Moniko kotiäiti??????????????

meuilä myös yhteiset rahat,on aina ollut ja tulee olemaankin...

 

\

\

\

Miksi myös mies ei voisi jäädä kotiin välillä, jos raha ei ole tärkeä? Lapsille tekisi hyvää ja miehelle myös olla 24 h kotona. Moni pineten lasten isä tekee pisintä työaikaa, eikä sekään kai ole hyvä? Miksi miesten työssäviihtymistä ei paheksuta? Miksi vain naisella oikeus kotonaoloon? Ei kai hetken tulojen putoaminen naisen palkoille voi olla syynä?? Jos niukasti on siihenkin asti eletty???

Juu... meillä aina sanoo että kun hän on opiskelunsa opiskellut hän jaa kotiin hoitamaan lapsia ja minä menen töihin

...saas nähdä...

...tisuttelu ei tietysti oikein luonnistu miehiltä...

Suomessahan tasa-arvo toteutuu niin hyvin :kieh: , että naisen euro on 80senttiä. Läheppä siinä sitte töihin, että isäntä jäis kotia. Ei, meillä se tuottais oikeesti niin ison tuloeron, että taidan tyytyä kotona olemiseen ja odotella naisten palkkojen nousua.....

Meillä ei ainakaan kannata "roolin"vaihto, koska mies tienaa yli puolet enemmän kuin minä....Pakko ajatella järjellä! :kieh:

 

\

Meillä ei ainakaan kannata "roolin"vaihto, koska mies tienaa yli puolet enemmän kuin minä....Pakko ajatella järjellä! :kieh:

Ei se verotuksen jälkeen ihan noin mene. Mulla on mieheen verrattuna jotain puolitoistakertainen palkka, mutta veroja maksan tuplaten eli verotus tasaa tuloeroja ihan kivasti.

Ja jos minä voin jäädä kotiin (eikä ekoina äitiyslomakuukausina ole edes vaihtoehtoja), niin miksei miehesi voi?

 

Ei se verotuksen jälkeen ihan noin mene. Mulla on mieheen verrattuna jotain puolitoistakertainen palkka, mutta veroja maksan tuplaten eli verotus tasaa tuloeroja ihan kivasti.

Meilläkin todettu asia...Verotus tasaa todella sutjakkaasti minun korkeasti koulutetun ja "hyväosaisen" ja keskiasteen koulutuksen saaneen matala-palkka ala miehen tuloja, yli puolitoistakertaisesta hyvin pieneen eroon.

 

Lisäisin vielä, naisen euro jää aina pienemmäksi, kun hän ainoastaan näitä perhevapaita käyttää ja joustaa ainoana työelämästä.

 

\

Lisäisin vielä, naisen euro jää aina pienemmäksi, kun hän ainoastaan näitä perhevapaita käyttää ja joustaa ainoana työelämästä.

Jep. Ja se euro on 80 senttiä on suhteessa miespuolisiin työtovereihin - ei puolisoon.

Joskus kyllä kun noita kyynärpäät edellä omaa uraa luovia ja itseään "korvaamattomiksi" tekeviä miehiä katsoo, niin sitä miettii, että onko se 20-senttinen kumminkaan ihan kaiken sen vaivan arvoinen.

 

\

Miksi myös mies ei voisi jäädä kotiin välillä, jos raha ei ole tärkeä? Lapsille tekisi hyvää ja miehelle myös olla 24 h kotona. Moni pineten lasten isä tekee pisintä työaikaa, eikä sekään kai ole hyvä? Miksi miesten työssäviihtymistä ei paheksuta? Miksi vain naisella oikeus kotonaoloon? Ei kai hetken tulojen putoaminen naisen palkoille voi olla syynä?? Jos niukasti on siihenkin asti eletty???

Meillä mies oli hoitovapaalla 2 kk kun aloitin työt. Ja yllättävää kyllä viihtyikin sitten kotona hyvin. Olisi vielä jatkanut vapaata, mutta ilmoitti asiasta liian myöhään ja esimies ei hyväksyny kun siellä jatkui yksi pidempi s.loma. (on töissä pikkupuljussa) Mutta vaikka osallistui vauva-aikana aika vähän vauvanhoitoon, niin tuo aika meni heillä todella hienosti. Rahallisesti vastuu miulla silläaikaa, nyt taas molemmilla kun työt hänellä alkoivat.

 

\Meillä myös isä on ollut kotihoidontuella, kun itse kävin töissä. Oli esikoisen kanssa vuoden kotona.

Nyt olen minä kotona vuorostani, mutta työtä on nyt vähän enemmän, kun lapsia on jo kaksi.

