tuttu koti. Mutta hyvähän sen on nyt sanoo mulle että "etsi asunto itelles" ja kun sanoin että lapsi lähtee mun mukaan kun hoidan itse, niin totesi vaan että "niin tietysti"...kuvittelee että saa lapsen aina kun haluaa kuhan mut pihalle. Miten hitossa saan asunnon ja tuun toimeen, paitsi jos oon niin paskamainen että vaadin talosta puolet...olispa alkurahat. Miksi vain minun pitää kärsiä tästä kun MINÄ olen yrittänyt pelastaa suhteen/perheen nyt kun olen käytökseni tajunnut.[/QUOTE]

Milläs perustein puolet asunnosta ajattelit vaatia, jos kerran on niin että asunto on tyystin miehesi omaisuutta? Sinulla on oikeus puoleen yhteisestä omaisuudestanne.

 

[QUOTE="vieras";23016576]
Puolet omaisuudesta on sinun, mutta miettisin vakavasti kannattaako ottaa niitä rahoja, koska kuitenkin menevät taivaan tuuliin. On sitten edes toisella vanhemmalla oma asunto.[/QUOTE]
Tämä koskikin eri henkilöä eli "joo":ta.

 

[QUOTE="vieras";23016593]Milläs perustein puolet asunnosta ajattelit vaatia, jos kerran on niin että asunto on tyystin miehesi omaisuutta? Sinulla on oikeus puoleen yhteisestä omaisuudestanne.[/QUOTE]
Kyllä on oikeus puolee asunnosta, jos muuta omaisuutta ei ole ja ei ole avioehtoa.

 

Sulla on siis mielestäsi oikeus olla muutaman päivän kuusta sietämätön kusipää pms:n varjolla eikä siitä saisi ottaa nokkiinsa, justiinsa.

 

[QUOTE="joo";23016554]Paitsi että mulla ei oo asuntolainaa, eli mies maksaa kaiken kuten laskutkin kun ei mulla oo mitään tuloja (nyt). Ne mitä oli aiemmin (ne pienet kelan tuet jne.) meni omiin laskuihin ja sitten siirsin miehelle jos oli sillä rahat loppu...eli ruokaan, muihin laskuihin jos pystyin antamaan. Eli mä olen ollu ja tulen olemaan persaukinen, tää sairaus on sellnen joka ei näy paranevan. Putosin kaikesta kun ei myönnetä mitään työkyv.eläkkeitä (vaikka aikoinaan lääkäri useat lausunnot kirjoitti) vaan perustellaan että "tilanteenne voi muuttua"...

Jos asuttas vuokralla, sais mies lähteä, jäis mulle ja lapselle tuttu koti. Mutta hyvähän sen on nyt sanoo mulle että "etsi asunto itelles" ja kun sanoin että lapsi lähtee mun mukaan kun hoidan itse, niin totesi vaan että "niin tietysti"...kuvittelee että saa lapsen aina kun haluaa kuhan mut pihalle. Miten hitossa saan asunnon ja tuun toimeen, paitsi jos oon niin paskamainen että vaadin talosta puolet...olispa alkurahat. Miksi vain minun pitää kärsiä tästä kun MINÄ olen yrittänyt pelastaa suhteen/perheen nyt kun olen käytökseni tajunnut.[/QUOTE]

Niin no tämänhän määrittää VAIN JA AINOASTAAN se asia, että oletteko ensinnäkin naimisissa keskenänne, ja toiseksi onko teillä avioehto.

 

Olemme naimisissa ja ei ole avioehtoa ja tiedän että sillon kaikki on yhteistä, joten jos haluun VOIN vaatia kaikesta puolta. Eli omaisuus pannaan rahaksi ja puolet mulle - jos vaan haluan vaatia.
Mitäs ite on pettänyt mut.

