[QUOTE="rrr";28256051]Sinuna seurailisin oireiden ja kuukautiskierron yhteyttä. Endossa usein samat vaivat toistuu noin kierron samoilla päivillä (keskellä, juuri ennen kuukautisia, juuri jälkeen jne.). Käy gynekologilla, jos mahdollista yksityisellä joka on erikoistunut endoon.
Ja lapsista ei koskaan tiedä etukäteen!! On selvittämätöntä lapsettomuutta ja toisaalta vaikeatkin endotapaukset saavat lapsia. Esimerkkinä minä, kolme lasta. Pyri olemaan liikaa maalaamatta tulevaisuutta mustaksi[/QUOTE]
Oisit syntyny perheeseen jossa vanhemmat vaan tappelee viikottain, äidillä jotain mielenterveysongelmii siinä sivussa ja isällä alkoholiongelma?
Elät myöskin ilman mitään rajoja ja kunnollista kasvatusta.
Sit teet virheitä, sut leimataan ja sua aletaan kiusaamaan rankasti päivästä toiseen.
Kestät pari vuotta, stressaat ja sul sattuu joka päivä mahaan. Et kerro äitille ja isälle, koska et usko että se hyödyttää mitään, koska ne vaan tappelee ja meil on kaikki niin epätasapainossa ja persiillään valmiiks. Alat sekoomaan vähitellen, sul rupee katoilee todellisuuden taju ja vittuilet koko ajan ainoille ystävillesikin. Sitten meet rikki, sun vatsa sekoo, eikä se palaudu siitä enää normaaliks.. Millon ripuloi ja millon taas ei jne.
Sitten muutat kotoo pois jo 16v, oot tavannu uudella läheisellä paikkakunnalla mutta kuitenkin isossa kaupungissa kivan pojan. Teillä menee alussa ihan ok, sit se ei ymmärrä kuitenkaan sua, sun sairautta, eristäytymistä, mielenterveysongelmia... Se kuulee myös et sua on kiusattu. Joo, sit sekin rupee halveksii mua ja mikään ei oo ennallaan, koska se ei haluu menettää omaa mainettaan. Lopulta kaikki kusee meidän välillä, siitä ei tullut onnellista parisuhdetta niinkun 3448590 jutusta jota oon yrittäny. Ne pari kertaa mitä oon rakastanu aidosti, on kaatunu sen takii koska minuu on kiusattu ja ei siks paras maine.
Syytän tavattomasti kaikesta itteeni.
Emmä jaksa elää jos mun elämä on pelkkää henkistä kipua ja sen odottelua millon mä sairastun taas johonkin kun voin niin huonosti...
Monesti rukoilen vaan, et miks mun ei anneta kuolla nuorena!! mä en haluis aina herätä tästä sängystä. Ei mun elämässä oo järkee, eikä mun oo järki elää vaan täällä mun vanhempia varten et niil ois kivaa koska niillä on lapsi.. voi saatana
Mä oon menettäny kaiken. Itsetuntoni, kauneutta, terveyden, ystäviä, mahdollisuuden seurusteluun... Mä oon ihan surkuhupanen tapaus. Eikä minulla oo ees sisaruksia joiden kanssa näitä asioita jakaa tai et ne auttais mua eteenpäin.
Minä vihaan elää ja elämää, en näe tässä mitään kaunista.
Minä vihaan muita ihmisiä.
EI MINUN ELÄMISESSÄ OO MITÄÄN JÄRKEE!
:'(