[/quote]

Upeaa. Mutta paheksuttiinko sinua, kun sinä äitinä et ollut kotona vaan isä?

Meillä ainoa joka paheksui asiaa oli anoppi ja appi!! Tai lähinnä varmaan sitä että lähdin töihin. Mutta suurin osa ihmisistä sano että tosi hienoa tehä tälläinen ratkaisu että isäntä jää kotiin. Meillä tämä tilanne siksi että hänen työt olivat/ovat tällä hetkellä epävarmalla pohjalla....



[/quote]

 

[

Joskus kyllä kun noita kyynärpäät edellä omaa uraa luovia ja itseään "korvaamattomiksi" tekeviä miehiä katsoo, niin sitä miettii, että onko se 20-senttinen kumminkaan ihan kaiken sen vaivan arvoinen.
[/quote]

Miehiltä kuulee usein selityksiä että "perheen takia"...

Kai se mukavinta olisi jos kumpikin vanhempi kykenisi ja haluaisikin tekemään lyhempää työaikaa lasten ollessa pieniä, ettei tilanne ole tämä joko (töissä) tai (kotona) kokopäiväisesti. Siis kyllä kumpikin vanhempi lapselle arvokas ja mielestäni pelkkä ns. laatuaika ei korvaa arkiyhdessäoloa.

 

\

Miehiltä kuulee usein selityksiä että "perheen takia"...

Kyl ne pahimmat pyrkyrit ovat perheettömiä, tai ainakin lapsettomia. Kyse ei oikeastaan ole ajankäytöstä vaan jatkuvasta itsensä esiintuomisesta ja silkasta laskelmoinnista.

 

\

vai että meiän isä kotiin, pah, mulle olis kaksinkertainen työ, siivota ja tehä ruuat valmiiksi, kun toi ukko ei osaa ja ei haluu siivota ja sit ne vaan nyhjöttäis sisällä kun ei se haluu mihkään puistoon toisten äitien seuraan mennä. että ei ikinä ja sitä paitti äitit osaa kaiken paremmin.

No mutta etkös sinä aikaisemmassa ketjussa mainostanut nauttivasi kotona olemiseta ja että se on miehen velvollisuus elätää perhe, kun lapset ovat pieniä? Haluaisitko kuitenkin palata töihin, jos mies hoitelisi kodin ja lapset?

Äidit eivät osaa kaikkea paremin kuin isitkään ja on äidiltä SUUUUURI vihre mennä sanomaan niin miehelleen tai yleensäkin mennä neuvomaan joka juttua lasten hoidossa, ruuanlaitossa tai siivoamisessa. Jos on huolehtimassa ja neuvomassa joka paikassa, niin ei auta sitten valitella, ettei mies tee mitään -vai tekisitkö sinä, jos tekemisiäsi arvosteltaisiin koko ajan? Jokainen keksii oman tapansa tehdä asioita, yhden asian voi tehdä monella tavalla ja kaikki niistä voivat olla oikeita.

 

\Meillä myös isä on ollut kotihoidontuella, kun itse kävin töissä. Oli esikoisen kanssa vuoden kotona.

Nyt olen minä kotona vuorostani, mutta työtä on nyt vähän enemmän, kun lapsia on jo kaksi.

[/quote]

Upeaa. Mutta paheksuttiinko sinua, kun sinä äitinä et ollut kotona vaan isä?



[/quote]

En ainakaan huomannut minkäänlaista paheksuntaa mistään. Mies ei ollut vielä valmistunut, joten hän keskeytti opintonsa, kun minä menin töihin (luki siinä samalla tentteihin, mutta eipä hänellä paljon tullut tehtyä sinä aikana).

Kumma puoli asiassa on, että appivanhemmat eivät tuolloin ollenkaan olleet hädissään, kun lasta hoidetaan kotona. Eli heitä ei huolettanut, että minä elätän perheen, ja mies elää tuloillani, mutta nyt kun asia on toisinpäin, että minä hoidan kahta lasta kotona, hätä heillä valtava. Anoppi ei oikein osaa muusta puhua kuin lasten päivähoidosta. Huolissaan, että elän miehen rahoilla.

(Mikä sinänsä törkeää mielestäni, koska mulla kuitenkin isommat tulot kuin miehen kotona ollessa, koska lapsia nyt kaksi, ja ihan varmasti omat menot on lähes olemattomat - ja vaikka kulkisin päivät pitkät kaupoissa tuhlailemassa, ei luulisi kuuluvan anopille mitenkään! ei hän ole miestäni opiskeluaikana elättänyt, tai muutenkaan tukenut! Ei luulisi hänellä olevan nokan koputtamista asiaan! Ja törkeää lastenkinpuolesta, koska heille varmasti kotihoito antaa enemmän kuin isossa ryhmässä oleminen pienenä - täällä pulaa perhepäivähoitajista, päiväkoti olisi ainoa vaihtoehto myös alle 3-vuotiaalle).