 

[QUOTE="joo";23017038]Olemme naimisissa ja ei ole avioehtoa ja tiedän että sillon kaikki on yhteistä, joten jos haluun VOIN vaatia kaikesta puolta. Eli omaisuus pannaan rahaksi ja puolet mulle - jos vaan haluan vaatia.
Mitäs ite on pettänyt mut.[/QUOTE]
Saat toki, mutta turhaan kostoksi. Ei kai rakkauden loppuminen ja se, ettei jaksa enää sinua, miehen syy ole?

 

[QUOTE="vieras";23016576]Miten sitten luulet, että tässä ongelma on sinun PMS-oireesi tai se, miten miehesi niihin reagoi???

Puolet omaisuudestaon sinun, mutta miettisin vakavasti kannattaako ottaa niitä rahoja, koska kuitenkin menevät taivaan tuuliin. On sitten edes toisella vanhemmalla oma asunto.[/QUOTE]

Vittuako minä siitä enää mietin, ite ei halua pelastaa perhettä. Ei oo myöntäny omaa ISOA virhettään ja ei myönnä.
Ja lapsi on tasan minun, muutan tilaisuuden tullen NIIIIN kauas kuin mahdollista eli ulkomaille.

 

[QUOTE="joo";23017055]Vittuako minä siitä enää mietin, ite ei halua pelastaa perhettä. Ei oo myöntäny omaa ISOA virhettään ja ei myönnä.
Ja lapsi on tasan minun, muutan tilaisuuden tullen NIIIIN kauas kuin mahdollista eli ulkomaille.[/QUOTE]

mjoo, ei tainnut mies ymmärtää millaisen raivopään kanssa meni yhteen kun niin teki. iso virhe oli ilmeisesti se kun suuttui sinun tuhlaamisesta ja kun sanoi asian niinkuin se on, siitä seurasi raivokohtaus. ei tuolla mentaliteetillä toimi mikään suhde jos itse ensiksi tekee väärin ja sitten olettaa että toinen on anteeksipyyntö velvollinen. ei PMS ole mikään syy ole pitkävihaisuuteen, se on ihan luonteesta kiinni. Raivokohtauksesi voidaan PMS:n piikkiin laittaa mutta ei tuota neuvottelematonta tavarahankintaa tiukassa raha tilanteessa, mikä oli koko riidan aloitus.

Tuo purkauksesi vaan mitä nyt lainaan tässä viestin alussa vaan todistaa sitä että sinun raivoamisesi on luonnepiirre eikä pelkkää PMS oiretta.

 

[QUOTE="vieras";23015472]Tarviiko kenenkään ymmärtääkään tommosta: huutoa ja uhkailua ja itkemistä joka kuukausi? En yhtään ihmettele jos mies ei jaksa.[/QUOTE]

Näin ajattelen minäkin. Hillitse itsesi. Jos tunnistat, että taas se alkaa, älä mene sen mukana. Opi hallitsemaan se. Tuo ei ole mikään syy käyttäytyä huonosti.

 

Miehellä on testosteroni-hyöky miltei jatkuvaan, eikä sitä ymmärretä vaan miehen on hallittava silti käytöstään. Ei se silti aina onnistu...

 

Minutkin joskus ennen menkkoja nuo tunnepuuskat yllättää, mutta muutamassa sekunnissa tajuan yleensä mistä on kysymys ja sanon miehelle että nyt tais taas menkat yllättää. Eli ei pidä lähtee niiden vietäväksi.

 

[QUOTE="joo";23017038]Olemme naimisissa ja ei ole avioehtoa ja tiedän että sillon kaikki on yhteistä, joten jos haluun VOIN vaatia kaikesta puolta. Eli omaisuus pannaan rahaksi ja puolet mulle - jos vaan haluan vaatia.
Mitäs ite on pettänyt mut.[/QUOTE]

Näinhän se on, vaikka sinä olisit se pettäjä. Velat ja varallisuus laitetaan puoliksi ja sitten maksetaan toiselle tasinkoa. Me saimme jaettua kaiken keskenämme, mutta ei ollut omistusasuntoa. Lasten huomioonottaminen ja molempien vanhempien säilyminen heidän elämässään on tärkeintä. Eli paras on jos asutte molemmat eron jälkeen saman koulupiirin alueella ja ainakin meidän osalta vuoroviikkoasuminen on todettu hyväksi.