 

\

Eli heitä ei huolettanut, että minä elätän perheen, ja mies elää tuloillani, mutta nyt kun asia on toisinpäin, että minä hoidan kahta lasta kotona, hätä heillä valtava. Anoppi ei oikein osaa muusta puhua kuin lasten päivähoidosta. Huolissaan, että elän miehen rahoilla.

Meitä edeltävä sukupolvi on taistellut siitä, että naiset pääsevät töihin ja lapset saa hoitoon. Jos tuo pelkää puolestasi, että jätät mahdollisuutesi käyttämättä. Ei hän välttämättä ole oikein tajunnut miehen tosissaan olleen kotona eikä esimerkiksi opiskelleen: vaimon varoilla eläminen on kumminkin aika arka asia.

Minulla on avioliiton alkuajoilta vähän samantapainen kokemus. Puhuminen suoraan auttoi ja laukaisi tilanteen.

 

Ihanaa kun täällä saadaan joka aiheesta hirvee väittely aikaseks!Mitä välii kuka on kotona,miksi ja missä vaiheessa jos perhe on tyytyväinen ja ruokaa riittää.Ai niin ja minä oon kanssa kotona lasten kanssa,hirveetä,ja mies töissä.Mun palkka on kotihoidontuki ja äitiyspväraha,joka vaikka vähän on määrältään, on aivan yhtä arvokas kuin muutoin ansaittu raha.

 

En jäisi kotiin miehen armoille. Nytkin jo valittaa kun maksaa huomattavasti suurituloisempana enemmän kuin minä. Mitenköhän olisi kotihoidon tuella sitten se valitus...

 

Täällä kotiäiti, jos siis hoitovapaalla olo katsotaan kotiäitiydeksi. Ei se mies nyt ihan kaikkea maksa; maksan kotihoidon tuella, satunnaisilla keikkatuloillani ja lapsilisillä laskuja niin paljon kuin pystyn, usein saankin puolet laskuista maksettua. Jos en, niin mies maksaa loput laskut, ja miehen palkasta sitten masketaan ruoka yms. juoksevat menot.

Mun mies ei halunnut jäädä kotiin; hän sanoi suoraan ettei jaksaisi olla kotona kuukausitolkulla.Mun puolesta mies olisi myös voinut jäädä kotiin, koska meillä yhtä suuret palkat ja hän hoitaa hyvin lapsiamme. Kyllä tämä on yhteinen päätös; ei mun kotona olo onnistuisi, jos mies kokisi paineita raha-asioista tai emme olisi molemmat valmiita tinkimään elintasosta. Tämä on kuitenkin väliaikaista ja ihana paussi oravanpyörästä..

 

Minä en varsinaisesti ole kotiäiti, koska lapset ovat jo koulussa. Olen siis työtön. Mieheni tienaa 3 kertaa enemmän kuin minä ja todennäköisesti hoitaa 2/3 perheemme menoista (asuntolaina, muu asumiseen menevä, autot, vakuutukset, ruokamenoja ym.
Minä maksan omalta tililtä laskuja ja ostan ruokaa niin kauan kuin tilillä on katetta, sitten siirrän miehen tililtä rahaa.

Mies ei ole kertaakaan sanonut, että se olisi jotenkin epäoikeudenmukaista. Kaipa hän arvostaa sitä, että olen laittamassa lapset kouluun ja olen kotona kun lapset tulevat koulusta. Päivisin siivoan, käyn kaupassa, teen ruuan, pesen pyykit, kannan puut, lämmitän uunit ym. ym. Sitähän ei voi rahassa mitata kuinka paljon helpottaa perheemme arkea, kun ei tarvitse iltaisin riehua kotitöiden kanssa. Jää enemmän aikaa olla lasten kanssa sekä harrastaa omia juttuja.

 

\

Ja monenko mies on valmis maksamaan kaikki menot????????????????OIKEESTI?????Kiinnostaa.....!!!!!Ja paljonko kuussa?Autolainat?Asuntolainat?Elämiset?yms????????

MINUN MIES MAKSOI IHAN KAIKEN SINÄ AIKANA KUN OLIN KOTONA EIKÄ EDES VALITTANUT!! :wave: :heart:

Lisäksi hän osallistui kotitöihin, viikkosiivoukseen, tiskiin ja lapsen hoitoon.