 

[QUOTE="joo";23017055]Ja lapsi on tasan minun, muutan tilaisuuden tullen NIIIIN kauas kuin mahdollista eli ulkomaille.[/QUOTE]

Tuo tuskin on PMS oiretta, vaan puhdasta itsekkyyttä toisista, edes lapsista välittämättä. Lapsesi ei ole sinun, vaan sinä olet hänen huoltajansa. Et omista lastasi, vaan sinulla on velvollisuuksia häntä kohtaan.

 

[QUOTE="joo";23016554]Paitsi että mulla ei oo asuntolainaa, eli mies maksaa kaiken kuten laskutkin kun ei mulla oo mitään tuloja (nyt). Ne mitä oli aiemmin (ne pienet kelan tuet jne.) meni omiin laskuihin ja sitten siirsin miehelle jos oli sillä rahat loppu...eli ruokaan, muihin laskuihin jos pystyin antamaan. Eli mä olen ollu ja tulen olemaan persaukinen, tää sairaus on sellnen joka ei näy paranevan. Putosin kaikesta kun ei myönnetä mitään työkyv.eläkkeitä (vaikka aikoinaan lääkäri useat lausunnot kirjoitti) vaan perustellaan että "tilanteenne voi muuttua"...
[/QUOTE]

No kuten edelleenkin sanon, et ole yhtään sen paskamaisempi jos otat itsellesi sen mikä sulle myös kuuluu. Avioliitto on kahden kauppa, miehelläsi on elatusvelvollisuus sua kohtaan avioliiton aikana ja siitä huolimatta teidän omaisuus menee puoliksi! Tietenkin miehen velka huomioidaan eli se miinustetaan omaisuuksista. ELi ihan voit olla sinut sen kanssa, jos omaisuus menee puoliksi avioeron sattuessa!

 

mjoo, ei tainnut mies ymmärtää millaisen raivopään kanssa meni yhteen kun niin teki. iso virhe oli ilmeisesti se kun suuttui sinun tuhlaamisesta ja kun sanoi asian niinkuin se on, siitä seurasi raivokohtaus. ei tuolla mentaliteetillä toimi mikään suhde jos itse ensiksi tekee väärin ja sitten olettaa että toinen on anteeksipyyntö velvollinen. ei PMS ole mikään syy ole pitkävihaisuuteen, se on ihan luonteesta kiinni. Raivokohtauksesi voidaan PMS:n piikkiin laittaa mutta ei tuota neuvottelematonta tavarahankintaa tiukassa raha tilanteessa, mikä oli koko riidan aloitus.

Tuo purkauksesi vaan mitä nyt lainaan tässä viestin alussa vaan todistaa sitä että sinun raivoamisesi on luonnepiirre eikä pelkkää PMS oiretta.

Ja sinä olet melkoisen tyhmä kun et älyä et aloittaja ja minä "joo" olemme eri henkilöt...

 

KUulostaa siltä, että miehelläsi ne PMS-oireet vasta pahat ovatkin...

 

[QUOTE="vieras";23017796]Näinhän se on, vaikka sinä olisit se pettäjä. Velat ja varallisuus laitetaan puoliksi ja sitten maksetaan toiselle tasinkoa. Me saimme jaettua kaiken keskenämme, mutta ei ollut omistusasuntoa. Lasten huomioonottaminen ja molempien vanhempien säilyminen heidän elämässään on tärkeintä. Eli paras on jos asutte molemmat eron jälkeen saman koulupiirin alueella ja ainakin meidän osalta vuoroviikkoasuminen on todettu hyväksi.[/QUOTE]

Minä en VOI elää ilman lastani ja mies tietää sen. Sanoin sen jo kun lasta alettiin suunnitella. Siis ettei sit helpolla erota, mä en ala siihen että lapsi on edes pari päivää (saati lomat, joulut) toisaalla. EN! Mä kuolen siihen. Mulla ei oo muita sukulaisia kuin lapsi. Ja siksi mä olen tehnyt kaikkeni pelaastaakseni tän perheen - mies ei sitä näe.

 

Teille, jotka käskette "hillitä" itsensä ja "älä syytä hormoneja" jne. nii ette tiedä pms-oireista mitään. Gynekin sanoo että näissä vaikeissa oireissa kemia voittaa psykologian - ja se on NIIN totta!

Aivan käsittämätöntä se on itsestäkin miten voi raivostua asiasta ennen menkkoja kun siitä samasta ei oo moksiskaan just menkkojen jälkeen. Ja ei todellakaan voi "hillitä" täsysin itseään, ehkä ihan hitusen...jos sitäkään.

 

hanki mirena.

Mul ei sopinu pillerit, tulin ihan raivopääksi enkä tahtonu koskaan seksiä. Mirenan kanssa elämä on ihanaa!

 

Teille, jotka käskette "hillitä" itsensä ja "älä syytä hormoneja" jne. nii ette tiedä pms-oireista mitään. Gynekin sanoo että näissä vaikeissa oireissa kemia voittaa psykologian - ja se on NIIN totta!

Aivan käsittämätöntä se on itsestäkin miten voi raivostua asiasta ennen menkkoja kun siitä samasta ei oo moksiskaan just menkkojen jälkeen. Ja ei todellakaan voi "hillitä" täsysin itseään, ehkä ihan hitusen...jos sitäkään.

nyt taidetaan kuitenkin puhua ihmisistä, jotka eivät virheitään myönnä muulloinkaan kuin ennen kuukautisia? Ei haluta hyväksyä, että erolla uhkailu joka kuukausi ei käy jollei sitten tolkuta jokainen jäljellä oleva päivä että älä kuuntele mua sitten ollenkaan kun seuraavan kerran uhkaan erolla. Eikä ap myöskään taida yrittää hyvittää aiheuttamaansa kärsimystä huuruttapäin ollessaan?

Eikä "joo" taida ymmärtää kuukauden ainoanakaan päivänä, että jos kuolema tulee kahden päivän eron takia lapsesta, niin se on läheisriippuvaisuutta tai jotain muuta huolestuttavaa, eikä pitemmän päälle ole ollenkaan hyväksi lapselle semmoinen.

 

[QUOTE="vieras";23022913]hanki mirena.

Mul ei sopinu pillerit, tulin ihan raivopääksi enkä tahtonu koskaan seksiä. Mirenan kanssa elämä on ihanaa![/QUOTE]

Paitsi, että Mirenan tai vastaavan kanssa voi käydä myös huonosti. Vaimollani oli ensin pillerit joiden oireista hän(+kaikki muut) kärsi, joten vaihtoi Mirenaan. Olonsa parani huomattavasti, mutta jäljelle jäi oireita joita hän ei tunnista, mutta läheiset tunnistaa. Koska hän ei niistä oireista itse juurikaan kärsi ei hän halua luopua niukista kuukautisistaan. Luonteeltaan on vain aivan eri nainen kuin ennen tätä hormonileikkiä. Epäluuloinen ja iloton. Ajoittain jopa vainoharhainen. Ihmisen luonne on muuttunut aivan täysin koko kuukauden ajaksi ja siinä lisänä vielä PMS-oiteet. Työkaverinsa vakuuttavat ettei voi johtua kierukasta, vaan huonosta puolisosta(minusta).