IHAN OIKEESTI.

Me teimme ja saimme yhdessä, yhteisen lapsen. Meillä on yhteinen koti. Kyseessä ei siis ole vain toisen osapuolen projekti, johon toinen ei ole kiinnostunut osallistumaan.
Emme siis erittele kuka maksaa mitäkin, vaan se maksaa jolla on rahaa.
Se, että minä jään kotiin äitiysloman jälkeen oli myös jo itsestäänselvyytenä sovittu ennen kuin aloimme lasta puuhata. tiesimme siis mitä on tulossa ja kenen harteille taloudesta huolehtiminen kaatuu.
En muista enää mitä kuluja minä maksoin äitiyspäivä/vanhempainrahalla. En kovin paljoa.

Kodinhoidotuella jäädessäni maksoin vain ruuan, enkä aina sitäkään. Sekä lapsen vaatekulut.
Mies maksoi toisinaan ruokakauppaostokset. Asuntolainan. Autolainan. Vakuutukset. Sanomalehden. Tv-lupamaksun. Sähkön. Vesimaksun. Omat vaatteensa. Kerran minullekin juhlavaatteet, kun emme muuten olisi niihin hienoihin juhliin päässeet. Kesälomamatkan. Elatusmaksut edellisen liiton lapsista. Isommat hankinnat lapselle: rattaat, turvaistuimen.
Lisäksi hän tilasi, ja maksaa, minulle Tieteen Kuvalehden, Suomen Kuvalehden sekä Askel-lehden lisäksi ainoa aikakauslehti joka on lukemisen ja tilaamisen arvoinen...
Ja mitähän vielä. ..

EI, emme ole ns. varakkaita tai hyvätuloisia. Mies on ihan duunaripalkalla, ihan oikeasti.
Mutta hän teki ja tekee yhä pitkää työpäivää.

Hän myös arvosti minun kotiinjääntiä: sitä, että huolehdin lapsesta kotona. Hän arvostaa edelleen minun äitiyttäni. Silloinkin, kun en ole viitsinyt tehdä yhtään mitään kotona, hän ei valita eikä moiti. Kotityöt jaoimme jo kotonaoloaikanani.

Nyt olen palannut töihin, teen 30-tuntista työviikkoa eli palkkani on normaalia pienempi, mutta pitkän työmatkan takia lapsi on kokoaikahoidossa.
NYT minäkin osallistun muutamiin kulueriin, maksan muutaman laskun, jotka liittyvät yhteiseen talouteen. Koska tuloni ovat yhä edelleen huomattavasti pienemmät kuin miehen (noin 1000 e / kk) hän maksaa suurimman osan menoista, esim. asunnon kulut kokonaan: laina, yhtiövastike yms.

:heart: :heart: :flower:

 

\

En jäisi kotiin miehen armoille. Nytkin jo valittaa kun maksaa huomattavasti suurituloisempana enemmän kuin minä. Mitenköhän olisi kotihoidon tuella sitten se valitus...

Entäs jos ette tuijotakaan euromääriä, vaan teette päätöksen, että kummallekin jää omasta palkastaa tietty prosenttimäärä ihan omaan käyttöön ja se loppu prosenttimäärä laitetaan yhteiseen kassaan josta maksetaan yhteiset asumis- yms. menot?

Siis: palkka on kummallakin 100 %. Toisella se on euromääräisesti esim. 2500 e/ kk, toisella 1100 e/kk, mutta se on nyt 100 %. Siitä lasketaan kummallekin oma osuus, esim. 30 % ikiomaan käyttöön, jolloin se 70 % kummaltakin menee yhteiseen kassaan. Kummallekin siis jää suhteessa saman verran ja kumpikin maksaa suhteessa saman verran yhteistä elämää, tuloihinsa nähden.

 

\

\

En jäisi kotiin miehen armoille. Nytkin jo valittaa kun maksaa huomattavasti suurituloisempana enemmän kuin minä. Mitenköhän olisi kotihoidon tuella sitten se valitus...

Entäs jos ette tuijotakaan euromääriä, vaan teette päätöksen, että kummallekin jää omasta palkastaa tietty prosenttimäärä ihan omaan käyttöön ja se loppu prosenttimäärä laitetaan yhteiseen kassaan josta maksetaan yhteiset asumis- yms. menot?

Siis: palkka on kummallakin 100 %. Toisella se on euromääräisesti esim. 2500 e/ kk, toisella 1100 e/kk, mutta se on nyt 100 %. Siitä lasketaan kummallekin oma osuus, esim. 30 % ikiomaan käyttöön, jolloin se 70 % kummaltakin menee yhteiseen kassaan. Kummallekin siis jää suhteessa saman verran ja kumpikin maksaa suhteessa saman verran yhteistä elämää, tuloihinsa nähden.

Kaunis ajatus. Meillä ei ole onnistunut. Hyvällä päällä kaikki tuntuu onnistuvan, mutta sitten syytellään rahastajaksi. Ja nyt kyllä riitti minulle. Siis itse ehdottaa ensin ja sitten vetää sanansa takaisin ja syyttelee. Joten ei kiitos, teillä tosiaan mukavat miehet.

 

Mukavat ja tasa-arvoiset miehet siis lisään. Tai kuten nimimerkin "sitoutuneet", nimimerkki jo kuvaa, sitoutuneet.

Mutta yhteenvetona, enpä aio tämän miehen armoille heittäytyä. Parempi vaan olla taloudellisesti riippumaton, siis meidän tilanteessa. Täytyy miettiä, haluaako sitten lisää lapsia ko kanssa. Ilmeisesti saisin selvittää menot lapsen kohdalla aika tarkkaan. Saatikka sitten omia. Tosiaan etukäteen maailailee vaikka mitä kuvia, mutta sitten kun perään puheita, niin olen rahastaja ja tarvin vain maksajan. Että sillä lailla. Luvata ei tarvitsisi sitten liikoja.

 

\

\

Eli heitä ei huolettanut, että minä elätän perheen, ja mies elää tuloillani, mutta nyt kun asia on toisinpäin, että minä hoidan kahta lasta kotona, hätä heillä valtava. Anoppi ei oikein osaa muusta puhua kuin lasten päivähoidosta. Huolissaan, että elän miehen rahoilla.

Meitä edeltävä sukupolvi on taistellut siitä, että naiset pääsevät töihin ja lapset saa hoitoon. Jos tuo pelkää puolestasi, että jätät mahdollisuutesi käyttämättä. Ei hän välttämättä ole oikein tajunnut miehen tosissaan olleen kotona eikä esimerkiksi opiskelleen: vaimon varoilla eläminen on kumminkin aika arka asia.

Minulla on avioliiton alkuajoilta vähän samantapainen kokemus. Puhuminen suoraan auttoi ja laukaisi tilanteen.

Luulen tuntevani appivanhempani sen verran hyvin, että tiedän mistä kiikastaa. Kun aloin odottamaan esikoistani kommentti oli, että mene töihin, ja miksi. (olimme naimisissa, mulla yliopistotutkinto ja olin ehtinyt olla jo noin vuoden työelämässäkin. Töissä en sillä ilmoitushetkellä ollut koska olimme muuttaneet takaisin suomeen, kun lapsi ilmoitti tulostaan.)

 

\

Meillä on kummallakin omat tilit. Olen hoitovapaalla ja tililleni kilahtaa kuukausittain n. 550 ja mies saa palkkaa jolloin hänelle tulee kuukausittain melkein nelinkertainen summa. Meillä on pienet menot ja vuokrastakin mies valittaa että mun täytyisi maksaa vaikka se on 450 /kk. Maksan tuloistani ruokamenoja.

Miten voi saada hoitovapaalla 550e? Eikös se tuki ole jotain 200++???

 

\

\

Meillä on kummallakin omat tilit. Olen hoitovapaalla ja tililleni kilahtaa kuukausittain n. 550 ja mies saa palkkaa jolloin hänelle tulee kuukausittain melkein nelinkertainen summa. Meillä on pienet menot ja vuokrastakin mies valittaa että mun täytyisi maksaa vaikka se on 450 /kk. Maksan tuloistani ruokamenoja.

Miten voi saada hoitovapaalla 550e? Eikös se tuki ole jotain 200++???

Niin se perusosa yhdestä lapsesta on tuo reilu 200. Mutta sitten jos puolisollakin on pieni palkka, voi saada hoitolisää, ja jos lapsia on enemmän kuin yksi, heistäkin (alle kouluikäisistä) saa pienen lisän, ja sitten joissakin kunnissa on kuntalisä.

Mun kotihoidontuki on noin 500 euroa brutto, ja on kaksi alle kouluikäistä. Sisältää siis nuo kaikki mainitsemani osat.

 

\

Luulen tuntevani appivanhempani sen verran hyvin, että tiedän mistä kiikastaa.

Ette te kyllä tuon kuvauksesi mukaan kyllä kovinkaan läheisiltä vaikuttaneet...